Ellen Haverisen työsuhde ompelunopettajana Lybeckerin Naiskotiteollisuuskoulussa kesti vuodesta 1965 vuoteen 1984. Hän opetti pukuompelua Raahen Työväenopistossa vuosina 1967–1985.
Sofian koulu köyhille tytöille
Sofia Lybeckerin nimi on jäänyt pysyvästi sekä Raahen kaupungin että Suomen koululaitoksen historiaan. Lybeckerin koulun toiminta alkoi vuonna 1843, kun Sofia Lybecker perusti koulun köyhille tytöille, joilla ei ollut mitään muuta mahdollisuutta saada kouluopetusta. Sofian koulussa opetettiin uskontoa, kirjoitusta, laskentoa ja sellaisia naisten käsitöitä, joilla tytöt voivat hankkia toimeentuloa. Lybeckerin koulu on ensimmäinen suomenkielinen tytöille tarkoitettu oppilaitos.
Sofia Lybecker Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/sofia-lybecker-franzenin-mamselli-tyttokoulun-perustaja-vapaaherratar/ ja https://www.naistenaani.fi/sofia-lybecker-oli-aikaansa-edella-kouluasioissa/
Sofian päivänä 15.5.1995. Koulun 150-vuotisjuhla: ”Jos minä olisin tämän päivän nimipäiväsankari, vapaaherratar Sofia Lybecker, olisin onnellinen siitä, että kouluni on edelleen toiminnassa. Olisin onnellinen nuorena morsiamena, omana hääpäivänäni tekemästäni lahjoituksesta koulun toiminnan käynnistämiseksi. Olisin onnellinen siitä, että työlläni on ollut siunaus ja menestys. Olisin onnellinen kaukonäköisyydestäni, koska painotin koulun merkitystä edistämään oppilaiden toimeentuloa – samat asiat ovat tärkeitä edelleenkin – etenkin näinä aikoina.” (Myntti)
Lybeckerin koulu muutettiin käsityökouluksi vuonna 1872, kun kansakoulu aloitti Raahessa toimintansa. Uuteen käsityökouluun haluttiin pätevä opettaja ja ensimmäiseksi johtajattareksi valittiin raahelainen Sofia Mathlin (20.3.1838–17.12.1899). Opettaja sai asunnon koulun tiloista palkan lisäksi.
Sofia Mathlin Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/sofia-mathlin-uudistetun-lybeckerin-koulun-ensimmainen-johtajatar/
Olgan aika 1896–1945
”Ohjesäännön mukaan kouluun tultiin 12-vuotiaina, edellytyksenä oli alkuun varattomuus. Oppilaita oli 15 – 18. Kouluun hakijan oli esitettävä mainetodistus sekä varattomuustodistus. Suurin osa oppilaista oli merimiesten tyttäriä. Jos vapaita paikkoja kuitenkin oli, voitiin johtokunnan harkinnan mukaan kuitenkin ottaa täyskasvuisia tyttöjä, jotka maksoivat lukukausimaksua tai sitoutuivat valmistamaan käsitöitä koulun hyväksi. Koululla tehtiinkin paljon tilaustöitä.
Raahen lisäksi oppilaita otettiin myös lähipitäjistä Pattijoelta, Siikajoelta ja Pyhäjoelta, joskus kauempaakin.” (Kananen)
Olga uudisti opetusta ja osallistui oppilaineen ahkerasti näyttelyihin. Koulu sai tunnustusta korkealaatuisista käsitöistään.(Jarva)
Olga Sarkkila Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/olga-sarkkila-lybeckerin-kasityokoulun-johtajatar/
Kertun aika 1945–1978 – Lybeckerin Naiskotiteollisuuskoulu
Kerttu Husu tuli koulun johtajaksi heti sodan jälkeen ja hänen johtajakauttaan kesti liki 33 vuotta.
”Koulu toimi Maataloushallituksen alaisuudessa ja sieltä oli anottu valtionavustusta monta kertaa. Koulu sai ensimmäisen kerran valtionavustusta vuonna 1950. Samalla muuttui koulun nimi Lybeckerin käsityökoulusta Lybeckerin Naiskotiteollisuuskouluksi. Opetussuunnitelmat piti tarkistaa ja muuttaa samanlaisiksi muiden kotiteollisuuskoulujen kanssa.” (Kananen)
Kerttu Husu Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/kerttu-husu-polkkapitajan-kasvatti-kotiutui-meren-aarelle/ ja https://www.naistenaani.fi/kerttu-husu-sattuma-toi-raaheen/
Koulussa aloitettiin pukuompelun opetus vuonna 1964. ”Ompelupuoli” oli alun perin yhdeksän kuukauden mittainen pukuompelukurssi. Ensimmäisen kurssin opettajana toimi ompelunopettaja Marja Tamminen.
