Elisabeth Alander oli Hanna Rothmanin ohella suomalaisen lastentarhatoiminnan ja lastentarhanopettajien koulutuksen uranuurtaja, varhaiskasvatuksen äiti. Elisabeth Alanderin tehtävänä oli kaikessa tehdä ihmisen työtä Jumalalle.
Amanda Elisabeth (Betty) Alander (1859–1940) syntyi Helsingissä Johan Wilhelm Alanderin (1818-1883), huonekalutehtailija ja käsityö- ja tehdasyhdistyksen valtuuskunnan jäsen, ja Amanda Maria Thunbergin (1831-1904) perheeseen. Alanderit saivat kuusi lasta, joista kolme kuoli jo lapsena. Nuorin Bettyn siskoista oli nimeltään Anna Matilda (1875-1949), joka vihittiin vuonna 1898 FM ja kouluneuvos Kaarlo Tiililän kanssa. Perheen lapset saivat voimakkaan uskonnollisen kasvatuksen lapsuudenkodissaan, sillä isä luki päivittäin perheelleen Raamattua.
Säätyläistyttöjen tapaan myös Betty teki käsitöitä, toimettomana ei saanut olla. Kahdeksanvuotiaan Bettyn merkkausliina eli ns. nimikoimisliina vuodelta 1867 on yhä tallella. Se on Lastentarhamuseon museokokoelman yksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmista esineistä juuri sen historian vuoksi.
Tehtailijan tytär Betty alkoi opiskella Ruotsalaisessa tyttökoulussa vuosina 1868-1875 ja valmistui Elisabeth Blomqvistin yksityisestä jatko-opiston opettajatarluokalta 1881. Täältä saadut tiedot ja taidot tulivat tarpeeseen suunniteltaessa lastentarhanopettajien koulutusta.
Isän kuoltua 1883 Betty vieraantui hengellisistä harrastuksista ja sen sijaan hän kiinnostui ajankohtaisesta naisasiasta. Vuonna 1884 hän liittyi juuri toimintansa aloittaneen Suomen Naisyhdistyksen jäseneksi. Ja ei vain pelkästään rivijäseneksi vaan vuodesta 1886 lähtien hän toimi yhdistyksen perustaman työnvälitystoimiston palkattomana johtajana.
Fröbeliläinen lastentarha-aate tuli Suomeen
Saksankielentaitoiset Elisabeth Alander ja Hanna Rothman (1856-1920) opiskelivat vuosina 1891–1892 ja valmistuivat lastentarhanopettajiksi berliiniläisestä Pestalozzi-Fröbel Hausista, jonka oli perustanut etevä Henriette Schrader-Breymann (1827-1899) miehensä kanssa. Henriette Schrader-Breymann oli saksalainen pedagogi ja esikoulu-uudistaja ja Betty oli hänen suosikkioppilaansa. Koulutus perustui fröbeliläisen lastentarha-aatteen kehittäjän, saksalaisen aktiivisuuspedagogi Friedrich Fröbel (1782–1852) kasvatusperiaatteisiin.
Elisabeth ja Hanna toivat Saksasta Suomeen fröbeliläisen lastentarha-aatteen, joka yksinkertaisuudessaan tarkoittaa puutarhan kaltaista lastentarhaa, jossa lapset pääsevät kukoistamaan ja oppivat toisiltaan taitoja ja yhdessä toimimista. Kasvatusperiaatteet olivat hyvin käytännöllisiä. Lapset osallistuivat tuona aikana tarhan arkisiin töihin: siivoukseen, ruoanlaittoon ja kukkien hoitoon.
Ala kiinnosti ja siksi Elisabeth perehtyi ja jatkokouluttautui kasvatus- ja lastensuojelutoimintaan Ruotsissa, Tanskassa ja varsinkin Saksassa, jossa hän kävi useasti entisen opettajansa Henrietten jatkokursseilla.
