Työelämä :: Naisten Ääni

Suoma Tausta koki sodan Hailuodossa

Suoma Tausta o.s. Sipola syntyi 1920 Hailuodossa. Hän kasvoi 13-lapsisessa perheessä. Heti rippikoulusta päästyään Suoma liittyi lottajärjestöön. Hänen kotinsa lähellä sijaitsevassa Hailuodon Ojakylän Osuuskaupan toimistossa sijaitsi radiopuhelinkeskus. Kun Suoma oli Osuuskaupassa työssä, hänelle opetettiin puhelinkeskuksen käyttöä. Talvisodan puhjettua Suoma ja kaksi muuta nuorta naista, Siiri ja Laina, osallistuivat ilmavalvontaan: he hoitivat puhelinkeskusta öisin neljän tunnin…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 4. 10. 2018

Helvi Leiviskä – Suomen ensimmäisiä naissäveltäjiä

Helvi Leiviskä oli suomalaisten naissäveltäjien uranuurtaja ja ensimmäinen merkittävä naispuolinen säveltäjä ja naissinfonikko Suomessa. Hän loi monipuolisen orkesteri-, laulu- ja kamarimusiikkituotannon. Säveltäjä Helvi Leiviskä ei suinkaan ole unohdettu taiteilija. Hänen elämäkertansa julkaistiin vuonna 2017 ja 2000-luvulla levytettiin hänen säveltämiään teoksia. Helvi Lemmikki Leiviskän (1902-1982) isä oli muhoslainen pappi ja kirjallisuuden suomentaja Hannes Leiviskä (1873-1918) ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 21. 4. 2025

Sofia Laurila – Karamellineiti, joka valmisti Raahen kompiaisia salaisella reseptillä

Raahen kompiaiset tunnettiin melkein koko maassa 1800-luvun jälkipuoliskolta 1960-luvulle asti. Kompiaisresähtejä on varjeltu suurena salaisuutena. Tietotaito on siirtynyt vain hantvärkkäriltä toiselle. Taikinoita on aina keitetty suljettujen ovien takana. Kapteenin rouva Maria Catharina Stjernudd (o.s. Hedmansson, 1812-1873) keitti monenväriset karamelliseokset pienellä tinaamattomalla kuparipannulla kolmijalkaisen präntinjalan varassa kamarin uunissa. Ketään toista ei saanut silloin oleskella kamarissa. Reseptejä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 20. 4. 2025

Annika Kronqvist – Boheemi, opettaja, taiteilija, äiti

Leila Annika Kronqvist syntyi Ylitorniolla 3.7.1955 ja kuoli kotonaan Haaparannalla syyskuun 15. päivänä 2024. Hänen vanhempansa olivat Veikko Antero Kronqvist (1930–2020) ja puolisonsa Outi Sinikka Kronqvist o.s. Siikanen (1936–2000), Sisaret Sirpa Hannele Pukema (o.s. Kronqvist, s.1957) sekä Lea Maarit Kronqvist (s. 1961). Vanhemmat toimivat Ylitorniolla monialayrittäjinä. Heillä oli liike Rautasähkö ky (pienrauta-, urheilu- ja kodinkoneliike),…

kirjoittanut Katriina Pietilä-Juntura, julkaistu 13. 4. 2025

Maria Castrén – Suomen ensimmäinen naisurkuri

Maria Castrén oli ensimmäinen nainen Suomessa urkurina ja päätoimisena musiikin lehtorina sekä ensimmäinen nainen Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuustossa. Urkurin virka avautui naisille jo vuonna 1898. Tehtävään ei kuitenkaan liittynyt kanttorin tehtäviä, sillä sen aikaisen käsityksen mukaan naisen ääni ei sopinut virsien laulamiseen. Ensimmäinen naisurkuri nimettiin vuonna 1905 Uudenkaarlepyyn seurakuntaan ja hän oli Alatorniolla syntynyt Maria Castrén (1871-1969).…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 13. 4. 2025

Maria Heinonen – Raahelainen naiskultaseppä

”Raahen museon alakerran kolmannessa huoneessa on kulta- ja hopeaseppä Gustav Heinosen täydellinen verstas. Myös Heinosen vaimolla, Marialla, oli lupa harjoittaa kultasepän ammattia. Hän on ilmeisesti ollut Suomen ensimmäinen naispuolinen kultaseppä. Verstaassa on mm. työpöytä, erikokoisia alasimia ja sormuslanganvetopenkki. Vitriinissä on erilaisia viiloja ja vasaroita ja muotteja esimerkiksi rintakoruja varten. Heinonen toimi myös optikkona, siitä kertoo…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 8. 4. 2025

Anni Westman – Modisti, modistin äiti ja modistin isoäiti

Raahessa Westmanin nimestä tulee ensimmäiseksi mieleen taidetakoja Adolf Fredrik Westman (1853-1942), jonka takomat kruunut ja lampetit koristavat vuonna 1912 valmistunutta Raahen kirkkoa. Westman takoi pajassaan Kauppakadulla myös arjessa tarvittavia esineitä kuten kolakärrynrattaita, reenjalaksia, viikatteita, välttejä, lapioita, kattiloita, pannuja ja saranoita. Nokisessa pajassa työstettiin monenlaista metallia. Viljo-poika (1903-1956) oppi sepän ammatin isänsä pajassa ja jatkoi tämän…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 8. 4. 2025

Elsa Turpeinen – Avojalakanen raahelainen

Elsa Turpeinen (o.s. Turpeenoja) oli avojalakanen raahelainen. Hän oli syntynyt Gellmanin sairaalassa 24.11.1928 ja asunut melkein koko ikänsä Katinhännässä. Hänen kotitalonsa Saaristokadun ja Kirkkokadun kulmassa on ollut vuodesta 1914 Turpeenojan suvun omistuksessa. Sota katkaisi lapsuuden, mutta elämä jatkui lähes normaaliin tapaan. ”Minä olin 11-vuotias, kun sota alkoi. Kävin koulua Pitkässäkarissa. Me oltiin ojanäkkisillä, kun opettaja…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 8. 4. 2025

Marjatta Halonen kertoo äitinsä Martta Röppäsen tarinan

Kerron äitini kokemuksista sodan aikana. Olen kuullut tarinat äidiltä ja siskolta. Ei ole omaa kokemusta, koska olen syntynyt sodan jälkeen. Äitini Martta Röppänen o.s. Koivula syntyi Sortavalassa v 1911 ja kuoli 1991 Oulussa. Isä Anton Koivula oli rakennusurakoitsija s. 1885 Suistamolla. Äiti Marfa Markof oli opettaja s. 1879 Suistamolla. Lapsuus oli varjeltu, oli hyvät vanhemmat…

kirjoittanut Marjatta Halonen, julkaistu 30. 3. 2025

Iida Fri – Kansakoulun opettaja, historian tekijä monessa kunnassa

Kansakoulunopettaja Iida Frin (myöh. Artimo) nimi mainitaan monen kunnan historiassa. Opettajan toimen ohella hän oli näkyvä henkilö kulloisessa asuinkunnassaan. Pattijoen-vuosinaan hän toimi useissa yhdistyksissä ja kunnallisissa luottamustoimissa. Hän vaikutti myös opettajien yhdistyksessä ainakin Raahessa ja Antreassa. Iida Fri (o.s. Pakarinen, vuodesta 1932 Artimo) syntyi 27.9.1882 Rautalammilla. Hänen vanhempansa olivat Kalle Mikonpoika Pakarinen (s.1852) ja Katrina…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 22. 3. 2025

Tuula Koukku – Tiedejournalismin pioneeri

Kun Tuula Koukku syntyi, äiti Tellervo oli 22- ja isä Leo 26-vuotias. Odotettu ja toivottu lapsi jäi ainokaiseksi. Äiti oli kotona, isä tehtaassa töissä ensin Karhulassa Ahlströmillä, sitten työnjohtajana Jyväskylässä Valmetilla. Tuula Koukku oli kaksivuotias, kun perhe muutti Jyväskylään. Kummallakin vanhemmista oli teollisuustyöväen tausta. Isä suoritti työteknikon tutkinnon ja siirtyi suunnittelutehtäviin. Äiti työskenteli ensin liikeapulaisena…

kirjoittanut Maija Toppila, julkaistu 15. 3. 2025

Hanna Huotari – Kainuusta Orivedelle

Luokanvalvojani Hanna Huotari, Oriveden Yhteiskoulun luonnonhistorian lehtori, oli sisukas ihminen. Hanna Emilia syntyi 30.10.1900 Sotkamossa pienviljelijän perheeseen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1920 Kajaanin yhteislyseosta. Hanna Huotari opiskeli ensin vuoden Kauppakorkeakoulussa. Todettuaan, ettei ala sovi hänelle, hän kirjoittautui Helsingin yliopistoon opiskelemaan luonnontieteitä ja maantietoa. Hanna Huotari valmistui filosofian maisteriksi 1927. Hanna Huotarin koulutoverina Kajaanissa oli tuleva presidentti…

kirjoittanut Anneli Ojala, julkaistu 15. 3. 2025

Marja-Leena Huhtala – Raahen ensimmäinen naispoliisi

Tänä päivänä Raahen poliisilaitos on tasa-arvoinen työpaikka eikä naispoliisi ole enää erikoisuus. Kun Marja-Leena Huhtala valittiin virkaansa, elettiin vuotta 1992 ja hän oli miesvaltaisen laitoksen ensimmäinen nainen. ”Kyllä sitä poliisilaitoksella joku kummasteli mutta suurin osa tulevista työkavereista otti minut vastaan avoimin mielin.” ”Synnyin Oulussa Tuiran synnytyssairaalassa heinäkuussa 1966 puhelinteknikon ja verovirkailijan esikoisena. Pikkuveli parkaisi ensimmäisen…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 15. 3. 2025

Maija Kurki, vanhusten ystävä, kirjoittaja ja kuvataiteilija

Muutimme mieheni Karin kanssa keväällä 2020 yhteen Lahden vanhusten asuntosäätiön vuokrataloon, ns. Wanhaan Herraan Lahdessa. Säätiöllä on Laaksokadulla viisi tällaista kerrostaloa vierekkäin. Mieheni oli amputoinnin vuoksi pyörätuolia käyttävä ja näiden talojen asunnot ovat esteettömiä. Lisäksi erilaisia palveluita saa myös ostaa halutessaan. Hyvin pian tulin tuntemaan, kuka on Kurjen Maija. Hän oli jo asunut täällä ennen…

kirjoittanut Marja Vilkama, julkaistu 2. 3. 2025

Elisabeth Blomqvist – Naisten koulutuksen uranuurtaja

Anna Charlotta Elisabeth Blomqvist syntyi Helsingissä vuonna 1827. Hän oli Suomen naiskasvatuksen tiennäyttäjä, tyttökoulun johtajatar, tyttöjen opetuksen uudistaja ja naisopettajien koulutuksen pioneeri. Elisabeth Blomqvist on Suomen ensimmäinen nainen, joka on kuvattu mitaliin. Elisabeth Blomqvistin isä oli oppihistorian professori ja yliopiston kirjastonhoitaja Alexander Blomqvist (1796-1848 ), joka oli syntynyt ruukinpatruuna Alexander Magnus Sederholmin ja palvelija…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 27. 2. 2025

Alli Varpula – Palonkoulun opettaja, kuorojen ohjaaja, ilmavalvontalotta

Alli Varpula toimi Palonkoulussa (Raahessa) opettajana 37 vuotta. Hän ohjasi Palonkylän lapsikuoroa yli kaksi vuosikymmentä. Hän osallistui jatkosodassa ilmavalvontaan. Alli Elma Varpula syntyi 6.3.1912 Oulussa (veteraanikirjan mukaan). Hän tuli Palonkouluun opettajaksi (epäpätevänä) vuonna 1936. Vuonna 1948 hän lähti Raahen seminaariin suorittamaan opettajan pätevyyttä ja sai päättötodistuksen III hospitanttikurssilta vuonna 1950. Hän pätevöityi myös yläluokkien opettajaksi.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 23. 2. 2025

Irene Mendelin – Naisasianainen ja ensimmäinen runokokoelman julkaissut naisrunoilija

Runoilija ja kääntäjä Irene Mendelin (1864-1944) oli ensimmäinen suomeksi runokokoelmia julkaissut nainen ja oman aikansa naisasianainen. ”Hiljaa juuri kuin lammen laine” on Irene Mendelinin sanoittama laulu. Keski-Suomen Suojeluskuntalainen tammikuun numerossaan vuonna 1925 onnitteli Irene Mendeliniä hänen 60-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi seuraavin sanoin: ”Irene Mendelin ei ole koskaan pyrkinyt loistamaan. Hän on tehnyt työtä kaikessa hiljaisuudessa ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 19. 2. 2025

Ina Liljeqvist-oululainen valokuvaaja

Regina ”Ina” Maria Willgren, (myöhemmin Liljeqvist) syntyi 7.9.1849 Oulussa, ja kuoli lähes 101 vuoden iässä 6.2.1950 samassa kaupungissa. Ina toimi vuoden 1900 molemmin puolin ammattimaisena valokuvaajana Oulussa. Satulaseppä Mikael Willgrenin ja hänen vaimonsa Maria Elisabeth Hellmanin kahdeksanlapsisen perheen ainoa tytär kuului 1800-luvun sääty-yhteiskunnassa lähinnä keskiluokkaan, ja sai kansannaista paremman koulutuksen, jolla Inaa valmisteltiin säätynsä mukaiseen…

kirjoittanut Esa Paloniemi, julkaistu 14. 2. 2025

Lyydia Huhtelin ent. Huhtanen – Karjalan evakko

Ilomantsissa, Ryökkylän kylällä, Korvunniemellä oli talo, jossa asui Anna ja Jyrki Volotinen perheineen, johon kuului vaari, mummo, setiä, ynnä muita sukulaisia ja vuokralainen, Tsihka-Aleksi, mukava kaskujen kertoja, purlakka mies. Talo oli vaatimaton ja vanhanaikainen: suuri tupa ja pieni kamari, leivinuuni ja liesi koukkuineen ruokapatoja varten. Tähän taloon, savusaunassa syntyi 6.1.1909 pieni tyttö, Lyydia. Varttuessaan Lyydia…

kirjoittanut Hilkka Hiltunen, o.s. Huhtanen, julkaistu 1. 2. 2025

Eeva Koskinen – Tärkeää työtä maailman tyttöjen ja naisten puolesta pitää jatkaa!

Perniöläinen menehtyi 74-vuotiaana 30.8.2024. Hän jätti jälkeensä selkeän viestin: ”Tärkeää työtä maailman naisten ja tyttöjen hyväksi on jatkettava. Kohti tasa-arvoa on kuljettava.” Toimittaja ja aktivisti Eeva panosti elämänsä aikana vahvasti juuri tähän työhön maailman haastavissakin oloissa. Periksi antaminen ei kuulunut hänen ominaisuuksiinsa. Hänen jälkeensä jatkuu yhteistyö mm. afganistanilaisten naistoimittajien kanssa, vaikka nykyinen Taliban-hallinto onkin kieltänyt…

kirjoittanut Hia Sjöblom, julkaistu 1. 2. 2025

Ottilia Stenbäck – Tyttökoulun johtajatar ja NNKY:n perustajajäsen

Tuleva suomalaisen tyttökoulun johtajatar ja Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Ottilia Stenbäck (Tiila) syntyi 31.12.1848 Alavudella. Hänen vanhempansa olivat rovasti ja valtiopäiväedustaja Alahärmässä syntynyt Karl Fredrik Stenbäck (1798-1875) ja luutnantin tytär Emilia Ottilia Christina von Essen (1817-1915). Heidät oli vihitty Vöyrillä 1834 ja he kuuluivat herännäisyyden kannattajiin. Perheeseen syntyi 13 lasta. Ottilian nuoruus sijoittui…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 30. 1. 2025

Marja-Leena Pernu – päädyin alalle, jonka kehittämisestä tuli intohimoni

Isäni Antti Valdemar Yliraasakka s. 1912 oli Raahen seminaarille perustetun armeijan koulutuskeskuksen kouluttajana ja äitini Lempi Anna Yliraasakka (o.s. Haikara s. 1917) Raahen lotissa koulutuskeskuksen keittiöllä komennuksella, siellä he tapasivat toisensa. Vihkikuvassa isällä oli sotilaspuvun kauluksessa ylikersantin natsat, äidilläni lottapuku ja marraskuunruusuja morsiuskimpussa. Synnyin Raahen sairaalassa kesäkuun kuudennen päivänä aamuna 1944. Samaan aikaan liittoutunet nousivat…

kirjoittanut Marja-Leena Pernu, julkaistu 29. 1. 2025

Katarina Perkinen – Perkisen poikien äiti

Perkisen veljekset tunnetaan ja muistetaan Raahessa. Onni Norio kirjoitti heistä kirjan vuonna 1986. Mutta olihan heillä toki äitikin. Hänetkin poikien yhteydessä mainitaan. Perkisen poikien äidin elämästä ei haasteita puuttunut. ”Perkisen perheen äiti Katariina (Kaisa) syntyi Salon emäseurakunnan Pattijoen kylässä Saarelan perintötalon tyttärenä 21.1.1851. 1860-luvulla oli useita katovuosia. Suuret nälkävuodet sattuivat 1867-68, jolloin syntyi vaikea taloudellinen…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 29. 1. 2025

Olivia Sovelius – Leskirouva ja purjelaivakauden yritysjohtaja Raahessa

Purjelaivakausi on Raahen historiassa kaupungin kukoistusaikaa. Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki 1860–1870-luvuilla. Yksi kaupungin laivanvarustajasuvuista oli Soveliuksen suku, joka harjoitti merenkulkua ja kauppaa monen sukupolven ajan. Yhteyksiä pidettiin rannikon muihin merikaupunkeihin esimerkiksi Pietarsaareen. Avioliiton satamaankin Raahen ja Pietarsaaren nuoret purjehtivat käsi kädessä. Näin esimerkiksi Johan (Johannes) Sovelius IV (1812-1853) ja Olivia Vilhelmina Winsten (1827-1897) Fredrik…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 29. 1. 2025

Jenny Wihuri – Lahjoittaja, tieteen ja taiteen tukija

Brahenkadulla sijaitsi Raahen Talouskauppa, jonka Mäkelän tytöt perustivat vuonna 1914. Neitien myymälässä oli tarjolla tuoretta, ensiluokkaista alaan kuuluvaa tavaraa mahdollisimman huokeilla hinnoilla. Kaupassa pistäytyi myös Oulusta Raaheen muuttanut merikapteeni Antti Wihuri. Raahelaiset panivat merkille, että Antilla oli hyvin usein asiaa Mäkelän Jennyn kauppaan. Alettiin epäillä, että Amor nuolineen oli asialla. ”Avioiduttuaan Gustava Heikkilän kanssa Erik…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 29. 1. 2025

Maiju Helle – ”Minun elämä on pääosin perheenemäntänä elettyä elämää.”

Maiju Helle oli taitava kodin taloustoimissa. Hänelle oli tärkeää myös lapsuudenkodin henkinen ja hengellinen perintö. Maiju (Maria Vilhelmina) Helle (o.s. Reinilä, vuoteen 1906 Rehnbäck) syntyi Oulussa 28.11.1891 Wilhelm (1851–1928) ja Maria (1856–1891) Rehnbäckin kuudenneksi lapseksi. Äiti Maria menehtyi synnytyksessä. Anna-siskosta, joka oli tuolloin 12-vuotias, tuli Maijulle läheinen ja suorastaan äidin korvike. Wilhelm solmi toisen avioliiton…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 17. 1. 2025

Raija Ainasoja – Tyttö Patelasta 1960-luvulla

Asuin lapsena Pateniemessä, jossa oli iso saha ja puutavaravientiin keskittynyt vilkas satama. Oulu Osakeyhtiö omisti nämä, ja siellä oli enimmillään työntekijöitä n. 1300. Yhtiön nimi oli kansan kielellä Ouluyhtiö. Aamuisin ja ruokatunnin aikoihin n. klo 11–11.30 sekä työn päättyessä klo 15.30, olikin teillä pyöräruuhkaa ja autojakin jonkun verran, kun sahatyöläiset painuivat koteihinsa syömään ja lepäämään…

kirjoittanut Raija Anneli Ainasoja o.s. Sipola, julkaistu 17. 1. 2025

Maj-Lis Tervaskanto – Iloinen ja positiivinen voimanainen

Nuori äiti oli 5. elokuuta 1924 synnyttämässä toista lastaan Oulussa Uudenkadun ja Asemakadun kulmassa Vanhalan talossa. Lapsi syntyi, mutta ei heti alkanut itkeä auttamisesta huolimatta. Äidinäiti Hilda Karoliina huusi silloin viereisestä kamarista sairasvuoteeltaan: ”Antakaa sen lapsi raukan olla ja päästä Luojan luo taivaaseen”. Silloin kuului parkaisu ja vauva jäi kuin jäikin elämään. Vauva sai kasteessa…

kirjoittanut Tiina Tervaskanto-Mäentausta, julkaistu 17. 1. 2025

Aino Reinilä – Kutsumusammatissa kansakoulunopettajana

Aino Reinilä teki elämäntyönsä kansakoulun opettajana. Hän sai koulutuksensa Raahen seminaarissa hospitanttina. Hän toimi opettajana Raahen seudulla ja Helsingissä. Aino Maria Reinilä (vuoteen 1906 Rehnbäck) syntyi 11. maaliskuuta 1890 Oulussa Wilhelm (1851–1928) ja Maria (1856–1891) Rehnbäckin viidentenä lapsena. Perheen Maria-äiti kuoli kuudennen lapsen synnytykseen, jolloin perheen esikoisesta, Annasta, tuli jonkinlainen ”varaäiti” 12-vuotiaana. Wilhelm solmi toisen…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 14. 1. 2025

Ida Godenhjelm omisti elämänsä Suomen naiskasvatukselle

Ida Godenhjelm perusti miehensä Bernhard Godenhjelmin kanssa Helsingin suomalaisen tyttökoulun ja Helsingin suomalaisen jatko-opiston. Godenhjelmit työskentelivät yhdessä suomalaisen naiskasvatuksen ja suomenkielisen väestönosan ja erityisesti nuorten naisten hyväksi kymmenien vuosien ajan. Bernhard Godenhjelmille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1901. Ida Godenhjelmiä ei palkittu. Ida Gustava Lindroos syntyi vuonna 1837 Helsingissä tullilaitoksen vahtimestarin Abraham Lindroosin (1799-1876) ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 14. 1. 2025

Elsa Heikinheimo – Kuuromykkäin koulun opettaja ja hyvää tarkoittava auttaja

Wilhelm Rehnbäck (1851–1928) muutti perheineen Raaheen vuonna 1892, kun hänet oli nimitetty Saloisten kihlakunnan kruununvoudiksi. Raahessa toimi tuolloin Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, josta ensimmäiset oppilaat olivat saaneet päästötodistuksen vuonna 1884. Rehnbäck oli voimallisesti mukana hankkimassa opettajatarseminaaria Raaheen. Tyttöjen kouluttaminen oli hänelle tärkeää, ja hänen viisi tytärtään (Anna, Eeva, Elsa, Aino ja Maiju) suorittivat kansakoulunopettajattaren tutkinnon…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 12. 1. 2025

Maria Korppila – Kansakoulunopettaja ja innokas Lotta Svärd -toimija

Torpparin tytär Maria Korppila muistetaan Pattijoella viimeisenä kiertokoulun opettajana. Hän oli innokkaasti mukana muun muassa Lotta Svärd -järjestön toiminnassa. Korppilan tilan perustaja, pientilallinen Juho Anna Gretanpoika Korppila syntyi vuonna 1861. Hänen puolisonsa oli Priitta Johanna Antintytär (Hietala), joka oli syntynyt vuonna 1864. Pariskunta sai viisi lasta, joista nuorin oli 22.5.1901 syntynyt Nanni Maria. Hän toimi…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 12. 1. 2025

