Sortavalan seminaarista opettajaksi valmistunut Hilma Räsänen (1877-1955) oli ainoa maalaisliittolainen naiskansanedustaja Suomen ensimmäisessä eduskunnassa. Raittiusaatteen ajaminen sekä eduskunnassa että kirjallisissa töissä olivat Hilma Räsäselle tärkeitä aiheita.
Lapsuuden perhe
Hilma Sohvi Räsänen syntyi 1877 Kuopiossa ja kuoli 1955 Vihdissä. Hän kävi kansakoulua ja kansanopistoa, valmistui Sortavan seminaarista kansakoulunopettajaksi vuonna 1900. Räsäsen vanhemmat olivat vanginvartija Wilhelm Räsänen (1843-1890) ja Helena Pitkänen (1838-1925). Perheessä oli viisi lasta.
Hilman veljestä, Iisak Jakob Räsäsestä (1881-1942), tuli rakennusmestari ja kiuasvalmistajan toimitusjohtaja, joka perusti vuonna 1916 Kastor Oy:n. Hänen puolisonsa oli filosofian maisteri Ada Äijälä (1886-1928). He menivät vuonna 1927 naimisiin ja perustivat samana vuonna Helsinkiin oman koulun, 8-luokkaisen Uuden Yksityisen yhteislyseon.
Aikansa vaikuttajanainen Ada Äijälä kuoli traagisesti Espoon Leppävaarassa miehensä ohjaaman henkilöauton törmättyä paikallisjunan kylkeen. Ada Äijälästä voi lukea verkkojulkaisu Naisten äänestä: https://www.naistenaani.fi/ada-aijala-teravakynainen-tahystaja/.
Työura ja kuurous
Hilma Räsänen oli valmistunut opettajaksi Sortavalan seminaarista vuonna 1900. Hän toimi kansakoulunopettajana Sippolassa 1900-1902, Kuopion maalaiskunnassa 1902-1903, Jämsässä 1903-1905, Viipurin maalaiskunnassa 1905-1907 ja Helsingissä 1908-1917. Opettajaura loppui hänen kuurouduttuaan 40-vuotiaana. Tämä vaikutti myös osallistumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen vapaa-ajalla. Mutta kirjoittamista se ei haitannut. Hilma Räsänen kärsi myös vaikeasta unettomuudesta.
Hilma oli opiskellut viron ja saksan kieltä ja tuli toimeen molemmilla kielillä.
Hän kirjoitti oppikirjoja ja toimi kääntäjänä. Hän kirjoitti kirjan hermosairauksista Hermomme ja kohtalomme; yksilöiden ja yhteiskunnan suuri kysymys. Kirja sai paljon huomiota ajankohtaisuudellaan. Sielunterveysseuran aikakauslehti helmikuun 1933 kaksoisnumerossa kiitetään Hilma Räsästä:
”Suurelle yleisölle onkin Hilma Räsäsen ennenkaikkea kirjoittanut kirjansa. Ja toivomme, että tämä herätyshuuto tuo paljon väkeä sielunterveydenhoidon työkentälle samalla kuin se opettaa meidät tuntemaan ja rakastamaan taistelevaa ihmistä ja ymmärtämyksellä seuraamaan hänen kohtaloitaan. Tekijän kanssa voi kyllä olla eri mieltä asioista, mutta kirjan mielenkiintoa se ei silti vähennä. Hilma Räsänen on aukaissut meille maailman, johon pääsystä lausumme mitä nöyrimmän kiitoksemme.”
Hilma Räsänen julkaisi myös elämäkertateoksen Pikapiirtoja Maalin Bergströmin elämästä ja työstä, joka kertoo Kirvun luonnonparantolan johtajattaresta. Räsänen oli ollut siellä hoidossa.
Hän oli Raittiuden ystävien ja Suomalaisen Naisyhdistyksen uuttera esitelmöitsijä.
Räsänen perusti viimeisinä elinvuosinaan Uupuvain Apu -nimisen säätiön, jonka lepokoti toimi Askolassa. Lepokodin tarkoituksena oli saattaa levon ja hoidon kautta naiset takaisin työelämään.
Ensimmäisen eduskunnan kansanedustaja
Suomessa saivat naiset vuonna 1906 äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ensimmäisinä Euroopassa. Eduskuntauudistuksessa valta siirtyi nelisäätyiseltä valtiopäivälaitokselta 200 kansanedustajalle. Vaaleissa saivat äänestää 24 vuotta täyttäneet kansalaiset säädystä, varallisuudesta ja sukupuolesta riippumatta. Uusi valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki vahvistettiin 20.7.1906. Naiset pääsivät ensi kerran äänestämään 15.-16.3.1907.
Miten 30-vuotiaasta Hilma Räisäsestä tuli kansanedustaja? Näin hän itse kertoo ja muistelee Naisten äänessä vuonna 1937 julkaistussa jutussaan Hajanaisia muistelmia 30 vuoden takaa:
”Talvella 1905-1906 oli kylämme koulussa kansakoulun piirikokous, jossa, kuten melkein kaikissa tilaisuuksissa koulussamme, oli lähes koko kylän väki kuuntelijoina. Johtokunnan vaaliin käytäessä uskalsin huomauttaa, eiköhän tällä kertaa valittaisi johtokuntaan myöskin joku nainen. Sanojani seurasi muutaman minuutin hiiskumaton hiljaisuus, kunnes joku purskahti nauruun ja hänen mukanaan koko kylän väki, naiset ennen kaikkea. Lopulta kylän viisain isäntä, joka edusti kylää ulospäin kuntakokouksissa y.m. – naurettuaan hänkin ensin muiden mukana ehdotuksen hullunkurisuudelle, sanoi:” No, olisipa se ihan hullua, jos naisia valittaisiin. Ihanaan ne siellä kuntakokouksessakin sanoisivat, että millaisia tomppeleita teillä on miehet, kun pitää turvautua naisiin.”