Ensimmäinen kansanlastentarha perustetaan
Aluksi Hanna Rothman avasi vuonna 1883 Helsingissä Lapinlahdenkadulla yksityisen ja maksullisen lastentarhan ja alkeiskoulun säätyläislapsille. Haavena oli kuitenkin perustaa maksuton lastentarha työläisperheinen lapsille.
Keväällä 1883 Betty vaihtoi työnvälityksen ystävänsä Hanna Rothmanin lastentarhaan ja ystävystyi entisen koulutoverinsa kanssa. Heistä tuli läheiset ja ystävyyttä kesti aina Hannan kuolemaan saakka. Ja onnistuihan heiltä se haave työläisperheiden lastentarhasta, kun kaupungin anniskeluyhtiöltä saatiin apurahaa.
Vuonna 1889 ystävykset Elisabeth ja Hanna perustivat Sörnäisten puolipäiväisen kansanlastentarhan, jonka yhteyteen saatiin lastenkoti 1899 ja koululaisten päiväkoti 1901, myöhemmin vielä kesäsiirtola ja pyhäkoulu. Hoitopäivän aikana lapsille tarjottiin lämmin ateria. Lastentarha muuttui 1890-luvulla kokopäiväiseksi kaupungin köyhäinhoidon virkamiesten ja vanhempien toivomuksesta.
Lastentarhat oli tarkoitettu köyhien perheiden lapsille, joiden vanhemmat olivat töissä päivisin. Alander ja Rothman pitivät tärkeänä painottaa lastentarhan tehtävää, joka oli kotikasvatuksen tukemista. Kotien ja lastentarhan suhteet rakentuivat luottamukseen. Opettaja on enemmän perheen ystävä kuin neuvoja antava auktoriteetti.
Lastentarhanopettajien koulutus alkaa
Lastentarhoja perustettiin nopeasti ympäri valtakuntaa. Mutta lastentarhanopettajien koulutusta ei vielä maassamme ollut. Ja ilman palkkaa ystävykset tarttuivat haasteeseen.
Moni meistä haaveilee ja suunnittelee isosti, mutta toteutus ei onnistu kaikilta. Toisin kävi suomalaisen varhaiskasvatuksen äideiksi nimitetyille Betty Alanderille ja Hanna Rothmanille.
Vuonna 1892 alkoi yksivuotinen, ruotsinkielinen opettajakoulutuskurssi, uppfostrarinnekursen, Suomen ensimmäisessä lastentarhaseminaarissa. Betty Aland ja Hanna Rothman laativat opetusohjelman, joka sisällöltään keskittyi ammattiin valmentavaksi. Oppiaineisiin kuuluivat muun muassa uskonto, kasvatusoppi, etiikka, Fröbelin pedagogiikka, lastentarhametodiikka sekä Fröbelin askarteluoppi ja käsityöt.
Opetusohjelmaa laajennettiin vuonna 1896, ja näin kurssiaika piteni kaksivuotiseksi. Vuodesta 1897, jolloin koulutukseen myönnettiin valtionapua, kouluylihallitus sai lastentarhanopettajien koulutuksen valvontatehtävän ja hyväksyi opetusohjelmat vuoteen 1924 asti. Vuonna 1905 seminaari muuttui kaksivuotiseksi suomen- ja ruotsinkieliseksi kansanlastentarhanopettajaseminaariksi. Lastentarhaseminaari Ebeneser toimi melkein 60 vuotta maan ainoana alansa oppilaitoksena vuoteen 1955. Vuonna 1977 seminaari muuttui lastentarhanopettajaopistoksi.
Ebeneserkodin johtajatar
Vuonna 1892 alkanut kasvattajakurssi oli alkuna sille lastentarhaopettajaseminaarille, joka alkoi toimia Ebeneserkodin yhteydessä vuonna 1908 suomalaiseen ja ruotsalaiseen osastoon jakautuneena. Seminaarin ensimmäinen johtajatar oli Hanna Rothman.