Saimi Uotila – vaivaistalon johtajattareksi 20-vuotiaana

Saimi syntyi Hämeessä Hollolan Herralan kylässä yhdeksänlapsisen maanviljelijäperheen kahdeksantena lapsena vuonna 1891. Hän jäi 16-vuotiaana täysorvoksi. Veljistä kahdesta tuli kauppiaita. Yksi jäi isännäksi ja yksi muutti Amerikkaan, jonne muutti myös yksi siskoista. Yksi siskoista avioitui ja jäi Hollolaan. Saimin siskojen tytöistä voidaan mainita kirjailija Marjatta Kurenniemi sekä Hailuodon saarelle kätilöksi lähtenyt Aino. Koulutie maailmalle Herralasta…

kirjoittanut Pekka Pietiläinen ja Pirkko Pietiläinen, julkaistu 7. 1. 2025

Helmi Heikinheimo – lähetyslääkäri, hermo- ja mielitautien erikoislääkäri

Helmi Maria Heikinheimo (vuoteen 1906 Heikel) toimi vuosina 1911–1916 Suomen Lähetysseuran lääkärilähettinä suomalaisten ja kiinalaisten lääkärinä Pohjois-Hunanissa Kiinassa. Hän sai hermo- ja mielitautien erikoislääkärin oikeuden vuonna 1929. Hän työskenteli Takaharjun parantolassa ja Pitkäniemen sairaalassa. Helmi Heikinheimo syntyi 3.8.1879 Kittilän pappilassa Augusta (o.s. Hellman) ja Karl Abiel Heikelin viidentenä lapsena. Pariskunnalla oli 11 lasta. Helmin reippaus…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 7. 1. 2025

Eeva Vilkki – Elämäntehtävänä kuuromykkäin opettaminen

Eeva Vilkki työskenteli yli neljä vuosikymmentä Oulun kuuromykkäinkoulussa toimien johtajattarena ja opettajattarena. Oppilaat saivat vierailla hänen kotonaan ja työskennellä puutarhassa. Eeva Vilkki (o. s. Reinilä, vuoteen 1906 Rehnbäck) syntyi Oulussa 27.7.1882. Hän oli Wilhelm Rehnbäckin (1851–1928) ja Maria Hellmanin (1856–1891) toiseksi vanhin lapsi. Pariskunnalla oli kuusi lasta. Maria Hellmanin kuoltua vuonna 1891, Wilhelm solmi vuonna…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 7. 1. 2025

Hedvig Bensow-Ståhlberg – Suomen ensimmäinen naishammaslääkäri

Tukholmassa syntynyt Hedvig Bensow (1858-1894) oli ensimmäinen nainen, joka oli koulutettu hammaslääkäri ja joka sai harjoittaa koulutustaan vastaavaa ammattiaan Suomessa. Hedvig Eleonora syntyi Tukholmassa 1858. Isänsä, hovihammaslääkäri Simon Constantin (Konstantin) Bensow (1828-1918) ja äiti Eleonora Wallenstein (1830-1904) olivat molemmat syntyneet Pietarissa ja muuttaneet Tukholmaan. Perheessä oli seitsemän lasta. Simon Bensow oli valmistunut hammaslääkäriksi 1851 Tukholmassa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 7. 1. 2025

Anna Salmberg – Mamsellikoulun johtajatar Turusta

Tyttökoulun johtajatar Anna Salmberg o.s. Brinck tunnetaan kuuluisamman oppilaansa Fredrika Runebergin (1807-1879, o.s. Tengström) ansiosta. Kielten opetus oli niin tehokasta Salmbergin mamsellikoulussa, että Fredrika osasi kääntää tekstejä aviomiehelleen Johan Ludvig Runebergille suoraan ranskasta, saksasta ja englannista vielä vanhoilla päivilläänkin. Anna Brinck syntyi Kööpenhaminassa vuonna 1788. Hän ei ollut tanskalainen vaan englantilainen ainakin äidinkieleltään. Hän…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 4. 1. 2025

Anna Heikinheimo sai Raahesta hyvät elämäneväät

Anna Heikinheimo (o. s. Reinilä, vuoteen 1906 Rehnbäck) asui Raahessa vuodesta 1892 vuoteen 1908. Hän suoritti ammattitutkinnon Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa ja Raahen seminaarissa. Hän työskenteli Raahen kaupunginkamreerina vuodet 1899-1907. Hän oli yhdistysaktiivi. Petter Wilhelm (1851–1928) Rehnbäck muutti Ouluun vuonna 1875. Hänestä tuli Oulun lääninhallitukseen kirjuri. Alussa vuotta 1878 Wilhelm Rehnbäck ja Maria Hellman (1856-1891)…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 4. 1. 2025

Marjukka Helenius – Stadin friidusta Kauppakorkeakoulun kamreeriksi

Marjukka, Marja-Leenaksi ristitty, syntyi Helsingin kalliolaiseen työläisperheeseen 1943. Sotaa hän ei tietenkään muista, mutta ei hän muista myöskään, että hänen lapsuutensa oli ollut millään tavalla turvaton. Kalliossa asuttiin tiiviisti ja lapsia oli sodan jälkeen paljon. Lähistöllä oli kaksi leikkipuistoa keinuineen, mutta myös pihoilla, kaduilla ja naapuritaloissa leikittiin villisti koetellen silloisten talonmiesten hermoja. Talon takana oli…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 30. 12. 2024

Helena Rantala – Kaupungin yöelämä tuli tutuksi postinkantajalle

Helena Rantala (o.s. Kultala) pyöräili Raahessa lumituiskussa ja auringonpaisteessa jakaen aamulehtiä kolmen vuosikymmenen ajan. Hän oli pientilan tyttö Kultalanperältä, joka on vain reilun kymmenen kilometrin päässä Raahen keskustasta. Matka oli pitkä 1950- ja 1960-luvuilla, kun se piti taittaa polkupyörällä tai linja-autolla. Maaseudun lapsilta puuttuivat kaupungin huvitukset kuten elokuvat ja luistinradat. Ilotonta ei lasten elämä kuitenkaan…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 15. 12. 2024

Senja Anttila – Selan seurassa -pakinapalsta ilmestyi Raahen Seudun jokaisessa numerossa

Me, jotka olemme kasvaneet Raahen Seudun lukijoina, jäimme kaipaamaan Selan seurassa -pakinoita. Se palsta oli luettava aina ensin, sitten vasta uutiset. Toimittaja Senja Anttila kirjoitti 27 vuoden ajan Raahen Seutuun. Selan seurassa -palstalla hän ilahdutti lukijoita vielä 2000- ja 2010-luvuillakin. Viimeisen kirjoituksensa Raahen Seutuun hän kirjoitti 93-vuotiaana. Anni Senja Viola Anttila (o.s. Mustakallio) syntyi 17.8.1926…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 8. 12. 2024

Gerda Holmström – Raahen kaupunginkirjaston pitkäaikainen kirjastonhoitaja

Helsingin yliopiston kirjastossa säilytetään yksityisen raahelaisen lainakirjaston luetteloa, joka on vuodelta 1818. Kyseinen kirjasto oli Johan Christian Wichmannin omistama. Vuonna 1821 Johan Christian Wichmann muutti Raahesta Tornioon, ja yksityinen lainakirjasto siirtyi hänen veljensä, apteekkari Carl Wilhelm Wichmannin, haltuun. Samana vuonna kaupunkiin perustettiin lukuseura ja sille kirjasto. Vuodesta 1864 kaupunki alkoi avustaa kirjastoa. Kirjaston toimintaa valvoi…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 8. 12. 2024

Rita Gripenberg – Muurolan parantolan ensimmäinen ylilääkäri

Rita Elisabeth Gripenberg (1880-1965) oli Muurolan parantolan ensimmäinen ylilääkäri ja samalla Suomen ensimmäinen parantoloiden naisylilääkäri. Rita Elisabethin isä oli Johannes Gripenberg (1842-1893), joka toimi senaattorina (1891-1893), valtiosihteeriviraston virkamiehenä Pietarissa ja oli koulutukseltaan maisteri. Äiti Sigrid Maria Aminoff (1853-1922) oli aatelinen. Heillä oli yhdeksän lasta. Rita Gripenbergin täti oli Suomen tunnetuimpia naisasianaisia, kansanedustaja Aleksandra Gripenberg…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 30. 11. 2024

Lenita Reivonen – ”Saan ikuistaa ihmisten juhlahetkiä”

”Jokaisesta ihmisestä saa hyvän valokuvan”, sanoo valokuvaaja Lenita Reivonen. Huonosta valokuvasta voi osoittaa sormella ihmistä kameran takana. Valokuvaajalta vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja, psykologista silmää ja huumorintajua. Lapsellinenkin on oltava, kun haluaa hyvän valokuvan lapsesta. Lenita Reivosen (s. 1958) isä, Hannes Reivonen (1923-2015) toimi kiertävänä valokuvaajana Kuusamossa. Kuusamosta Reivoset muuttivat Ouluun, jossa Hannes jatkoi kiertävänä valokuvaajana. Lenita…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 25. 11. 2024

Liisa Saarela – Maalaistyttö, kosmetologi, kartanpiirtäjä, hortonomi

Elämä kuljetti Liisa Saarelan Roppolanperältä Kemijärven ja Rovaniemen kautta Raaheen, jossa hän nyt (v. 2024) viettää lokoisia eläkeläisen päiviä. Liisa Saarela (o.s. Heilala) syntyi vuonna 1952. Syntymäpaikka on Paavola, tarkkaan ottaen Roppolanperä, vanhan puolen pikkukamari. ”Kotona meillä on kaikki synnytetty samasa kamarisa.” Postiosoite oli Lappi Ol. (Oulun lääni), kunnes se muuttui Tuomiojaksi. Heilalan perheen lapsiluku…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 19. 11. 2024

Sinikka Sipilä – maalaiskylästä maailmalle, runotytöstä presidentiksi

”Sinusta tulisi hyvä sairaanhoitaja”, totesi kummisetäni ylioppilasjuhlissani. En vain kestänyt nähdä verta, joten se ala oli poissuljettu. Vanhempani, hauholainen maanviljelijä Jaakko Sipilä (synt. 1924) ja maatalon emäntä Annikki Sipilä (synt. 1930) toivoivat minusta ekonomia, mutta minun matikkapäälläni se oli mahdoton ajatus. Kotitalousopettajana toiminut sukulaistäti mainitsi, ettei tulevaisuudessa ole hänen alallaan töitä, kun kerroin sen minua…

kirjoittanut Sinikka Sipilä, julkaistu 9. 11. 2024

Hilda Kristiina Madetoja – Naisseminaarin kautta itsenäiseen elämään

Jyväskylään perustettiin ensimmäinen seminaari vuonna 1863. Raahessa seminaari aloitti toimintansa 22.8.1896. Toiminta alkoi neliluokkaisena kansakoulupohjaisena naisseminaarina. Ensimmäiset kansakoulunopettajat saivat päättötodistuksen vuonna 1900. Valmistuneiden joukossa oli viisi raahelaista. ”Prokuristi Sofia Madetoja (1877-1927) ja sisarensa kansakoulunopettaja Hilda Kristiina Madetoja (1881-1968) ovat oivallisia esimerkkejä 1800- ja 1900-lukujan vaihteen tyttöjen ja naisten koulutuksen suurenmoisesta muutoksesta ja mahdollisuudesta itsenäiseen elämään…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 7. 11. 2024

Olga Salmi – Vienankarjalaiselle löytyi turva Kemistä

Olga Salmi joutui 12-vuotiaana jättämään kotinsa, sukunsa ja vanhempansa Vienan Karjalaan valtakunnan rajan mentyä kiinni 1922. Hänestä tuli pakolainen, joka koti-ikävänsä ja lapsuutensa kokemukset kirjoitti muistiinpanoihin, runoihin, kertomuksiin ja kirjeisiin. Näistä muodostui lapsen näkökulmasta katsottuna matka, joka on yksi tarina pakolaisten suuressa kertomuksessa. L Oljona (Olga) Helena Nikitin syntyi Nikitinin sukuun Oulangan kylässä Kiestingin kunnassa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 4. 11. 2024

Tuula Väyrysen värikkäät opevuodet – kasvutarina Kainuussa ja Kempeleessä

Synnyin pienessä Hossan korpikylässä Kainuun takamailla lähellä Venäjän rajaa vuonna 1950. Lapsena en tajunnut, että sota-ajasta oli kulunut vain viitisen vuotta. Isäni ”yliopisto” oli ollut vapaaehtoisena talvisotaan lähtö, armeija välirauhan aikana, asemasota ja lopuksi vielä saksalaisten ajaminen Lapin kautta Norjaan. Hän perusti maalaiskylään pienen kyläkaupan maataloustoimien rinnalle. Rauhan aikaa siivitti monenlainen jälleen rakentamisen into. Kylä…

kirjoittanut Tuula Väyrynen, julkaistu 2. 11. 2024

Kerttu Husu – Sattuma toi Raaheen

Säkkijärvellä syntynyt Kerttu Husu tuli sattumalta Raaheen ja viihtyi täällä. Vilkas karjalainen osallistui opettajan toimensa ohella usean yhdistyksen toimintaan Raahessa. Kotiteollisuusopettajaksi kouluttautunut Kerttu toimi Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen rehtorina vuodesta 1945 vuoteen 1978. Hän oli innokas maailmanmatkaaja. Kerttu Husu (o.s. Vilamaa) syntyi 1.11.1914 Säkkijärvellä. Hänen äitinsä oli kansakoulunopettaja ja isänsä maanviljelijä. Kansakoulun jälkeen hän kävi…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 2. 11. 2024

Kaija Asukas – Koko työura ihanassa työpaikassa, Raahen kirjastossa

Kaija Asukas on avojalakanen raahelainen. Hän syntyi 11.1.1957. Hän meni kirjastoon vuoden työllistämistukijaksolle vuonna 1980 mutta aika venähti 44 vuodeksi. Nyt syyskuussa 2024 hän aloittelee eläkeläisen kiireisiä vuosia. Kun kuuntelee Kaijan muistelmia lapsuudesta, tulee pakostakin mieleen elokuva ”Pikku Pietarin piha”. Lapsia ja kavereita oli paljon. Pihaleikit täyttivät lasten elämän, oltiin konkkasilla ja pallo paikalla, hypättiin…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 27. 10. 2024

Edit Reinilä-Hellman – Kotitalousopettaja ja Kotiruoka-kirjan kirjoittaja

Kotitalousopettaja ja Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun pitkäaikainen johtajatar Edit Reinilä-Hellman vaikuttaa vielä 2000-luvullakin monissa Suomen kodeissa Kotiruoka-keittokirjan kirjoittajana. Kotiruoka on usean sukupolven ajan ohjannut suomalaisten ruoanvalmistusta ja vaikuttanut merkittävästi ruokakulttuuriin. Edit (Edda) Elisabeth Reinilä-Hellman (o. s. Reinilä, vuoteen 1907 Rehnbäck) syntyi 11. heinäkuuta 1877 Oulussa, jossa isä Johan Edvard Rehnbäck (1849–1930) toimi Suomen Pankin komissaarina. Äiti…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 10. 2024

Anna-Liisa Virta – Äitiyshuolto elämäntehtävänä

Raahen kaupunki myönsi Anna-Liisa Virralle vuonna 2022 Pro Raahe -mitalin nro 121 1950-luvulla alkaneesta ansiokkaasta pitkäaikaisesta toiminnasta terveydenhuollon hyväksi, joka edelleen jatkuu koko seutukunnan parhaaksi luottamustoimissa. Anna-Liisa Virta syntyi Kemissä vuonna 1934. Isän sukujuuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Äidin kotiseutu on Olkijoella. Hän kasvoi kansainvälisyyteen jo lapsena: ensin sotalapsena Ruotsissa, sitten seuraneitinä ja opiskelijana Englannissa. Sota sotki monen…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 10. 2024

Ersteri Viirilän Kellaribaarista Raahen ensimmäiset hampurilaiset

Kauppakadun ja Koulukadun kulmassa, talon kellarikerroksessa, toimi 1960-luvulla ensin Valion baari ja sitten Kellaribaari. Ester Lyydia Viirilän (1921-2008 o.s. Korhonen) koti oli Rojuniemessä, alueella, jossa nyt sijaitsee SSAB:n terästehdas. Esterillä oli sisko ja veli, Agnes ja Veikko. Kotitila oli pieni: vähän maata, pottumaa ja navetassa Lykky-lehmä. Vanhemmat: Lydia Korhonen, oli kotona ja Uuno Korhonen, konemestari.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 29. 7. 2024

Emma Wichmann – Ensimmäinen vihitty diakonissa Helsingin Diakonissalaitoksessa

Sisar Emma oli yksi niistä suomalaisista naisista, joita kutsutaan uranuurtajiksi. Hän oli ensimmäinen Helsingin Diakonissalaitoksella vihitty diakonissa vuonna 1873. Sisar Emma teki arvokasta työtä myös Limingan orpolastenkodin johtajattarena vuosina 1876-1894. Emma Maria Wichmann syntyi Raahessa vuonna 1836. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Carl Wilhelm Wichmann (1792-1856) ja Beata Gustava o.s. Frosterus (1800-1871). Perheessä oli yksitoista lasta.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 25. 7. 2024

Lina Snellman – Suomalaisen diakonissan perushahmo

Sofia Karolina (Lina) Snellman syntyi Oulussa vuonna 1846. Hän oli koulutukseltaan diakonissa ja hän toimi Helsingin Diakonissalaitoksen johtajattarena vuosina 1883-1924. Sanotaan että hänestä tuli suomalaisen diakonissan perushahmo. Lina Snellmanin Suomussalmella syntynyt isänsä, Johan Wilhelm Gerhardsson Snellman (1809-1881), oli arvostettu kauppaneuvos Oulussa. Äiti oli oululainen Jeannette o.s. Enbom (1817-1878), jonka isä oli lääninrahastonhoitaja J. H. Enbom.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 23. 7. 2024

Pirkko Koskiahde – Neljännesvuosisata vapaaehtoistoimintaa

Suurella sydämellä vapaaehtoistoimintaa neljännesvuosisata Vaasan Suomalaisen Naisklubin hyväksi. Pirkko Koskiahde on omistautunut suurella innolla ja sydämen palolla 25 vuotta Vaasan Suomalaisen Naisklubi ry:n sekä Asunto Oy Vaasan Lieden ja Asunto Oy Vaasan Purren asioiden kokonaisvaltaiseen hoitamiseen ja huolehtimiseen. Näistä tuli Pirkolle kuin omia lapsia, joista hän kantoi huolta yötä päivää. Pirkko on syntyperäinen vaasalainen yrittäjäperheen…

kirjoittanut Marjatta Björknäs, julkaistu 7. 7. 2024

Piia Vähäsalo – Langin Kauppahuoneen henkiin herättäjä ja Utua-tuotemerkin luoja

Meille raahelaisille Pekkatori Pekka-patsaineen on lähes pyhä paikka, ainakin se on kaupungin keskus. Vanhat porvaristalot torin äärellä viestivät sanattomasti purjelaivakaudesta ja kaupungin vauraudesta. Pekkatorin taloista yksi on tänä päivänä ylitse muiden: Langin Kauppahuone. Se on herätetty eloon ja uuteen kukoistukseen. Langin kauppahuoneen mahti luotiin 1700-luvun lopulla. Langit olivat Soveliusten rinnalla Raahen merkittävimpiä kauppiaita ja laivanvarustajia…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 2. 7. 2024

Jaana Ritola – Koulutuskuntayhtymä Brahen johtaja ja rehtori

Raahen kaupunginhallitus myönsi Jaana Ritolalle Pro Raahe -mitalin nro 124 vuonna 2023. Perusteluina mainittiin muun muassa se, että hän on kehittänyt alueemme ammatillista toisen asteen koulutusta, jolla on ollut merkittäviä vaikutuksia Raahen seutukunnan elinkeinoelämälle, nuorten työllistymiselle ja hyvinvoinnille. Työhön intohimoisesti suhtautuvalle Jaanalle myös perhe ja synnyinkaupunki Raahe ovat hyvin tärkeitä. Kun Jaana (o.s. Asukas) syntyi…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 6. 2024

Sirkka Kiilakoski – Lapset sydämenasiana

Sirkka Kiilakosken pitää elämässä kiinni perhe, lapset ja lastenlapset. Pitkän työuransakin hän on tehnyt lasten parissa. Varhaiskasvatus ja lapset ovat hänelle sydämenasia. Sirkka syntyi vuonna 1957 Mirjam ja Pentti Mäntylän perheeseen neljäntenä lapsena. Perhe asui Piehingin Ylipäässä Mäntylänperällä. Suvun esi-isät ovat asuneet siellä 1600-luvulta saakka. Sen pidemmälle hän ei ole vielä sukututkimuksessa päässyt, koska…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 4. 6. 2024

Ritva Pesonen-Ehrola – Juridiikkaa ja ihmisläheisyyttä

Ritva Pesonen-Ehrola (o.s. Räsänen) kävi kansakoulua ja oppikoulua Kajaanissa, Rovaniemellä, Tampereella ja Oulussa. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1966 ja palveli lähes koko työuransa oikeuslaitosta. Eläkkeelle hän pääsi Ylivieska-Raahen käräjäoikeudesta vuonna 2011. Elettiin vuotta 1943. Räsäsen perheen koti oli Sukevalla, Sonkajärven kunnassa. Perheenpää Jorma Räsänen oli Valtion Rautateiden palveluksessa ja perheen…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 5. 5. 2024

Leila Riihijärvi sai laulunlahjan suvun perintönä

Valssi soi. Letkeä foksi tekee seuraa. Tulinen tango vie mukanaan. Tanssikansaa ei mikään pidä paikoillaan, kun kutsu on käynyt parketille tai kesäiselle torille. Tahdit takasi yli 10 vuoden ajan Leila & Luna. Leila Riihijärvi on edelleenkin monipuolinen viihdyttäjä sekä kaupungin että yksityisissä tilaisuuksissa. Leila on muutakin kuin laulaja. Hän on Raahe-lähettiläs, joka on toiminut pitkään…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 27. 4. 2024

Päivi Harjuhaahto – Meren äärellä kasvanut kultaseppä ja korusuunnittelija

Elettiin vuotta 2006, kun Päivi Harjuhaahto voitti Kalevala Korun suunnittelukilpailun, jossa etsittiin uutta korua Helsingin Kampin liikekeskustan ja koruliikkeen avajaisiin. Koru tuli laajempaan myyntiin syksyllä, ja Vellamosta on tullut varsinkin nuorisoon vetoava koru. ”Sillä on ollut vaikutusta, että olen kasvanut Raahessa, meren äärellä. Olin jo pidemmän aikaa suunnitellut veteen liittyvää koruaihetta, ja kun Kalevala Korun…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 27. 4. 2024

Päivi Ulaska – omistautunut omaishoitaja

Tapaan Päivin lähes joka kerta kun käyn Onnelanpolun palvelukeskuksessa. Hän istuu asukkaiden sohvaparlamentissa, neuvoo moninaisissa pulmissa asukkaita, laittaa silmätippoja, tuuraa tuolijumpan vetäjää, opastaa talon vieraita. Hän on paikalla kun talon henkilökuntaa ei näy. Hän ei kuitenkaan ole asukas eikä hoitaja. Siis kuka on tämä iloinen ihminen, jolta minäkin saan apua ja neuvoja siellä käydessäni? Päivi…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 17. 4. 2024

