Nivalassa syntynyt ja Kalajoella varttunut tuleva kansainvälinen oopperalaulajatar, koloratuurisopraano Ida Basilier-Magelssen (1846-1928) oli ensimmäisiä suomalaisia oopperatähtiä, joka teki näyttävän uran Euroopan konsertti- ja oopperalavoilla. Hän ei koskaan unohtanut pohjalaisia eikä suomalaisia juuriaan. Hän esiintyi Skandinaviassa ja Keski-Euroopan ooppera- ja konserttilavoilla.
Perhe oli musikaalinen
Epäsuomalaisen vilkas Ida Mathilda Basilier syntyi Oulun läänissä Nivalassa vuonna 1846. Basilierin suku oli perimätiedon mukaan tullut Ranskasta Saksan kautta Ruotsiin ja sieltä Suomeen jo 1600-luvulla. Idan isän, lääninmaanmittari Carl Fredrik Basilierin (1810-1872), musikaalinen perhe asui ensin Nivalassa ja Kalajoella, ja sieltä he muuttivat myöhemmin Ouluun vuonna 1863. Carl Fredrik Basilier meni Kalajoella työnantajansa Johan Garvolin tyttären Mathildan kanssa naimisiin.
Idan äiti Mathilda o.s Garvoli (1817-1909) oli tunnettu musikaallisuudestaan ja hän oli taitava pianonsoittaja. Kalajoella heillä oli oma kotiorkesteri. Ja Oulussa heidän kodistaan muodostui kaupungin musiikkielämän keskus.
Basilierin perheeseen syntyi kahdeksan lasta. Idan äidin kotitalosta, Kalajoen Tyngänkylän Tavastviikista, tuli hänen lapsuudenkotinsa.
Musiikkiopinnot
Musiikkiopintonsa Ida Basilier aloitti jo lapsuudenkodissaan äidin ohjauksessa. Kokkolassa hän opiskeli tyttökoulussa yhden vuoden ja Oulussa samoin yhden vuoden tyttökoulussa, josta valmistui vuonna 1863. Ida haaveili laulajattaren urasta, mutta isä vastusti. Onneksi perheystävästä, Kärsämäen musikaalisesta kirkkoherra Berndt Leonard Frosteruksesta (1808-1887), oli suuri apu. Hän lupasi kustantaa Idan lauluopinnot Helsingissä 1867 opettajinaan Emilie Mechelin ja Philip Jacobsson.
Seuraavaksi oli vuorossa ensin yksityisopinnot kesällä 1867 Pariisissa Pariisin oopperan tähtitenori Jean Jacques Masset´n johdolla minkä jälkeen lauluopinnot ja musiikinteoriaa Pariisin konservatoriossa syksystä 1867 kevääseen 1870. Masset ihastui oppilaansa musikaalisiin ja näyttämöllisiin lahjoihin niin paljon, että kannusti konserttilaulajan sijasta suuntautumaan oopperalavoille. Laulun ohella Basilier opiskeli näyttämöilmaisua, kieliä, musiikin teoriaa ja historiaa.
Pariisin jälkeen hän jatkoi opintojaan keväällä 1871 Pietarissa ruotsalaisen mezzosopraanon ja laulupedagogin Henriette Nissen-Salomanin luokalla.
Julkinen konsertointi alkaa
Pohjalaisia ja suomalaisia juuriaan ei Ida unohtanut koskaan. Julkiset esiintymiset alkoivat 1860-luvun lopulla ja näistä kirjoittivat sen aikaiset sanomalehdet. Jo uransa alussa Basilier konsertoi Suomessa myös pienillä maaseutupaikkakunnilla. Hän teki lukuisia hyväntekeväisyyskonsertteja apua tarvitsevien hyväksi. Hän etsi suomalaisia laulajakykyjä ja otti konserttiohjelmistoon pohjoismaisten naisten tekemiä sävellyksiä kuten Kittilässä syntyneen Ida Wallenius Ranckenin säveltämän Kehtolaulun.
Konserttiohjelmat sisälsivät myös jo ensikonsertista lähtien suomalaisia kansanlauluja.
