• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki

Hanna Rothman - lasten päivähoidon kehittäjä, Ebeneser-kodin perustaja

naisten-aani-logo-t

suomi100_94x71

Sukunimi

Rothman

Etunimi

Johanna Sofia (Hanna)

Synnyinvuosi

1856

Synnyinpaikka

Helsinki

Kuolinvuosi

1920

Kuolinpaikka

Helsinki

Hanna Rothman toi Saksasta Suomeen fröbeliläisen lastentarha-aatteen ja aloitti lastentarhatoiminnan ja lastentarhanopettajankoulutuksen. Hänen perustamansa Ebeneser-säätiö toimii täydennyskoulutuslaitoksena ja lapsitutkimuksen keskuksena.

Kansanlastentarha

Isän varhaisen kuoleman takia Hanna Rothman tarvitsi ammatin. Helsingin ruotsinkielisen jatko-opiston johtaja Elisabeth Blomqvist ohjasi hänet työskentelemään pienten lasten kanssa ja innosti häntä lähtemään opiskelemaan Saksaan. Palattuaan kotimaahan Rothman avasi Helsingin Lapinlahdenkadulla vuonna 1883 maksullisen lastentarhan ja alkeiskoulun, joka oli tarkoitettu säätyläislapsille. Hänen haaveenaan oli kuitenkin perustaa maksuton lastentarha työläisperheiden lapsille. Tämä onnistui kaupungin anniskeluyhtiöltä saadun apurahan turvin. Hanna Rothman ja niin ikään Saksassa opiskellut Elisabeth eli Betty Alander (1859 – 1940) perustivat vuonna 1888 kansanlastentarhan, jonka yhteydessä oli myös lastenkoti, kesäsiirtola ja pyhäkoulu. Puolipäiväisenä aloittanut lastentarha muuttui 1890-luvulla kokopäiväiseksi kaupungin köyhäinhoidon virkamiesten ja vanhempien toivomuksesta. Hoitopäivän aikana lapsille tarjottiin lämmin ateria. Joskus lapset saattoivat jopa yöpyä tarhassa, jos esimerkiksi yksinhuoltajaäiti ei sairaana voinut itse hoitaa lastaan.

Kesti aikansa, ennen kuin työläisäidit luottivat kansanlastentarhan neutraaliin luonteeseen, koska monet pelkäsivät sen olevan jonkinlaista hyväntekeväisyyttä tai köyhäinapua. Ensimmäiseen lehti-ilmoitukseen ei tullut yhtään vastausta. Tällöin Hanna Rothman meni kaduille ja pihoille puhumaan vanhemmille. Vähitellen lastentarhasta tuli hyvin suosittu.

Lastentarhanopettajakoulutus

Hanna Rothmanin ja Betty Alanderin laitoksen yhteydessä alettiin vuonna 1892 kouluttaa lastentarhanopettajia, ensin vuoden kestävillä kursseilla ja vuodesta 1898 kaksivuotisena koulutuksena. Opettajakoulutus aloitettiin, jotta nopeasti leviävä lastentarha-aate pysyisi tasokkaana. Ruotsinkielisiin opettajakoulutuskursseihin laitos sai valtionapua vuodesta 1897; suomenkielinen opetus aloitettiin 1905. Lastentarhatoiminta vastasi kahdella tavalla tuon ajan naisten tarpeisiin: työssä käyvät äidit saivat lapsensa hoitoon ja se tarjosi ammattiopin ja ammatin naisille.

Hanna Rothman kirjoitti lehtiartikkeleita, piti esitelmiä ja kutsui vieraita tutustumaan lastentarhatoimintaan. Rakenteeltaan hento Rothman oli loukkaantunut lapsena kahdessa eri onnettomuudessa siten, että hänen selkänsä oli kyttyrässä ja hän näki vain toisella silmällään. Vaatimattoman ulkokuoren alla oli kuitenkin sitkeää ja palavaa intoa. Osaltaan hänen toimintansa ansiosta lastentarhat yleistyivät, kun koulutetut lastentarhanopettajat avasivat tarhoja eri puolilla maata. Ne toteuttivat nimenomaan fröbeliläistä kasvatusideologiaa.