Lyyli Perunka – Kemijärveläinen Lyyli möi muotia

Muotiliikkeen perustaja Lyyli Perunka siunattiin Kemijärven kirkossa syyskuussa 1969 laajan ystäväpiirin saattamana. Hautajaiset olivat eräät suurimmista Kemijärvellä viime vuosikymmeninä pidetyistä. Hän perusti kotiseudulleen muotiliikkeen, loi kauneutta ympärilleen ”Lapin Pariisissa” ja jätti jälkeensä monta mielenkiintoista tarinaa. Hän on osa kemijärveläistä historiaa. Tuleva muotiliikkeen omistaja Lyyli Onnia Perunka (1895-1969) syntyi Kemijärvellä rovaniemeläisen työmies ja muurasi Juho Edvard…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 31. 3. 2024

Anna-Liisa Orava – Kun kaikesta luopuu, niin kaiken saa

Kun tapasin Anna-Liisa Oravan (s. 31.3.1920), hän oli palannut maailmalta kotikonnuilleen Raaheen viettämään eläkepäiviään. Sitä hän suri vuonna 2012, ettei kovin monta ystävää ollut enää jäljellä. Kunto oli mennyt aika huonoksi, mutta muisti oli säilynyt hyvänä. Vanhat asiat olivat pysyneet mielessä. Hän kertoi elämästään Heli Kankaalle haastattelussa vuonna 2001 ja minulle keväällä 2012. ”Me asuttiin…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 25. 3. 2024

Maija Ekberg kiittää rikkaasta elämästä

Maija syntyi yksinäiseksi lapseksi Sysmässä ennen talvisotaa. – Kyllä minä tiedän kuka minun isäni on, mutta en ole ollut hänen kanssaan missään tekemisissä. Ilmi-äiti toimi kunnassa kiertävänä hierojana ja naapurissa asuneet mummo ja vaari pitivät minusta hyvää huolta silloin, kun äiti oli töissä. Vaari teki minulle pienen vesurinkin ja otti minut mukaan mottimetsään. Kun vaari…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 16. 3. 2024

Tiina Tervaskanto-Mäentausta – Sairaanhoitajasta kansainväliseksi tutkijaksi

Työurani terveysalan eri tehtävissä kesti liki neljäkymmentä vuotta. Ihmisen sairauksien hoidon perusasiat eivät tänä aikana juuri muuttuneet. Sen sijaan tiede ja tutkimus välitti – ja välittää edelleen – koko ajan uutta tietoa sairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä. Monialainen yhteistyö eri tieteenalojen kesken sekä teknologian ja digitalisaation hyödyntäminen tuovat uusia palvelu- ja hoitomuotoja terveyspalvelujärjestelmään ja koulutukseen. Oma…

kirjoittanut Tiina Tervaskanto-Mäentausta, julkaistu 16. 3. 2024

Pirkko Ahokas-Tuohinto – Reumalääkäri, kunnallispoliitikko, kotiseutuihminen, tarmonpesä

Pirkko Ahokas-Tuohinnolla on kaksi kotiseutua: Karjala ja Pattijoki. Hän tuli Raaheen lievittämään lääkäripulaa. Hän osallistuu kunnallispolitiikkaan ja vaalii lottaperinnettä. Raahen kaupunki myönsi hänelle Pro Raahe -mitalin nro 102 vuonna 2017. Pirkko syntyi vuonna 1950 Kalajoella, jonne Ahokkaan perhe päätyi evakkotaipaleellaan. Heidän oli lähdettävä sodan jaloista Lahdenpohjan kauppalasta Laatokan rannalta. – Vanhempani menettivät sodan takia oman…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 10. 3. 2024

Sari Jaatinen – Lapuan lahja Raahen kulttuurielämälle

Tämän pienoiselämäkerran sankaritar Sari Jaatinen on Lapuan tyttöjä. Hän tuli opiskelemaan Raahen Porvari- ja Kauppakouluun ja jäi Raaheen. Nyt Sarin hengentuotteet ilahduttavat Raahen Seudun lukijoita ja Raahen Teatterin yleisöä. Raahe on ominut hänet tämän kaupungin kulttuurintekijöiden joukkoon. Siitä on vakuutena Pro Raahe -mitali nro 71, jonka kaupunginhallitus myönsi hänelle vuonna 2008. Sari Jaatinen (o.s. Hautala)…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 3. 2024

Hilma Rusinen – Kuvernöörien palvelijasta kansanopiston suurlahjoittajaksi

Lahden kansanopiston ”Kansanopistokaikuja” lehdessä erottuu lahjoittajien listasta yksi nimi. Hilma Rusinen on lahjoittanut moninkertaisen tuhansiin kohoavan summan rahaa opistolle verrattuna lahtelaisten porhojen satasiin ja virkamiesten kymppeihin. Kuka oli tuo Hilma? Kuinka suurperheen ”ynnä muu” tytär pystyi mahdollistamaan lukuisten vertaistensa opiskelun? Hilma Rusinen syntyi huhtikuussa 1886 kaksosena Asikkalan Särkijärven Brusilassa. Hänen ja kaksoisveljensä kohtalot limittyvät vielä…

kirjoittanut Jouni Hyytiäinen, julkaistu 3. 3. 2024

Eija Turunen – Suomen vanhimman paikallismuseon museotantti

”Suomen vanhin paikallismuseo, Raahen museo on kasvanut vuosikymmenten saatossa ja tällä hetkellä se koostuu seitsemästä eri toimipisteestä. Ympärivuotisesti kohteista avoinna ovat Pakkahuoneen museo ja Kruununmakasiinimuseo. Museon kuuluisin nähtävyys, maailman vanhin säilynyt sukelluspuku Wanha Herra on tätä nykyä ihmeteltävänä Kruununmakasiinin sukellusosastolla.” Museonjohtajana toimii Eija Turunen (o.s. Pelkonen). Elettiin elokuuta vuonna 1963. Olavi Pelkosen mieltä painoi se,…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 17. 2. 2024

Liisa Päivike teki opetustyön ohella vapaaehtoistyötä Raahen seurakunnassa

Raahen kaupunki palkitsi saksaa ja latinaa vuosikymmenet opettaneen Liisa Päivikkeen hyvin suoritetusta virkatyöstä Pro Raahe -mitalilla nro 35 vuonna 2000. Hänen tekemänsä monipuolinen ja uuttera vapaaehtoistyö Raahen seurakunnassa muistetaan suurella lämmöllä. Hän oli myös vaimo, äiti ja isoäiti. Liisa ja puolisonsa Matti Päivike olivat puheliaita satakuntalaisia, joilla juttujen kerronta oli verissä toisin kuin meillä jöröillä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 6. 2. 2024

Ritva-Liisa Pohjalainen – Mummon opeilla alkuun vaatteiden suunnittelussa

Pohjois-Pohjanmaalla Raahessa syntyi 26. marraskuuta vuonna 1949 Ritva-Liisa Pohjalainen, josta tuli aikuisena taidokas tekstiilisuunnittelija ja maineikas muotoilija. Tänä päivänä hänet tunnetaan yhtenä Suomen arvostetuimmista muotoilijoista. Hänen uransa on kulkenut muoti- ja tekstiiliteollisuuden kautta jalometalleihin, keramiikkaan ja vaativien uniikkilasiveistosten suunnitteluun. ”Perheemme asui Pattijoen Lappasissa ja koulumatkaa oli 3 kilometriä. Muistan, että potkurilla mentiin kouluun talvella ja…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 6. 2. 2024

Vivi Marttila: Kunnanjohtajana Lapissa – aina omana itsenä

Olen Vivi Marttila ja toimin Simon kunnanjohtajana. Olen Sodankylässä syntynyt ja varuskunta-alueella varhaislapsuuden vapaana viettänyt äidin puolelta karjalainen ja isän puolelta puoleksi karjalainen. Perheen keskimmäisenä lapsena olen jo nuorena kuulemma ollut kovatahtoinen ja omasta mielestä oikeudenmukainen. Peruskoulun oppeja olen ammentanut Kemissä Paattion kartanossa 1-3 luokkien ajan ja sitten muutettuamme vuonna 1975 Simoon Simoniemen turvallisessa kyläkoulussa…

kirjoittanut Vivi Marttila, julkaistu 29. 1. 2024

Hilda Hellman – Suomen raittiusliikkeen uranuurtaja

Pietarsaaressa syntynyt kansakoulunopettaja Hilda Wilhelmina Hellman (1839-1901) perusti Suomen ensimmäisen täysraittiutta ajavan raittiusseuran Vasa absoluta nykterhetsförening (Vaasan Ehdottoman Raittiuden seura) vuonna 1877 sisarustensa kanssa. Hilda oli mukana kehittämässä ja uudistamassa myös Vaasan kansankirjastoa, kaupunginkirjaston edeltäjää, toimimalla kaupunginkirjaston kirjastonhoitaja vuosina 1875-1901. Hilda Wilhelmina Hellman syntyi 1839 Pietarsaaressa värjärin perheeseen. Hilda Hellmanin isä oli härmäläisen talollisen poika,…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 25. 1. 2024

Opetusneuvos, FM Marja Liisa Toivanen – Luetaan yhdessä -verkoston perustaja

Marja Liisa syntyi pian talvisodan jälkeen Aurassa 4.4.1940. Alkutaival ei ollut ruusuinen. Hänen isänsä oli menehtynyt rauhan aattona sotilasjunan onnettomuudessa Turengissa, ja hänen äitinsä oli jäänyt leskeksi raskautensa viime metreillä. Varsinaissuomalainen suku tuli kuitenkin Elli-äidin tueksi ja tämän käydessä töissä Marja Liisa oli hoidossa enonsa kotona, jossa asui myös hänen isoäitinsä Maria. Isoäiti vaikutti…

kirjoittanut Susanna Sulkunen, julkaistu 25. 1. 2024

Ritva Virnes – ”Kaikkien lasten äiti”

Ritva Virnes (o.s. Rajalampi) syntyi perheensä ensimmäiseksi lapseksi vuonna 1949. Koti sijaitsi Vihannin Ilveskorvessa. Taimi-äidin synnytysmatka vei Oulun lääninsairaalaan. Ritvan vanhemmat olivat lähtöisin Vihannista, isä Juho Matias Ilveskorvesta ja äiti Taimi Maria (o.s. Lehtikangas) Kilpualta. Molemmat kasvoivat monilapsisessa perheessä: isän kotona lapsia oli 7 ja äidin kotona 8. Maaseudulla ei ollut mahdollista valita ammattia tai…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 25. 1. 2024

Elli Särkkä – Liikuntatieteiden kunniatohtori

Elli Särkkä (o.s. Blåberg, 1911-1999) syntyi Jyväskylässä. Hänen isänsä oli kuorma-ajuri, äiti hoiti kotia ja yhdeksää lastaan. Sisällissodan jälkeen oli tiukkaa, kansa oli jakaantunut kahtia. Kotona ei saanut puhua vuoden 1918 vaikeista asioista. Perhe muutti usein. 1920-luvun puolivälissä hankittiin oma talo. Äiti oli myös ahkera. Hän hankki talorahoja omalta osaltaan mm. majoittamalla markkinamiehiä ja myymällä…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 14. 1. 2024

Rakel Halme – Raahen kunnalliskodin pidetty ja tarmokas johtajatar

Raahelaiset muistavat Rakel Halmeen työstään kunnalliskodin johtajattarena. Hän sai vuonna 1992 Pro Raahe -mitalin nro 12 tunnustuksena vanhusten eteen tekemästään työstä. Pro Raahe -mitaleita on jaettu vuodesta 1984. Miesvaltaisten palkittujen joukossa Halme on kolmas nainen. Rakel Halme (o.s. Kankaanpää) syntyi 16.11.1913 Oulaisissa. Hänen kotinsa sijaitsi Merijärven Pyhänkoskella, Suntsissa. Kansakoulun käytyään hän jätti maataloustyöt ja opiskeli…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 14. 1. 2024

Aino Krohn: Mikähän minusta tulee isona?

Synnyin 23.7. 1948 Hämeenlinnassa Elina Marja Annikki Patailan (ent. Peltonen, os. Kurki-Suonio) ja Pentti Samuel Peltosen tyttärenä. Äitini oli pianonsoiton lehtori, isäni lääketieteen lisensiaatti, ortopedian erikoislääkäri. Molemmat elivät varsin iäkkäiksi; isäni kuoli 101-vuotiaana vuonna 2021, äitini kaksi vuotta myöhemmin 97-vuotiaana. Opin kolmevuotiaana lukemaan melkein vahingossa ääntelemällä kirjaimia peräkkäin. Lukeminen oli iso oivallus, joka muutti elämäni,…

kirjoittanut Aino Krohn, julkaistu 4. 1. 2024

Lydia Wideman – Ensimmäinen naishiihdon olympiavoittaja

Lydia Wideman (1920-2019) oli kotoisin Vilppulasta. Perhe muutti Mänttään, jossa oli hyvät hiihtomahdollisuudet harjoitella ja kilpailla. Lydia teki suomalaista naishiihtohistoriaa. Hän voitti 10 kilometrin naishiihdon ensimmäisen olympiakullan Oslossa vuonna 1952. Hiihtouransa päätyttyä Lydia toimi naishiihdon valmentajana ja Suomen Hiihtoliiton asiantuntijana. Hän edusti SVUL:n seuraa Mäntän Urheilijoita ja sittemmin Tampereen Pyrintöä. Naishiihdosta tuli Suomessa yleisön suosikkilaji…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 1. 1. 2024

Kirsti Ojala 40 vuotta tekniikan ja teollisuuden muutosten kourissa

Synnyin Hailuodossa suurten ikäluokkien joukkoon v. 1947. Kotini oli vanha maalaistalo. Äitini Kreetta Hiltunen o.s. Laurila oli hailuotolainen s.1904 ja isäni Eino Hiltunen oli syntynyt Ilomantsissa v. 1909. Äiti oli käynyt 4-vuotisen kansakoulun ja isä oli käynyt vain kolme luokkaa silloisesta kansakoulusta, koska hänen oli pitänyt lähteä olosuhteiden pakosta elättämään itseään savottatöihin. Isä kotiutui Hailuotoon…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 23. 11. 2023

Raija Raappana, ensimmäinen naispuolinen nuohoojamestari

Ensimmäinen nainen nuohoojamestarina Raija Raappana (o.s. Jokela, s. 1944) valmistui ammattiin 1982. Kittilästä kotoisin oleva Raija Raappana ehti hankkia itselleen monta ammattia. Hän on opin käynyt pukuompelija, Lapin käsitöiden ja turkistöiden taitaja sekä leipuri. Mutta kun aviomies oli nuohoojamestari, rouva meni hänelle oppisopimuskoulutukseen, suoritti nuohoojan ammattitutkinnon 1982 toistaiseksi ainoana naisena Suomessa. Lisäksi hän on kouluttanut…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 18. 11. 2023

Ida Adolfina Björn – Perusti Tornion ensimmäisen valokuvaamon

Ida Björn o.s. Knoblock perusti vuonna 1911 Tornion ensimmäisen valokuvaamon, jossa hänen aviopuolisonsa Heikki Björn myös työskenteli. ”Valokuva-atelieri” oli vuosikymmenet Tornion kaupungin ainoa valokuvausalan erikoisliike. Ida Björn oli arvostettu valokuvaaja. Ida (Iida) Adolfina Knoblock syntyi 25.1.1878 Torniossa ja hän kuoli 14.1.1953 Torniossa. Hänen isänsä oli Pajalasta kotoisin oleva arvostettu seppämestari ja kauppias Ludvig Matias Knoblock…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 17. 11. 2023

Maria Sallinen ent. Molnberg – Kultasepän leski sai leimankäyttöoikeuden

Kultasepän leski torniolainen Brita Maria Sallinen (1858-1904), ent. Molnberg, o.s. Majava, on jäänyt naiskultaseppien historiaan, koska hänen ensimmäinen puolisonsa kultaseppä Johan Olof Molnberg kuoli vuonna 1892. Johan Olofin puolisolla Marialla oli nimittäin oikeus käyttää edesmenneen aviomiehensä leimaa omissa hopeaesineissä vuosina 1892-1904. Johan Olof Molnbergin nimileima on JOM. Leimat-sivustolla on sähköisessä muodossa suomalaisten kulta- ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 9. 11. 2023

Kaisu Rautio – Rautaruukin tuoma ja lasten viemä

Kaisu Raution (o.s. Siitonen) isä, koneteknikko Heikki Siitonen, sai työpaikan Raahesta, kun Rautaruukkia rakennettiin. Perhe, isä, äiti ja kolme tytärtä, muutti Hämeenlinnasta tuuliseen merikaupunkiin jouluksi 1962. Siitoset saapuivat Raaheen junalla joulun alla. Saapumisen tunnelmat ovat syöpyneet Kaisun mieleen. – Siinä oli pieni puinen rakennus, Kaisu kuvaa rautatieasemaa. Lunta ei ollut juuri nimeksikään. Kova tuuli puhalsi,…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 15. 10. 2023

Anja Pirttilahti – porvoolaisen nukketeatterin äiti

(synt. Pulkka) esikoisena. Hän painoi syntyessään vain 1,7 kiloa. Hengissä hänet pidettiin imettämällä hänelle ensin rättiin imeytettyä maitoa, sitten antamalla lusikalla vieraan naisen äidinmaitoa. Isällä, Adolf Wirtasella oli Helsingissä parturiliike, karjakon koulutuksen saanut Riitta-Kaisa toimi Jokioisista Helsinkiin muutettuaan maidontarkastajana. Toisensa he olivat tavanneet Jyväskylässä ja avioituneet vuonna 1925. Isästään Anja kertoi muistavansa, että…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 22. 7. 2023

Rita Piirainen – Ensimmäinen nainen tiejohtajana

Ensimmäinen nainen tiejohtajana on Lahdesta maailmalle lähtenyt Rita Piirainen, joka on käynyt koulunsa Helsingissä. Hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä rakennusinsinööriosastolla pääaineenaan tienrakennustekniikka ja valmistui diplomi-insinööriksi 1977. Jo teekkarina hän oli kesätöissä tietyömaan paalutustyönjohtajana ja vuodesta 1972 harjoittelijana osapäivätyössä silloisessa Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirissä. Diplomityönsä hän teki Uudenmaan tiepiirille ja sai sieltä vakituisen viran jo ennen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 19. 7. 2023

Hilda Hongell – Pohjoismaiden ensimmäinen naisrakennusmestari

Hilda Hongell syntyi Maarianhaminassa ja hän oli Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen rakennusmestari. Hongell suunnitteli noin sata sveitsiläistyylistä rakennusta lähinnä Maarianhaminaan. Hilda Elisabeth Hongell o.s. Sjöblom syntyi Maarianhaminassa vuonna 1867. Hänen isänsä Johan Andersson Sjöblom (1831-1888) oli ammatiltaan luotsivanhin, joka teki myös rakennuspiirustuksia maarianhaminalaisille. Hildan äiti oli nimeltään Anna Julina Johansdotter Sjöblom (1840-1924). Perheessä oli kolme lasta.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 5. 7. 2023

Helena Sibelius – Ensimmäinen naislääkintöneuvos

Lääketieteen lisensiaatti ja Suomen ensimmäinen naislääkintöneuvos Helena (Leena) Sibelius (o.s. Fabritius) syntyi Helsingissä vuonna 1905. Hänen isänsä oli nimeltään Harald August Fabritius (1877-1948), joka toimi Helsingin yliopiston psykiatrian professorina ja Helsingin Lapinlahden sairaalan ylilääkärinä ja äiti Sophie (Sonja) Olga Felicia Friedländer (1880-1956) oli venäläissyntyinen taiteilija. Perheessä oli kolme lasta, Helena oli esikoinen. Vaikka Harald Fabritiuksen…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 2. 7. 2023

Eira Palin-Lehtinen, viestintäjohtaja ja varatoimitusjohtaja pankkialalla

Nordea-pankin varatoimitusjohtaja Eira Palin-Lehtinen (s. 1950) syntyi insinööriperheeseen silloisessa Helsingin maalaiskunnassa. Vuonna 1975 hän suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Työskenneltyään vajaat kymmenen vuotta asianajotoimistossa Eira Palin-Lehtinen siirtyi pankkimaailman palvelukseen, jossa eteni viestintäjohtajasta varatoimitusjohtajaksi. 2000-luvun alussa hänen vastuualueenaan oli Nordean pohjoismaisten vähittäispankkien säästäminen ja varallisuudenhoito ja alaisinaan noin 800 pankkialan ammattilaista. Palin-Lehtinen arvelee kuuluvansa sukupolveen,…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 2. 7. 2023

Sinikka Siekkinen – Yleisradion ensimmäinen naisulkomaankirjeenvaihtaja

Ensimmäinen nainen Yleisradion ulkomaankirjeenvaihtajana oli Sinikka Siekkinen (s. 1943), joka valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1969 ja pääsi kohta toimittajaksi televisiouutisiin. Hän oli aluksi kotimaan reportterina, mutta siirtyi pian uskomaanosastolle. Hän toimi parina kesänä kirjeenvaihtajan sijaisena Tukholmassa, joten oli luonnollista, että vuonna 1984 hän päätti hakea avoinna olevaa Skandinavian kirjeenvaihtajan virkaa. Hakijoita oli runsaasti, ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 28. 6. 2023

Bertha Enwald – neljäs arkkitehdiksi valmistunut suomalainen nainen

Bertha Enwald (1871-1957) on neljäs arkkitehdiksi valmistunut suomalainen nainen. Suurimman osan työelämästään hän toimi piirustuksen opettajana, koska naisarkkitehtien oli vaikeaa saada työtä alalta, johon oli saatu ammattipätevyys. Bertha Katarina Enwald syntyi Parikkalassa vuonna 1871. Bertha syntyi kymmenlapsiseen perheeseen. Isä oli Savonlinnan piirilääkäri ja nimeltään Kurt Wilhelm Enwald (1832-1909) ja äidin nimi oli Johanna Augusta Walle…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 28. 6. 2023

Hertta Upari – Pohjoismaiden ensimmäinen virkapukuinen naisratsupoliisi ja ratsastuksen uranuurtaja

Suomalaisen ratsastuksen uranuurtaja Hertta Upari kuoli 84-vuotiaana vuonna 2005 Helsingissä. Upari teki elämäntyönsä hevosten parissa kilpailijana ja hevosten koulutustyössä. Vuonna 1946 Hertta Upari aloitti työuransa ratsastavan poliisin palveluksessa. Näin ollen hän oli Pohjoismaiden ensimmäinen virkapukuinen naisratsupoliisi. Ratsupoliisi Hertta Pirkko Orvokki Upari (1920-2005) syntyi Vihdissä kuusilapsiseen perheeseen. Hänen vanhempansa olivat kauppaedustaja Viktor Edvard Upari (1886-1947) ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 27. 6. 2023

Rosa Forstén – yksi 1800-luvun postivirkanaisista

Joensuun postikonttoriin pestattiin vuonna 1858 apulaiseksi 15-vuotias Rosa Forstén. Lähes 70 vuotta myöhemmin, vuonna 1925, Forstén jäi eläkkeelle Salon kauppalan postinhoitajan virasta. Rosa Forsténin elämänkaari ja ammattiura kuvastavat 1800-luvun säätyläisnaisten asettautumista työelämään. Huoltajan menettäminen, monet eri työtehtävät, epämääräiset työsuhteet, perheen ja suvun muodostama turvaverkko sekä lainsäädännön merkityksen kasvaminen olivat Forsténin ja hänen kanssasisartensa työtodellisuutta. Rosa…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 26. 6. 2023

