Pyhäjoelle saapui keväällä 1942 linja-autolla evakoita Karjalasta, Räisälästä. Kaksi poliisia oli autoa vastassa. Yksi saapujista oli neiti Hilkka Hilma Lyydia Kessell (s. 1914). Poliisi pidätti hänet ja vei kuulusteltavaksi. Evakot majoitettiin tyhjilleen jääneisiin Santaholman rakennuksiin Niskanmäelle.
Korkkiruuvit ja korkkarit
Neiti Kessell ei oikeastaan ollut neiti. Hän oli ollut naimisissa saksalaisen miehen kanssa ja eronnut. Poliisit ehkä epäilivät häntä vieraan vallan vakoojaksi. Hänet kuitenkin vapautettiin, koska näyttöä vakoilutoiminnasta ei ollut.
Neiti Kessell oli upea ilmestys ja sai päät kääntymään: suora ryhti, pitkät korkkiruuvikiharat ja korkokengät. ”Mitään vastaavaa ei Pyhäjoella oltu ennen nähty”, muistelee Marjatta Sarpola (o.s. Luoto). Marjatan Helmi-sisko, joka oli sotaleski, ystävystyi neiti Kessellin kanssa.
Neiti Kessell oli ammatiltaan taidemaalari. Hän maalasi kukkatauluja ja teki myös posliinimaalauksia. Marjatan isä oli taitava käsistään ja nikkaroi puusta arkkuja. Neiti Kessell osti niitä, koristeli kauniisti ja myi eteenpäin. ”Niitä on monessa talossa Pyhäjoella”, Marjatta kertoo vuonna 2016, kun haastattelen häntä kirjaani varten.
Pyhäjoen Tähtitytöt
Marjatta kuului partion teatteriryhmään Pyhäjoen Tähtitytöt. Kerran neiti Kessell tuli katsomaan esitystä ja ehdotti, että saisko hän ohjata ryhmää. Näin tytöt saivat teatteriinsa ohjaajan.
Teatterilla oli omaakin tuotantoa: tytöt kirjoittivat porukalla tekstin ja harjoittelivat esityksen. Esiintymisasuja tehtiin kreppipaperista, sota-aikana kun ei ollut muuta saatavilla.
Paimenpoika ja hyvä haltija -näytelmä esitettiin Ruukinkankaalla Santaholman isossa salissa. Pääsylipun hinta lienee ollut yhden markan ja lapsilta ehkä hilikku (=25 penniä). Ennen esitystä Marjatan isä vei saliin napeksia ja laittoi niiden päälle lankkuja yleisön istuimiksi. Sali tuli aina täyteen yleisöä. Näytelmän tuotto annettiin kokonaisuudessaan sankarivainajien patsasrahastoon.
Saliin hommattiin oikeat istuimet kirkkoherra Tihistä ja Aino-ruustinnaa varten, kun he tulivat katsomaan esitystä.
Pyhäjoen Tähtitytöt esittivät myös Aapiskukko-näytelmää ja joulun alla joulukuvaelman Enkelparven tie kohta luokse vie, jossa kolme enkeliä ilmestyi näyttämölle laulun kertosäkeen aikana. Esityksissä oli mukana 9 tyttöä.
Luvattomat iltamat
Kun oli sota-aika ja iltamien pito oli kielletty, olisi näytelmällekin pitänyt anoa huvilupa. Sellainen ei kenelläkään tullut mieleen. Ja niinpä eräs pyhäjokinen poliisi haastoi neiti Kessellin raastupaan luvattomien iltamien pidosta.
Todellinen syy paljastui kyläläisille jälkikäteen. Poliisimies oli pyrkinyt neiti Kessellin kamariin ja saanut rukkaset. Tästä kostoksi hän päätti käräyttää neidin luvattomien iltamien pidosta.
”En suostunut hutsuksi konstaapelille”, neiti Kessell selitti tuomarille. Hän ei saanut minkäänlaista rangaistusta, ei edes sakkoja. Tyttöjen vanhemmat olivat sopineet etukäteen, että jos tulee sakot, ne maksetaan porukalla, koska kyseessä oli kaikin puolin hyvä asia ja rahat menivät yhteisen asian rahoittamiseen.
Harakka elättinä
Marjatta vei Kertun kanssa neiti Kessellille harakanpojan elätiksi. Sen nimi oli Asko. Asko kulki neiti Kessellin mukana kaikkialle. Kun hän meni kauppaan, harakka istui olkapäällä. Kauppaan sisälle sitä ei voinut ottaa, joten se jäi ulos odottamaan ja kun neiti tuli kaupasta, se taas istui olkapäälle.
Kerran Marjatta, joka sanoo olleensa lapsena rasavilli, oli Kertun (o.s. Miilukangas) kanssa tutkimusretkellä ja he päättivät vakoilla neiti Kesselliä. Niinpä se menivät kurkkimaan neidin ikkunasta ja näkivät kun tämä istui polttelemassa holkkitupakkaa. Tytöille paljastui tiukasti varjeltu salaisuus, kun he huomasivat, että korkkiruuvikiharat olivat kukkatelineellä. Neiti Kessell käytti peruukkia!
Sotien jälkeen neiti Kessell muutti Helsinkiin, jossa hän työskenteli Stockmannin kemikalio-osastolla. Hän vieraili Pyhäjoella vuonna 1953. Tämän jälkeen Marjatta ei ole häntä tavannut.
Marjatta Sarpolan haastattelu julkaistiin vuonna 2016 kirjassa Rantakavun liepeiltä – Meijjän kaupunki tarinoi.
”Kesselin neiti oli kotoisin Sortavalasta. Pyhäjoelta hän muutti Helsinkiin. Neiti kävi Kittilässä Parhalahdella 1960-luvun puolivälissä. Kertojan mukaan tuntui neiti olleen silloin jo tosi vanha ja hauras.” (Facebook. Pyhäjoki. 2026)
Tähän mennessä (2026) en ole saanut selville neiti Kessellin myöhempiä vaiheita.
