Ellen Wåhlberg piti työssään Raahen seminaarissa tärkeänä kehittää voimistelua kansakouluissa. Hän pyrki innostamaan myös jo työelämässä toimivia opettajia järjestämällä heille kesäkursseja. Hän oli sitä mieltä, ettei ole päteviä järkisyitä, joilla voitaisiin kieltää terveitä naisia osallistumasta urheilukilpailuihin. Kilpailujen järjestys ja johto oli hänen mielestään otettava naisten omiin käsiin. 1920-luvulla urheilua pidettiin ”heikommalle sukupuolelle” epäsopivana ja siveettömänä. (Timo Hakulinen)
Muhokselta Oulun kautta Raaheen
Ellen Emilia Wåhlberg syntyi 10.6.1867 Muhoksella. Vanhemmat: Gustav Wilhelm Wåhlberg ja Eva Fredrika Ståhlberg. Hän suoritti käytännöllisen opettajanäytteen 28 p. helmik. vuonna 1888 Ruotsalaisessa jatko-opistossa. Samana vuonna hän julkaisi Kaiku-lehdessä ilmoituksen, jossa tarjosi sairasvoimistelua ja hieromista naisille ja lapsille.
Vuonna 1890 Päivälehti uutisoi: ”Konstitutoriali on annettu neiti Ellen Wåhlbergille woimistelun opettajattaren wirkaan Oulun suomalaisessa tyttökoulussa. Määrätty neiti Ellen Wåhlberg hoitamaan terweysopin opetusta Oulun suomalaisessa tyttökoulussa.” Vuonna 1894 Ellen hoiti hieromis- ja sairasvoimistelutoimituksia Kuopion Vesiparannuslaitoksessa.
Raahen seminaariin opettajaksi
Raahen seminaari aloitti toimintansa vuonna 1896. ”Kesäkuussa määrättiin seminaarin johtajatar, neiti Hilda Nordlund sekä ensimmäiset opettajattaret Ellen Wåhlberg, Vendla Forsström ja Adéle Festén toimiinsa, aluksi virkaa tekevinä.” Ellen Wåhlberg opetti maantietoa, terveydenhoito-oppia ja voimistelua vuosina 1896–1934.
Ruotsin kieltä äidinkielenään puhuneella Ellenillä oli joskus haasteita suomen kielen kanssa. ”Kyllä niin kauheasti pelkäsin, kun lehmät pyrstö pystyssä hyppivät tuntureita pitkin”, hän oli kerran kertonut Norjan matkastaan.
Ellen asui vuokralla Reinilän talossa. Kun Yrjö Reinilä (1916–2010), Raahen tuleva kaupunginjohtaja, oli pikkupoika, kävi Ellenin lanko (sisaren aviomies) presidentti Ståhlberg Raahessa. Ellenin sisar Hedvig (1869–1917) oli naimisissa Ståhlbergin kanssa.
Onni Norio kertoi Raahelaisen pakinassa (1981), että Raahen tiernapojat saivat esiintyä Ståhlbergille. Palkkioksi pojat saivat kukin omenan. Omenat olivat tuohon aikaan harvinaista herkkua ja ainakin yksi pojista vei omenan kotiin, jossa se jaettiin viiden sisaruksen kesken. Kuori leikattiin irti ja kuivattiin kirjan välissä.
Yhteiskunnallisesti aktiivinen opettaja
Ellen Wåhlberg osallistui Raahen-vuosinaan monien raahelaisten yhdistysten toimintaan. Hän toimi 1900-luvun alussa Raahen Rouvasväen yhdistyksen ja Raahen eläinsuojeluyhdistyksen johtokunnassa. Vuonna 1912 hän liittyi kansanvalistusseuran jäseneksi. Hän antoi aikaansa vuonna 1916 perustetun kotiseutuyhdistyksen hankkeisiin.
Kaiku-lehti uutisoi vuonna 1917: ”Wiime sunnuntaina perustettiin Raaheenkin partiopoika- ja tyttöosasto, joihin liittyi runsaasti jäseniä. Poikaosaston ylijohtajina toimiwat maist. I. Latomaa ja konttoristi W. Roihu ja tyttöosaston woim. opettajatar Ellen Wåhlberg ja nti Ida Grekula.”
Raittiusaate oli Ellenin sydäntä lähellä. Raahen Sanomat uutisoi vuonna 1907 raittiusyhdistys Rastin Wapaailtamista, jotka oli järjestetty raittiusviikon johdosta: ”Opettajatar Ellen Wåhlberg piti esitelmän wäkijuomain waikutuksista, walaisten esitystään kuwilla. Lopuksi esitettiin wuorokeskustelu ’Tuomari Alkoholi oikeuden edessä’.” Ellen kuului kaupungin raittiuslautakuntaan vuosina 1922–1936.