Pia Hortling – Panimomestari Olvi Oyj:llä

”Olen periaatteessa syntynyt tynnyriin”, sanoo viidennen polven olvilainen Pia Hortling (1976). Hänen sukunsa on ollut Olvilla sen perustamisesta lähtien, 126 vuotta [vuonna 2004]. Pia Hortlingin isoisän isoisä ja isoisä olivat panimomestareina. Hortling valmistui Teknillisen korkeakoulun kemiantekniikan osastolta keväällä 2002 pääaineenaan bioprosessitekniikka. Hän jatkoi opintojaan Kööpenhaminan panimokorkeakoulussa. Tutkintoon sisältyvät harjoittelut hän oli suorittanut kesätöinään Virossa, Saksassa…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 26. 6. 2023

Marja Vuento – Vuoden poliisi vuonna 2003

Rikosylikonstaapeli Marja Vuento (s. 1950) oli ensimmäiseltä poliisikokelaskurssilta valmistunut naispoliisi. Hänet valittiin vuoden poliisiksi vuonna 2003. Jo ennen kuin naisten poliisikoulutus oli edes mahdollista, Marja Vuento kävi kyselemässä Helsingin rikospoliisin johtajalta, miten nainen voisi päästä poliisiksi. Häntä neuvottiin hakeutumaan ensin toimistötöihin poliisilaitokselle ja odottamaan sopivaa hetkeä, jolloin toimistosta värvättäisiin kenttätyöhön halukkaita koulutettavia. Mutta loppuvuodesta 1973…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 21. 6. 2023

Toini Värri – Sairaalasielunhoitaja

Sairaalapappi, lehtori ja ensimmäinen naistyöhön asetettu naisteologi Toini Värri (1911-2003) syntyi Virolahdella. Hän valmistui sacri ministerii kandidaatiksi (nykyään teologian kandidaatti) 1936 ja sai lehtorin oikeudet 1965. Sotavuosina hän hankki naisten työpalveluleirin johtajakoulutuksen. Hän valmistui myös kansakoulunopettajaksi 1956. Toini Värri toimi aluksi opettajana Nurmijärvellä ja sen jälkeen naisteologina Vanhankirkon, Lauttasaaren, Huopalahden ja Tapiolan seurakunnissa. Viimeiset työvuotensa…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 21. 6. 2023

Pirkko Oksa – Tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton puheenjohtaja

Lempääläinen Pirkko Oksa (s. 1939) valittiin Tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton puheenjohtajaksi 1991. Hän ehti olla liiton jäsen 45 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään 1999. Tevaa hän oli palvellut siihen mennessä 30 vuotta. Pirkko Oksa aloitti työuransa 14-vuotiaana Nuutajärven lasitehtaassa 40 pennin tuntipalkalla eikä voinut tuolloin kuvitellakaan istuvansa tulevaisuudessa maailmanlaajuisen, yli 7,25 miljoonan jäsenen ammattijärjestön hallituksessa. Kolme…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 19. 6. 2023

Riitta Vepsäläinen – Ensimmäinen naispanimomestari

Ensimmäinen naispanimomestari on Riitta Vepsäläinen (s. 1946), joka syntyi Jyväskylän maalaiskunnassa ja kasvoi nelilapsisen perheen esikoisena. Hän aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä kemian osastolla ja valmistui diplomi-insinööriksi 1973 pääaineenaan biokemia. Diplomityönään hän suunnitteli hiivauutetehtaan Mallasjuoma Osakeyhtiölle Lahteen, ja siten avautui tie panimoteollisuuteen. Vepsäläinen työskenteli vuodesta 1972 Lahden tehtaalla tuotanto-, tuotekehitys- ja laboratoriopäällikkönä. 1984 hän siirtyi…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 14. 6. 2023

Saima-Ester Rydh-Pohjamo, Ensimmäinen vakuutusyhtiön naistoimitusjohtaja

Tiettävästi ensimmäinen naispuolinen vakuutusyhtiön toimitusjohtaja Saima-Ester Rydh-Pohjamo (1909-2003) syntyi Pyhännällä maatalon ainoana lapsena. Hän menetti isänsä kymmenvuotiaana. Äiti lähetti tytön keskikouluun Haapavedelle. Saima-Ester kävi vielä maatalouskoulun. Sodan jälkeen Rydh-Pohjamo valittiin Haukiputaan Palovakuutusyhtiön toimitusjohtajaksi tiettävästi ensimmäisenä naispuolisena vakuutusjohtajana Suomessa. Ensimmäisessä jälleenvakuutusyhtiöitten kokouksessa muut toimitusjohtajat ihmettelivät, miksi jokin yhtiö oli lähettänyt sihteerinsä paikalle. Rydh-Pohjamon johtama Haukiputaan vakuutusyhtiö…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 13. 6. 2023

Mia Ahlgren – naishitsaajamestari

Lempääläläinen ensimmäinen naishitsaajamestari Mia Ahlgren (s. 1973) syntyi Tampereen Ikurissa. Hän meni koneistajalinjalle Tampereen aikuiskoulutuskeskukseen 1994 ja suoritti seuraavana vuonna koneistajan perustutkinnon, johon kuului myös hitsaamista. Tämän jälkeen hän toimi kokoonpanotöissä metallialan yrityksissä ja suoritti hitsaajan ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksella 2001. Seuraava työpaikka oli Toijalassa sijaitseva meijerialan erikoiskoneita ja laitteita valmistava yritys. Hitsaajatyttö joutui soittamaan yritykseen monta…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 13. 6. 2023

Hilda Joutsijoki – Ensimmäisiä naismuurareita

Hilda Joutsijoki (o.s. Lehtinen, 1894-1979) oli ensimmäisiä naispuolisia muurareita. Aamulehti kertoi kevättalvella 1943, että Tampereella aloitettu naisten kouluttaminen muurareiksi oli tuottanut hyvän tuloksen. Nokialainen seitsemän lapsen äiti Hilda Joutsijoki työskenteli opin saatuaan muurarina pitkään vielä sotien jälkeenkin. Joutsijoki kantoi työmailla laastia kahdeksan vuotta, mutta innostui muurarinopista, sillä muuraustyö oli kevyempää ja paremmin palkattua. Hilda Joutsijoki…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 13. 6. 2023

Harriet Eckstein – Ensimmäinen nainen lääketehtaan johtajana Euroopassa

Euroopan ensimmäinen lääketehtaan naisjohtaja Harriet Eckstein (1962-2004) syntyi esikoislapsena suomenruotsalaiseen lääkäriperheeseen. Kouluaikana hän vietti vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Hän valmistui farmaseutiksi ja työskenteli muutaman vuoden apteekissa, mutta vaihtoi lääke-esittelijän ammattiin, koska pystyi siinä työssä käyttämään erinomaista kielitaitoaan ja hyödyntämään sosiaalisuuttaan. Työ oli juuri niin haastavaa kuin hän oli odottanut. Hän eteni urallaan 1992 amerikkalaisen Bristol-Myers Squibb…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 2. 6. 2023

Satu Tiivola – Kauppaneuvos

Kauppaneuvos Satu Tiivola (o.s. Haavisto, ent. Vuoristo, s. 1924), ensimmäinen naistenvaatteiden kauppaketjun perustaja, syntyi Sipoossa. Hän kävi keskikoulun Helsingissä ja sen jälkeen hänellä olikin jo kiire ”oikeisiin töihin”. Myöhemmin hän koulutti itseään jatkuvasti, sillä liikeura, johon liittyi alan vaihto, vaati runsaasti tietoja. Puolisonsa Leo Vuoriston avulla hän osti 25-vuotiaana oman yrityksen 1950. Muotihuone-liikkeellä oli lopulta…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 31. 5. 2023

Eila Koivuniemi – Suomen ensimmäinen naiskomisario

Eila Koivuniemi (s. 1951) on ensimmäinen poliisikoulutuksen kautta poliisipäällystöön kohonnut naispoliisi. Hän on kotoisin Petäjävedeltä Keski-Suomesta. Hän pääsi Petäjäveden yhteiskoulusta ylioppilaaksi 1970, valmistui ylioppilasmerkonomiksi Mäntän kauppaoppilaitoksesta 1974 ja aloitti samana vuonna poliisikoulutuksen. Eila Koivuniemi kasvoi maalla. Äidillä oli kyläkauppa, jossa myytiin kaikkea hiivasta hevosenkenkiin. Lapset pitivät kesäisin kioskia. Kauppa ja kioski olivat maalaiskylän sosiaalisen elämän…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 31. 5. 2023

Kaarina Buure-Hägglund, Ensimmäisenä naisena Suomen kenraalikunnassa

Oikeustieteen tohtori Kaarina Buure-Hägglund (s.1942) oli puolustusvoimien asessori vuosina 1995-2002 ja ensimmäinen nainen Suomen kenraalikunnassa. Asessori Kaarina Buure-Hägglund valittiin 1995 Pääesikunnan oikeudellisen osaston johtajaksi. Asessori on puolustusvoimien johtava juristi ja komentajan oikeudellinen neuvonantaja. Hän valvoo, että kaikki tapahtuu puolustusvoimissa laillisesti. Protokollassa asessori kuuluu kenraalikuntaan, sillä kaikki armeijan virat on sidottu sotilasarvoon. Kaarina Buure-Hägglund valmistui 1960-luvulla…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 30. 5. 2023

Tuire Santamäki-Vuori, SAK:n valtuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja

Kauppatieteiden tohtori Tuire Santamäki-Vuori (s. 1952) valittiin KTV:n puheenjohtajaksi 2001 ja myös SAK:n valtuuston puheenjohtajaksi. Hän on sekä liittonsa että SAK:n valtuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja. Tuire Santamäki-Vuori syntyi vuonna 1952 Hyvinkäällä. Hän opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa ja väitteli tohtoriksi kansantaloustieteestä 1986. Hän työskenteli aluksi Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Suomen Akatemiassa. Väitöksen jälkeen hän siirtyi 1986 Työväen taloudellisen (nykyisen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 29. 5. 2023

Rosa Forstén – Ensimmäisiä naisia Postilaitoksen palveluksessa

Naisista tuli Suomessa juridisia henkilöitä vuonna 1864, ja siitä alkoi naisten palkkatyö. Postilaitos oli yksi ensimmäisistä naisia palkanneista valtion laitoksista. Postin tehtäviin sai alkaa palkata naisia vuodesta 1864 lähtien. Yksi ensimmäisistä naisista Postilaitoksen palkkalistoilla oli Rosa Forstén (1843-1929). Hänen työuransa Postin palveluksessa kesti 67 vuotta. Rosa Bernhardina Forstén syntyi Joensuun maakylässä 20.9.1843 ruotsinkieliseen maanmittari-insinööri Frans…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 28. 5. 2023

Saara Oksanen – Suomen ensimmäinen naiskelloseppä

Ensimmäinen naiskelloseppä Saara Oksanen (1912-1994) sai kellosepän ammattiopin perusteet isältään kelloseppä Johan Arvid Oksaselta. Saara aloitti työskentelyn isänsä liikkeessä Sipoon Nikkilässä jo 16-vuotiaana 1928. Hän osallistui Ammattien edistämislaitoksen yhdeksän viikkoa kestäville kelloseppäkursseille vuosina 1937 ja 1938 ensimmäisenä naisena Suomessa. Hänet julistettiin kisälliksi 1938, ja vielä samana vuonna hän sai Suomen Kelloseppäliiton Taituri-nimikkeen kiitettävin arvosanoin. Saara…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 21. 5. 2023

Sirkka-Heleena Nyman – Ensimmäinen nainen merenkulkulaitoksen johtoryhmässä

Ensimmäinen nainen ”kruununluotsina”, merenkulun ylitarkastajana, merenkulkupiirin päällikkönä ja merenkulkulaitoksen johtoryhmässä on Sirkka-Heleena Nyman (s. 1952). Nyman valmistui joulukuussa 1974 Helsingin merimiesammattikoulusta kansimieheksi ja 1977 Kotkan merenkulkuopistosta perämieheksi. Hän seilasi perämiehenä vuodesta 1977 ja sai ensimmäisen yliperämiehen pestin kesällä kolme vuotta myöhemmin. Hän valmistui Turun ruotsinkielisestä merenkulkuoppilaitoksesta merikapteeniksi 1980 ja Bergenin Sjömanskole – Maritime Högskolesta höyere…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 17. 5. 2023

Eva Marjatta Sairinen – Kuorma-auton kuljettaja sota-aikana

Eva Martatta Sairinen (o.s. Maijanen, s. 1923) sota-aikana koulutettu linja-auton- ja kuorma-autonkuljettaja on kotoisin Saimaan kanavan varrelta Lappeen Mustolasta. Hän syntyi 12-lapsiseen maanviljelijäperheeseen pahnan pohjimmaisena. Eva Marjatta kävi kansakoulun ja Lauritsalan ammatillisen jatkokoulun ja aloitti työelämänsä pikkupiikana ja kauppa-apulaisena. 1940 hän pääsi Lappeen Osuusautoon rahastajaksi. Hän oli kaupassa oppinut nopeaksi rahankäsittelijäksi, ja rahastus sujui näppärästi…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 17. 5. 2023

Bärtta Rainio – Eduskunnan vaikutusvaltainen ja särmikäs kanslisti

Kanslisti Bärtta Rainio (1873-1940) ohjasi vuosikymmenet eduskunnan elämänmenoa. Hän kehitti nuoren tasavallan eduskunnan käyttäytymissäännöt ja päätti itsevaltiaasti kanslian toiminnasta. Häntä kunnioitettiin ja pelättiin ylintä johtoa myöten, mutta häntä myös arvostettiin ja häneen luotettiin. Tyyra Bertha (Bärtta) Linnea Rainio syntyi vuonna 1873 Ylöjärvellä Karl Konrad Casimir Liljestrandin (1826-1889) ja Eleonora Gustava Grönbergin (1830-1904) kahdeksanlapsiseen virkamiesperheeseen. Isä…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 2. 5. 2023

Lyyli Hagan – Suomenkielisen sairaanhoitajatarliiton ensimmäinen puheenjohtaja

Lyyli Ingrid Hagan, Suomenkielisen sairaanhoitajatarliiton ensimmäinen puheenjohtaja, syntyi Kokkolassa 14.2.1889. Hänen vanhempansa olivat konsuli John Wilhelm Hagan (1857-1921) ja Selma Sofia Jakobintytär Hagan (1866-1951). Perheessä oli neljä lasta. Lyyli Hagan pääsi ylioppilaaksi Tampereen Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1907. Hän opiskeli ensin talouskoulussa ja kävi lääkitysvoimistelukurssin valmistuen sieltä 1909. Seuraavaksi oli vuorossa sairaanhoitajattaren opinnot Helsingin Yleisen Sairaalan…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 27. 4. 2023

Toini Nousiainen – Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja

Toini Nousiainen (s. 1926) oli Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1982-85. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1945 ja valmistui sairaanhoitajaksi neljä vuotta myöhemmin. Nousiainen aloitti ammattijärjestötaipaleensa 1952, jolloin hänet valittiin Sairaanhoitajaliiton sihteeriksi ja neljän vuoden kuluttua pääsihteeriksi. 1963 hänestä tuli liiton puheenjohtaja. Hän toimi Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton TVK:n hallituksessa siitä saakka kun Sairaanhoitajaliitto liittyi siihen 1950-luvulla. Kun…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 24. 4. 2023

Anna Falcken – Sairaanhoitajatarliiton ensimmäinen puheenjohtaja

Sairaanhoitajatar Anna Mathilda Falcken syntyi Turussa vuonna 1852. Hänen isänsä oli nimeltään Joel Falcken (1808-1862) ja äitinsä Christina Josefina Nummelin (1820-1890). Perheessä oli yhdeksän lasta. Anna Falcken aloitti sairaanhoitajaopiskelunsa Helsingin Yleisessä sairaalassa tammikuussa 1893. Hän toimi sairaanhoitajattarena sairaalan kirurgisella osastolla vuosina 1895-1898, osan ajasta hän oli myös osaston ylihoitajatar. Anna teki opintomatkan omin varoin Skandinavian…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 24. 4. 2023

Siviä Kähkönen – avantouimari Quinnessin ennätyskirjassa

Tämä on tarina naisesta, joka ei haluaisi suin surmin tulla esitellyksi: ”Enhän minä mitään ole tehnyt. Luulevat vielä, että haluan kehua itseäni.” Siis tässä on tarina tyypillisestä tarmokkaasta suomalaisesta naisesta. Sivi oli meidän Lahden Mytäjäisten avantouimareiden äiti ja huoltaja. Mytäjäinen on pieni suppalampi keskellä Lahtea, piilossa Helsingintien ja Hämeenlinnantien risteyksen kainalossa. Mytskyn ranta on Lahden…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 15. 4. 2023

Berit Paatsi – Suomen toinen naismaanmittari

Suomen toinen naismaanmittari, maanmittausinsinööri Berit Linnea Paatsi (1909-2000, ent. Björkell) pääsi ylioppilaaksi yksityisluokalta Helsingissä vuonna 1919. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta maanmittausosastolta maanmittariksi vuonna 1936, toisena naisena Suomessa. Ensimmäinen naismaanmittausinsinööri oli Sirkka Liakka, joka valmistui vuonna 1931. Berit vaihtoi sukunimensä Björkell vuonna 1936 Paatsiksi. Ensin Berit opiskeli matematiikkaa ja pyrki toisen kerran maanmittausosastolle ennen kuin…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 15. 4. 2023

Kirsi Arve-Inkinen – Finnairin ensimmäinen naislentäjä

Ensimmäinen naislentoperämies Kirsi Arve-Inkinen (s. 1958) on kotoisin entisestä Karkun kunnasta. Hän kasvoi maanviljelijä-toimihenkilöperheessä ja poikaenemmistöisessä toveripiirissä. Leikit olivat sen mukaiset. Kirsi innostui ilmailusta lukioaikana, mutta hevosharrastus siirsi alaan tutustumista tuonnemmaksi. Suvusta löytyi lentäjiä ilmavoimien puolelta, mutta sillä seikalla ei ollut suurta osuutta ammatinvalinnassa. Kirsi Arve pääsi ylioppilaaksi Vammalan lukiosta 1977. Hän suoritti ammattilentäjän peruskurssin…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 13. 4. 2023

Rauni Hagman – Viestintäviraston sekä patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja

Viestintäviraston pääjohtaja Rauni Hagman (s. 1953) on kotoisin poliisiperheestä Helsingin keskustasta. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1975. Juristin ura vaikutti järkevältä ja turvalliselta vaihtoehdolta. Työllistyminen oli varma, ja toisaalta oikeustieteellinen tutkinto antoi myös naiselle etenemiseen suhteellisen miesvaltaisissa tehtävissä. Rauni Hagman työskenteli koulun ja opiskelun ohella muun muassa osastoavustajana sekä Helsingin ulosottoviraston ja liikenneministeriön toimistoapulaisena.…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 12. 4. 2023

Jenny Markelin- Svensson – Ensimmäinen naisinsinööri ja ammattienylitarkastaja

Jenny Maria Gustava Markelin syntyi vuonna 1882 Helsingin pitäjässä Tikkurilassa. Hänen isänsä oli maanviljelijä Johan Fredrik Albert Markelin (1840-1882) ja äiti Amanda Fredrika Nummelin (1843-1910). Perheessä oli 11 lasta. Jenny sai päästötodistuksen Helsingin Uudesta Ruotsalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1899 vasta 16-vuotiaana. Hän alkoi opiskella Polyteknillisessa opistossa tie- ja vesirakennusosastolla ja valmistui ensimmäisenä naisena insinööriksi vuonna 1905.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 11. 4. 2023

Anneli Linna-Penttilä – Ensimmäinen ilma-akrobaatti

Ilma-akrobaattien ensimmäinen nainen oli Anneli Linna-Penttilä (1932-94). Tämä pilvien huimapää syntyi Vimpelissä. Isä kaatui jatkosodassa. Lentämisen kipinä tarttui Vaasan Lentokerhosta, jossa Anneli sai purjelentäjäkoulutuksen. Koneet sinkauteltiin rinteiltä taivaalle kumiköysistartilla. Ensimmäisen kerran Anneli hyppäsi laskuvarjolla 17-vuotiaana Kauhavan juhannusjuhlilla 1950. Vuoden kuluttua Annelille tuli kutsu Jämijärven Ilmailukouluun, jonne tarvittiin naishyppääjiä. Hyvä yleiskunto ja voimistelutaito sopivat ilma-akrobatiaan. Anneli…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 7. 4. 2023

Sirkka Liakka – Ensimmäinen naismaanmittausinsinööri

Sirkka Liakka (1908-1999) oli ensimmäinen Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta valmistunut nainen ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen kenttätöissä toiminut naismaanmittari. Aulis Ilta Sirkka Liakka syntyi sivistyneeseen perheeseen Alatorniolla vuonna 1908. Hänen isänsä oli Alatorniolla syntynyt Niilo Liakka (1864-1945), suomalainen kanslianeuvoksen arvonimen saanut kansanvalistuksen edistäjä, maalaisliittolainen kansanedustaja (1919-1922) ja ministeri eri hallituksissa (1921-22, 1922-24,1924). Perä-Pohjolan kansanopiston syntysanat lausui maisteri…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 6. 4. 2023

Sirpa Rautio – Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja

Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja Sirpa Hannele Rautio syntyi Laihialla maanviljelijäperheeseen. Hän suoritti kunnallistutkinnon Tampereen yliopistossa 1970 ja aloitti uransa kunnallishallinnossa toimimalla kuusi vuotta kunnansihteerinä. Hän oli ollut jo kolme vuotta kunnansihteerinä Uuraisissa, kun kunnanvaltuusto 1976 osoitti ennakkoluulottomuutensa ja valitsi Sirpa Raution Uuraisten kunnanjohtajaksi. Valinta ei ollut vaikea, sillä hänet tunnettiin entuudestaan ja näyttöä osaamisesta oli runsaasti.…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 3. 4. 2023

Katri Bergholm – Suomen Sotilaskotiliiton perustaja

Katri Bergholm (1878-1949) oli Suomen Sotilaskotiliiton perustaja ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustajajäsen. Senaattori ja tilastollisen toimiston johtaja Karl Ferdinand Ignatius ja Lapväärtin rovastin tytär Amanda Bergman saivat kahdeksan lasta, joista Katri oli kuudes. 1887 Katri aloitti Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun, josta hän valmistui vuonna 1895. Kaksi vuotta myöhemmin hänet lähetettiin Pariisiin sisäoppilaitokseen kieltä oppimaan. Siellä oleskeli samaan…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 2. 4. 2023

Tyyne Leivo-Larsson – Suomen ensimmäinen naissuurlähettiläs

Tyyne Leivo-Larsson (1902-77) oli ensimmäinen naispääministeri 1958 Reino Kuuskosken ollessa estyneenä sekä Suomen ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs 1958-65. ”Jostain merkillisestä kohtalon oikusta olen joutunut olemaan eräänlainen muurinmurtaja. Olen nimittäin joutunut monta kertaa elämässäni olemaan ensimmäinen nainen sillä tai tällä paikalla puhumattakaan siitä, että olen monesti joutunut olemaan ainoa nainen”, kirjoitti Tyyne Leivo-Larsson muistelmissaan Elämässä tapaa ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 1. 4. 2023

Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve – UM:n poliittisen osaston ensimmäinen naisjohtaja

Ulkoministeriön poliittisen osaston ensimmäinen naisjohtaja, ulkoasiainneuvos Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve (s. 1957) syntyi Porissa kirjailijan, historian lehtorin Tuure Vierroksen perheen neljän pojan katraaseen. Koti tarjosi runsain määrin kirjallisia virikkeitä, yhteiskunnallista keskustelua ja historian harrastusta. Tällaisin eväin hän lähti Tampereelle opiskelemaan poliittista historiaa. Hän opiskeli myös ranskaa ja pääsi 1983 ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssille. Hän opiskeli Ranskassa hallintokorkeakoulussa.…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 1. 4. 2023

