Jenny Nuotio oli nuorin ensimmäisen eduskunnan kansanedustajista. Hän oli valintansa aikana raskaana vaan ei naimisissa. Avioliitto etäännytti hänet politiikasta, mutta hän palasi myöhemmin leskeksi jäätyään kutojien ammattiosastoon.
Viipurilainen kutoja ja työläisnaisliiton jäsen
Jenny Maria Nuotio (o.s. Kilpiäinen, myöh. Upari) syntyi 30.1.1882 Viipurissa saippuatehtaan lajittelija Alexanter Kilpiäisen (s. 1852) ja hänen vaimonsa Maria Myllysen (s. 1857) perheeseen. Jenny sai aikaansa ja perhetaustaansa nähden melko paljon koulusivistystä: hän suoritti koko kansakoulukurssin ja opiskeli lisäksi kansanopistossa.
Jenny työskenteli kutojana. 16-vuotiaana vuonna 1898 hän liittyi Viipurin työväenyhdistykseen ja vaikutti kutojien ammattiosastossa sekä hieman myöhemmin Viipurin sosialidemokraattisessa naisyhdistyksessä, jonka rahastonhoitajana hän toimi jonkin aikaa.
Työväenyhdistyksen naisosaston puheenjohtajana toimi tuolloin Mimmi Kontulainen (1872–1907), joka oli yksi Viipurin työväenliikkeen varhaisista johtohahmoista. Mimmi osallistui sekä työläisnaisliiton että Sosialidemokraattisen puolueen toimintaan ja vaikutti puoluehallinnossa. Lisäksi hän kuului muun muassa sanomalehti Työn johtokuntaan.
Kontulaisen kautta Jenny tuli mukaan naisliiton työhön. Sosiaalidemokraattisen Työläisnaisliiton liittotoimikuntaan Jenny kuului vuosina 1905–1906 ja liiton sihteerinä hän toimi vuosina 1906–1907.
Palvelijatarlehden uutinen 1.2.1906: ”Työläisnaisten liittohallinnon kokouksessa 28 ja 29 p. v. k. oli m. m. läsnä hallintoon kuuluvat toisten paikkakuntain jäsenet. (…) Yhdistettiin rahastonhoitajan ja sihteerin toimi ja asetettiin siitä palkka. Siihen valittiin neiti Jenny Kilpiäinen, jonka osoite on Viipuri, Pajakatu 4.”
”Suomen sosialidemokraattinen naisliitto (1900–1923) oli vasemmistolainen naisjärjestö, joka teki läheistä yhteistyötä Suomen sosialidemokraattisen puolueen (SDP) ja 1920-luvun alussa Suomen sosialistisen työväenpuolueen (SSTP) kanssa. Vuoteen 1906 järjestön nimi oli Työläisnaisten liitto.” (Wikipedia)
Ensimmäisen eduskunnan nuorin kansanedustaja
Kutojana työskennellyt Jenny Nuotio oli ensimmäisen eduskunnan nuorin kansanedustaja. Hän toimi kansanedustajana 22.05.1907–31.07.1908 Kuopion läänin itäisen vaalipiirin ehdokkaana Sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä.
Jenny oli Kuopion itäisen vaalipiirin sosialististen ääniharavoiden listoilla. Toisaalta Jennyn naisliittotausta ja pätevöityminen liiton sihteerinä olivat edesauttaneet valintaa.
”Saadessaan tiedon valinnastaan maaliskuussa 1907 oli Jenny havainnut toisenkin suuren muutoksen olevan edessä: hän odotti lasta. Isä oli viipurilainen poliisi Villehad Nuotio (1880–1913) ja avioliitto solmittiin pian vaalien jälkeen. Esikoispoika Voitto syntyi lokakuussa 1907.” (Elina Katainen)
Ennen syysistuntokauden alkua Jenny jätti puhemiehistölle anomuksen äitiyslomasta ja varajäsenen nimeämisestä sen ajaksi (syys- ja lokakuiksi).
Etelä-Pohjanmaa – Pohjalaisten Puhetorwi 6.9.1907: ”Lomaa kuluwan syyskuun ja ensi lokakuun ajaksi myönnettiin edustajalle Jenny Nuotiolle lääkärintodistuksen nojalla. Ed. Nuotio oli esittänyt että warajäsen hänen sijalleen kutsuttaisiin; mutta sitä ei pidetty tarpeellisena.”
”Puhemies P. E. Svinhufvud jakoi anomuksen kahtia: varajäsenen nimeämistä hän ei tuonut ollenkaan eduskunnan käsiteltäväksi valtiopäiväjärjestykseen vedoten. Svinhufvudin tulkinnan mukaan varajäsen voitaisi kutsua ’ainoastaan silloin kun varsinainen jäsen kokonaan luopuu toimesta’”. (Wikipedia) Ja sitähän Jenny ei tehnyt. Hänen poliittinen uransa jäi lyhyeksi, sillä hän ehti työskennellä eduskunnassa vain pari kuukautta.
Toisten valtiopäivien työskentely keväällä 1908 loppui lyhyeen keisari Nikolai II:n hajotettua eduskunnan. Vuoden 1908 vaaleissa Jenny ei enää asettunut ehdolle. Pariskunnan toinen lapsi syntyi vuonna 1908 ja Jenny keskittyi lasten hoitoon.
Paluu työelämään
Jenny Nuotio palasi työelämään aviomiehensä kuoleman jälkeen. Nuotiot olivat olleet naimisissa kuusi vuotta, kun aviomies kuoli elokuussa 1913. Kolme vuotta myöhemmin menehtyi myös Nuotioiden esikoinen. Jennyllä oli oma kutomo Viipurin Tiiliruukissa. Hän jatkoi samalla toimintaansa kutojien ammattiosastossa, jonka johtokuntaan hänet valittiin vuonna 1914. Samaan aikaan hän kuului työväen ruokalaosuuskuntaan.
Jenny solmi uuden avioliiton vuonna 1918 puutarhuri Juho Uparin (s. 1888) kanssa. Yhteisiä lapsia Uparit eivät saaneet, sen sijaan pariskunta adoptoi vuonna 1916 syntyneen Sylva-tytön.
Jenny asui puolisoineen Viipurin maalaiskunnan Talissa ja sotavuosien jälkeen Sipoossa. Jennyn vanhuudenpäiviä synkisti vielä toisenkin pojan menetys: Kauko kuoli juuri talvisodan kynnyksellä hieman yli 30-vuotiaana.
Jenny Upari kuoli Sipoossa 66-vuotiaana 9.4.1948. Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.