Ellenin aika 1965–1984 ompelunopettajana
Avoinna ollutta opettajan paikkaa haki neljä henkilöä. Koulun johtokunta valitsi heistä ansiointuneimman ja eniten työkokemusta hankkineen käsityönohjaaja Ellen Katariina Haverisen.
Hän oli syntynyt 7.3.1927 Utajärvellä. Ellenin isän, Jaakon, syntymäpaikka sijaitsi Niskankylällä, jossa Haverisella oli iso maatila. Kerrotaan, että heillä oli kaksi piikaa, toinen hoiti navettatyöt ja toinen taloustyöt. Tila myytiin.
Jaakko ja Edith Haverinen asuivat perheineen Utoslahdella, jossa viljelivät pientä maatilaa, lypsäviä lehmiä oli 3 tai 4. Jaakko oli kylän teurastaja. Edith hoiti karjan ja lapset. Lapsia oli viisi, joista Ellen oli toiseksi vanhin.
Ellen tunsi alueen hillasuot ja oli ahkera marjastaja. Hän lähetti hilloja Helsinkiin tuttaville. Hän kävi keskikoulun kirjeopiston kautta. Hän toimi opettajana Utajärven kansakoulun jatkoluokilla tyttöjen käsitöissä. Utajärvellä muistellaan, että Ellen oli topakka tyttö, jopa määräilevä luonteeltaan.
Utajärveltä Raaheen
Ellen oli valmistunut Oulun Naiskotiteollisuuskoulun ompeluosastolta vuonna 1945. Hän oli käynyt sen jälkeen Vaasan käytännöllisessä Naisopistossa käsityöohjaajan kurssin.
Uuden osaston opetusohjelmaan kuului muun muassa ompeluoppi, kaavaoppi, ammattipiirustus, ammattilaskento, ainesoppi, yhteiskuntaoppi, kirjanpito sekä vaatehuolto ja korjaus. Ompelulinja oli kaksivuotinen ja sinne otettiin oppilaita joka toinen vuosi.
”Ompeluosaston harjoitustöitä olivat mm. hame, pusero, yöpaita, aamutakki. Puuvillainen ja villakangaspuku, ommeltiin myös lastenvaatteita ja liinavaatteita, lakanoita ja tyynynliinoja kirjontoineen. Vaatteiden sovittamista harjoiteltiin sovittamalla vaatteita vierustoverille. Ompelukurssin käytyään tyttö saattoi päästä ammattiompelijaksi Lybeckerille, jossa tehtiin asiakkaille tilaustöitä.
1960-luvulla katsottiin, että tyttöjen ei ollut soveliasta pukeutua pitkiin housuihin. Ompeluosaston tytöt joutuivatkin riisumaan housut ja pukeutumaan hameeseen luokkaan tullessaan.
Ennen joulua pidettiin joulumyyjäiset ja ennen joulua pidettiin joulujuhla yleensä seurakuntakodilla, johon kutsuttiin vieraiksi Raahen lastenkodin lapset.” (Kananen)
”Koulun johtaja Kerttu Husulla ja ompelupuolen opettaja Ellen Haverisella oli tapana järjestää seurakuntatalossa joulujuhla, jossa koulun oppilaat esiintyivät. Eräänä jouluna yksi koulun oppilaista esitti, että lastenkodin lapset kutsutaan juhlaan. Näin tehtiin sen jälkeen monena vuonna.
Kerttu Husun toimiessa koulun johtajana oppilaat myivät valmistamiaan käsitöitä joulumyyjäisissä Reiponkadun koulutiloissa. Myöhempinä vuosina oppilaat ovat myyneet käsitöitään Naisten Messuilla, Hansan alakerrassa ja Raahelassa.” (Joulukalenteri)
Helena Holappa oli Ellenin koulussa vuosina 1968–69. Koulu oli silloin yksivuotinen. Oppitunnit järjestettiin Nylanderin talossa (Koulukatu 2). ”Koulun joulumyyjäiset ja niihin valmistautuminen oli rankka tapahtuma. Ilmeisesti tuotteet olivat samoja useina vuosina. Muistan, että edellisvuosien hittejä tehtiin vimmatusti. Suihkumyssyjä, kampapusseja, pannunmyssyjä. Siis kuten ennenkin. En muista, että olisi ollut jotain uutta innovaatiota.”
