• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki

Elvi Pärssinen – sukan kantapäästä jakkupukuun

naisten-aani-logo-t

suomi100_94x71







Sukunimi

Pärssinen

Etunimi

Elvi

Synnyinvuosi

1938

Vuonna 1938 syntyi tyttö, joka sai nimen Elvi Tellervo. Siitä alkoi elämän taivallus. Ei ollut kerhoja tai esikouluja. Elvillä oli seitsemän isoveikkaa, joten hänellä oli hyvät edellytykset sosiaaliseen elämään. Napakka tyttö kasvoi. Lapsuus vierähti hyvin nopeasti ja tuli kouluaika. Kouluun piti taivaltaa seitsemän kilometriä kapeaa metsäpolkua, joka lumiseen aikaan oli ummessa.

Opettaja nöyryytti

Koulumuistoja oli sekä hyviä että huonoja, joista yhtä en ole pystynyt antamaan anteeksi. Olin 10-vuotias ja tein elämäni ensimmäistä sukkaa. Kantapäähän saakka meni hyvin. Näytin opettajalle ja kysyin neuvoa, miten kantapää tehdään. Opettaja vastasi: ”Nurjalla nurin, oikealla oikein”. En ymmärtänyt ”herrasen pöläyksen” vertaa. Mutta sitten välähti. Kun äitini teki käsitöitä, niin kantapäässähän oli kummallisia jormuja. Yritin tehdä niin kahdella puikolla nurjia silmukoita ja menin rehvakkaana näyttämään opettajalle. Voi kauhistus! Opettaja käveli ympäri luokkaa ja sanoi: ”Katsokaa millaista sukkaa täällä tehdään”.

Kun kouluni oli käyty, olin kyseisessä koulussa keittäjä-talonmies-vahtimestarina. Eräänä päivänä näin, kun kyseinen opettaja ompeli koneella. Kysyin, mitä siitä tulee? Hän kertoi ompelevansa tyttärensä käsityötä, että tytär saa sen valmiiksi. Silloin kysyin, muistaako opettaja, että hän oli moittinut keskeneräistä sukkaani koko luokan edessä? Tippa tuli opettajan silmään hänen pahoitellessaan sitä, että välillä hermostuu.

Vanhasta uutta

Olin 1957–1958 Selänpään kansanopistolla. Siellä sain oppia ompelua ja kankaan kudontaa. Oppilaita oli paljon, joten yksilöllistä opetusta oli vaikea saada. Kudoin muun muassa pellavaisia pyyheliinoja, jotka ovat vieläkin käytössä. Vuosikymmeniä myöhemmin kudoin Voikkaan kutomossa muun muassa jakkukankaan videonauhoista ja samettilangasta. Parasta käsityöaikaa on ollut kansalaisopistossa. Tuija on mahtava opettaja, joka jaksaa ”puupäitäkin” opettaa. Koko viikon odotan aina maanantaita, että pääsen taas opistolle ahertamaan. Joka vuosi Tuijalla on uusia ideoita, joihin me opiskelijat retkahdamme. Viime talvena työstin jakkupukua vanhasta villakangastakista. Kävin Lähetyksen puuhapiirissä, jonne ihmiset voivat tehdä lahjoituksia. Hyllyn alle erääseen laatikkoon oli unohtunut ulsteri, joka ei kelvannut kenellekään. Minä tarrasin siihen. Halusin tehdä siitä jakkupuvun. Selkään tein kirjailuja villalangoilla. Pitkästä takista sain tehtyä myös hameen. 

Kirjoittaja

Tuija Uotila

Lisätietoja

Nainen ja Suomi 100 vuotta

Kouvolan kansalaisopiston tekstiiliopiskelijoilla oli lukuvuoden 2016-2017 teemoina Nainen ja Suomi 100 vuotta. Tämän aiheen pohjalta paneuduttiin syvällisesti suomalaisen naisen elämänkaareen. Opiskelijat ottivat aiheen omakseen todella innostuneesti ja etsivät kätköistään vanhoja valokuvia, kansakouluaikaisia käsitöitä, kankaita, pitsejä, nauhoja, nappeja... Näistä materiaaleista syntyi hienoja seinätekstiilejä, joissa kerrottiin suvun tarinaa monin eri tavoin. Samalla työt toimivat kunnianosoituksena suomalaisen naisen tekemälle työlle ja 100-vuotiaalle Suomelle. Vasta projektin kuluessa moni on ymmärtänyt, miten merkittävää on myös "tavallisen" naisen tekemä työ.

Kevään 2017 aikana 12 naista on haastateltu, ja heidän töitään on kuvattu ja videoitu. Tarinat on julkaistu Kouvolan kansalaisopiston fb-sivuilla kuluneen vuoden aikana. On ollut ilo huomata, miten paljon kiinnostuneita lukijoita tarinamme ovat saaneet.

Lähteet

https://www.facebook.com/Kouvolankansalaisopisto/videos/761784583991337/

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naisten Ääni, Suomi 100 vuotta

footer-logo2

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 a 11
00100 Helsinki
info@naistenaani.fi

Yhteydenottolomake

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". HyväksynEn hyväksy Lue lisää evästeistä