Fredrika Pietilä tuli Raaheen Lybeckerin tyttökoulun opettajaksi vasta valmistuneena kansakoulunopettajana. Kun kansakoulutoiminta alkoi Raahessa, hän sai paikan ensimmäisenä opettajana.
Merimiehen tytär Oulusta
Fredrika Pietilä syntyi Oulussa 29. lokakuuta 1837. Isä Aappo Hookananpoika Pietilä (s. 1794) oli merimies. Fredrika oli perheen 7 lapsesta nuorin. Wikipedian mukaan hän työskenteli aluksi kauppa-alalla, mutta hän lähti vuonna 1864 opiskelemaan Jyväskylän seminaariin ja valmistui sieltä opettajaksi vuonna 1868.
Jyväskylän seminaari, joka oli perustettu vuonna 1863, oli Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Fredrika Pietilän kurssitovereita seminaarissa olivat muun muassa oululainen Olga Slottsberg, tuleva opettajakollega, sekä Emma Irene Åström, Suomen ensimmäinen naismaisteri. Kun vastavalmistuneet kansakoulunopettajat Fredrika Pietilä ja Olga Slottsberg palasivat Jyväskylästä kotiseudulleen, Oulussa ei vielä ollut kunnallista kansakoulua. Oulun kaupungin kansakoulu perustettiin vuonna 1874.
Raaheen Lybeckerin tyttökouluun opettajaksi
Raahessa toimi vuodesta 1844 alkaen tyttökoulu, jonka oli perustanut Sofia Lybecker (o.s. Franzén). Hän oli varakkaan perheen tytär ja sai hyvän koulutuksen. Hän oli havainnut, että koulutuksen puute voi ajaa köyhät tytöt ja naiset paheitten ja rikosten uhreiksi. Niinpä hän kaavaili perustavansa koulun köyhiä ja vähävaraisia tyttöjä varten. Hän lahjoitti äidinperintönsä koulua varten ja antoi koulun käytännön järjestelyt maistraatin hoidettavaksi.
Koulu aloitti toimintansa helmikuun 14. päivänä 1844. Se oli ensimmäinen suomenkielinen tytöille tarkoitettu oppilaitos. Koulussa annettiin opetusta ”ei ainoastaan uskonnossa, laskennossa ja kirjoituksessa, vaan myöskin sellaisissa naisten käsitöissä, jotka ylimalkaan edistävät köyhemmän kansanluokan toimeentuloa.”
Elettiin vuotta 1869. Lybeckerin tyttökoulu oli toiminut 25 vuotta. Tyttökoulun opettajan toimi julistettiin haettavaksi. Johtokunta valitsi toimeen Fredrika Pietilän, joka oli valmistunut kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1868.
Fredrika tarttui toimeen innolla ja uudisti koulutusohjelmaa. Hän siirsi painopisteen pois uskonnosta ja käsitöistä. Oppiaineeksi tuli jopa voimistelu ja lisää maantietotunteja. Hän hankki koululle Euroopan-kartan. Hän uudisti käsityönopetustakin, ja opetus aloitettiin niin sanotuilla Fröbelin töillä. Fröbelin käsitöiden merkitys oli opettaa tytöille käsitöiden perusteita. Ehkä niitä saumoja ja koristepistoja, joita itsekin olen ommellut koulun käsityötunneilla.
Jälkiviisaina voitaneen todeta, ettei Fredrika ollut sisäistänyt Sofian testamentin sisältöä. Raahelaiset eivät tykänneet hänen uudistuksistaan. Heidän mielestään vanha hyvä koulu meni pilalle. Mutta ei Fredrikakaan viihtynyt pikku koulussa. Hän sai viran Raahen suomenkielisessä kansakoulussa, kun se perustettiin vuonna 1872.