Meeri Saarsalmi, ensimmäinen naispuolinen liiketaloustieteen tohtori ja professori

Meeri Saarsalmi syntyi Tampereella 18.6.1923 lämpöteknikko Kustaa Saarsalmen ja Amanda Maria Krusellin perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1943 ja valmistui pikavauhtia ekonomiksi jo vuonna 1945 ja myöhemmin kauppatieteiden kandidaatiksi Helsingin Kauppakorkeakoulussa. Hän lähti suorittamaan jatko-opintoja Yhdysvaltoihin, missä suoritti ensin MBA-tutkinnon 1951 ja väitteli liiketalouden tohtoriksi (Doctor of Business Administration) vuonna 1955. Tutkintoja ei kuitenkaan hyväksytty Suomessa.…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 1. 4. 2023

Hulda Soini – Pankinjohtaja ja talousneuvos

Talousneuvos Hulda Soini (1899-1971) toimi Someron Säästöpankin johtajana 1944-60. Hän oli kotoisin Haapasaaresta. Kotkan kauppakoulun käytyään hän muutti Somerolla 1920 kirjanpitäjäksi Maanviljelijäin Kauppaan ja avioitui somerolaisen Toivo Soinin kanssa. Soinin isä Matti Finni oli Someron Säästöpankin kamreeri. Isän terveyden heikettyä poika, Toivo Soini, nimitettiin ensin kirjuriksi ja 1921 kamreeriksi pankkiin ja samalla kunnankirjuriksi. 1925 Toivo…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 1. 4. 2023

Hilda Malm – Ensimmäinen naisfarmaseutti

Hilda Malm (o.s. Brunberg, 1852-1952) oli Suomen ensimmäinen naisfarmaseutti. Hildan isä oli Pietarsaaren raatimies ja kaupunginnotaari. Hildan veli Karl Albert Brunberg sai vuonna 1867 Lapuan apteekkioikeudet ja huomasi pian sisarensa suuren innon apteekkialalle. Veli ryhtyikin etsimään Hildalle koulutusväylää. Hänen anomuksestaan Hilda sai kaksi vuotta myöhemmin, 17-vuotiaana, keisarillisen lupakirjan, jossa hänet sukupuolestaan huolimatta hyväksyttiin oppilaaksi Lapuan…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 1. 4. 2023

Helvi Sipilä – YK:n ensimmäinen naisapulaissihteeri ja Suomen ensimmäinen naispresidenttiehdokas

Helvi Sipilä (o.s. Maukola, 1915-2009 ) oli ensimmäinen suomalainen nainen Yhdistyneiden Kansakuntien apulaispääsihteerinä ja ensimmäinen nainen ehdolla Suomen presidentiksi 1982. Helvi Maukola syntyi Helsingissä tilanomistajan, talousneuvos Vilho Maukolan perheeseen. Helvi kuului nuorena partioon ja toimi Lahden Tähtityttöjen lippukunnassa. Hän pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta 1933 ja suoritti yleisen oikeustutkinnon 1939. Talvisodan vuosina hän toimi ilmavalvontalottana. Sota-aikana…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 29. 3. 2023

Saimi Westerlund, ensimmäinen kuljetusalan naispuolinen ammattijohtaja

Saimi Westerlund (1919-99) oli ensimmäinen kuljetusalan naispuolinen ammattijohtaja 1960. Padasjoella kasvanut Saimi Westerlund tuli 1953 Helsinkiin ja Kaukokiitoon kirjanpitotehtäviin. 1960 yhtiöön etsittiin toimitusjohtajaa. Jahkailun jälkeen hallituksen herrat tulivat siihen johtopäätökseen, että voisihan rouva Westerlund yrittää, koska hallitsi konttorikäytännön. Lisäksi hän oli jo runsaat neljä kuukautta hoitanut toimitusjohtajan työtä uutta miestä etsittäessä. Vaikka naisen valinta 1960…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 29. 3. 2023

Lempi Karjalainen – Ensimmäinen nainen valtion budjettivastaavana

Lempi Karjalainen (1912-95) oli ensimmäinen nainen valtion budjettivastaavana, ja hänelle annettiin ensimmäinen naiselle myönnetty virkaan liittyvä hallitusneuvoksen arvonimi 1971. Lempi Karjalainen aloitti opintiensä Viitasaaren yhteiskoulussa ja kirjoitti ylioppilaaksi Seinäjoen yhteiskoulusta 1930. Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon ja auskultoi Vaasan ja Turun hovioikeuksissa istuen käräjiä muun muassa Mäntsälässä. Karjalainen nimitettiin 1942 kauppa- ja teollisuusministeriöön aluksi kirjanpitäjäksi, sitten…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 27. 3. 2023

Paula Kokkonen – Perustuslakivaliokunnan ensimmäinen naispuheenjohtaja

Varatuomari Paula Kokkonen (s. 1946) oli perustuslakivaliokunnan ensimmäinen naispuheenjohtaja ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen TEO:n ensimmäinen ylijohtaja. Turkulainen Kokkonen pääsi ylioppilaaksi 1966 Turun tyttölyseosta ja valmistui Turun yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi 1971. Hän harrasti opiskeluaikana laskuvarjohyppyjen ohella itämaisia kamppailulajeja ja ratsastusta. Auskultoituaan Kemijärven tuomiokunnassa Kokkonen tuli Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntasihteerin tehtävään. Tästä hän siirtyi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 27. 3. 2023

Raili Nuortila, Kemianteollisuuden voimanainen

Raili Nuortila (s. 1929) on kotoisin asikkalalaisesta maanviljelijäperheestä. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun kemian osastolta 1953 ja aloitti varsinaisen työuransa saman vuoden syyskuussa vasta perustetun Lisenssiviraston kemian osastolla. Myöhemmin Nuortila suoritti työn ohessa myös kauppatieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa 1977. Raili Nuortilan työura kesti katkeamattomana yli 40 vuotta. Hän siirtyi eläkkeelle joulukuun lopussa 1993…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 26. 3. 2023

Hanna Parviainen – Suomen ensimmäinen kauppaneuvoksen arvonimen saanut nainen

Hanna Parviainen (1874-1938) oli ensimmäinen nainen kauppaneuvoksena. Vuonna 1926 myönnettiin Suomessa ensi kerran naiselle kauppaneuvoksen arvonimi. Tapahtuman kunniaksi neljä jyväskyläläistä naista ojensi kauppiaalle kahdensadan allekirjoittajan adressin, joka julisti: Me allekirjoittaneet Jyväskylän naiset pyydämme täten esiintuoda vaatimattoman, ihailevan ja kunnioittavan onnittelumme Teille äsken annetun ja niin täydellisesti ansaitun arvonimen johdosta. Hanna Parviainen kuului Jyväskylän ja Säynätsalon…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 26. 3. 2023

Rakel Wihuri – Kauppaneuvos ja kulttuurielämän tukija

Kauppaneuvokseksi 1963 nimitetty Rakel Wihuri (o.s. Hellberg, entinen Aarnio, 1905-87) oli Wihuri-yhtymän johtokunnan puheenjohtaja. Rakel Justiina Hellberg syntyi Porvoossa mekaanikon tyttärenä. Ylioppilaaksi hän kirjoitti 1926. Työura alkoi veljen omistamassa urheilukaupassa. Hän solmi avioliiton 1938 turkulaisen tukkukauppiaan Hjalmar Aarnion kanssa. Rouva Aarnio osallistui liikkeen hoitoon ja toimi johtokunnan jäsenenä. Leskeydyttyään 1943 Rakel Aarnio jatkoi liiketoimintaa ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 26. 3. 2023

Elli Saarikko, ensimmäinen suomalainen linja-autonkuljettaja ja linja-autoliikennöitsijä

Tiettävästi ensimmäinen naispuolinen linja-autonkuljettaja ja linja-autoliikennöitsijä on Ellen (Elli) Saarikko (ent. Korhonen, 1898-1994). Hän syntyi Suodenniemen Saarikossa 1898 maalaistalon tyttärenä. Elli ajoi pienestä pitäen hevosella maataloustuotteita viikoittain Tampereelle, jonne matkaa oli kuusi peninkulmaa. Autojen suhahdellessa ohi hän mietti, miten mukavasti matka taittuisi sellaisella. Elli osti ensimmäisen Chevroletinsä 1926. Ajo-opetuksen sai silloin autokauppiaalta ja kortin parin…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 22. 3. 2023

Leena Rantanen – Ensimmäinen naiskirkkoneuvos

Kirkkoneuvoksen viran sai ensimmäisenä naisena Leena Rantanen, s. 1956 Suolahdessa. Kirkon yhteisen talouden ohjaksiin astui nainen, kun helsinkiläisestä Leena Rantasesta tuli vuonna 2001 kirkon keskusrahaston johtaja. Rantanen on ensimmäinen naispuolinen kirkkoneuvoksen virkaan valittu henkilö. Kirkkoneuvokset ovat johtavia viranhaltijoita kirkkohallituksessa, joka hoitaa kirkon yhteistä toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kirkon keskusrahaston varoista katetaan kirkon yhteiset menot, avustetaan…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 22. 3. 2023

Vuokko Knuutila-Arni, Suomen ensimmäinen lentolupakirjan lentänyt nainen

Suomen ensimmäinen lentolupakirjan ja purjelentolupakirjan lentänyt nainen oli Vuokko Knuutila-Arni (1906-72). Suojeluskuntain esikunnan 25-vuotias konekirjoittaja Helsingistä sai lentokoulutuksensa Sääski Oy:n siviililentokoulussa lentomestari Georg Jäderholmin oppilaana. Knuutila ilmoittautui lentokouluun syksyllä 1930, mutta säät olivat kehnot ja koulutus pääsi alkamaan vasta helmikuussa. Hän suoritti lentokokeensa ilmailuklubin edustajille seuraavana vuonna. Yleisö päivitteli tapahtumapaikan jäällä, että yksinkö se nainen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 20. 3. 2023

Ina Rosqvist – Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri

Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri Alma Josefina (Ina) Rosqvist (1865-1942) syntyi Loviisassa merikapteenin perheeseen. Loviisassa alkanut koulunkäynti jatkui Helsingissä tyttökoulun jatkoluokilla. Siellä Ina ystävystyi Karolina Eskelinin kanssa. Tytöt opiskelivat samaa tahtia ja suorittivat ylioppilastutkinnon 1885 sekä filosofian kandidaatin tutkinnon 1888. He valmistuivat lääketieteen lisensiaateiksi 1896. Valmistuttuaan Ina Rosqvist kiinnostui tartuntataudeista. Jo valmistumisvuonna hän joutui Helsingissä hoitamaan lavantautiepidemian…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 19. 3. 2023

Aleksandra Gripenberg – Ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, kansanedustaja

Aleksandra Gripenberg (1857-1913) oli ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, ensimmäinen päätoimittaja ja kirjailija. Isä, senaattori ja vapaaherra, oli kahdesti aviossa, ja hänellä oli 17 lasta. Aleksandra oli toiseksi nuorin. Hän otti elämäntehtäväkseen avata naisilta suljetut ovet kirjoittamalla realistisia kertomuksia. Kirjailijan ura vaihtui kuitenkin naisasian ajamiseen. Liikkeen keulahahmona hän pystyi vaikuttamaan paljon voimakkaammin kuin kirjailijana. Vuonna 1887 Aleksandra…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 19. 3. 2023

Tuula Huisma – Ensimmäinen naispuolinen nimismies

Ensimmäinen naispuolinen nimismies ja Turunmaan kihlakunnan vouti Tuula Huisma (s. 1954) syntyi Oulussa, josta hän muutti vanhempiensa mukana Turkuun. Isä oli rikosylikonstaapeli, millä oli osuutensa tyttären uran valintaan. Oikeustiedettä Tuula opiskeli Turun yliopistossa syksystä 1974 marraskuuhun 1980. Jo opiskeluaikana hän oli kesätöissä Turun poliisilaitoksella, ensin passitoimistossa toimistovirkailijana ja myöhemmin passintarkastajana satamassa ja lentokentällä. Valmistumisen jälkeen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 17. 3. 2023

Inkeri Anttila – Ensimmäinen nainen oikeusministerinä

Ensimmäinen naispuolinen oikeustieteen tohtori, rikosoikeuden professori ja ensimmäinen nainen oikeusministerinä oli Inkeri Anttila (o.s. Metsämies, 1916-2013). Tuleva tuomari pääsi ylioppilaaksi Oulunkylän yhteiskoulusta 1933 ja ilmoittautui Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, vaikka oli suunnitellut myös muusikon uraa. Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1936, tuli lakitieteen kandidaatiksi 1937 ja varatuomariksi 1942. Inkeri Anttilan aviopuoliso oli erikoistunut keuhkosairauksiin. Keuhkotautiparantolat sijaitsivat…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 16. 3. 2023

Hilma Jahnsson – Kouluneuvos ja ensimmäinen nainen eduskunnan valiokuntasihteerinä

Ensimmäinen naispuolinen eduskunnan valiokuntasihteeri Hilma Jahnsson (o.s. Hägg, 1882-1975) oli lähtöisin äärimmäisen niukoista oloista, mutta onnistui äidin ponnistusten ja vapaaoppilaspaikan avulla suorittamaan ylioppilastutkinnon Turun suomalaisessa jatko-opistossa 1900. Hilma aloitti oikeustieteen opinnot 1914. Hän oli lahjakas ja innostunut ajan sosiaalisista pyrinnöistä kuten miehensä Yrjö Jahnsson. Hilma Jahnsson valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1917 ja toimi valmistumisvuodestaan aina vuoteen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 15. 3. 2023

Olga Bremer – Ensimmäinen raastuvanoikeuden naistuomari

Ensimmäiseksi raastuvanoikeuden naistuomariksi nimitettiin 1946 Olga Bremer (1909-2001), tuomarin tytär, joka valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1937 ja pääsi auskultantiksi Viipurin hovioikeuden alaiseen Rannan tuomiokuntaan. Työ alkoi Koiviston käräjillä. Työstä maksettiin matkakorvausta, asumiskulut käräjäpaikalla ja vähän palkkaakin arkistotyöstä, mikä ei ollut aivan tavallista. Kesällä tuomiokuntaan tuli miespuolinen auskultantti, joka sai heti oikeusneuvosmiehen viransijaisuuden Viipurin raastuvanoikeudesta. Myös Olga…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 14. 3. 2023

Inkeri Harmaja – Ensimmäinen tuomarin virassa toiminut nainen

Ensimmäinen tuomarin virassa toiminut nainen ja hovioikeudenneuvos oli Inkeri Harmaja (o.s. Vaarila, 1898-1978). Agnes Lundellin esimerkillisen toiminnan innostamana oikeustieteen tutkintoon pääsivät käsiksi muutkin naiset, mutta vasta Inkerin Harmajan onnistui päästä ensimmäiseksi todelliseksi tuomariksi. Harmaja valmistui ylioppilaaksi Turun suomalaisesta jatko-opistosta 1917. Hänen aloittaessaan syksyllä oikeudtieteen opinnot oli Suomessa jo neljä naista suorittanut tuomarin tehtävään vaadittavan tutkinnon.…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 13. 3. 2023

Lyyli Jyrhämä – Ensimmäinen nainen hallitussihteerinä

Ensimmäinen nainen hallitussihteerinä oli Lyyli Jyrhämä (1886-1971), joka sai valmiiksi oikeustutkintonsa neljä vuotta Agnes Lundellin jälkeen, vuonna 1910. Hänen isänsä oli rovaniemeläinen kansakoulunopettaja, ja perheen lapsista useat suorittivat yliopistollisen tutkinnon. Yksi Lyylin sisaruksista valmistui lääkäriksi, yksi veli juristiksi. Lyyli Jyrhämän virkaura alkoi senaatin kirkollistoimikunnan ylimääräisenä kopistina ja jatkui toimitusekspeditöörinä. Vuodet 1917-36 hän toimi jälleen kopistina,…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 12. 3. 2023

Agnes Lundell – Ensimmäinen naisjuristi

Ensimmäinen naisjuristi Agnes Amanda Lundell (1878 – 1936) suoritti erivapaudella 1899 ylioppilastutkinnon 21-vuotiaana ja jatkoi samana vuonna Helsingin yliopistossa. Opinnot keskeytyivät välillä varojen loppuessa, mutta hän saattoi jatkaa saatuaan Sigrid Avellanin ja sittemmin Nygrenin säätiön stipendin. Agnes Lundell suoritti 1906 oikeustutkinnon ensimmäisenä naisena. Onnitellessaan häntä tiedekunnan dekaani Wilhelm Chydenius huomautti: ”Ette koskaan voi tulla onnelliseksi…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 12. 3. 2023

Selma Rainio – Ensimmäinen lääkäri Ambomaalla

Ensimmäisenä naispuolisena lähetyslääkärinä Ambomaalla toiminut Selma Rainio (ent. Lilius, 1873-1939) syntyi Saarijärvellä Tarvaalan pappilassa Liliuksen pappisperheeseen. Suuresta lapsikatraasta varttui aikuiseksi kymmenen, kaikki tarmokkaita ja lukuhaluisia nuoria. Vanhimmasta tyttärestä tuli Hämeenlinnan tyttökoulun ja myöhemmin Jyväskylän seminaarin johtajatar, toinen opiskeli seminaarissa, ja Selma aloitti 11-vuotiaana kotikoulun jälkeen Jyväskylän tyttökoulussa. Hän pääsi sieltä 1890 ja palasi kotipappilaan hoitamaan…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 12. 3. 2023

Alma Söderhjelm – Suomen ensimmäinen naisdosentti ja ensimmäinen historian naisprofessori

Ensimmäinen naisdosentti ja ensimmäinen historian naisprofessori Alma Söderhjelm (1870-1949) syntyi Viipurissa hovioikeuden sihteerin seitsemäntenä tyttärenä. Perheeseen syntyi kaikkiaan 11 lasta. Alman muistelmien mukaan kodin elämää sävyttivät älykkyys ja juridiikka. Alma kävi koulunsa Viipurissa ja luki ylioppilaaksi yksityisopettajan avulla. Alma aloitti yliopisto-opinnot 1889 ja valitsi historian. Sinä syksynä naisylioppilaita oli 17, mutta vuonna 1893, kun Alma…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 12. 3. 2023

Laimi Leidenius – Pohjoismaiden ensimmäinen lääketieteen naisprofessori

Gynekologi ja Pohjoismaiden ensimmäinen lääketieteen naisprofessori Laimi Leidenius (1877-1938) oli 18-lapsisen kappalaisperheen esikoinen. Hän syntyi Kurikassa 1877 ja kävi koulua ensin Vaasassa, sitten Jyväskylässä ja valmistui opettajaksi Helsingin suomalaisesta jatko-opistosta. Ylioppilastutkinnon hän suoritti 1897. Kappalaisen lapset olivat eteviä, sillä perheen lapsista kymmenen luki ylioppilaaksi. Laimi Leidenius valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1908, oli jonkin aikaa kunnanlääkärinä Juvalla…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 12. 3. 2023

Agnes Sjöberg – Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri

Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri ja eläinlääketieteen naistohtori Agnes Sjöberg (1888-1964) syntyi tilanomistajaperheeseen Kauhajoella viidentenä lapsena. Hän oli jo lapsena erityisen kiinnostunut eläimistä ja kertoi kaikille, että hänestä tulisi isona eläinlääkäri. Koska Agnes oli hyvin lahjakas, päättivät vanhemmat kouluttaa häntä tavallista pidemmälle. Koulunkäynti alkoi kotiopettajattaren johdolla. 1890-luvulla tilan vanhaan päärakennukseen perustettiin karjanhoitokoulu, jossa Agneskin usein istui kuulijana.…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 8. 3. 2023

Karolina Eskelin – Ensimmäinen lääketieteestä väitellyt naistohtori

Ensimmäinen lääketieteestä väitellyt naistohtori Karolina Eskelin (1867-1936) syntyi Helsingissä merikapteeni Nikolai Eskelinin ja Sidonia Antoinetta Bobergin perheeseen. Isän työn vuoksi perhe asui pitkään ulkomailla. Isän kuoltua perhe muutti Belgiasta Suomeen ja Karolina pääsi Helsingin ruotsalaiseen tyttökouluun. Jäätyään täysin orvoksi hän jatkoi opintojaan tätinsä hoivissa, mutta 14-vuotiaana hän halusi itse ansaita elantonsa ja ryhtyi kauppa-apulaiseksi ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 7. 3. 2023

Minna Canth – naisasianainen, kirjailija, toimittaja

Minna Canth (o.s. Johnson, 1844-97) oli naisasianainen, kirjailija, usean sanomalehden toimittaja ja avustaja sekä oman aikakauskirjan päätoimittaja. Samalla tavalla kuin Fredrika Runebergista myös Minna Canthista tuli lehtinainen, kun sanomalehden päätoimittajaksi palkattu aviomies ei ehtinytkään täyttää lehden palstoja. Ulrika Wilhelmina Johnson aloitti Jyväskylän seminaarissa tarkoituksenaan valmistua opettajaksi. Hän meni naimisiin 1865 opettajansa lehtori Canthin kanssa ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 7. 3. 2023

Hedvig Gebhard – Ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen valiokunnan puheenjohtajana

Hedvig Gebhard (o.s. Silén, 1867-1961) oli ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen eduskunnan valiokunnan puheenjohtajana vuonna 1924. Hedvig syntyi Turussa ruotsinkielisen kauppiaan tyttäreksi. Hän oli energinen ja opinhaluinen. Kun opiskelu ei Suomessa käynyt päinsä, hän suoritti ylioppilastutkinnon Tukholmassa ja aloitti opinnot Uppsalan yliopistossa. Hän siirtyi Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon 1890, meni seuraavana vuonna naimisiin suomen kielen…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 7. 3. 2023

Ilmi Hallstén – kansanedustaja ja Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja

” Eilen kuoli täällä rouva Ilmi Hallsten (Hallstén) o.s. Bergroth, vaikean sairauden jälkeen. Hänessä meni manan majoille yksi maamme merkkinaisia, joka kauniilla tavalla vaali naisliikkeemme uranuurtajien perintöä ja joka itse vuosikymmenien ajan taidolla, uhrautuvaisuudella ja koko sydämensä lämmöllä toimi Suomen Naisyhdistyksen johdossa. Myöskin yhteiskunnallisena toimihenkilönä ja nuorisonkasvattajana hän suoritti merkittävän elämäntyön.” Muistokirjoitus, Uusi Suomi, 5.1.1936.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 5. 3. 2023

Constance Ullner – Suomen ensimmäisiä eläinoikeusaktivisteja

Vaikuttajanainen ja Suomen eläinsuojelun äiti Constance Maria Ullner ent. Gullberg (1856-1926) toimi postitoimiston hoitajana ja eläinsuojeluaatteen innokkaana herättäjänä ja valistajana. Hän perusti elämänsä aikana useita eläinsuojeluyhdistyksiä, esitelmöi ja kirjoitti eläinten kaltoinkohtelusta. Hän toimi Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Hänen aloitteestaan Suomessa vietetään maailman eläinten päivää 4.10. Hänet on palkittu Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkillä vuonna…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 22. 2. 2023