Ellen valittiin museon johtokuntaan vuonna 1910 yhdeksi vuodeksi. Johtokunnan jäsenyys uusittiin useita kertoja. Kaupungin arkiston mukaan hän toimi museon johtokunnassa vuodet 1923–1936.
Ellen vaikutti Raahen asioihin myös Suomalaisuuden Liiton kautta: ”Suomalaisuuden Liiton Raahen haara-osaston wuosikokouksessa eilen illalla luettiin ja hywäksyttiin osaston tilit. (…) Haaraosaston puheenjohtajaksi walittiin johtajatar nti Anna Heikel. Johtokuntaan walittiin warsinaisiksi konsulinna Rosa Sowelius, opettajatar nti Ellen Wåhlberg, johtaja A. Holmström ja opettaja V. Hywärinen; waralta opettaja K. I. Kauppila, lehtori V. Helle, rouwa A. Airola ja toimittaja V. Paasikangas.” (Raahen Sanomat v. 1911) Ellen valittiin Nuorsuomalaisten puolueen johtokuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1916. Hän toimi puolueessa aktiivisesti.
Vuonna 1919 ”… perustettiin Kansallisen edistyspuolueen paikallisyhdistys, jonka säännöt myöskin hywäksyttiin. Johtokuntaan walittiin rouwa A. Lundwall, neidit Lyyli Kaukowaara ja Ellen Wåhlberg, maisteri A. Kallioniemi sekä lehtorit Iiwari ja K. O. Reinilä.” (Raahen Seutu)
Ellen kutsuttiin kaupunginvaltuustoon vuonna 1924 ja hän oli valtuuston jäsen vuoteen 1933 saakka. Jäsenyydet: museon johtokunta (1923–1936), raittiuslautakunta (1922–1936), valmistusvaliokunta (1924–1928) ja terveydenhoitolautakunta (1923–1936).
Voimistelukurssit kansakoulunopettajattarille
Ellenin vahvaa osaamisaluetta oli valistuksen jakaminen voimistelusta. Kisakenttä-lehti uutisoi vuonna 1914: ”Nyt on vihdoinkin Pohjois-Suomelle tällainen tilaisuus tarjolla Raahessa, sillä seminaarissa toimeenpannaan nimittäin Koulutoimen Ylihallituksen toimesta ensi kesäkuun 26 päivästä heinäkuun 17 päivään kestävät voimistelu, leikki ja uintikurssit etupäässä kansakouluopettajattarille. Seminaarin asema meren rannalla havumetsän keskellä tekee paikan miellyttäväksi ja sopivaksi kesäisten urheilujen ja leikkien harjoittajille.
Opetus käsittää voimistelua, terveysoppia, leikkiä ja uintia. Opettajina toimivat Raahen seminaarin voimistelunopettajatar Ellen Våhlberg sekä voimistelunopettaja Anna-Liisa Collan. Voimistelun opetukseen kuuluu voimistelua, teoriaa ja opetusoppia sekä harjoitusta voimistelun johtoon. Terveysopissa kosketellaan myöskin raittiusopetusta ja kouluhygieniaa. Leikkien valinnassa pidetään kansakoulun tarvetta etupäässä silmällä ja saavat osanottajat harjoitusta myöskin leikkien johtamisessa. Uinti meressä tarjoaa runsaan liikkumisen ohella tarpeellista virkistystä. Väliaikoina valmistetaan yksinkertaisempia leikkivälineitä.” Vastaavia koulutustilaisuuksia järjestettiin muinakin vuosina.