Ebeneser-talon peruskivi laskettiin 22. päivänä toukokuuta vuonna 1907 ja talon vihkiäiset pidettiin joulukuussa 1908. Talo on viralliselta nimeltään Ebeneserkoti ja sen on suunnitellut arkkitehti Wivi Lönn. Talon nimi tuli uskonnollisilta Bettyltä ja Hannalta ja suoraan Raamatusta, sillä hepreankielinen ebenezer tarkoittaa ”avun kiveä”.
Ja hyvä talon Lönn suunnittelikin, sillä se on yhä pystyssä ja sen tiloissa toimivat Ebeneser-säätiö ja Lastentarhamuseo sekä lisäksi Keski-Helsingin musiikkiopisto ja Helsingin kaupungin päiväkoti Ebeneser.
Hanna Rothman jäi eläkkeelle Ebeneserkodin johtajattaren toimesta ja jätti Ebeneserkodin tehtävät Elisabeth Alanderin hoitoon vuonna 1917. Ainakin hänen meriitit riittivät. Sillä Elisabeth Alanderia pidettiin aikanaan ansioituneena Fröbel -pedagogiikan asiantuntijana. Tunnustusta tuli myös Tanskan lastentarhatyön uranuurtaja Bertha Wulffilta, joka vieraili useaan otteeseen Alanderin luona ja kutsui häntä pohjoismaisen Fröbel-tutkimuksen pioneeriksi. Bertha Wulffin sisar Anna Wulff toimi tanskalaisen lastentarhaopettajien koulutuksen kehittäjänä ja johtajana.
Vuonna 1919 perustettiin Suomen lastentarhain opettajain yhdistys, jotta se ajaisi lastentarhatyön kehittämistä ja opettajien pedagogisen aseman parantamista. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Elisabeth Alander.
Elisabeth Alander luopui johtajattaren tehtävistä vuonna 1925 ja valitsi jälkeensä johtajaksi pitkäaikaisen työtoverinsa Elin Wariksen (1875-1958).
Ebeneser-kodin johtokunnan puheenjohtajana Elisabeth Alander toimi vuoteen 1931. Hän osallistui vielä kunniapuheenjohtajanakin johtokunnan toimintaan elämänsä loppuun.
80 vuotta
Elisabeth Alander täytti 80 vuotta 1939. Aamulehden sanoin: ”Neiti Elisabeth Alanderin elämäntyöstä voidaan sanoa samaa kuin kaikesta muustakin, missä yksityisten on onnistunut yleishyödyllisissä asioissa päästä arvokkaisiin, pysyviin tuloksiin: se työ on syntynyt suuren rakkauden ja uhrautuvaisuuden merkeissä.”
Muistohetki Ebeneserkodissa
Elisabeth Alander kuoli kotonaan 81-vuotiaana vuonna 1940. Ebeneserkoti järjesti muistohetken vuonna 1940 kuolleen Elisabeth Alanderin kunniaksi. Läsnä olivat lähiomaiset ja runsaslukuisena lastentarhaopettajia sekä seminaarioppilaita ja henkilökunta. Tervehdykseen juhlaan lähettivät Oulun, Tampereen ja Vaasan lastentarhaopettajat sekä johtajatar, Tanskan lastentarhatyön uranuurtaja, Bertha Wulff Kööpenhaminasta ja myös Tanskan Fröbelhöjskolen lähetti tervehdyksen. Arvokkaan tilaisuuden päätti tohtori Tiililä, Anna-sisaren aviomies, joka painotti Elisabeth Alanderin vahvaa uskoa – ihmisen työtä Jumalalle.
Elisabeth Alander on haudattu Hietaniemen hautausmaalle perhehautaan, jossa lepäävät myös hänen isänsä, äitinsä ja siskonsa Hilda Maria.