LEILA AHTO – Hoitotyön ammattilainen ja suurisydäminen järjestötoimija

LEILA Tuulikki AHTO 28.7.1937-14.11.2022 Sairaanhoitaja, valkonauhasisar Leila Ahto kuoli Helsingissä Suursuon sairaalassa 14.11.2022 iän tuomien sairauksien uuvuttamana. Hän syntyi 28.7.1937 Vesannolla Martta ja Uuno Huuskosen monilapsiseen perheeseen. Kodin ulkoiset puitteet olivat niukat. Vanhemmat antoivat Leilan vuonna 1943 adoptiolapseksi Lempi ja Arvi Pettiselle Ristiinaan. Päätös ei ollut tuohon aikaan epätavallinen. Vastaavaan ratkaisuun päädyttiin monissa perheissä. Taustalla…

kirjoittanut Irja Eskelinen, julkaistu 31. 1. 2023

Milly Tojkander – Suomen ensimmäinen Valtionrautateiden naisasemapäällikkö

Vuonna 2022 tuli kuluneeksi 160 vuotta ensimmäisen rautatielinjan avaamisesta Helsingistä Hämeenlinnaan ja 110 vuotta siitä, kun ensimmäinen naisasemapäällikkö, Milly Tojkander, sai pikkuruisella Muurolan asemalla oikeuden vastaanottaa ja lähettää junia. Asemapäälliköt olivat olleet miehiä aina vuoteen 1912 asti. Jäätyään eläkkeelle vuonna 1933 Milly Tojkander oli palvellut Valtionrautateillä kaiken kaikkiaan 48 vuotta. Naisten Ääni (1.9.1933) tapasi viimeisiä…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 31. 1. 2023

Elissa Aalto – arkkitehti, toimitusjohtaja ja Alvar Aallon puoliso

Kemissä syntynyt ja nuoruutensa Rovaniemellä viettänyt arkkitehti Elissa Aalto (ent. Elsa Kaisa Mäkiniemi) oli naimisissa arkkitehti ja akateemikko Alvar Aallon kanssa vuosina 1952-1976. Elissa Aallolla oli tärkeä rooli Alvar Aalto -säätiön perustamisessa vuonna 1968 ja hän oli Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n toimitusjohtaja (1976-1994), jolloin alkoivat monet Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten peruskorjaukset mm. Finlandia-talon ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 6. 1. 2023

Taina Manninen – Kuusamo koetteli mutta ei hyljännyt

Taina Manninen o.s. Keränen syntyi 13. elokuuta 1962 Kuusamossa, jossa hän myös kävi koulunsa. Agrologi-isä teki työuran maatalousneuvojana. Äiti oli kansanopistossa kotiteollisuusopettajana ja opetti yhteiskoulussa ruotsia. Taina oli neljästä sisaruksesta toiseksi nuorin, mutta hän sai pitkään viettää perheen kuopuksen elämää, nuorin veli kun syntyi vasta hänen ollessaan 8-vuotias. Kodin uskonnollisuus oli eleetöntä, juurevaa arjen kristillisyyttä…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 28. 11. 2022

Elli Ylitalo kirjoitti Tuulikki Otsolan nimellä satu- ja nuortenkirjoja

Räätäli Vilho Henrik Marjomaa ja Kaisa-vaimonsa asuivat perheineen Saloisissa keltaisessa Otsola-nimisessä talossa, joka sijaitsi Raahesta pohjoiseen menevän tien varrella. Marjomaan neljästä lapsesta löytyy tietoja Raahen oppikoulun matrikkelista. Elli Tuulikki syntyi 20.11.1924. Hänet merkittiin oppikoulun oppilaaksi vuonna 1937, päättötodistuksen hän sai vuonna 1942. Elli valmistui kansakoulun opettajaksi Raahen seminaarista vuonna 1946. Pellon kunta oli laittanut lehteen…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 11. 2022

Lucina Hagman – Marttajärjestön perustajajäsen ja naisasianainen

Lucina Hagman (5. kesäkuuta 1853 Kälviä – 6. syyskuuta 1946 Helsinki) oli marttajärjestön perustajajäsen ja tarmokas naisasianainen. Hagmanin 93 vuotta kestänyt elämä kattoi ajanjakson, johon sisältyy Suomen historian kannalta monia ratkaisevia vaiheita. Lucina Hagman, tuttavallisemmin Cina, eli pitkän ja monipuolisen elämän tavoitellen määrätietoisesti päämääräänsä: Naisten aseman parantaminen ja tasa-arvon edistäminen.Järjestötyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisäksi Hagman…

kirjoittanut Marttaliitto / Marttaliiton viestintä, julkaistu 1. 11. 2022

Olga Sarkkila – Lybeckerin käsityökoulun johtajatar

Sepän tytär Olga Sarkkila eteni työurallaan Lybeckerin käsityökoulun johtajattareksi. Hän oli saanut taidon käsitöihin verenperintönä. Raahelaisella seppämestari Johan Sarkkilalla ja vaimollaan Kristiinalla oli kahdeksan lasta, seitsemän poikaa ja yksi tyttö. Sarkkiloiden tytär Olga Kristiina syntyi 29.6.1872. Päästyään ylemmästä kansakoulusta Olga jatkoi koulutaivalta Lybeckerin käsityökoulussa. Hän suoritti kaksivuotisen kurssin. Päästötodistuksessa vuonna 1888 johtajatar Sofia Mathlin kehuu…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 13. 10. 2022

ANJA AALTO – OPETTAJA JA JÄRJESTÖTOIMIJA

Lehtori Anja Iiris Aalto syntyi Viipurissa 22.12.1924 ja kuoli Tampereella 24.5.2021. Anjan lapsuuden ja nuoruuden koti oli historiallisessa Viipurin linnassa, sillä perheen isä oli armeijan palveluksessa. Linnan vallit olivat lapsuuden rakkaita leikkipaikkoja. Talvisodan alta perhe muutti Lahteen. Anja toimi lottana mm. Ivakissa ja rintamalottana Karjalan kannaksella. Anja pääsi ylioppilaaksi 1944 ja valmistui 1947 Helsingin yliopistosta…

kirjoittanut Irja Eskelinen, julkaistu 23. 8. 2022

Eeva Niinivaara – viron kielen ja kirjallisuuden kulttuurilähettiläs Suomessa

FM Eeva Niinivaara o.s. Pedriks (1901-2000) toimi viron kielen ja kirjallisuuden lehtorina Helsingin yliopistossa vuodesta 1945 vuoteen 1969. Hänen aikanaan Helsingin yliopiston virolaisesta laitoksesta kehittyi kulttuurikeskus, jonka ansiosta virolainen kirjallisuus ja taide tuli tunnetuksi Suomessa ja suomalaista kirjallisuutta käännettiin viroksi. Eeva Pedriks syntyi 20.12.1901 Siimustin seitsemän talon kylässä Virossa Pohjois-Tartonmaalla Jõgevan lähistöllä. Eeva Pedriksin vanhemmat…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 22. 6. 2022

Pirjo Kivelä-Ristevirta – Luotettava valkonauhatyön toimija ja tukija

Jossakin kimaltaa lapsuuteni virta, omenankukat varisevat nuoruutesi vuorilla ja sinä lepäät, virran tytär, omenankukkien sisar, maan nainen, äiti, ystävä, nyt niin hiljainen. Miksi en koskaan sanonut sinua omenankukkien sisareksi kun olit vielä tässä lähellä? Minä kai ujostelin. Ja nuo sanat tulevat vasta nyt, kun olet meidän silmiemme edessä niin kaukana. (Lassi Nummi) Valkonauhayhteisöämme kohtasi…

kirjoittanut Irja Eskelinen, julkaistu 5. 6. 2022

ULLA SALUNEN – ARJEN TURVAAJA JA AUTTAJA

Lehtori, talousopettaja syntyi Ylöjärvellä 8.9.1929 ja menehtyi 6.4.2022 monia koskettaneen elämäntyön tehneenä. Ulla syntyi Taimo ja Saimi Salusen henkisesti virikkeisen kaksilapsisen maanviljelijäperheen vanhimmaksi tyttäreksi. Vanhemmat olivat aktiivisia myös kodin ulkopuolella. Äiti toimi Lotta Svärd -järjestössä sekä seurakunnan diakoniatyössä ja kuorotoiminnassa ja isä kunnallisissa ja seurakunnallisissa luottamustehtävissä. Koti oli vieraanvarainen ja avoinna apua tarvitseville. Talvisodan…

kirjoittanut Irja Eskelinen, julkaistu 5. 6. 2022

Rehtori Naëmi Ingman – yhteiskunnallinen vaikuttaja

Naëmi Ingman toimi kolmekymmentäkuusi vuotta Vaasan suomalaisen tyttökoulun rehtorina. Hän oli aktiivinen jäsen naisjärjestöissä toimien mm. Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtajana ja Kansainvälisen Naisten Rauhan ja Vapauden Liiton Suomen osaston puheenjohtajana. Lisäksi hän oli mukana usean muun yhteisön johtoelimissä, sekä Vaasassa että valtakunnallisesti. Hänen kirjoituksiaan on julkaistu mm. Naisten äänessä ja Emäntälehdessä, ja hän oli suosittu esitelmöitsijä.…

kirjoittanut Vuokko Palonen, julkaistu 5. 6. 2022

Greta Toivonen – Rovaniemen kauppakoulun ensimmäinen rehtori

Kauppatieteiden kandidaatti Greta Toivonen o.s. Hahl (1898-1982) valittiin Rovaniemen vastaperustetun kauppakoulun ensimmäiseksi rehtoriksi vuonna 1943. Hän valmistui ensimmäisenä naisena kauppatieteiden kandidaatiksi vuonna 1931 Kauppakorkeakoulusta ja hänestä tuli Suomen ensimmäinen vakinainen naisrehtori kauppaoppilaitokseen. Vuonna 1963 perustettiin Kemijärven kauppalan kauppakoulu, jonka ensimmäisenä rehtorina jo eläkkeellä oleva Greta Toivonen toimi kaksi vuotta. Margaret (Greta) Hahl syntyi Helsingissä 10.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 30. 4. 2022

Anna-Liisa Hyvönen. Sukua, politiikkaa ja Oulua

Syksyllä 2015 menin tapaamaan tuttavaani helsinkiläiseen ikäihmisten palvelutaloon. Avarassa ala-aulassa oli koolla iloisesti jutteleva iso ryhmä. Siinä joukossa tuttavakin oli. ”Tervetuloa tänne nuorison opintopiiriin!” ryhmän kookas, tarmokas johtaja huudahti. Tunnistin hänet: Anna-Liisa Hyvönen (silloin 89 v.), Helsingin kaupunginvaltuutettu (SKDL) 1965–80, kansanedustaja (SKDL) 1972–80, Helsingin terveydenhuollon apulaiskaupunginjohtaja 1980–89. Vuonna 1980 hän oli ollut ensimmäinen nainen Suomen…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 26. 4. 2022

Alli Trygg-Helenius – Raittiuskasvatuksen uranuurtaja Suomessa

Kansakoulunopettaja Alli Trygg-Helenius oli poikkeuksellisen hyväsydäminen ja tarmokas ihminen, joka halusi auttaa jokaista avuntarvitsijaa. Hänen ansiostaan perustettiin Sörnäisiin Kansankoti sosiaalisen elämän keskukseksi. Hän oli puolisonsa Matti Helenius-Seppälän kanssa raittiuskasvatuksen uranuurtaja Suomessa. Alli Trygg-Helenius valittiin Palvelijatar-yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Maria Alexandra (Alli) Trygg vuodesta 1897 Trygg-Helenius, syntyi 16.7.1852 Raisiossa ja kuoli 2.12.1926 Helsingissä. Alli Trygg-Helenius oli naimisissa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 7. 4. 2022

Annikki Brander-Pitkänen – Raahelaiseksi omittu kirjailija

Kirjailija Annikki Brander-Pitkänen asui kehitysvuotensa Raahessa. Hän sijoitti historiallisten romaaniensa tapahtumat Raaheen. Me raahelaiset olemme omineet Annikki Brander-Pitkäsen raahelaiseksi hänen kirjojensa kautta. Vuonna 1975 ilmestynyt Oodi meren kaupungista: taru memoaareista on julkaistu nimimerkillä Anselina Brand. Oodi meren kaupungista on pieni taru kahdesta merikansan nuoresta. Pojasta, jolle vanhan kirkon palo koitui elämän menetykseksi. Ja tytöstä, joka…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 4. 2022

Martta Rautio – ahkera moniosaaja

Martta Rautio oli yhteiskunnallisesti aktiivinen ja monien toimien nainen. Hänen kirjoituksensa ilahduttavat jälkipolvia. Martta Sofia Rautio (o.s. Skinnari) syntyi 29.7.1896. Hänen äitinsä oli itsellinen Margareta Sofia Skinnari. Martta on syntynyt Vaasassa, missä hänen äitinsä on ollut piikana Martan syntymän aikaan. Ouluntiellä joitakin satoja metrejä ennen Lappasten risteystä on Ouluntien ja radan välinen alue, jonka ohi ajettaessa…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 27. 3. 2022

Linda Tanner – maanviljelijä ja Väinö Tannerin puoliso

Linda Tanner o.s. Anttila tunnetaan lähinnä poliitikko ja Elannon toimitusjohtajan Väinö Tannerin puolisona. Linda Anttila oli ensimmäisiä naisylioppilaita Hämeenlinnassa. Nuoruudessaan hän oli naisasianainen ja opiskeli yliopistossa naisille harvinaisia aineita kuten matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Hän oli kahdeksanlapsisen perheen äiti, jonka päätehtäväksi tuli Sorkin maatilan hoito ja kehittäminen. Linda Anttila syntyi Tyrvännössä 24.6.1882, silloin oli juhannuspäivä.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 27. 2. 2022

Pirkko Keskinen – lähtö Kainuuseen oli työuran paras päätös

Pirkko Anneli Tolvanen syntyi joulukuussa 1945 mummilassaan Puirookankaalla Nurmeksen maalaiskunnassa. Isoäiti Aino Nevalainen, sairaanhoitaja, auttoi hänet maailmaan. Viikon päästä isoisä, ”ukki”, toi hänet hevoskyydillä kotiin, Ylikylän Pyysärkkään, joka vielä tuolloin oli monen sukupolven perheyhteisö. Pirkko oli talon ensimmäinen vauva 22 vuoteen. Sittemmin lapsia syntyi taloon nopeaan tahtiin, joten hänen lapsuusympäristöönsä kuului omien sisarusten ohella useita…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 20. 2. 2022

Saima Heikkinen – Leipomon vanha rouva

Kajaanilaisen Pekka Heikkisen leipomon kahvilassa piipahteli vielä 2000-luvun alussa vanha rouva, joka seurusteli tuttujen asiakkaiden kanssa ja varmisti, että vitriinit olivat kauniisti laitetut ja palvelu hyvää. Paikka oli hänelle rakas ja läpikotaisin tuttu. Hän oli tullut taloon vuonna 1950 solmittuaan avioliiton yrityksen perustajan pojan kanssa. Saima Heikkinen, o.s. Leinonen, oli syntynyt 10. maaliskuuta 1916 Manamansalossa…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 7. 2. 2022

Jenny Paulaharju – ensimmäisiä naispuolisia kansanperinteen kerääjiä

Jenny Paulaharju o.s. Simelius (1878-1964) oli Suomen ensimmäisiä suullisen ja aineellisen perinnetiedon ja tapakulttuurin naispuolisia kerääjiä. Hän oli naimisissa kirjailija, valokuvaaja, professori, Suomen kaikkien aikojen ahkerimman kansanperinteen kerääjän Samuli Paulaharjun kanssa. Paulaharjujen yhteisten vuosien keräämästä aineistosta on Jennyn osuus noin viidennes. Jenny kirjoitti yli 50 kansanperinnettä koskevaa artikkelia. Jenny Olivia Simelius syntyi Paavolan Kortekankaalla 7.11.1878.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 5. 2. 2022

Ida Aalle-Teljo – ensimmäisiä naiskansanedustajia ja ensimmäinen Työläisnaisten Liiton puheenjohtaja

Ida Sofia Aalle-Teljo (alk. Ahlstedt , vuosina 1906-1912 Aalle) syntyi 6.5.1875 Kaitarannassa Nurmijärvellä ja kuoli Helsingissä 17.6.1955. Hän oli yksi Suomen ensimmäisistä naiskansanedustajista, Työläisnaisten Liiton (nyk. Sosialidemokraattinen Naisliitto) perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja, ensimmäinen puoluehallintoon osallistunut naisedustaja, työväenliikkeen merkittävimpiä naisvaikuttajia, äänioikeustaistelija, vanhainkotitoiminnan kehittäjä. Koulutukseltaan Ida Ahlstedt oli sokerileipuri. Ida Aalle-Teljon puoliso vuodesta 1912 oli kapellimestari Kyösti…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 20. 1. 2022

Mimmi Augusta Hevonpää – isänmaallisen isosiskon äidillinen rakkaus

Suomalaisen naisliiton Oulun osasto syntyi kahden naisen orkestroimana 1907. Heistä nuorempi oli tuleva lottajohtaja Fanni Luukkonen. Yhtä lailla paikallisosaston syntymisestä kertovissa lehtiuutisissa on opettaja Mimmi Hevonpään nimi. Luukkonen ja Hevonpää toimivat yhdessä myös mm. Nuorsuomalaisten ”agitatsiooni”osastossa 1908-. (Kaleva 15.8.1908) Mimmi Augusta Hevonpää oli syntyisin Oulujoelta kansakoulunopettaja Gråstenin perheestä. Hän oli sisarussarjan ensimmäinen, kolmesta nuoremmasta veljestä…

kirjoittanut JI Hyytiäinen, julkaistu 28. 12. 2021

Elisa Jalkanen – maaseudun kätilö

Torstaina, elokuun 6. päivän aamuna 1942 iso kuorma-auto ajoi kätilö Elisa Jalkasen kotipihaan Ähtärin Myllymäentien varrella. Jalkanen oli ihmeissään. Häntä oli haettu synnytykseen hevosreellä ja kärryillä, veneellä, henkilöautolla, pyörällä, juosten. Mutta harvemmin kuorma-autolla. Monet kerrat hän oli kiirehtinyt lapsenpäästöön pyörällä. Talvisin myös sukset olivat olleet tarpeen. Kolmekymppinen mies juoksi autosta ja sai tuskin sanottua: ”Nopeasti…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 28. 11. 2021

Hanne Aho – Ensimmäinen nainen journalistien johdossa

Suomen Kuvalehden graafikkona Hanne Aho ei kynää enää juuri käyttänyt, kun koko ala digitalisoitui valokuvia myöden. Parinsadan journalistin pääluottamusmiehenä toimiminen ja monet muut luottamustehtävät kantoivat Hanne Ahon Suomen Journalistiliiton ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi. Hanne Aho on kulkenut omanlaisiaan urapolkuja jo aivan nuorena. Yläasteen hän kävi sisäoppilaitoksessa Anna Tapion koulussa Aitoossa ja oppi siellä samalla emännän aakkoset: kynimään…

kirjoittanut Riitta Lehtimäki, julkaistu 14. 11. 2021

Tyyne Luoma – Suomen ensimmäinen terveydenhuoltoneuvos

Yksilöön kohdistuva terveydenhuoltotyön kehittäminen alkoi Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Uranuurtaja Tyyne Luoma oli avainasemassa, kun Suomeen suunniteltiin terveyssisarten koulutusta, terveyssisar- ja neuvolalain aikaansaamista ja terveyssisartyön jatkuvaa kehittämistä. Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, järjestötyöntekijä, opistonjohtaja ja lääkintöhallituksen asiantuntija Tyyne Luoma sai ensimmäisenä Suomessa terveydenhuoltoneuvoksen arvonimen vuonna 1961. Tyyne Luoma osallistui moniin komiteoihin ja muihin valtion, kuntien ja järjestöjen työryhmiin sekä…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 14. 11. 2021

Charlotte Backman – ensimmäinen nainen valtion virassa

Sofie Charlotte Backman (1835-1927) oli ensimmäinen valtion viran saanut nainen Suomessa. Hänet nimitettiin Kajaanin postimestariksi vuonna 1878. Samanlaisen postimestarin viran sai vielä kaksi naista, Florentine Lind Kotkassa ja Rosa Forstén Salossa, ennen kuin vuoden 1888 postiasetus kielsi naisen nimittämisen korkeisiin virkoihin. Kaikki virat, joihin kuului käskyvaltaa, varattiin asetuksella miehille. Kukaan näistä kolmesta ei ollut viranhoidossaan…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 18. 9. 2021

Anna, Seiska ja Aller virstanpylväitä Eeva-Helena Jokitaipaleen pitkällä uralla

Eeva-Helena Jokitaipale aloitti toimittajauransa kesätoimittajana paikallislehti Itä-Hämeessä. Tosin vähän nuorempana kuin yleensä eli jo lukiolaisena. ”Olin lukiossa ajatellut rikosasianajajan tai toimittajan uraa, Seiskassahan nämä molemmat puolet sitten myöhemmin yhdistyivät”, naurahtaa Betsynä paremmin tunnettu päätoimittajaksi ja julkaisujohtajaksi urallaan päätynyt konkari. Betsy aloitti Tampereella lehdistö- ja tiedotusopin opinnot vuonna 1970. Toimittajan ura jatkui Keskisuomalaisessa sekä alue- että…

kirjoittanut Merja Helle, julkaistu 18. 9. 2021

Asta Heickell – Miksi Yleisradio vaikeni lotista

Tulin Yleisradioon lehdistöstä 1965 Hella Wuolijoen perustaman ”Kotien ohjelmat” -nimisen toimituksen toimituspäälliköksi. Muutin omana päällikkökautenani nimen ”Perheradioksi”. Se sopi hyvin yhteen ”Kouluradion” ja ”Lasten radion” kanssa. Ensimmäinen toimituspäällikkö oli Juho Kusti Paasikiven tytär Annikki Paasikivi. Wuolijoki oli nimitetty pääjohtajaksi 1945 ja erotettu harjoitetun ohjelmapolitiikan vuoksi 1947 Lex Jahvetin perusteella. Pääjohtajan nimitys siirrettiin sen jälkeen yhtiön…

kirjoittanut Asta Heickell, julkaistu 29. 8. 2021

Leila Kastelli – Ruusumuori ja kulttuurivaikuttaja

Leila Kastelli syntyi muusikko Matti Tuhkalan perheeseen Raahessa vuonna 1948. Lapsuudenkoti sijaitsi Palonkylässä muutaman kilometrin päässä Raahen keskustasta. Metsät ja luonto olivat lähellä ja koko perheelle tärkeitä. Retkiä merenrantaan ja metsään eväiden kanssa Tuhkalat tekivät usein. Näin luonnonkasvit, marjat ja sienet tulivat tutuiksi jo lapsena. Leilan äiti hoiti kukkia ja mansikoita täynnä kasvavaa puutarhaa ja…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 25. 8. 2021

Helmi Pallari – Syytettynä sodan vastustamisesta

Edesmennyt äitini palasi viimeisinä vuosinaan useasti kertomukseen eräästä oikeudenkäynnistä. Äiti joutui todistajaksi oikeudenkäyntiin Koivun koulun opettajaa Helmi Pallaria vastaan. Opettajaa syytettiin armeijan vastaisista puheista ja esivallan solvaamisesta. Opettaja Pallari oli Jehovan todistaja. Äitini muistelut todistaa oikeaksi hänen sittemmin, isäni kuoleman jälkeen, esille ottamat sota-aikaiset kirjeensä isälle, kuinka hän oli todistanut opettajan puolesta ja kuinka opettaja…

kirjoittanut Tapio Salo, julkaistu 25. 8. 2021

Laina Riihonen – Valonviejä kansalle

Keväällä 1923 valittiin uusi opettajatar Kuhmoniemen kirkonkylän 2-opettajaiseen kansakouluun. Hän oli Laina Lyydia Korpela, joka pian kesän koittaessa muutti uuteen kotipitäjäänsä. Mikä sai Hämeen viljavilla vainioilla varttuneen 31-vuotiaan terhakkaan neidon muuttamaan ”ihmisten ilmoilta” kauas periferiaan Kainuun korpeen? Vastaukseksi riittää yksi sana: rakkaus. Laina oli kihlautunut tammikuussa 1922 naapurikylänpojan Akseli Riihosen kanssa. Tuolloin hän oli opettajana…

kirjoittanut Tuula Hyyrö, julkaistu 9. 8. 2021

Kirsti Ojala luokkaretkellä

Kirsti Ojala. o.s. Hiltunen s.1947 Hailuodossa. Olen elänyt etuoikeutettujen joukossa, koska minulla on ollut aina työtä. Uskon, että työttömyys olisi ollut minulle pahin itsetunnon tuhoaja. Pidän tärkeimpänä voimavarana itsetuntoani, minkä turvin olen selvinnyt kohtuudella kovassa kilpailuyhteiskunnassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Äitini Greetta Sofia Hiltunen o.s. Laurila oli hailuotolainen, syntynyt vuosisadan alussa 1904, isä Eino Hiltunen…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 4. 8. 2021

