Hillevi Lönn – tasa-arvon edistäjä hankkeissa ja valtavirrassa

Hillevi Lönn syntyi vuonna 1952 Helsingissä. Koulunsa hän kävi Helsingissä, yliopistotutkinnot hän suoritti Jyväskylän yliopistossa ja Humboldt-yliopistossa Berliinissä. Hänellä on kolme lasta ja kaksi lapsenlasta.

Opiskellessaan yhteiskuntapolitiikkaa Jyväskylän yliopistossa filosofian tohtori Raija Julkusen oppilaana Hillevi Lönn kiinnostui naistutkimuksesta, joka tuolloin otti ensi askeleita Suomen yliopistoissa.

Ensimmäisessä työpaikassaan 1980-luvulla Lönn työskenteli Kajaanin kaupunginsairaalan sosiaalihoitajana. Sosiaalityöntekijänä hän joutui antamaan lausuntoja sosiaalisin perustein aborttia hakeville naisille. Sukupuolinäkökulma oli heti läsnä: nainen päättää omasta ruumiistaan.

Vuonna 1984 Hillevi Lönn aloitti työt Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitoksella, jossa hän työskenteli vuoteen 1990 opetusalan täydennyskoulutuksen suunnittelijana ja luokanopettajien peruskoulutuksen tuntiopettajana.

Tuolloin hän muun muassa järjesti yhteistyössä Kouluhallituksen kanssa opetusalan ensimmäisen tasa-arvoseminaarin 1985 Kajaanissa. Hän myös kehitti peruskoulun opettajaopiskelijoille tarkoitetun Tasa-arvokasvatuksen vapaavalintaisen opintokokonaisuuden, johon oli huomattavan paljon kiinnostusta opiskelijoiden keskuudessa.

Hillevi Lönn järjesti myös Naistutkimuksen seminaarin kesällä 1986 Kajaanin opettajankoulutuslaitoksella. Se oli ensimmäisiä naistutkimuksen seminaareja Suomessa. Seminaarin tarkoitus oli eri alojen naistutkijoiden tapaamisen lisäksi yhteinen arvioiva keskustelu naistutkimuksen tilasta Suomessa. Osallistujat olivat lähinnä yhteiskunta- ja kielitieteilijöitä. Englannin kielen professori Liisa Lautamatti toimi puheenjohtajana.

Täydennyskoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen myötä Hillevi Lönn osallistui kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa Euroopan opettajankouluttajajärjestössä (ATEE), jossa oli pysyvä tasa-arvotyöryhmä, ja jossa käsiteltiin tasa-arvoon ja sukupuoleen liittyviä opetuksen teemoja.

Hän oli yliopistopedagogiikkaa ja sukupuolta käsittelevän julkaisusarjan toimittajana yhdessä muutamien muiden Euroopan yliopistojen opettajankouluttajien kanssa. 1980-luvun loppupuolella Lönn johti useita tasa-arvohankkeita osana työtään koulutuksen suunnittelijana, kehittäjänä ja konsulttina.

Niistä esimerkkinä 1986–1988 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen kouluopetuksessa -kehittämishanke, johon Kouluhallitus myönsi rahoituksen. Hankkeessa oli mukana useita kajaanilaisia kouluja ja yksittäisiä opettajia kehittämässä koulun toimintaa ja opettajan työtä. Erilaisten opetuskokeilujen kautta selvitettiin muun muassa tyttöjen ja poikien asennoitumista tietokonetyöskentelyyn, sillä tietokoneet olivat tuolloin tulossa kouluihin. Lisäksi tarkasteltiin yhden sukupuolen opetusryhmien mahdollisuuksia rikkoa luokan sukupuolittunutta vuorovaikutusta.

1980-luvulla toimi opetusministeriön Tasa-arvokokeilutoimikunta, jonka tutkimusjaoston jäsenenä Hillevi Lönn sai ideoita omaan työhönsä koulutuksen kehittämisessä ja kajaanilaisten opettajien työn tukemisessa.

