Gerda Ryti ja keskipäivän kirkonkellot

Gerda Ryti oli tasavallan presidentin puolisona sotien vaikeina vuosina. Hänen aikansa presidentinlinnan emäntänä 1940–1944 ei ollut edustamista vaan vaikeiden aikojen kestämistä ja itsekuria vaativaa esikuvana olemista. Hän valoi radiopuheissaan rohkeutta ja uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. Hän oli ehkä maan kuuluisin spiritualismin harjoittaja.

Lakimiehen tyttärestä tulee juristin elämänkumppani

Suomenruotsalaisen säätyläisperheen tyttärenä Gerda Serlachius kävi tyttökoulua (Helsingissä Laguska skolan ja Viipurissa Svenska fruntimmerskolan i Viborg), mutta joutui keskeyttämään koulun reumakuumeen takia. Perhe asui isän oikeusneuvos Julian Serlachiuksen työn vuoksi Helsingin lisäksi Jämsässä ja Viipurissa, mutta 1900-luvun alusta lähtien vakituisesti Helsingissä.

Parannuttuaan Gerda opiskeli saksan kieltä ja kirjallisuutta Dresdenissä ja englannin kieltä Lontoossa. Sen jälkeen hän työskenteli konttoristina veljensä ja Risto Rytin yhteisessä asianajotoimistossa 1914-1916. Työpaikkaromanssi johti avioliittoon 1916 morsiamen ollessa jo 29-vuotias aikuinen nainen.

Gerda Ryti puhui viittä kieltä, ratsasti, pelasi tennistä ja soitti pianoa. Hän oli harvinainen maailmannainen jo nuorena tyttönä ja myös Suomen Pankin pääjohtajan, pääministerin ja presidentin puolisona. Luonteeltaan hän oli pidättyväinen, suorastaan ujo. Perheeseen syntyi kolme lasta, mutta monien aikansa yhteiskuntaryhmän naisten tapaan hän oli enemmän puoliso kuin äiti. Hänen suhteensa lapsiin pysyi viileän hoivaavana.

Gerda ja Risto Rytin välinen rakkaus ja keskinäinen luottamus oli harvinaisen suurta. Tästä kertoo kaksi sitaattia kirjasta Suurin on rakkaus. Hiukan ennen häitä sulhanen kirjoitti morsiamelleen: ”Sinä olet niin puhdas, niin hyvä, niin jalomielinen. Minä tunnen olevani Sinun vaikutuksesi alainen ja sieluni puhdistuvan kuin tulessa.” Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Gerdan 60-vuotispäivänä, Risto kirjoitti sellistään Katajanokan vankilassa: ”Rakastan Sinua nyt vanhoilla päivilläni vieläkin enemmän kuin silloin, joskus kaukana menneisyydessä, kun menimme naimisiin. – – – Yhteinen seikkailumme tässä realiteettien maailmassa on oikeastaan ollut hauska ja antoisa – – -.”

Spiritualismin sanansaattaja

Lukuisilla ulkomaanmatkoilla 1920- ja 1930-luvulla Gerda Ryti tutustui monipuolisesti Euroopan aatteellisiin virtauksiin ja historiaan. Syvällisimmin hän perehtyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen voimakkaasti nousevaan spritualismiin, joka on esimerkiksi Englannissa yksi uskontokunnista. Risto Rytin viittaus realiteettien maailmaan viittaa spiritualistiseen ajatteluun, jossa ajatellaan olevan sekä ihmisten kokema maailma että hengen maailma, jossa pätevät toisenlaiset lainalaisuudet ja jota jokainen voi tavoitella.

Suomen Vientiyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Kahma toi parapsykologista ajattelua Suomeen ja Gerda Ryti tilasi Kahman innostamana luettavakseen J. Arthur Findlayn kirjoittaman teoksen The Rock of Truth – or Spritualism, The Coming World Religion. Tutustuminen Helmi Krohniin juuri perustetussa Helsingin Naisklubissa (myöh. Lyseumklubi) vahvisti ajattelua ja pian ystäväpiiri, jossa Krohnin ohella keskeinen oli Ruth Serlachius, jatkoi spiritualismin harrastusta ja kehitti omaa herkkyyttään. Gerda Rytin osalta harjoitus johti selväkuuloisuuteen. Gerda Rytin ja Helmi Krohnin matka Glasgowissa 1937 järjestettyyn spiritualismin maailmankonferenssiin oli molemmille tärkeä ja vahvistava kokemus.

Gerda Rytin persoonaan ja vastaanottavuuteen vaikuttivat varmasti myös monet lähipiirin odottamattomat kuolemantapaukset. Hän sattumalta oli paikalla, kun Alfred Kordelin murhattiin Mommilassa marraskuussa 1917 ja sisäministeri Heikki Ritavuori ammuttiin 1922 Gerda Rytin kotiovella Helsingin Töölössä. Samoin kälyn, lääketieteen tutkija Elsa Rytin kuolema 1931, vain 36-vuotiaana, oli raskas isku perheelle.