Heli Eskolinilla upea elämänkaariura vauvasta vaariin

junaansa. Mutta tuleva isä ei antanut periksi, ja niin pariskunta matkusti konduktöörin vaunussa Helsinkiin. Ongelmat jatkuivat. Tytär syntyi sunnuntaina kovan ukonilman raivotessa eikä äidiltä tullut maitoa. Onneksi samassa huoneessa oli everstinna, joka imetti lapsensa ohella myös 2,3 kiloa painavan vastasyntyneen ja antoi tälle samalla ”kovan äänen”. Painon vähäisyyden syynä oli äiti, joka oli antanut odottaville…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 1. 8. 2021

Esteri Heikinheimo – Suomen ensimmäinen naispankinjohtaja oli Kemijärveltä

Esteri Maria Heikinheimo syntyi Hailuodossa 8.2.1874 Heikelin perheen kahdeksanneksi lapseksi ja hän kuoli 13.12.1957 Kemijärvellä. Muutti sukunimensä Heikel vuonna 1908 nimeksi Heikinheimo. Hänet valittiin Suomen ensimmäiseksi naispankinjohtajaksi vuonna 1905, hän oli ensimmäinen nainen Kemijärven kunnallisvaaleissa vuonna 1920 ja ensimmäinen naisehdokas Kemijärveltä vuoden 1927 eduskuntavaaleissa. Esteri Heikinheimo oli merkittävä sivistys- ja kulttuurielämän kehittäjä. Esteri Heikinheimon isä,…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 18. 7. 2021

Eeva Raekallio – Elämänvaiheista ja elämäntyöstä

EEVA RAEKALLIO (Eva Sarlin — Eva Hagelberg — Eeva Raekallio) 3.10.1876 — 9.11.1951 Muistitiedon, kirjallisen aineiston ja painettujen lähteiden pohjalta koonnut Vuokko Raekallio-Teppo Syksyllä 1973 äitimme, Vuokko Raekallio-Teppo, päätti vihdoin toteuttaa jo kauan mielessään olleen ajatuksen: kirjoittaa sukulaisia ja lähiystäviä varten oman äitinsä Eeva Raekallion elämäkerran. Käsikirjoitus oli kolmea viimeistä jaksoa lukuun ottamatta valmis kevättalvella…

kirjoittanut Vuokko Raekallio-Teppo, julkaistu 7. 7. 2021

Oili Tolvanen Matematiikan vihaajasta atk-toimittaja

Oili Tolvanen ei pienenä haaveillut toimittajan töistä, vaan isosiskosta piti tulla perheen journalisti. Toisin kuitenkin kävi. Helsingin yliopistossa Oili valitsi pääaineeksi poliittisen historian, koska siinä ei tarvinnut suorittaa tilastotieteen peruskurssia. ”Yritin kyllä!” Parin vuoden opintojen jälkeen piti ryhtyä miettimään tulevaisuuden työpaikkaa. ”Tutor ilmoitti, että poliittisen historian opiskelijoille töitä on joko järjestöissä tai tiedotusvälineissä. Minä tein…

kirjoittanut Merja Helle, julkaistu 7. 7. 2021

Margareta Keskitalo tunnettiin yhteiskuntakriittisistä nuortenkirjoistaan

Margareta Keskitalo (o.s. Martinmäki) syntyi Pyhäjoella 30.4.1921. Hän menetti äitinsä 4-vuotiaana ja sen jälkeen hänet sijoitettiin sukulaisten luo. Hän palasi kotiin 9-vuotiaana. Hän elätti itsensä piikatyttönä jo 12-vuotiaana. Runoja hän kirjoitti tytöstä asti. Ensimmäisen runonsa hän kirjoitti lastenlehti Pääskyseen alle 10-vuotiaana. Keskitalo sai innostuksen kirjoittamiseen isältään Villeltä, joka kirjoitti oululaisiin työväenlehtiin ja avusti Raahen Seutua.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 9. 5. 2021

Elsa Maria Korhonen

elivät vanhuusikään. Vuonna 1903 Jussi osti Kilkasen torpan pyhäkoulunopettaja Oittiselta 150 markalla perheelleen kodiksi. Elsan koulukäynnistä on muistona rihvelitaulu luultavasti kiertokouluajalta ja muutamia vesiväripiirustuksia kansakoulusta. Koulunkäynti oli mahdollista tytöllekin, kun Saikarin koululle ei ollut koulumatkaa kuin vajaat kolme kilometriä. Elsa piti oppimisesta. Hän olisi halunnut käydä koulua enemmänkin, mutta se ei vielä tuolloin ollut mahdollista…

kirjoittanut Hannu Korhonen, julkaistu 11. 4. 2021

Aila Pervonsuo – Berliinistä Pasilaan ja puhelinvaihteesta päätoimittajaksi

“Haaveilin nuorena, että minusta tulisi politiikan toimittaja. Sellainen ‘tähtitoimittaja’, joka tekee poliittisia reportaaseja ja syvähaastatteluja. Mutta ei se mennyt lähellekään niin. Vähän harmi, etten tällaista journalismia päässyt enkä kyennyt tekemään. Mutta joskus on pakko tehdä, mitä eteen tulee, vaikka se ei olisikaan niin mieluista. Olenhan minä toki menestynyt työssäni ja saanut kiitosta ja kehuja. Ei…

kirjoittanut Merja Helle, julkaistu 31. 3. 2021

Terttu Kukkonen – MAAILMA EI LAISKOJA ELÄTÄ

Työtä kuudella vuosikymmenellä 1963 – 2012 Eläkeläisenä 2012 alkaen Anneli Halme: Ympäristö, perimä ja läheiset ihmiset vaikuttavat siihen, millaisia meistä tulee. Mitä valintoja teemme. Mistä löydämme tavan ilmentää omaa kasvuamme. Terttu Kukkosen, kaupunkilaistytön minäkuvan takaa löytyy isän ammatin myötä kasarmialueen järjestelmällinen omaleimaisuus. Sekä kauneudentajuisen äidin antama ahkeran ja yritteliään naisen malli. Sosiaalisten…

kirjoittanut Terttu Kukkonen, julkaistu 28. 3. 2021

Ritva Karhula: Urani aikana radio monipuolistui monta kertaa

”Opin lukemaan viisivuotiaana ja olen aina kirjoittanut, jo pikkulikkana maalaistalon peräkamarissa. Runoja, satuja ja jatkokertomuksia julkaistiin lapsena maakuntalehdessä. Päiväkirjan yksityisyydestä kävin toistuvia taisteluita äitini kanssa. Varhaisteininä luin romaanin toimittajan työstä. Siitä lähtien tiesin, että maanviljelijän tyttärestä tulee toimittaja. Koti arvosti koulutusta, ja hain tietysti Tampereelle opiskelemaan. Opintoihin kuuluvaa ennakkoharjoitteluun en ymmärtänyt ajoissa etsiytyä, mutta yllättävän…

kirjoittanut Ritva Karhula, julkaistu 21. 3. 2021

Sigrid Axelson oli opettaja ja taiteilija

Sigrid Sofia Axelson syntyi Joensuussa 15.3.1871 upseerin perheeseen. Lapsuudenkoti oli komea Linnunniemen huvila. Taloustyöt jäivät tytölle vieraaksi, mutta muuten hän oli käsistään taitava. Hän aloitti koulutaipaleensa Joensuun tyttökoulussa, josta siirtyi Helsingin suomalaiseen jatko-opistoon vuosiksi 1889-1890 ja 1894-1896. Hänen tiensä kulki Helsingin käsityökoulun jälkeen Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja yliopiston piirustussaliin. Häntä opettivat muiden muassa Albert Gebhard, Carl…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 21. 3. 2021

Eeva-Liisa Pennanen – Bingohallin hoitajasta päätoimittajaksi

Eeva-Liisa Pennasen ura sai alkunsa liftausreissulla. ”Liftasimme kaverin kanssa kahden miehen kyytiin, ja he kysyivät mitä teemme työksemme. Ja minähän sanoin, että olemme toimittajia.” Todellisuudessa Pennanen ei kuitenkaan ollut toimittaja vaan Kuopion Pallotovereiden bingohallin hoitaja. Aikaa myöten valheesta tuli kuitenkin itseään toteuttava ennuste. Seuraavana vuonna 25-vuotias Pennanen hakeutui henkilöstösihteerikurssille Kuopioon. Kurssin kautta hän…

kirjoittanut Emma Jolkkonen, julkaistu 7. 3. 2021

Kansainvälisyys on Satu Lipposen työelämän punainen lanka

Kalevan yhteiskoulun oppilaana Satu Lipponen tuijotteli koulun pihalta Sorsapuiston yli Tampereen yliopistoa, jonne pääsikin opiskelemaan vuonna 1975 kansainvälistä politiikkaa ja sivuaineina tiedotusoppia ja kansantaloustiedettä. Nurmijärveläinen Satu Lipponen on nyt, vuonna 2021, Syöpäjärjestöissä johtajana vastuualueenaan strategia ja ennakointi neljättä vuotta. Matka nykyiseen tehtävään on ensimmäisestä vakituisesta työpaikasta kestänyt 45 vuotta ja se on ollut mielenkiintoinen ja…

kirjoittanut Anu Kytölä, julkaistu 7. 3. 2021

Rosemarie Särkkä: Uutiskuvaajana nainen jäi jalkoihin

Oli tammikuu 2009. palasivat Helsinki-Vantaalle Unkariin suuntautuneelta häämatkaltaan. Tuoretta avioparia oli vastaanottamassa kolme valokuvaajaa, heidän mukanaan Ilta-Sanomille työskennellyt Rosemarie Särkkä. ”Kaksi isoa mieskuvaajaa tunki eteeni ja jyräsi minut täysin. Jäin sanamukaisesti jalkoihin.” Nainen valokuvaajana ei ollut enää harvinaisuus noina vuosina, mutta uutispuolella ala oli selvästi miehinen. Se näkyi ilmapiirissä. ”Tyypillinen keskustelu kulki niin, että mitenkähän…

kirjoittanut Tiina Vahtera, julkaistu 7. 3. 2021

Katja Hedberg – ”Journalismi on kulkemista totuutta kohti”

Syksyllä 2009 toimittaja Katja Hedberg matkusti valokuvaaja J kanssa juttumatkalle sisällissotien runtelemaan Kongoon. Matkan tarkoituksena oli käydä tutustumassa paikalliseen kouluun, joka oli rakennettu kuopiolaisten keräämillä varoilla. Matkan jälkeen Katja palasi töihinsä Savon Sanomiin, mutta Kongo ei jättänyt häntä rauhaan. Seuraavana vuonna hän lähti juttumatkalle uudelleen. ”Kauheudet, joita siellä näimme, käänsivät maailmani äitinä, naisena…

kirjoittanut Emma Jolkkonen, julkaistu 7. 3. 2021

Kaija Vähäsöyrinki: Maataloustoimittajana maakuntalehdessä

”Mitä katoavan elinkeinon edustaja”, tapasi tunnettu nivalalainen vaikuttaja Jaakko Vuolteenaho avata keskustelun aina, kun hän soitti minulle. Vuosikymmenien ajan. Katoavuus ei viitannut lehtityöhön vaan maatalouteen, jonka vaikeuksista usein uutisoin. Maakunnan talonpojat perustivat Keskipohjanmaan 1917 puolustamaan alueen etuja. Maaseudun ihmisten henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen oli vahva arvo alusta alkaen. Keskipohjanmaa on luultavasti ainoa maakuntalehti, jossa…

kirjoittanut Kaija Vähäsöyrinki, julkaistu 7. 3. 2021

Lempi Hanhisalo – Kun suurin osa miespäätoimittajista järkyttyi

Vaskiseppä Johan Viktor Löfgrenin ja vaimonsa Matildan tytär Lahja Lempi syntyi 1896 Helsingin Kalliossa. Osa perheenjäsenistä suomalaisti sittemmin nimensä Venojaksi, niin Lempikin. Lapsuus ja nuoruus viisilapsisessa perheessä kuohuvassa, itsenäistyvässä ja pian sisällissodan repimässä maassa antoi rohkeutta kohdata haasteita. Ja rohkeutta tarvittiinkin! Helsingin kaduilla liikkui sotilaita pistimineen. He yrittivät sulkea kadun, mutta Lempin johdolla tyttöjoukko vain…

kirjoittanut Helena Anttiroiko-Mehtälä, julkaistu 28. 2. 2021

Tiia Rantanen – ”Parasta on jos saa ihmisen nauramaan”

Tiia Rantasen suuri unelma toteutui alkuvuodesta 2018. Hän oli haaveillut omasta podcastista jo pitkään, ja kokeillutkin sellaisen tekemistä ystävänsä kanssa. Kaipuu kohti jotain omaa oli kuitenkin suuri. Asiat lähtivät rullaamaan, kun Rantanen löi päänsä yhteen toimittajakollegansa kanssa. Viinilasillisten äärellä hioutui ajatus podcastista, jossa kerrottaisiin kavereille sattuneista noloista jutuista. ”Annalla oli sisältöidea ja minulla vahva visio…

kirjoittanut Emma Jolkkonen, julkaistu 28. 2. 2021

Anna-Stina Nykänen: Hesarin kapinallinen

Anna-Stina Nykäsen kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen juontaa juurensa Kuopion Linnanpellon lukioon. Siellä hän kuului kaveriporukkaan, joka kävi usein innokkaita keskusteluja ja väittelyitä. ”En ole koskaan ollut mikään kirjoittaja, mutta mulla oli tämä maailmanparantamisen halu.” Halu muuttaa maailmaa johdattikin Anna-Stinan kokeilemaan siipiään toimittajana. Ensimmäisen työpaikkansa hän sai vuonna 1981 kuopiolaisesta Uutiskukko-lehdestä. Kuopiosta tie jatkui Helsingin yliopistoon opiskelemaan…

kirjoittanut Emma Jolkkonen, julkaistu 28. 2. 2021

Tytön tie Viipurista Savoon – opettaja Ida Nissisen elämäntaival

Sukuni vahvat äidit ja naiset Mummoni Walpuri Ylä-Outinen syntyi Säkkijärvellä noin v. 1842 ison talon tyttärenä. Äitinsä kuoltua hän lähti etsimään työtä ja omaa elämää Viipurista. Siellä hän tapasi myös Säkkijärveltä kotoisin olevan pojan, Aatami Pönkän, jonka kanssa avioitui Viipurissa. Aatami oli lihakauppias. He saivat viisi tytärtä ja kaksi poikaa. Vappu-mummo oli hyvin tarmokas ja…

kirjoittanut Kerttu Tapaninen, julkaistu 28. 2. 2021

Lasikaton murtaja Terttu Häkkinen – Asian pitäisi olla keskiössä, ei persoonan

Hämeen Sanomien päätoimittajana kymmenvuotiskauden 1992-2002 toiminut Terttu Häkkinen ei nimityksensä aikaan edes huomannut, että särki lasikaton. Joku siitä sitten huomautti, ja pakkohan se oli uskoa. Seitsenpäiväisissä lehdissä vastaavina päätoimittajina oli tosiaankin ollut vain miehiä. Asemasta päätoimittajakunnan ainoana naisena oli etua. Terttu muistettiin, mikä helpotti yhteydenottoja vaikkapa politiikan ja talouden ykkösketjun päättäjiin. Seminaarien ja kurssien päivällisillä…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 28. 2. 2021

Helena Anttiroiko-Mehtälä – Työn ohella tiedon lähteille

Kiinnostus kirjoittamiseen ja äidinkieleen sekä intohimo kirjoihin ja lukemiseen sai minut jo varhain haaveilemaan toimittajan työstä. Jo ollessani kansakoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla 1960-luvulla opettajamme Kerttu Erkkilä lähetti oppilaiden tekstejä ja piirroksia maakuntalehti Keskipohjanmaahan, jossa ne julkaistiin Lasten iloksi -palstalla. Toimittaja Annikki Wiirilinna kävi tekemässä luokastamme juttua ja ottamassa kuvia lehteen, mikä innoitti kirjallisiin puuhiin.…

kirjoittanut Helena Anttiroiko-Mehtälä, julkaistu 28. 2. 2021

Sole Lahtinen-Manninen: HS:n kirjeenvaihtajahistorian ensimmäinen äiti ja vaimo

Alku Skandinavian-kirjeenvaihtajana oli tukala syyskuussa 1994. Edeltäjän poismuutto viivästyi, ja Tukholman-työhuoneisto piti remontoida. yöpyi viikkoja hotellissa. Työtehtävät vyöryivät päälle: Tanskan parlamenttivaalit sekä Ruotsin ja Norjan vaalit EU-jäsenyydestä. Niiden välissä virolainen autolautta Estonia upposi myrskyssä Itämerellä. Liki tuhannesta matkustajasta menehtyi yli 800. Ruotsalaisia heistä oli 501. ”Sitä maansurua raportoin sitten kaiken ohella Ruotsista. Onneksi kollega tuli…

kirjoittanut Vellamo Vehkakoski, julkaistu 28. 2. 2021

Keski-Suomen äiti Impi Sirkka

Impin isä , synt. Vesannolla 3/7 1859, asuivat Niinivedenpäässä Niemen talossa ja lähtivät nälkävuonna 1867 nälkää pakoon. Tämän isä Matti Korhonen ja vaimo Susanna Korhonen, ensimmäinen serkku, ja saivat maksaa sukurahaa siitä, että saisivat mennä naimisiin.” Muistitiedot eivät pidä kaikin osin paikkaansa ihan tarkasti. Impin äidinpuolen isovanhemmat eivät päässeet nälkää pakoon, vaan kuolivat nälkään tai…

kirjoittanut Hannu Korhonen, julkaistu 24. 2. 2021

Annikki Wiirilinna – Legenda jo eläessään

ANNIKKI WIIRILINNA o.s. Tilvis, syntynyt vuonna 1921 maanviljelijäkodissa Kalajoella, oli toimittaja jos kukaan. Hän halusi niin kiihkeästi toimittajaksi, että saapuessaan opiskelijana kesälomalle Helsingistä, asteli asemalta heti Keskipohjanmaan toimitukseen, joka sijaitsi Kokkolassa Isokatu kahdessa asemaa vastapäätä. Annikki pyysi päästä kesätoimittajaksi vaikka ilman palkkaa. Hän teki sittemmin muutamia taukoja lukuun ottamatta pääasiallisen elämäntyönsä Keskipohjanmaassa vuodesta 1948 vuoteen…

kirjoittanut Raija Pelttari, julkaistu 24. 2. 2021

Kirsti Pohjonen – lahjomaton toimittaja

farmaseutti. Molemmat vanhemmat olivat kiinnostuneita kulttuurista: isä kuvataiteista – hän oli harrastajamaalari – äiti musiikista ja teatterista. Molemmat myös lukivat paljon. Vanhempien sivistys vaikutti myös tyttären elämään. Kirsti muistaa käyneensä teatterissa ja konserteissa jo pienenä. Viuluakin hän opetteli soittamaan ja tanssi balettia kahdeksan vuotta. Tampereella oli 1940–50-luvuilla kaksi merkittävää tanssitaiteilijaa: . Kirsti kävi Liisi…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 24. 2. 2021

Leena Ahlholm – Kirjoittava elämä

Tulevan työurani suunta määräytyi abikeväänä 1969. Koulussa vahvin aineeni oli äidinkieli, jossa kielioppia ja kirjallisuutta ei opetettu erikseen. Molemmat olivat mieliaineitani. Lukiossa erityisesti kirjallisuus ja sen analysointi alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Valkolakit saatiin toukokuun viimeisenä päivänä 1969. En tehnyt tietoisesti suunnitelmaa ammatista ja siihen opiskelusta. Vanhempien kanssa siitä varmaan oli puhetta. Kirjoittaa halusin; siis toimittajaksi…

kirjoittanut Leena Ahlholm, julkaistu 20. 2. 2021

Hilda Kuokkanen – Lappeen kätilö

Rippikirjasta saa sellaisen käsityksen, että isojaossa muodostettu Pekkala (Kerkonjoensuu 19) oli 1800-luvun puolivälissä jaettuna neljään osaan (1). Nujulan kaupungin historian (2) mukaan talon alkuperäisen nimen säilyttäneen puoliskon osatalot sijaitsivat Pänttärintaipaleella Saikarinniemellä. Toista asui kylänvanhin (byaman) Pekka Lassinpoika Korhonen s. 1825 ja toista Aatami Matinpoika Raatikainen s. 1820 puolisonaan Pekan sisko Loviisa s. 1819. Pekka Korhonen…

kirjoittanut Hannu Korhonen, julkaistu 20. 2. 2021

Hilma Kilkkinen – 14 vuotta sotavankina Siperiassa

Kansakoulunopettaja Hilma Pilvikki Kilkkinen syntyi Taipalsaarella 23.12.1897. Äiti Regina o.s. Hietamies ja isä Adam Kilkkinen muuttivat Taipalsaarelta vuonna 1911 Lappeenrantaan. Perheessä oli yhdeksän lasta, joista kolme kuoli aivan pieninä. Sisaruksista vanhin Anders eli Antti ja veli Evert muuttivat 1903 Yhdysvaltoihin. Iida jäi Lappeenrantaan, August lähti merille ja nuorin veli Väinö valmistui Hilma-siskonsa tavoin kansakoulunopettajaksi. Hilma…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 14. 2. 2021

Maarit Tyrkkö – Lyhyt jakso lähellä valtaa, kokonainen elämä toimittajana

Maarit Tyrkkö ajattelee työuraansa tienä, josta on haarautunut monia polkuja. Niistä on pitänyt valita epävarmana siitä, mihin ne vievät. On vain pitänyt uskoa valitsemaansa tiehen – siihen, että se sattuma on oikea. Tämä tunne on vain vahvistunut koronakesän ja -syksyn kuukausina, jotka hän on viettänyt Kansallisarkistossa Helsingin Kruununhaassa järjestämässä arkistojaan. Maarit Tyrkkö sanoo tätä ”toimita…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 7. 2. 2021

Raija Pelttari – Muistoja Keskipohjanmaasta

Tässä oma tekemäni juttu kulttuuritoimittajan vuosistani Keskipohjanmaassa. Viivyin ja viihdyin Keskipohjanmaassa lähes 40 vuotta eli täsmällisesti ilmaistuna 37, 5 vuotta vuodesta 1968 vuoteen 2005 saakka. Koko ajan kulttuuritoimittajana ja myöhemmin sen esimiehenä. Koulutukseltani olen filosofian maisteri (s.1940 Lapualla) Helsingin yliopistosta ja tavoitteenani oli äidinkielenopettajan ura. Kokeilinkin opettajana muutaman vuoden pohjoisessa Lapissa ja viihdyin lasten kanssa.…

kirjoittanut Raija Pelttari, julkaistu 7. 2. 2021

Lyydi Maria Yliraasakka – sairaanhoitajana rintamalla, kunnankätilönä äitiysneuvolatoimintaa kehittämässä