Vuonna 1990 Hillevi Lönn siirtyi Helsingin yliopiston Täydennyskoulutuskeskuksen Vantaan yksikköön, jossa hän teki yhdessä Elina Lahelman ja Tuula Gordonin kanssa aloitteen Tasa-arvokeskuksen perustamisesta. Keskuksen perustamiseen voitiinkin käyttää opetusministeriöltä myönnettyjä varoja, ja niillä käynnistettiin muutamia koulutuksia, esimerkiksi Women into Management -johtamiskoulutus naisopettajille.

Hillevi Lönn veti kyseisen viikon kurssin englantilaisen kollegansa kanssa, oltuaan itse mukana vastaavassa koulutuksessa Lontoon yliopistossa edellisenä kesänä. Kyseinen kurssi oli lähtölaukaus opettajille tarkoitetuille kursseille, joissa tarkasteltiin koulun opetus- ja kasvatustyötä tasa-arvon näkökulmasta ja kursseille, jotka valmensivat naisia koulujen johtotehtäviin.

Hillevi Lönnin johtama Tasa-arvokeskus kasvoi parhaimmillaan seitsemän henkilön yksiköksi, joka toteutti monia kansainvälisiä tasa-arvohankkeita sekä tutkimuksia ja selvityksiä yhteistyössä muiden maiden vastaavien yksikköjen kanssa.

Vuosina 1992–1994 Hillevi Lönn toimi Suomen hankepäällikkönä Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa NORD-LILIA -projektissa. Hankkeessa oli mukana Suomesta yhteensä 26 opettajankoulutuksen ja koulun projektia. Mukana olivat muun muassa Turun ja Oulun yliopistojen opettajankoulutuslaitokset. Yhteispohjoismaisena sisältönä olivat eri maiden opettajankoulutuksen ja opettajan työn kehittäminen tasa-arvonäkökulmasta ja niistä tehdyt tutkimukset ja arvioinnit.

Vuosina 1996–1998 Hillevi Lönn johti Berta-hanketta, jossa oli Suomesta mukana yhteensä kuusi kaksi- tai kolmevuotista koulutusprojektia Uudellamaalla ja Kainuussa. Bertalla oli yhteistyökumppaneita Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa. Teemoina Bertassa oli syrjäytymisen ehkäiseminen, naisten työllisyyden tukeminen sekä naisjohtajuuden kehittäminen, naisten osuustoiminnan kehittäminen sekä sukupuolisensitiivinen ohjaus.

Yhtenä tuloksena hankkeesta on se, että naisten perustama Kainuun Kirjokansi -osuuskunta toimii edelleen, ja se on koko toimintansa ajan vuodesta 1997 työllistänyt enemmän naisia ja miehiä kuin alun perin Berta-hankkeesta tuli siihen työttöminä työnhakijoina mukaan.

Vuonna 2001 Hillevi Lönn siirtyi Opetushallitukseen vastaten siellä ammatillisen koulutuksen ESR-tiimin vetäjänä ammatillisen koulutuksen työssäoppimishankkeiden rahoituksesta ja sisältöjen kehittämisestä. Vuonna 2003 oli vuorossa työministeriö, jossa Lönn toimi ensin henkilöstön kehittämispäällikkönä ja sittemmin kansliapäällikön tukitiimissä vastasi hallinnonalan henkilöstön kehittämisestä, koordinoi ministeriön työtä Lissabonin strategian toteuttamisessa sekä valmisteli ministeriön aikuiskoulutuspolitiikan asioita. 

Tasa-arvon edistäjänä työ- ja elinkeinoministeriössä 

Työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen jälkeen 2008–2014 Hillevi Lönn toimi Valtava-kehittämisohjelman johtajana ja TEMin sisäisenä tasa-arvoasiantuntijana ja -konsulttina, joista viime mainitut tehtävät ovat osa hänen vastuualuettaan ministeriössä edelleen.

Valtava-ohjelmassa kehitettiin rakennerahastotoimintaan tukirakennemalli, jonka avulla edistettiin tasa-arvon sisällyttämistä rakennerahastojen hallintoviranomaisen ja projektien työhön sekä tuettiin projektien yhteistyötä ja oppimista. Hankkeessa tuotteistettiin kymmeniä uusia hyviä käytänteitä, jotka rakentuivat aiemmin tehdyn tasa-arvotyön jatkumoksi.