Pariisin opintojen välissä Ida vietti kesiään Oulussa ja hänen Oulun ensikonsertistaan kirjoitettiin Oulun Wiikko-Sanomissa heinäkuussa 1868.
Oulun Wiikko-Sanomien kesäkuun numerossa 1868 oli uutinen Idan paluustaan kotimaahan ja hänen ääntään verrattiin satakielen ääneen. ”Fröökynä Ida Basilier, kotoisin Oulusta, joka nykyisin on palannut Helsinkiin, oltuansa vuoden Pariisissa, jossa hän on harjotellut laulua mestarin johdannolla, on tämän kuun 4 päivänä ensimainitussa kaupungissa antanut laulannon, jonka F. U. Tidning arvostelee erittäin etuisasti. Laulannon antajalla, sanoo mainittu lehti muun muassa, on ääni, täyteläinen ja väkevä kuin Italiattaren, heliä ja läpitunkeva kuin satakielen.”
Näyttämödebyytti Suomalaisen Seuran näyttämöllä
Filosofian tohtorin ja suomalaisen näyttämötaiteen perustajan Kaarlo Bergbomin (1843-1906) ansiosta Suomeen perustettiin Suomalainen Teatteri ja Suomalainen Ooppera.
Suomalaisen Teatterin toiminta alkoi vuonna 1872 Porissa ja Tampereella, ja vuonna 1873 se sai käyttöönsä Helsingin Arkadia-teatterin.
Ennen Suomalaisen Teatterin ja Oopperan alkua perustettiin Suomalainen Seura 15.10.1869 ajamaan suomalaisuuden asiaa taiteen voimin.
Basilierin näyttämödebyytti tapahtui Suomalaisen Seuran näyttämöllä Arkadiateatterissa Viktor Massénin Jeanetten häissä vuonna 1870.
Oopperan osuus Suomalaisessa Seurassa vahvistui, kun marraskuussa 1870 esitettiin koko Verdin Trubaduuri suomeksi, sopraanona oululainen Ida Basilier ja baritonina Lorens Nikolai Achté (1835-1900), jonka tyttärestä Aino Acktésta (1876-1944) tuli ensimmäinen kansainvälinen oopperatähtemme ja suomalaisen oopperan uranuurtajia. Trubaduurin esitys oli sikäli historiallinen, että se oli ensimmäinen kokonaan suomenkielinen oopperatulkinta.
Oopperatoiminta aloitettiin Suomalaisen Teatterin lauluosastosta, josta alettiin käyttää nimeä Suomalainen Ooppera. Suomalaisena Oopperana tunnetun ryhmän ensimmäinen esitys nähtiin ja kuultiin Viipurissa 21. marraskuuta 1873. Oululaisen kultasepän tytär Emmy Strömer-Achté (1850-1924) ja Ida Basilier olivat oopperan kantavia voimia alkuaikoina. Oopperaosasto hajosi taloudellisista syistä 1879.
Kaiken kaikkiaan Basilier esiintyi Oopperassa 15 eri teoksessa esittäen vaativia naispääosarooleja. Hän oli tähtilaulaja, primadonna, ja yleisö arvosti ja rakasti taiteilijaa. Oopperalaulaja halusi myös edistää suomen kielen asemaa.
Kiva pohjoinen sattuma että Bergbomin sukujuuret ovat Raahessa, Emmy Strömer-Achténin Oulussa (Aino Achténin äiti) ja Ida Basilierin Nivalassa.
Viimeisen kerran Ida Basilier esiintyi Suomessa lokakuussa 1903 Kaarlo Bergbomin 60-vuotisjuhlanäytännössä esittämällä Jean Sibeliuksen Finlandian.
Ida Basilierin sävellystuotannosta on säilynyt yksi laulu, jonka hän sävelsi J. L. Runebergin runoon Bön för fosterlandet Moilasen mukaan ennen Idan avioliittoa. Tekniikkaharjoituksia sisältävä laulukoulun sekä ehkä muut sävellykset ovat kadonneet. Sibelius-museon kokoelmissa ne ovat joskus olleet arkistoituna.
