Hanna Rothman toi Saksasta Suomeen fröbeliläisen lastentarha-aatteen ja aloitti lastentarhatoiminnan ja lastentarhanopettajankoulutuksen. Hänen perustamansa Ebeneser-säätiö toimii täydennyskoulutuslaitoksena ja lapsitutkimuksen keskuksena.
Kansanlastentarha
Isän varhaisen kuoleman takia Hanna Rothman tarvitsi ammatin. Helsingin ruotsinkielisen jatko-opiston johtaja Elisabeth Blomqvist ohjasi hänet työskentelemään pienten lasten kanssa ja innosti häntä lähtemään opiskelemaan Saksaan. Palattuaan kotimaahan Rothman avasi Helsingin Lapinlahdenkadulla vuonna 1883 maksullisen lastentarhan ja alkeiskoulun, joka oli tarkoitettu säätyläislapsille. Hänen haaveenaan oli kuitenkin perustaa maksuton lastentarha työläisperheiden lapsille. Tämä onnistui kaupungin anniskeluyhtiöltä saadun apurahan turvin. Hanna Rothman ja niin ikään Saksassa opiskellut Elisabeth eli Betty Alander (1859 – 1940) perustivat vuonna 1888 kansanlastentarhan, jonka yhteydessä oli myös lastenkoti, kesäsiirtola ja pyhäkoulu. Puolipäiväisenä aloittanut lastentarha muuttui 1890-luvulla kokopäiväiseksi kaupungin köyhäinhoidon virkamiesten ja vanhempien toivomuksesta. Hoitopäivän aikana lapsille tarjottiin lämmin ateria. Joskus lapset saattoivat jopa yöpyä tarhassa, jos esimerkiksi yksinhuoltajaäiti ei sairaana voinut itse hoitaa lastaan.
Kesti aikansa, ennen kuin työläisäidit luottivat kansanlastentarhan neutraaliin luonteeseen, koska monet pelkäsivät sen olevan jonkinlaista hyväntekeväisyyttä tai köyhäinapua. Ensimmäiseen lehti-ilmoitukseen ei tullut yhtään vastausta. Tällöin Hanna Rothman meni kaduille ja pihoille puhumaan vanhemmille. Vähitellen lastentarhasta tuli hyvin suosittu.
Lastentarhanopettajakoulutus
Hanna Rothmanin ja Betty Alanderin laitoksen yhteydessä alettiin vuonna 1892 kouluttaa lastentarhanopettajia, ensin vuoden kestävillä kursseilla ja vuodesta 1898 kaksivuotisena koulutuksena. Opettajakoulutus aloitettiin, jotta nopeasti leviävä lastentarha-aate pysyisi tasokkaana. Ruotsinkielisiin opettajakoulutuskursseihin laitos sai valtionapua vuodesta 1897; suomenkielinen opetus aloitettiin 1905. Lastentarhatoiminta vastasi kahdella tavalla tuon ajan naisten tarpeisiin: työssä käyvät äidit saivat lapsensa hoitoon ja se tarjosi ammattiopin ja ammatin naisille.
Hanna Rothman kirjoitti lehtiartikkeleita, piti esitelmiä ja kutsui vieraita tutustumaan lastentarhatoimintaan. Rakenteeltaan hento Rothman oli loukkaantunut lapsena kahdessa eri onnettomuudessa siten, että hänen selkänsä oli kyttyrässä ja hän näki vain toisella silmällään. Vaatimattoman ulkokuoren alla oli kuitenkin sitkeää ja palavaa intoa. Osaltaan hänen toimintansa ansiosta lastentarhat yleistyivät, kun koulutetut lastentarhanopettajat avasivat tarhoja eri puolilla maata. Ne toteuttivat nimenomaan fröbeliläistä kasvatusideologiaa.
Fröbeliläinen lastentarha
Berliinissä opiskellessaan Hanna Rothman oli omaksunut Friedrich Fröbelin näkemyksen lastentarhasta sikäläisen koulun johtajalta Henriette Schraderilta. Se oli leikki-ikäisten (3-6-vuotiaiden) paikka, eikä siellä hoidettu vauvaikäisiä. Se erosi Uno Cygnaeuksen lastentarhasta siinä, ettei se ollut alkeiskoulu. Hanna Rothmanin perintönä juuri fröbeliläinen kasvatus yleistyi Suomessa, sillä Lastentarhaseminaari Ebeneser oli lähes 60 vuotta maan ainoa alan oppilaitos. Valtiollistamisen yhteydessä vuonna 1977 seminaari muuttui lastentarhanopettajaopistoksi.
Fröbeliläinen kasvatus on hyvin käytännöllistä, ja lapset osallistuivat Hanna Rothmanin aikana tarhan arkisiin töihin: siivoukseen, ruoanlaittoon ja kukkien hoitoon. Myös terveyskasvatus yhteistyössä vanhempien kanssa oli varsin modernia. Siihen kuului opetus puhtauteen, ulkoiluun ja terveelliseen ravintoon. Pohjavireeltään Rothmanin kasvatus oli hartaan uskonnollista. Hyvin toimeentulevien perheiden vanhemmat maksoivat lapsista hoito- ja ruokamaksun.
Hanna Rothman jäi eläkkeelle terveydentilaansa vedoten vuonna 1917 ja kuoli muutaman vuoden kuluttua siitä. Elisabeth Alander jatkoi sen jälkeen vielä yli 20 vuotta talon johdossa. Rothmanin ja Alanderin sosiaalipedagoginen laitos säätiöitiin vuonna 1932. Sen lastentarhanopettajaopetus on vuodesta 1995 ollut osa Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitosta. Itsenäinen Ebeneser-säätiö järjestää lastentarhanopettajille täydennyskoulutusta ja seminaareja sekä tallentaa varhaiskasvatuksen historiaan liittyvää tietoa ja ylläpitää alan museota. Sen osana toimii myös Lapsuuden instituutti, jossa harjoitetaan monitieteistä lapsuuden historian tutkimusta.