Kun kaikki lapset nyt pääsivät koulun penkille, Georg Lybeckeriltä kysyttiin lupaa Sofian koulun lakkauttamiselle. Tähän Lybecker ei suostunut. Sen sijaan hän hyväksyi mielellään ehdotuksen, että koulu muutetaan käsityökouluksi. Silloin kaupunkilaiset halusivat saada kouluun hyvän käsitöitä ja kudontaa taitavan opettajan. Tehtävään valittiin Sofia Mathlin, vaikka hänellä ei varsinaista koulutusta ollutkaan.
Ensimmäiseksi opettajaksi kansakouluun
Pöytäkirja pidetty johtokunnan kokouksessa alempien kansakoulujen osalta Raahessa 8. helmikuuta 1872. Päätettiin perustaa kaupunkiin kaksikielinen kansakoulu. Kun kansakoulu oli perustettu, valittiin neiti Fredrika Pietilä opettajaksi Raahen kansakoulun suomenkieliselle luokalle. Neiti Olga Slottsbergista tuli opettaja Raahen kansakoulun ruotsinkieliselle luokalle. Apuopettajana toimi neiti Anna Jernberg. ”Kansakoulu avataan 15. päivänä tätä kuuta, ja oppilaiden tulee ilmoittautua 13. päivään mennessä koulun tiloihin.”
Oulun kaupungin kansakoulu perustettiin vuonna 1874 ja Olga Slottsberg aloitti työnsä Oulussa vuonna 1874 yhtenä neljästä Oulun kaupungin ensimmäisestä kansakoulunopettajasta. Fredrika Pietilä muutti hänkin Raahesta opettajaksi Ouluun kolme vuotta myöhemmin eli vuonna 1877. Fredrika toimi Kajaanintullin koulussa alaluokkien opettajana kuolemaansa vuoteen 1898 saakka.
Fredrikan pienoisromaani Kihlatut
Fredrika Pietilä julkaisi vuonna 1878 Kihlatut-nimisen teoksen. Sitä pidetään omaelämäkerrallisena, ja merenrantakaupunki tarkoittaa Oulua. Tarinan päähenkilö on merimies Arvolan tytär Kaisu, jonka henkilöhahmon ja lapsuudenkodin kuvauksessa on yhtymäkohtia kirjailijan omaan elämään. Monia muitakin henkilöitä on nimiä mainitsematta kuvattu niin elävästi, että heillä on hyvinkin voinut olla esikuvansa Oulussa.
Fredrikan pienoisromaani kertoo rinnakkain talonpojan tyttären Maijun ja merimiehen tyttären Kaisun elämästä. Kirjoittaja ottaa kantaa moniin naisen asemaan liittyviin epäkohtiin, kuten miehen naittajavaltaan ja oikeuteen päättää perheen taloudesta.
Kirjassa Fredrika nostaa esille nälkävuosina kärjistyneisiin maatilojen menetyksiin kaupunkien kauppaporvareille, naisten sivuuttamiseen perheen taloutta ja lasten koulutusta koskevista päätöksistä sekä yleensä koulutuksen tärkeyteen.
Työväen Naisseura Ouluun
Fredrika Pietilä perusti Ouluun Työväen Naisseuran vuonna 1879. Opettajakollega Olga Slottsberg oli mukana seuran toiminnassa alusta saakka. Elettiin uusien aatteiden, työväenliikkeen ja naisasialiikkeen nousua ennakoivaa aikaa.
”Yhdistys kuitenkin hiipui pian – keskinäisiin kiistoihin ja ehkä myös Slottbergin lukuisiin opettajan toimiin ja muihin tehtäviin. Seuraa kritisoitiin muun muassa samanlaisesta toiminnasta kuin mitä ’vallassäätyläisten’ naisseuralla oli. Tämä lyhytaikainen oululainen Työväen Naisseura oli kuitenkin varhaisimpia yhdistyksiä suomalaisen työväenliikkeen naisten historiassa.” (Mäkelä)
Fredrika Pietilä kuoli 26. huhtikuuta 1898 Oulussa.