Kansainvälinen ura
Jo opintojen alussa Helsingissä Ida Basilierin lahjakkuus huomioitiin ja häntä tuettiin taloudellisesti. Hän rahoitti Pariisin opintojaan apurahoilla: Senaatin talousosasto myönsi apurahan vuosina 1867, 1868 ja 1869. Ja luultavasti Venäjän keisarinna avusti stipendein 1869 ja 1871.
Ida esiintyi Pietarissa keisari Aleksanteri II:n seurueelle ja hän tapasi myös kirjailija Leo Tolstoin.
Pariisissa Ida kutsuttiin esiintymään musiikkisalonkeihin, esiintyipä hän Napoleon III:kin. Idan tiedetään laulaneen myös italialaisen säveltäjän Gioacchino Rossinin hautajaisissa Pariisissa 1868.
Paluumatkallaan Suomeen viimeisen Pariisin vuoden jälkeen Ida esiintyi Tukholmassa kuningas Oskar II:lle, joka pyysi häntä Kuninkaallisen Oopperan solistiksi.
Kansainvälinen ura alkoi siis Tukholman Kuninkaallisessa Oopperassa, johon Ida kiinnitettiin vakinaiseksi solistiksi vuosina 1872–1874 ja vierailijana 1871, 1875 ja 1876. Hän vieraili Norjassa Christiania Theaterissa useasti 1870- ja 1880-luvulla ja Tivolin oopperassa vuonna 1884, Saksassa Lyypekin kaupunginteatterissa vuosina 1875–1877 ja Münchenin hoviteatterissa vuonna 1875 ja Ruotsissa Göteborgissa Mindre Teaternissa Bjarne Lundin seurueen kanssa vuonna 1887. Hän konsertoi myös Tanskassa, Venäjällä, Ranskassa ja Iso-Britanniassa 1877 kuuluisan ranskalaisen oopperalaulajan Zelia Trebellin kiertueella. 1870-luvulla Ida Basilier piti Pohjoismaissa peräti 700 konserttia. Viimeiset jäähyväisesityksensä Basilier lauloi Donizettin Rykmentin tytär -oopperan Mariena 1892-1893.
Avioliiton solmimisen jälkeen Ida konsertoi Suomessa vielä 1880-luvulla, mutta keskittyi sitten perhe-elämään ja opetustyöhönsä Kristianin konservatoriossa yhteensä 25 vuotta, hänellä oli myös yksityisoppilaita.
Muutto Norjaan ja avioliitto
Ida solmi avioliiton norjalaisen Aftenpostenin toimittajan, virkamiehen ja oikeustieteen kandidaatin Johan Siegfried Cammermeyer Magelssen (1835-1910) kanssa sisarensa Fanny Flodinin kotona vuonna 1878 ja muutti pysyvästi Kristianiaan (nyk. Oslo). Avioliitto päättyi kuitenkin eroon.
Lapset: Ida Ajagela, näyttelijä (1879-1962), Norjan armeijan tykistökapteeni Johan Basilier (1882-1960) ja Fanny Mathilde Kathrine (1885-1895). Poika Johan otti käyttöönsä äitinsä sukunimen.
Basilier asui viimeiset vuotensa Hegrassa Hegran linnoituksen komendanttina toimineen poikansa Johanin perheen luona. Perheeseen adoptoitiin myöhemmin Idan täyskaimaksi nimetty tytär (s. 1928).
Ida Basilier-Magelssen on haudattu Norjaan Hegraan, joka sijaitsee Stjørdalin kunnassa Trøndelagin läänissä. Hänen kunniakseen on Hegraan nimetty tie, Ida Basiliers vei ja muistomerkki.
Ida Basilierin ”satakielen” ääni on kadonnut ikiajoiksi, vaikka hän levytti syksyllä 1911 Kristianiassa kaksi laulua Klara stjärna med de ögon snälla ja aarian Verdin Trubaduurista. Gramophone-yhtiö kuitenkin hylkäsi äänitteet.