Työskennellessään Työelämän osaamispalvelut -ryhmässä TEMissä Lönn koordinoi Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) hanketta Suomessa (Gender Budgeting in ESF/ERDF 2017–2018) ja toimii SEGLI -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana.

Edellä lueteltujen tehtävien rinnalla Hillevi Lönn toimi kouluissa sukupuolten tasa-arvon edistämisen konsulttina 1985–1990 Oulun läänin alueella sekä sosiologian tuntiopettajana 1984–1986 kansalaisopistossa. Lisäksi hän toimi koulutuksen tasa-arvon kehittämiskonsulttina Etiopian ja Argentiinan opetusministeriöissä 1995 ja 1996. Hänelle myönnettiin ILOn Participatory Gender Audit Facilitator -sertifikaatti 2013, ja hän oli tasa-arvoauditoijana ILO :n tasa-arvomissiossa 2015.

Hillevi Lönn on lisäksi kirjoittanut ja toimittanut tasa-arvoon ja tasa-arvopedagogiikkaan liittyviä julkaisuja eri kielillä. Tasavallan presidentti myönsi Lönnille Suomen Valkoisen Ruusun ensimmäisen luokan ritarimerkin 2010. Perusteluissa todettiin, että Hillevi Lönn on edistänyt vahvasti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden osaamista sekä osana oppilaitosten koulutusohjelmia että hallinnon ajattelua ja toimintaa.

Hillevi Lönn on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa aina osana omaa työtään valtavirrassa. Suomen EU-jäsenyys ei ole ollut, kuten joskus sanotaan, vedenjakaja tai rajapyykki tasa-arvotyössä. Tosin EU:sta alkoi tulla rahaa entistä paremmin tasa-arvon edistämistyöhön, kun Suomi liittyi jäseneksi.

Jo sitä ennen organisaatiot, joissa hän työskenteli, osallistuivat Lönnin aktiivisuuden myötä julkisiin kilpailutuksiin, joilla haettiin hyviä hankkeita tekemään tasa-arvotyötä koulutuksen ja työelämän aloilla. Rahoitusta tuli EU:sta ennen Suomen jäsenyyttä muun muassa Erasmus- ja Leonardo da Vinci -ohjelmista.

Tasa-arvon edistäminen on Lönnin mukaan saanut joskus, varsinkin alkuaikoina, kritiikkiä ja vastustusta. Nykyään keskustelu on asiallisempaa, mutta muutokset yhteiskunnan tasolla ovat edelleen hitaita. Tasa-arvotyöhön ministeriöissä pitäisi Lönnin mukaan olla nykyistä paremmat resurssit ja sillä tulisi olla nykyistä parempi johdon tuki. Ministeriöiden organisaatiorakenteita, toimintakulttuuria ja työtapoja kehitetään tällä hetkellä kiivaasti. Siihen tulisi sisältyä sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen kaikissa toiminnoissa.

Silloin tällöin Hillevi Lönniltä kysytään, miten ihmisille pitäisi puhua tasa-arvosta niin, ettei se herättäisi vastustusta eikä ’nostattaisi näppylöitä’. Pitäisikö siitä puhua osana muita asioita tasa-arvoasiaa piilottaen muiden asioiden verhoon? Lönnin mielestä asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä. Pitää tietää asioista ja tuntea hyvin tasa-arvon tilanne ja epäkodat. Tulee lyödä faktat pöytään.

Tasa-arvotiedon lisäksi tulee tietenkin hallita ne muut asiat, joihin kyseinen keskustelu tai ongelma liittyy. Vain niin voi saada vastustajista aitoja keskustelukumppaneita ja parhaassa tapauksessa heidät ymmärtämään, ettei maailma eikä Suomi todellakaan vielä ole tasa-arvoinen. Tasa-arvotyö vaatii sitkeyttä ja rohkeutta.

Hillevi Lönn on erinomainen esimerkki naisesta, joka on omalla elämäntyöllään osoittanut, että sukupuolten tasa-arvoa voi edistää monin tavoin ja erilaisissa organisaatioissa. Lukuisat hänen johtamansa hankkeet ovat auttaneet ihmisiä tunnistamaan ympärillään epäkohtia ja innostumaan tasa-arvon edistämisestä.