Olisikohan rohkea ehdotus jäänyt muistiin, koska kylän viisain mies, Mikko-isäntä, tapasi Hilman vuoden päästä uudestaan ja teki ehdotuksen, josta ei voinut kieltäytyä. Näin Hilma jatkaa muistelemista 60-vuotisjuhlavuonnaan: ”Mutta eipäs kulunut kuin vuosi edellisestä, kun sama isäntä, alkutalvella 1906-07, tuli vakavissaan ja juhlallisena piirilautakuntansa puolesta pyytämään naista, kylän nuorta opettajaa, Viipurin läänin läntisen vaalipiirin edustajaehdokkaaksi.”
Vaalit pidettiin ja kansa oli äänestänyt. Henkilökohtainen äänimäärä Hilma Räsäsellä oli 2853, vertausluku 5575. Hän tuli valituksi Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä ja oli ainoa nainen vuonna 1906 perustetussa Suomen Maalaisväestön liitossa (Maalaisliitto) ja jäsen sen eduskuntaryhmässä ajalla 22.5.1907 – 31.7.1908. Räsänen itse piti miespuolisia puoluetovereitaan asiallisina ja he arvostivat hänen osaamistaan ja asemaansa.
Mutta kanssasisaret eivät ylistyssanoja saa! Hilma Räsänen kirjoittaa näin samaisessa artikkelissa: ”Mutta niin pian kuin eroavan kantani selvästi ilmaisin, ei minua ihmisenä ollut heille enää olemassakaan. Eräskin kaikkein ansiokkaimmista ihailemistani naisista, jonka kanssa olin ollut ennen asioissa aika lailla tekemissä, lakkasi aivan tervehtimästäkin. Olin ryhmässämme ainoa nainen, ja muiden ryhmien viisaista naisista ei minulle siis ollut mitään tukea eikä iloa missään suhteessa.”
Koska puolue oli pieni, sen kansanedustajat eivät saaneet valiokuntapaikkoja. Asioita joita Hilma Räsänen ajoi oli mm. naisen ja lapsen oikeusaseman parantaminen, avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten perintöoikeuden laventaminen, kieltolakialoite (meni läpi vasta 1919 valtiopäivillä). Hilma Räsänen oli raittiusintoilija ja se näkyi myös hänen kirjallisessa tuotannossaan.
Hilma Räsänen jäi pois eduskunnasta vuonna 1908 ja jätti puoluejohdon 1911. Hän vastusti puolueen naisjärjestön perustamista.
Ensimmäisen eduskunnan naiset Ylen Areenassa kuunneltavissa
Kaikki 19 ensimmäisen eduskunnan naiskansanedustajista on Yle tehnyt kuunneltavissa olevan sarjan. Hilma Räsäsestä kertoo keskustalaiskansanedustaja ja ministeri Marjatta Väänänen.
https://areena.yle.fi/1-1287012.
Kirjallinen tuotanto nimellä Hilma Räsänen
Suomenlahden takaa piirteitä Viron entisyydestä ja nykyisyydestä. Kansanvalistusseura 1910.
Yhdessä Lajos Birón kanssa: Don Juanin kolme yötä. Otava 1925.
Hermomme ja kohtalomme; yksilöiden ja yhteiskunnan suuri kysymys. WSOY 1930.
Pikapiirtoja Maalin Bergströmin elämästä ja työstä. 1936.
Maalin Bergström; ihminen ja parantaja. WSOY 1941.
Hilma Räsänen julkaisi myös tietokirjallisuutta, lehtiartikkeleita mm. Naisten ääneen ja suomennoksia esim. Alfons Takolanderin ruotsiksi kirjoittama teos Emma Irene Åströmistä.
Hilma Räsänen myös käänsi unkarin- ja vironkielistä kirjallisuutta.
Nimimerkki Anja Tuulonen
Raittiuden Ystävien kustantamia kirjasia Hilma Räsänen kirjoitti nimimerkillä Anja Tuulonen.
Raittius ja rakkaus. Vuorokeskustelu. Helsinki 1901. Lilius & Hertzberg. 15 sivua. (Raittiuden ystävien kirjasia. 2.sarja. 1.)
– 3. painos. 1906. 14 sivua. Raittiuden ystävien vuorokeskusteluja. 9.
Silmät auki. Helsinki 1904. 14 sivua. (Raittiuden ystävien vuorokeskusteluja. 12.)
Rauha jouluna koteihin. Hämeenlinna 1903. 2 sivua.
– 3. painos. Helsinki 1905. Raittiuden ystävät. 3 sivua. (Raittiuden ystävien lehtisiä. 60.)
Vilahduksia. Helsinki 1905. Raittiuden ystävät. 4+107 sivua. Kertomus.
Toivonliiton vuorokeskusteluja. 4. Helsinki 1907. Raittiuden ystävät. 42 sivua.
(Lähde: Kirjasampo)
Hilma Räsäsen arkisto löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Arkisto sisältää kirjeenvaihtoa sekä käsikirjoituksen Hermosairaiden naisten luontaishoitokotia perustamaan! Uupuvain avun suuntaviivoja. SKS KIA (Analoginen).
Hilma Sohvi Räsänen lepää Hietaniemen hautausmaalla.