Fröbeliläinen lastentarha

Berliinissä opiskellessaan Hanna Rothman oli omaksunut Friedrich Fröbelin näkemyksen lastentarhasta sikäläisen koulun johtajalta Henriette Schraderilta. Se oli leikki-ikäisten (3-6-vuotiaiden) paikka, eikä siellä hoidettu vauvaikäisiä. Se erosi Uno Cygnaeuksen lastentarhasta siinä, ettei se ollut alkeiskoulu. Hanna Rothmanin perintönä juuri fröbeliläinen kasvatus yleistyi Suomessa, sillä Lastentarhaseminaari Ebeneser oli lähes 60 vuotta maan ainoa alan oppilaitos. Valtiollistamisen yhteydessä vuonna 1977 seminaari muuttui lastentarhanopettajaopistoksi.

Fröbeliläinen kasvatus on hyvin käytännöllistä, ja lapset osallistuivat Hanna Rothmanin aikana tarhan arkisiin töihin: siivoukseen, ruoanlaittoon ja kukkien hoitoon. Myös terveyskasvatus yhteistyössä vanhempien kanssa oli varsin modernia. Siihen kuului opetus puhtauteen, ulkoiluun ja terveelliseen ravintoon. Pohjavireeltään Rothmanin kasvatus oli hartaan uskonnollista. Hyvin toimeentulevien perheiden vanhemmat maksoivat lapsista hoito- ja ruokamaksun.

Hanna Rothman jäi eläkkeelle terveydentilaansa vedoten vuonna 1917 ja kuoli muutaman vuoden kuluttua siitä. Elisabeth Alander jatkoi sen jälkeen vielä yli 20 vuotta talon johdossa. Rothmanin ja Alanderin sosiaalipedagoginen laitos säätiöitiin vuonna 1932. Sen lastentarhanopettajaopetus on vuodesta 1995 ollut osa Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitosta. Itsenäinen Ebeneser-säätiö järjestää lastentarhanopettajille täydennyskoulutusta ja seminaareja sekä tallentaa varhaiskasvatuksen historiaan liittyvää tietoa ja ylläpitää alan museota. Sen osana toimii myös Lapsuuden instituutti, jossa harjoitetaan monitieteistä lapsuuden historian tutkimusta.

Kirjoittaja

Aura Korppi-Tommola

Lisätietoja

Vanhemmat sairaalan toimitsija Nils Wilhelm Rothman ja Sofia Lovisa Methenius.
Ura: Helsingin ruotsalainen tyttökoulu, sen opettajatarluokka; lastentarhanopettajan tutkinto Berliinin Pestalozzi-Fröbel-Hausissa 1882. Perustamansa lastentarhan johtajatar 1883-1890; Rothmanin ja Alanderin lastentarhan johtaja ja opettaja 1890-1917, sen opettajakurssien johtaja 1892 - 1917; Ebeneserkodin johtaja 1908 - 1917.

Artikkeli on julkaistu alunperin Kansallisbiografiassa.

Lähteet

Elisabeth Alander, Ebeneserkoti: katsaus Hanna Rothmanin ja Elisabeth Alanderin laitosten 32-vuotiseen toimintaan 1890 - 1922. 1923; Koulu kansakuntaa rakentamassa. 2004: Kansanlastentarhan uranuurtajan Hanna Rothmanin toiminnan aatteellisia perusteita; S. Laine, A. Tanskanen, Hanna Rothman 1856 - 1920. 1998 / käsikirjoitus, Ebeneser-säätiön arkisto; A.-L. Välimäki, Päivittäin: lasten (päivä)hoitojärjestelyn muotoutuminen varhaiskasvun ympäristönä suomalaisessa yhteiskunnassa 1800- ja 1900-luvulla. 1998.

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Egen lön eller eget företag skapar frihet, Naisten Ääni, Työelämä

footer-logo2

Suomalainen Naisliitto ry Aurorankatu 17 a 11 00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

 

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT