Elsa Boreniuksesta tuli lastentarha-alan vaikuttaja ja lastentarhatyön valistaja ja kehittäjä.
Tuleva sosiaalineuvos Elsa Maria Gustava Borenius (1881-1958) syntyi Helsingissä. Isä, hovioikeuden presidentti Henrik Gustaf Borenius (1840-1909), oli koulutukseltaan lakimies ja äiti Maria oli omaa sukua Pesonius (1854-1932). Heidät oli vihitty vuonna 1877 ja perheessä oli kolme lasta. Lakiopintojensa lisäksi Henrik Borenius myös sävelsi pienimuotoisia yksin- ja kuorolauluja.
Taloudellisesti turvatussa lapsuudenkodissa arvostettiin sivistystä ja koulutusta. Elsa sai käydä Helsingissä tyttökoulua, josta valmistui 1898 ja Helsingin suomalaisessa jatko-opistossa hän opiskeli vuodet 1900-1902.
Jätettyään jatko-opiston Elsa päätyi umpikujaan ja henkiseen romahdukseen. Suhteet äitiin olivat monisyiset. Elsa oli yrittänyt tasapainoilla äitinsä miellyttämisen ja omien tuntemusten välillä. Hän pakeni ulkomaille ja aloitti lastentarha-opinnot. Merkityksellinen opiskelu ja työ mahdollistivat mieleisen elämän ja irtiotto äidin lujasta otteesta toteutui.
Fröbeliläinen lastentarha-aate tuli Suomeen
Miten lastentarha-aate tuli Suomeen ja miksi se oli fröbeliläinen? Saksankielentaitoiset Elisabeth Alander (1859-1940) ja Hanna Rothman (1856-1920) opiskelivat vuosina 1891–1892 ja valmistuivat lastentarhanopettajiksi berliiniläisestä Pestalozzi-Fröbel Hausista, jonka oli perustanut saksalainen pedagogi ja esikoulu-uudistaja Henriette Schrader-Breymann (1827-1899) miehensä kanssa. Koulutus perustui fröbeliläisen lastentarha-aatteen kehittäjän, saksalaisen aktiivisuuspedagogi Friedrich Fröbel (1782–1852) kasvatusperiaatteisiin.
Elisabeth ja Hanna toivat Saksasta Suomeen fröbeliläisen lastentarha-aatteen, joka yksinkertaisuudessaan tarkoittaa puutarhan kaltaista lastentarhaa, jossa lapset pääsevät kukoistamaan ja oppivat toisiltaan taitoja ja yhdessä toimimista. Kasvatusperiaatteet olivat hyvin käytännöllisiä. Lapset osallistuivat tuona aikana tarhan arkisiin töihin: siivoukseen, ruoanlaittoon ja kukkien hoitoon.
Lastentarhatyön kehittäjä sai kansainvälisen koulutuksen
Elsa Boreniuksesta tuli lastensuojelun ja lastentarha-alan vaikuttaja ja lastentarhatyön kehittäjä, fröbeliläisen lastentarha-aatteen edistäjä maassamme. Kielitaitonsa ansiosta hän pystyi opiskelemaan ulkomailla, kotimaassahan ei vielä alussa ollut alan koulutusta. Ammatillisen pätevyyden hän hankki ulkomaisissa lastentarhaopistoissa. Hän opiskeli Sveitsissä 1899–1900, Lontoossa Sesame Housen lastentarhaopistossa 1905-1906 ja Tukholman Kindergartenseminarietissa vuosina 1899-1908, joista valmistui lastentarhanopettajaksi. Hän teki useita opintomatkoja varsinkin Saksaan, Ruotsiin ja Tanskaan.
Huoltaja-lehti kirjoitti lokakuussa 1931 ja onnitteli samalla 50-vuotiasta Elsa Boreniusta. Lehti painotti jutussaan juuri ulkomaille suuntautuvien opintomatkojen hyötyä: ”Opintomatkat Saksaan – kaksikin – ja pohjoismaihin ovat laajentaneet näköaloja ja syventäneet yhteiskunnallisen olojen tuntemusta, mikä on ollut hyödyksi, ei vain opetustoiminnalle, vaan myöskin laajemmille piireille, sillä esim. pohjoismaisissa lastensuojelukongreisseissa on hänen henkilökohtainen osanottonsa ja osuutensa ohjelmain suorituksessa ollut suuriarvoista.”