Ellen nosti esille koululiikunnan merkityksen myös Oulun piirin kansakoulunopettajain kokouksessa, jossa hän piti esitelmän vuonna 1915: ”Kysymyksen „woimistelu ja ruumiillinen kaswatus kansakouluissa” alusti Raahen seminaarin opettajatar Ellen Wåhlberg, puhuen urheilun ja woimistelun suuresta merkityksestä sekä ruumiillisesti että sielullisestikin tarmon kehittäjänä. Alustaja puhui myöskin urheilumerkkijärjestelmästä ja sen hywistä puolista ja alisti kokouksen päätettäwäksi, onko tämä järjestelmä otettawa kansakoulussa käytäntöön. Keskustelussa yksimielisesti wastattiin tähän myönteisesti ja keskusteltiin sitten, miten käytäntöön ottaminen olisi toteutettawa.” (Kaiku v. 1915)
Ellen Wåhlberg 50 vuotta vuonna 1917
”50 vuotta täytti kesäkuun 10 päivänä Raahen seminaarin voimistelun, terveysopin ja maantiedon opettaja Ellen Wåhlberg. Ellen W. on oikea Pohjanmaan lapsi — siellä hän on syntynyt, kasvanut ja toiminut. Käytyään Oulun ruotsalaisen tyttökoulun hän meni vuonna 1884 ruumiilliseen toimintaan innostuneena Asp puolisoiden voimistelukursseille Helsinkiin. Sieltä päästyään v. 1888 hän sai voimistelunopettajan viran kotikaupunkinsa suomalaisessa tyttökoulussa hoitaen samaan aikaan samallaista tointa 5 vuoden aikana myöskin ruotsalaisessa tyttökoulussa ja toimien opettajana valmistavassa koulussa. Kun naapurikaupunkiin Raaheen perustettiin seminaari v. 1896, muutti Ellen W. työpaikkansa sen suojiin, nykyiseen virkaansa.
Ollen luonteeltaan reipas ja oivaltaen ruumiillisen kasvatuksen tärkeyden on Ellen W. osannut herättää oppilaissaan innostusta voimisteluaatteeseen, terveeseen elämään ja reippaaseen toimintaan. Työssään on hän aina pitänyt silmällä voimistelun kehittämistä kansakouluissa ja on vanhempiakin opettajia asiaan innostuttanut esitelmien avulla. Itse hän on suurella harrastuksella seurannut naisvoimistelun kehitystä. Kahtena viimeisenä kesänä on hän pitänyt sytyttävät voim. ja urheilukurssit Raahessa etupäässä kansakoulun opettajille. Nämä kurssit ovat herättäneet paikkakunnalla suuren voimisteluharrastuksen, sillä heti niiden jälkeen perustettiin kaupunkiin voim. ja urheiluseura, johon on kuulunut 80 henkeä vanhoja ja nuoria. — Sitäpaitsi Ellen Wåhlberg on ottanut osaa paikkakunnan yleisiin harrastuksiin ollen melkein jokaisen yhdistyksen toimihenkilönä.” (Kisakenttä v. 1917)
Sotavuosi 1918 ja Lotta Swärd -yhdistys
Kun Suomen kansa jakaantui kahtia, Raahen seminaarin opettajakunnasta lähtivät vapaussotaan tuleva johtaja Väinö Helle, lehtori Iivari Reinilä ja voimistelunopettaja Ellen Wåhlberg. Ellen työskenteli sairaanhoitajana Vaasan sairaalassa.
Kaiku-lehden uutinen v. 1920: ”Lotta Swärd -yhdistyksen perustaminen Raaheen. Tiistai-iltana oli lukuisa joukko Raahen naisia kokoontunut raatihuoneelle perusperustamaan Lotta Swärd -yhdistystä. Puheenjohtajaksi walittiin neiti Ellen Wåhlberg ja sihteeriksi rouwa Annikki Lundwall.”
Ellen Wåhlberg 70 vuotta vuonna 1937
Kaiku-lehti kirjoitti:”… V. 1896 hän siirtyi Raahen seminaariin voimistelun ja terveysopin opettajaksi ja tätä tointa hän hoiti niin kauan, kunnes muutama vuosi sitten siirtyi eläkkeelle ja muutti Helsinkiin. Vv. 1898 —2O hän opetti mainitussa seminaarissa myöskin maantiedettä ja hoiti lyhyehköjä aikoja seminaarin johtajattaren virkaa. Toimensa ohella neiti Våhlberg aikoinaan on ottanut osaa useitten yhdistysten toimintaan ja erikoista innostusta hän on osoittanut lottatyötä kohtaan. Useina vuosina hän myöskin on Raahessa järjestänyt leikki-, voimistelu- ja urheilukursseja etupäässä kansakoulunopettajille.”
Raahen Seutu kirjoitti: ”… v. 1896 hän tuli täkäläiseen seminaariin voimistelun ja terveysopin opettajaksi, jossa toimessa hän oli v;een 1934 saakka, jolloin hän pääsi täysin palvelleena eläkkeelle. Varsinaisen opetustyönsä ohella otti neiti Våhlberg Raahessa osaa moniin yhteiskunnallisiin toimiin. Niinpä hän kuului pitkät ajat kaupungin valtuustoon.”
Ellen Emilia Wåhlberg kuoli Helsingissä vuonna 1950.
