• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki

Hanna Pietilä – käsityöihminen ja pitokokki Kellosta

naisten-aani-logo-t

suomi100_94x71


Juho ja Emma Gustaava Meriläisen perhe, oikealla Hanna

Hanna Pietilän talo Kellossa , rakennettu v. 1945

Hanna Pietilä v. 1945

Sukunimi

Pietilä os. Meriläinen

Etunimi

Hanna

Synnyinvuosi

1938

Synnyinpaikka

Kello

Kuolinvuosi

1985

Kuolinpaikka

Haukiputaan Kellon kylä

Heli Meriläinen kertoo isotätinsä Hanna Pietilän (os. Meriläinen) tarinan

Hanna syntyi 1907 Juho ja Emma Gustaava (os. Lopakka) Meriläisen perheeseen Haukiputaan Kellon kylässä. Sisarusparveen kuului lisäksi 4 tyttöä ja kaksi poikaa, joista Heikki niminen on kertojan isoisä.

Hanna asui pitkään oman äitinsä, vanhaäidin Emma Gustaavan kanssa ”pikkupuolella” Inkilän tilalla Kellossa, joka kuuluu nykyisin Ouluun. Hannaa kiusoiteltiin ”vanhana piikana olemisesta”. Hän ja ”Veija” menivät naimisiin vuonna 1945. Hanna löysi Veijansa vasta 38 -vuotiaana. Tarina kertoo, että veljensä Lauri auttoi häntä puolison löytämisessä. Hanna Pietilä ehti saada vain yhden lapsen, Helenan, joka syntyi vuonna 1946. Veija puoliso eli vuoteen 1968 ja Hanna vuoteen 1985.

Hannan veljen Laurin tytär Eila Isohookana kertoo, että hänen tätinsä Hanna oli taitava ompelija ja pitokokki. Hanna Meriläinen oli käynyt Limingan emäntäkoulun, mikä kesti noin vuoden.

Hanna kävi myös Nikillä käsityökurssin, joka jäi hänen siskoltaan Annalta kesken, kun tämä kuoli nuorena. Nikin talossa Kellossa pidettiin käsityökursseja. Se oli ”mallitalo”, missä oli mm. puutarhat. Emäntänä talossa oli Hannan sisko Jenni Isohätälä.

Olen saanut tutustua Hanna-tädin albumiin.  Se on aarre, joka auttoi sukuni tarinan hahmottamisessa. Albumista löytyi kuva Hannan talosta, jonne itsekin olen tehnyt monet kyläluuta vierailut. Talo on rakennettu vuonna 1945, pari vuotta ennen Hannan ja Veijan ainoan lapsen Helenan syntymistä. Kellossa oli tapana ahkeran työnteon vastapainoksi sunnuntaisin vierailla sukulaisissa ja tuttavissa. Kenenpä muun luo sitä mentiin, kuin ahkeran ja vieraanvaraisen pitokokin Hannan luo.

Hanna ja Aili mummini valmistivat vanutäkkejä Inkilässä, jossa oli riittävästi tilaa. Aili oli Hannan kotitalossa Inkilässsä miniänä vuodesta 1931 lähtien. Mattoja kudottiin ja taitavana ompelijana Hanna teki vaatteet niin tyttärelleen kuin Inkilän väelle.

Hanna ehti nähdä ainoan tyttärensä Helenan avioitumisen Lassi Raution kanssa sekä kolme tyttären tytärtään  Sannan, Katrin ja Jennin. Nuori pari rakensi talon Inkilän viereiselle tontille vuonna 1971.

Mielestäni Hanna oli merkittävä nainen aikanaan osatessaan tehdä käsitöitä ja siirtäessään sen taidon eteenpäin. Tätini Liisa oli loistava käsityöihminen Hannan ansiosta. Hanna muistetaan vieraanvaraisena kyläluutien vastaanottajana sekä hyvänä äitinä ja isoäitinä.          

Kirjoittaja

Heli Meriläinen

Lähteet

Hanna Pietilän valokuva-albumit

Pekka meriläisen kertomus Nikin talosta

Eila Isohookanan kertomus käsityötaitajista

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naiselämää maaseudulla, Naisten Ääni, Työelämä

footer-logo2

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 a 11
00100 Helsinki
info@naistenaani.fi

Yhteydenottolomake

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". HyväksynEn hyväksy Lue lisää evästeistä