Kun spiritualistista kirjallisuutta ei vielä ollut kotimaisilla kielillä, Gerda Ryti tilasi kirjoja Englannista. Helmi Krohnin alkaessa 1930-luvun puolivälissä kääntää alan teoksia suomeksi, Gerda Ryti oli ennättänyt jo aikaisemmin lukea kaikki kirjat ja auttoi Krohnia löytämään suomenkieliset vastineet. Käsitteet piti luonnollisesti ymmärtää syvällisesti, jotta ne voitiin ilmaista. Tätä kautta Gerda Rytillä oli suuri vaikutus spiritualismin leviämiseen Suomessa.

Gerda Rytin spiritualismia käsittelevä kirjasto laajeni vuosi vuodelta. Siihen kuului 1930-luvun hittituote, Arthur Findlayn On the Edge of Etheric, jossa kuoleman jälkeistä elämää tarkasteltiin tieteen näkökulmasta ja jonka uskottiin mullistavan läntien maailman tiede- ja uskontokäsityksen. Teos käännettiin lyhyessä ajassa jopa 15 kielelle. Se ilmestyi Suomessa 1939 Helmi Krohnin suomentamana. Findlayn kirjojen ohella kirjastoon kuuluvat kaikki ajan merkittävimmät spiritualismia, parapsykologiaa ja ylipäätään henkisyyttä käsittelevät teokset. Gerda Ryti oli erityisen kiinnostunut Sir Arthur Conan Doylen 600-sivuisesta kaksiosaisesta teoksesta The History of Spiritualism, johon hän palasi kerta toisensa jälkeen.

Maan äidin vaativa rooli

Gerda Rytistä tuli maan ensimmäinen nainen vaikeassa poliittisessa tilanteessa keskellä maailmansotaa. Presidentin puolisona hän tuki Ester Ståhlbergin työtä Pelastakaa Lapset ry:ssä, piti perheenemännille esitelmiä korvikeruoan valmistuksesta ja vieraili ahkerasti sotasairaaloissa, sotaorpojen luona ja vaikkapa talkooleireillä. Radiopuheissaan hän rohkaisi sekä tulilinjassa että kotirintamalla työskenteleviä. Merkittävin puheista oli heinäkuussa 1944 Kannaksen läpimurtotaistelujen aikana. Hänen ehdotuksestaan keskipäivä julistettiin kansan yhteiseksi rukoushetkeksi ja yleisradio soittaa edelleen keskipäivän merkiksi Turun tuomikirkon kelloja.

Gerda Rytin aika presidentinlinnan emäntänä ei edellyttänyt niinkään edustamista kuin vaikeiden aikojen kestämistä ja itsekuria vaativaa esikuvana olemista. Siinä häntä ja hänen vaikutuksestaan myös presidentti Risto Rytiä auttoi vahva henkisyys ja usko siihen, että jokaisella on oma tehtävänsä suuressa kokonaisuudessa.

Sodan jälkeen Gerda Ryti oli miehensä tukena tämän joutuessa eroamaan presidentin virasta ja saatua vankilatuomioon niin sanottuna sotasyyllisenä. Hän vetäytyi lähes täysin julkisuudesta ja omistautui miehensä henkiseen tukemiseen vankilavuosina ja hoitamiseen tämän vapauduttua 1949. Risto Ryti kuoli 1956. Gerda Ryti eli tämän jälkeen vielä lähes kolmekymmentä vuotta yksityisyydessä perheensä kanssa. Hän osallistui naisten kansainvälisen kulttuurijärjestö Lyseumklubin toimintaan ja oli omassa piirissään seurallinen ja aktiivinen kulttuurinkuluttaja. Hänen harvat julkiset esiintymisensä olivat uutistapahtumia, koska kansa ymmärsi hänen ja Risto Rytin joutuneen kärsimään maassa vallitsevien oikeuskäsityksen vastaisesti.

Henkilötiedot
Gerda Paula Serlachius vsta 1916 Ryti S 11.10.1886 Helsinki, K 8.9.1984 Helsinki. V oikeusneuvos Johan Julian Serlachius ja Paula Emilia Söderhjelm. P 1916-1956 tasavallan presidentti Risto Heikki Ryti S1889, K 1956, PV Maanviljelijä Karl Evert Ryti ja Ida Vivika Junttila. Lapset: Karl Johan Henrik S 1916 K 2002, lämpötekniikan professori; Niilo Erik S 1919 K 1997, paperiteknologian professori; Eva Paula Margareta (Saxén) S 1922 K 2009, lääketieteen lisensiaatti.
URA. Ruotsinkielinen tyttökoulu; saksankielen ja kirjallisuuden opintoja Dresdenin yliopistossa, englantilaisen filologian cum laude-arvosana; konttoristi 1914–1916.
JULKINEN MUOTOKUVA. L. Juusela 1937, presidentin linna.

Aura Korppi-Tommola ja Maritta Pohls