”Vanhan koulutalon tilanahtauden vuoksi aluksi pukuompelukurssi, sittemmin nk. ompelupuoli, vietti kiertolaiselämää toimien aluksi Koulukadulla nk. Nylanderin talossa. Sittemmin ompelupuoli toimi Reiponkadulla entisen lastenneuvolan tiloissa, ja välillä oltiin radan takana vanhalla Tullikamarilla.” (Turunen) Uusi koulurakennus valmistui vuonna 1984, mutta siellä Ellen ei ehtinyt opettaa. Hän oli jo eläkkeellä.
Myönteisenä asiana Ellenistä muistetaan hänen tarkkuutensa pukuompelu- ym. ompelutöissä. Hän huomasi kyllä mokat ja ne purettiin. Se olikin hyvä, sillä oppilaat saivat siten hyvän pohjan ompeluksiin.
Ellen muistetaan Raahessa sosiaalisena ja aktiivisena naisena. Vapaa-aikanaan hän harrasti kuorolaulua. Hän lauloi vuodesta 1949 toimineessa Raahen Laulu -sekakuorossa.
Ellen sai vuonna 1985 Kotiteollisuuden Keskusliiton hopeisen ansiomerkin. Hän kuoli 6.8.1995. Hautapaikka Utajärvellä.
Aulin aika 1978–2008 – Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
Lybeckerin koulun oppilaat pääsivät opiskelemaan uuteen koulurakennukseen elokuussa 1984. Uusista tiloista oli haaveiltu kauan. Vihkiäisjuhlaa vietettiin toukokuussa 1985. Silloin elettiin ”Aulin aikaa”. Rehtorin tehtäviä hoiti Auli Kananen.
Vuonna 1978 Lybeckerillä oli kaksi opettajaa. Koulussa oli kudontapainotteinen yhdistetty osasto ja ompeluosasto, johon oppilaita otettiin joka toinen vuosi. Oppilaita 20. Lukuvuonna 1983–1984 oppilasmäärä oli 60. Kun koulu oli päässyt muuttamaan uusiin tiloihin, oppilasmäärä kasvoi 80:een.
Vuonna 1983 perustettiin käsi- ja taideteollisuuden peruslinja. Peruskoulupohjainen koulutus muuttui 3-vuotiseksi ja yo-pohjainen koulutus 2,5-vuotiseksi. Vuoden 1987 lakimuutoksella kotiteollisuuskouluista tuli käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksia. Syksyllä 1985 aloitettiin piirtäjälinja. 1990-luvulla käynnistetiin graafisen alan opintolinja, aloitettiin tekstiilialan ja sisustussuunnittelun opistoasteen koulutus ja vuosikymmenen lopulla aloitettiin vielä opistoasteella vaatetusalan koulutus. Lukuvuonna 2000–2001 oppilasmäärä oli 239. Viimeiset opiskelijat opistoasteelta valmistuivat 2002. Kouluasteen kehittäminen tuli tämän jälkeen päätavoitteeksi. Auli Kananen jäi eläkkeelle vuonna 2008. Koulun kehittäminen ja uudistaminen jatkuu ja Mediakeskus Lybecker tarjoaa useita luovien alojen perustutkintoja (2026).
Auli Kananen Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/auli-kananen-kasityolainen-viidennessa-polvessa/
”Jos minä olisin raahelainen nuori, olisin onnellinen siitä, että kotikaupungissani on iäkäs, mutta samalla hyvin nuorekas Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, jossa voin opiskella mielenkiintoisia asioita, oppia käden taitoja sekä valmistua artesaaniksi tai myöhemmin myös artenomiksi.” Tiedotuspäällikkö Marjaleena Myntti esitti työnantajansa Käsi- ja taideteollisuusliiton ja Taito-lehden onnittelut 150-vuotiaalle koululle 15.5.1994.
Mediakeskus Lybecker
Lybeckerin koulun historia on vahvojen raahelaisten naisten historiaa. Koulu on tänä päivänä (2026) osa Koulutuskeskus Brahen koulutustarjontaa.
”Omalla tavallaan Sofia todisti toimillaan myös sen todeksi, että on aina – nykyäänkin – suunnattava tulevaisuuteen, pidettävä koulu vuorovaikutusyhteydessä yhteiskuntaan. Myös nykyisin koulun arvo punnitaan sen perusteella, missä määrin se kykenee luomaan joustavia, avoimia mahdollisuuksia koulutettavien eriytyvissä ja yksilöityvissä elämän prosesseissa.” (Jarva)
Koulun historiasta lisätietoja Koulutuskeskus Brahen sivulla: https://www.brahe.fi/koulutukset/luovat-alat/mediakeskus-lybeckerin-kiehtova-historia/lybeckerin-tyttokoulusta-lybeckerin-kasi-ja-taideteollisuusoppilaitokseen-koulun-elamaa-yli-sadan-vuoden-ajalta