Lastentarhan johtajattareksi Tampereelle
Tampereen Lastenhoitoyhdistyksen maksullinen lastentarha sijaitsi osoitteessa Koskikatu 5. Se aloitti tammikuussa 1908. Heti alkuun hakijoita oli 200 lasta, vain 72 pystyttiin ottamaan vastaa ja he olivat iältään kolmesta kuuteen vuotta. Hakijoiden lukumääräkin kertoo, että oli huutava pula kansanlastentarhapaikoista. Lapsille tarjottiin tarhapäivänä yksinkertainen ateria, köyhimmät lapset saivat ilmaiseksi. Samana vuonna lastentarhan johtajattareksi valittiin ainut hakija, Elsa Borenius. Hänellä oli toimeen vaadittava pätevyys sekä Ruotsista että Englannista. Opettajattaren virkaan oli peräti 9 hakijaa. Kansanlastentarhan toiminnan periaatteet olivat fröbeliläiset.
Kun Elsa Borenius jätti Tampereen ja muutti Helsinkiin keväällä 1912, hänen johtajatarkautenaan lapsimäärä oli noussut huomattavasti. Joten ei ollut ihme, että Tampereen sanomat mainitsi Elsan olleen etevä ja väsymätön. Hänen lähdettyään lapsia oli jo 137 viidellä eri osastolla ikäryhmiin jakautuneena.
Tampereelta Elsa Boreniuksen ura alkoi ja jatkui Viertotie 5:ssä Hermannissa suomalaisen kansanlastentarhan johtajattarena heti Helsinkiin muuton jälkeen.
Elsa Borenius valittiin kouluhallituksen lastentarhojen v.t. tarkastajaksi 1919. Hänen tehtävänään oli kiertää ympäri maata aina Oulua ja Raahea myöten, käydä 75 kohteessa ja samalla luennoida lastentarhojen ideologiasta ja tarkoituksesta. Hän oli varmasti Suomessa ainoa henkilö tuohon aikaan, joka tiesi lastentarhojen koko tilanteen ja pystyi myöhemmin työelämässä hyödyntämään kokemuksiaan.
Suomen tasavallan presidentti myönsi Elsa Boreniukselle sosiaalineuvoksen arvonimen vuonna 1951.
Testamentti lastentarhanopettajaliitolle
Lastentarhanopettaja Elsa Borenius kuoli vuonna 1958. Hän lahjoitti lastentarhanopettajaliitolle kaiken keräämänsä materiaalin sekä lastentarha- ja kasvatustyötä käsittelevän osan kirjastostaan lähinnä liiton historiikin tekemisen taustaksi. Ja ei vain kirjastoaan vaan myös varoja. Näin lukee Suomen Lastentarhanopettajaliiton toimintakertomuksessa vuodelta 1958:
”Sosiaalineuvos Elsa Borenius on jälkisäädöksessään testamentannut
lastentarhanopettajaliitolle omaisuudestaan sellaisen osan, joka on rahassa arvioituna yli miljoona markkaa. Tämä arvokas lahjoitus on määrätty käytettäväksi Suomen lastentarhatyön historian kirjoittamiseen ja lastentarhanopettajien jatkokoulutukseen.”
Sosiaalineuvos Elsa Maria Gustava Borenius on haudattu sukuhautaan Hietaniemen hautausmaalle.
Elsa Boreniuksen laaja arkisto löytyy Työväen arkistosta Ebeneser-säätiön kohdalta. Sinne on tallennettu asiakirjat, kirjeenvaihtoa, pöytäkirjoja, merkintöjä kotikäynneiltä lasten kodeissa jne.
OKKA-säätiö yhteistyössä Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton kanssa myöntää Elsa Boreniuksen ja Elisabeth Alanderin stipendirahastosta stipendejä. Rahaston tarkoitus on tukea varhaiskasvatuksen opettajien työn ja koulutuksen kehittämistä.
Työura ja luottamustoimet
Tampereen Amurin lastentarhanjohtaja 1908-1912
Kotikallion lastentarhan johtajatar 1912-1918
Kouluhallituksen määräämänä hän suoritti kaikkien Suomen lastentarhojen tarkastuksen (75 laitosta) vuonna 1919.
Ebeneserkodin harjoituslastentarhan ja lastentarhaseminaarin opettaja 1918-1936
Helsingin kaupungin lastentarhain tarkastaja 1936-1949
Sosiaaliministeriön lastensuojelutoimiston tarkastaja-avustaja 1926-27, 1929-33.
Suomen lastentarhanopettajayhdistyksen sihteeri vuosina 1920–30 ja sen jälkeen puheenjohtaja 1930-1946
Lastensuojelun keskusliiton hallituksen jäsen 1937-1958
Ebeneserkodin hallituksen jäsen 1950-1958
Sosiaalineuvos 1951
Lastentarhalehden toimituskunnan jäsen vuodet 1937-1955
Lastensuojelulehden avustaja
Lapsi ja yhteiskunta lehden toimituskunta
Lastentarhanopettajaliiton kunniajäsen
Luennoitsija, puheidenpitäjä, valistaja