Maijan elämä poikkesi muiden sukumme voimanaisten elämästä. Hänestä ei tullut talon emäntää eikä hän jäänyt kotitilalleen niin kuin naimattomien naisten ennen oli tapana. Maija oli täti, joka kävi meillä lomillaan ja sukujuhlissa. Hän pukeutui hyvin, käyttäytyi hillitysti, joskus jopa hieman hienostelevastikin ja hurautti autollaan pihaan jo silloin, kun miehet näkivät vasta unta traktorista. Hän oli…

kirjoittanut Marja-Leena Pernu, julkaistu 31. 1. 2021

Anna-Liisa Lilius – Sitkeää tiedon hakua lukijan puolesta

Anna-Liisa Liliuksen, Annukan, lapsuudenkoti Haapajärvellä oli tiedonhaluinen. Rautatieläis-isä ja pankkivirkailijaäiti lukivat Helsingin Sanomia, mistä myös tytär oppi seuraamaan maailman menoa. ”Isän kanssa keskustelin yhteiskunnallisista asioista. Meillä oli suorastaan urheiluna se keskustelu. Kun opiskeluaikana menin kotiin, äiti ihmetteli, että ’voi hyvänen aika, kun yökaudet täytyy puhua’.” Perhe muutti Ouluun 1964 isän työn vuoksi. Annukka kävi lukion…

kirjoittanut Hanna Rajalahti, julkaistu 31. 1. 2021

Outoja perunoita ja ympäristönsuojelua – Yrsa Slotten mielestä toimittajalla on oltava halu vaikuttaa ja parantaa maailmaa

Pieni tyttö, joka keinotteli itsensä uhkarohkeasti yläkerran huoneestaan kuistin katolle ja huuteli sieltä ohikulkeville ihmisille. Koulutyttö, joka vaikutti suuna päänä oppilasneuvostossa, ja myöhemmin monissa muissa yhdistyksissä. Tyttö, joka kulki usein metsissä metsäteknikko-isänsä kanssa ja oppi rakastamaan luontoa. Toimittaja, joka rohkeasti avasi suunsa infoissa ja otti asioista selvää perusteellisesti, aina kaupunginhallituksen b-listoja myöten. Nämä mielikuvat, tai…

kirjoittanut Leena Nygård, julkaistu 31. 1. 2021

Riitta Vihavainen – Urheilutoimittajan piti ansaita kollegojen ja haastateltavien arvostus

Riitta Vihavainen aloitti Uuden Suomen urheilutoimittajana vuonna 1980, yhtenä ensimmäisistä naisista alalla. Kotoaan urheilukipinän saanut Riitta Vihavainen oli tottunut seuraamaan urheilua tarkasti, mutta urheilutoimittajan ammatissa hän joutui taistelemaan saadakseen arvostusta, etenkin miespuolisilta kollegoiltaan. Uuden Suomen urheilutoimituksessa vuonna 1980 aloittanut Vihavainen oli ensimmäisiä suomalaisnaisia urheilutoimittajana. Häntä ennen alalla olivat vain Helsingin Sanomien Marjut Svahn ja Reetta…

kirjoittanut Kaija Yliniemi, julkaistu 31. 1. 2021

Päivi Alasuutari: Osa asioista on menossa hyvään suuntaan

Päivi Alasuutari aloitti sosiologian opinnot Tampereen yliopistossa vuonna 1981. Hän oli vuotta aiemmin pyrkinyt lukemaan erittäin suosittua tiedotusoppia mutta ei päässyt sisään. Tampereella opiskeleva isoveli ja hänen kaverinsa onneksi neuvoivat, että tiedotusopin ei tarvitse olla pääaine, jos aikoo toimittajaksi. – Olin saanut koulusta hyvän kirjoittajan itsetunnon, ja minua kiinnostivat yhteiskunnalliset asiat. Olen kotoisin duunariperheestä, joten…

kirjoittanut Johanna Liukkonen, julkaistu 17. 1. 2021

Lotta Jaanu – musiikki on elämäni suola

Lotta-Liisa Jaanu (o.s. Elo) syntyi Pusulassa läntisellä Uudellamaalla viikkoa ennen talvisodan syttymistä. Koti oli Ikkalan kylän kansakoululla, missä hänen äitinsä Annikki Elo oli alakoulun opettajana. Isällä, Ahti Elolla, oli maatila, jossa Lotta sai kokea maalaistytön elämää ja oppi jo tällöin rakastamaan metsää. Lotta Jaanu kertoo, että hänen lapsuudenkotinsa ja koulunsa olivat hengeltään hyvin isänmaallisia ja…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 9. 1. 2021

Marjut Lindberg: ”Median rooli vahtikoirana turvaa heikoimpien oikeuksia”

Käsitöistä ja ompelemisesta kiinnostunut Marjut Lindberg vietti osan kesästä 1969 Hollolan naisteollisuuskoulun käsityöopistossa. Tähtäimenä oli valmistua käsityönopettajaksi. Se oli hänen ainoa tulevaisuuden suunnitelmansa. – Olen aina ommellut, neulonut ja tehnyt paljon muitakin käsitöitä. Minulla oli tuossa koulussa kuitenkin tosi ”kettumainen” opettaja. Hänen takiaan päätin, ettei minusta koskaan tule ainakaan käsityönopettajaa. Pysyköön käsityö harrastuksena ja niin…

kirjoittanut Anne-Maj Aunula, julkaistu 29. 12. 2020

Maarit Tastula – ”Tärkeintä on saada itsensä ulos poterosta”

Yhdysvaltalaiskirjailija Louisa May Alcotin klassikkoteos, Pikkunaisia (1868, 1869) ja kanadalaiskirjailija Lucy Maud Montgomeryn Pieni Runotyttö (1923) ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen moniin tyttöihin ja naisiin ympäri maailman. Yksi, jonka sisäistä maailmaa teokset aikanaan myllersivät, on kahdeksalla Telvis-palkinnolla useasti noteerattu suomalaistoimittaja Maarit Tastula. – Luin aikoinaan paljon suosittuja tyttökirjoja, muun muassa Pikkunaisia ja Pientä runotyttöä. Samaistuin kirjojen…

kirjoittanut Maria Paldanius, julkaistu 20. 12. 2020

Marja Kytömäki – Järjestölehdessä kuului lukijoiden ääni

– Haaveilin, millaisen lehden perustaisin, jos voisin. Näin Marja Kytömäki kuvaa mietteitään kouvolalaisena ylioppilaana 1977. Toimittajan työ kiehtoi. Silti hän hakeutui Helsingin yliopistoon opiskelemaan kansatiedettä, joka vaihtui pian ihmisläheisemmältä tuntuneeseen uskontotieteeseen. Yliopisto-opintojen lomassa Marja kävi Laajasalon lehdistö- ja tiedotusopin kurssin, työskenteli kesän Yleisradion Kaakkois-Suomen alueradiossa, kirjoitti ja teki taittotöitä freelancerina eri julkaisuihin, perusti perheen ja…

kirjoittanut Karjalainen Merja, julkaistu 20. 12. 2020

Merja Karjalainen – Alan vaihto palautti ilon kirjoittamiseen

Merja Karjalainen on uuden edessä. Pitkä ja monipuolinen toimittajan ura tuli käännekohtaan kevättalvella 2018, kun työhön ei enää löytynyt paloa. Tähän hetkeen jokainen aikaisempi työ tuo kuitenkin jotakin, eniten vuodet Työ Terveys Turvallisuus -lehden toimituspäällikkönä ja päätoimittajana. Merja kuvaa itseään ihmiseksi, joka toimii innoituksen mukaan. – Palo, halu ottaa selvää ja toimia sanansaattajana jonkun toisen…

kirjoittanut Marja Kytömäki, julkaistu 20. 12. 2020

Katri Antell – Anopin resepteillä menestykseen

”Antell antaa pullan ja kahvin. Siinä on meillä voima vahvin.” Tämä oli yksi Antellin leipomon mainoslauseista. Paljon oli tapahtunut ennen kuin Katri Antell oli saanut leipomoyrityksensä Oulussa menestymään. Päästäksemme perille Katri Antellin huikeasta urasta leipomoalan yrittäjänä, meidän on mentävä ajassa taaksepäin vuoteen 1842, jolloin pieni sluuppi Svan miehistöineen vajosi meren syvyyksiin kovassa myrskyssä. Laivan ruorissa…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 9. 12. 2020

Raili Malmberg – valovoimainen opettaja, päätoimittaja ja järjestöaktiivi

Opetusneuvos Raili Malmberg (omaa sukua Vasara) on monista yhteyksistä tunnettu vaikuttaja, joka on elämänsä aikana työskennellyt opettajana monilla kouluasteilla ja toimittajana sekä osallistunut työnsä ohella ja eläkkeellä ollessaan lukuisiin järjestöihin niiden kantavana voimana. Taitavana sanankäyttäjänä hän on esitelmöinyt ja luennoinut erilaisille yleisöille ja kirjoittanut monia teoksia. Raili Malmberg syntyi Helsingissä 22. marraskuuta 1926. Hän vietti…

kirjoittanut Pirkko Nuolijärvi, julkaistu 4. 12. 2020

Liisa Vasama – käytännön sosiaalipoliitikko, suorapuheinen verkostoituja

Liisa Vasaman elämän ja poliittisen toiminnan johtotähtenä olivat lapset – lapsen asema ja heidän parhaansa. Liisa oli hyvin aktiivisesti mukana, kun Helsingissä kehitettiin edelläkävijänä Suomessa kaikille avointa nykyaikaista päivähoitojärjestelmää. Hän toimi lasten päivähoitolautakunnan puheenjohtaja aikana, jolloin maahan rakennettiin nykyinen, kansainvälisestikin arvostettu päivähoitojärjestelmä. Ennen päivähoitolain voimaan astumista 1973, lasten päivähoito oli vähän kuin huutolaistoimintaa. Äidit laittoivat…

kirjoittanut Leila Vasama, julkaistu 25. 11. 2020

Tytti Pernu – Tornion terästehtaan ensimmäinen naispääluottamusmies

Euroopan suurimman terästehtaan Torniossa sijaitsevan Outokummun työntekijöiden pääluottamusmies oli Tytti Pernu vuosina 2019-2020. Hän oli Tornion tehtaiden 51-vuotisen historian ensimmäinen terästehtaan työntekijöiden pääluottamusmieheksi valittu nainen. Työvuosia on tullut saman yhtiön palveluksessa 25, joista luottamusmiehenä 14 vuoteen 2020 mennessä. – Olen peräänantamaton sinnikko, minä en koskaan anna periksi. Tytti Pernu syntyi Oulussa vuonna 1971. Lapsuudessaan perhe…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 22. 11. 2020

Maija Toppila – Kolmen lehden päätoimittaja

Lukijan palvelemiseksi on käännettävä kaikki kivet, ja hyvä taloudellinen tulos kertoo, että lehti on siinä onnistunut. Monen aikakauslehden päätoimittaja ja erikoislehden tekijä Maija Toppila kertoo oppineensa nämä asiat jo alle kolmikymppisenä toimituspäällikkönä. Maija Toppilan koti ei ollut akateeminen eikä tuttavapiiriin kuulunut ainuttakaan toimittajaa. Lähtiessään Oulusta opiskelemaan Maija ei tähdännyt journalistin uralle. Intohimoinen humanisti ja latinisti pääsi Helsingin yliopistoon lukemaan yleistä kirjallisuustiedettä mutta…

kirjoittanut Jenna Parmala, julkaistu 8. 11. 2020

Helena Tahvanainen – Unelmatyössä Pohjois-Karjalassa

Helena Tahvanainen oli lukioaikana kirjoittanut Karjalaisen nuorten palstalle ja eri lehtien mielipiteisiin ja jopa myynyt aineiden aloituksia koulukavereilleen. Äidinkielen opettaja oli useammankin kerran kysynyt, onko hän ajatellut toimittajan ammattia. Ei hän ollut, häntä kiinnosti juridiikka. Oikeustieteellisen pääsykokeissa ei kuitenkaan tärpännyt, ja Helena jätti yrittämisen yhteen kertaan. Koska hän halusi Helsinkiin, jossa tuleva puoliso jo opiskeli,…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 8. 11. 2020

Tuula Heinänen – Sydämellä lapset ja kulttuuri

Tuula Heinäsen koko työuran kestänyt suhde Hämeen Sanomiin alkoi hauskasti. Hän oli saanut kesäksi 1967 varapaikalta pestin lehden kesätoimittajaksi. Kun hän ensimmäisenä työpäivänään meni toimitukseen, hän esittäytyi ensimmäiselle vastaantulijalle. ”Kiuru”, hän sanoi ujosti. ”Leivo”, mies vastasi. Ohikiitävän hetken uusi tulokas mietti, pilaako hänestä tehdään, mutta ei sentään. Jyri Leiwosta tuli hänelle pitkäaikainen, hyvä työtoveri. Tuula…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 8. 11. 2020

Kaija Virta – Maailmanpolitiikan syväluotaaja

Uutisreportterina palaneen parlamenttitalon edessä Moskovassa, lakkolaisten piirittämänä Gdanskin laivatelakalla, jakkupukunaisten ja kravattimiesten seurassa EU:n ja Naton huippukokouksissa milloin Madridissa, milloin Brysselissä. Nuo ovat välähdyksiä ulkomaanjournalisti Kaija Virran uralta. Hän on pyörinyt kriisien keskellä ja vallan saleissa. Omimmillaan hän silti kokee olevansa kirjoittaessaan syvällisiä analyysejä maailman tapahtumista. Maailmanpolitiikan syväluotaus ei ole hellittänyt eläkkeelläkään. Kaija Virta ojentaa…

kirjoittanut Tellervo Yrjämä-Rantinoja, julkaistu 8. 11. 2020

Hilkka Ritola-Sunnari, Ylen aluetoimittaja sai Lapin kylissä juhlavan vastaanoton

Kun Hilkka Ritola-Sunnari aloitti toimittajan työt Ylen aluetoimituksessa 1970-luvun alussa, ohjelma-aikaa oli vähän, mutta into saada maakunnan ääni kuuluviin oli kova. Nuoren toimituksen tekemisiä valvoi Ylen alueellinen ohjelmaneuvosto, joka ratkaisi jopa äänestyspäätöksin, olivatko ohjelmat tasapuolisia ja oliko haastateltu oikeita ihmisiä. Hilkka Ritola-Sunnarin ammatinvalinnan ratkaisi kesäharjoittelu Ylen Oulun aluetoimituksessa vuonna 1970. Kalajoella oli syttynyt suuri, sitkeä…

kirjoittanut Hilkka Säävälä, julkaistu 30. 10. 2020

Anita Salmi – Pitkä ura kirjoituskoneen ajasta someen

”En koskaan ajatellut, että minusta tulisi toimittaja. Kuitenkin pienestä saakka olin väsännyt pieniä tarinoita ja tykännyt kirjoittaa. Toimittajan tehtävään tulin silti eräällä tavalla ”sattumalta” tai olisiko siinä ollut jonkinlainen polku, johdatus. Työskentelin Keskipohjanmaa-lehdessä aluetoimittajana vuodesta 1985 vuoteen 2015. Olin koulutukseltani markkinointilinjan yo-merkonomi ja saanut mieheni siivellä töitä Wärtsilän Pietarsaaren tehtaiden konttorista, jossa melko pian sain…

kirjoittanut Anita Salmi, julkaistu 30. 10. 2020

Mirja-Liisa Lindström – Tornion seurakunnan ensimmäinen naiskirkkoherra

Tornion seurakunnan nykyinen kirkkoherra Mirja-Liisa Lindström on pariinkin otteeseen rikkonut ns. lasikattoja. Mirja-Liisa Lindström asetettiin kirkkoherran virkaan Torniossa Alatornion kirkossa vuonna 2020. Hän on täten ensimmäinen naiskirkkoherra Tornion seurakunnassa ja Oulun hiippakunnassa ensimmäinen nainen, joka sai pappisvihkimyksen vuonna 2001. Mirja-Liisa Lindström (o.s. Ikonen) on syntynyt vuonna 1957 Jyväskylän maalaiskunnassa Vaajakoskella. Isän nimi Sulo Ikonen ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 30. 10. 2020

Maija Kauppinen – Perusolemukseltaan toimittaja

Elettiin 1950-lukua, kun ystävykset Maija, Kaarina ja Ritva tekivät Iisalmen tyttölyseossa lehtiä. Käsin kirjoitettuja tietenkin. Yhdelle heistä innostus ja tekemisen ilo jäi alitajuntaan niin, että hänestä tuli toimittaja, ja urasta pitkä ja upea. Maija Kauppinen on työskennellyt yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana kolmessa lehdessä. Hän aloitti Emäntälehden toimitusharjoittelijana 1968, ja jäi eläkkeelle Pirkan toimituspäällikkönä…

kirjoittanut Tuula Stenberg, julkaistu 16. 10. 2020

Hilja Mörsäri – aforistikko ja runoilija Tornionlaaksosta

Kirjailija ja entinen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, lehtori Hilja Karoliina Mörsäri (24.8.1932-13.6.2016) kuoli vaikeaan sairauteen Hämeenlinnassa. Hän oli kuollessaan 83-vuotias. Hilja Mörsäri syntyi Karungissa Aapajoen kylässä Tornionlaaksossa kaksitoistalapsiseen lestadiolaisperheeseen. Hän vietti suurimman osan elämästään Hämeenlinnassa, jonne muutti vuonna 1968. Hilja Mörsäri opiskeli Helsingin yliopistossa äidinkieltä ja kirjallisuutta. Äidinkielen opettajaksi Hilja Mörsäri valmistui 1957. Hänen gradunsa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 16. 10. 2020

Jenna Parmala – Vapaus veti freelanceriksi

Vapautta arvostavalle toimittaja Jenna Parmalalle freelancerin työ on ollut hauskaa mutta median murroksessa myös väistämätöntä. Kun Jenna Parmala (s. 1987) oli lukiolainen, hän uneksi monen tulevan toimittajan tapaan vapaasta taiteilijaelämästä. Ammattihaaveissa siinsivät filosofin ja luovan kirjoittajan työt. Kun paikkaa yliopistolta eikä Teatterikorkeakoulusta auennut, hän löysi Laajasalon opiston. Vuosi sen medialinjalla oli ensi sysäys journalistin ammattiin.…

kirjoittanut Maija Toppila, julkaistu 7. 10. 2020

Heli Meriläinen – pikkuonnellinen kirjoittelija

Motto: ”Do any of your relatives suffer from mental illness? (kysyy psykiatri) Potilas vastaa: ”No, they all seem to enjoy it.” Olen syntynyt Oulussa toukokuussa 1959 kellolaisen insinöörin ja siikajokisen merkonomin esikoisena. Äitini työskenteli silloin Osuuskassalla ja isäni Talouseuralla. Olin toivottu lapsi, joskin poikaa odoteltiin. Minulla oli kaksi mummulaa ja paljon rakkaita serkkuja, Heikki-pappa ja…

kirjoittanut Heli Meriläinen, julkaistu 1. 10. 2020

Liina Putkonen: Tarina ei katoa koskaan

Tapa kertoa muuttuu, mutta tarina itsessään ei katoa. Niitä kerrottiin jo ennen kirjapainotaitoa. Tekstin kuolema kuulostaa meidän sukupolvelle mahdottomalta, vaikka ovathan myös TikTok ja Snapchat omanlaistaan tarinankerrontaa. Liina itse joutui vuosiksi työntämään syrjään intohimonsa kirjoittaa. Paine purkautui tavalla, jonka on monelle journalistille tuttu. – Menin luovan kirjoittamisen kurssille. Törmäsin dekkarikilpailuun, satuin voittamaan sen ja sain…

kirjoittanut Tiina Vahtera, julkaistu 15. 9. 2020

Liisa Kuittinen: Mikään uralla ei ole lopullista

Kun Liisa Kuittinen muutti Helsingistä Lappiin ja lähti palkkatyöstä freelanceriksi, hän arveli, että sopeutuminen kestää muutaman kuukauden. Nyt hän ymmärtää, että muutoksen sisäistäminen kestää vuosia. Liisa Kuittinen valmistui vuonna 2004 yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereelta ja pääsi imeytymään suoraan työelämään. – Se oli hyvää aikaa valmistua. Oli nousukausi. Olin tehnyt gradukesänä juttuja Alma Median Lehdentekijöille, ja valmistuttuani…

kirjoittanut Johanna Liukkonen, julkaistu 31. 8. 2020

Anna-Liisa Hämäläinen: ”Kirjoittajan ääni tuo brändiin elämän maun”

Vapaus jatkaa on parasta, mitä Anna-Liisa Hämäläinen haluaa työelämältä, vaikka jäikin eläkkeelle. Nykyinen yrittäjä ja entinen päällikkö palvelee lukijoita koko vapaan journalistin sydämellään. Koronakevät 2020 viuhahti ohi Anna-Liisa Hämäläisen nauttiessa kertyneitä pitämättömiä lomiaan, ja niiden jälkeen odotti eläkkeelle jääminen. Kurjia tunteita herättävät vain uutiset työpaikan yt-neuvotteluista. Oma tiimi työskenteli tietämättä tulevaisuudestaan. – Kovat on ajat. …

kirjoittanut Sinikka Luhtasaari, julkaistu 21. 8. 2020

Tiina Komi: ”Tärkeintä on säilyttää suhteellisuudentaju”

Tiina Komi ajautui freetoimittajaksi asuessaan lyhyen aikaa kahdessa maassa. Hän kiittää ammattia, joka toimii eri elämäntilanteissa iästä riippumatta ja jossa tärkeintä ovat kysymykset. Tiina Komi kasvoi Kouvolassa äitinsä ainokaisena. Päiväkirjaan hän kirjoitti kesäkuussa 1971: – On ihme, miten kynä lentää ihan itsestään. Olisi ihana tehdä sinusta, rakas päiväkirja, jotain erikoista, niin kuin kirjoissa olevat päiväkirjat…

kirjoittanut Sinikka Luhtasaari, julkaistu 21. 8. 2020

Arja Katriina Ylänkö – leskirouva ja aktivisti

Synnyin toivottuna, suunniteltuna lapsena pula-aikojen lopussa. Isä oli meijeriauton apumies ja äiti tehdastyöläinen. Sain kummivanhemmikseni vanhempieni parhaat ystävät, kummitäti oli kotiäiti ja kummisetä linja-auton kuljettaja. Elinikäinen vanhempieni ja kummivanhempien syvä ystävyys oli minulle laaja kasvualusta. Isovanhempani isän puolelta olivat tehtaassa työnjohtajia ja äidin puolelta isäpuolensa oli metsuri ja äitinsä entinen piika. Perhejuhlissa oli läsnä ainoastaan suku – ei yhtäkään…

kirjoittanut Arja Katriina Ylänkö, julkaistu 21. 8. 2020

Jenni Pitko – nuori arkkitehti ja kansanedustaja monessa mukana

Olen aina asunut Pohjois-Suomessa lukuunottamatta lyhyitä retkiä Helsingissä. Ouluun muutin opiskelemaan syksyllä 2005. Arkeni Oulussa kuluu politiikan, ystävien ja ulkoilun parissa. Kesäisin patikoin ja pyöräilen, talvisin hiihdän. Kotini on Karjasillalla 50-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Toinen koti kansanedustajalla on luonnollisesti Helsingissä, jonne kuljen pääsääntöisesti junalla. Synnyin viisihenkiseen Pitkon perheeseen 1986 Kemissä. Minulla oli veli ja sisko.…

kirjoittanut Heli Meriläinen, julkaistu 4. 8. 2020

Leena Piikivi – Lääkäri, taiteilija ja poliitikko

Leena Piikivi, lääketieteen- ja kirurgian tohtori, Oulun kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja, kuoli Oulussa 9.4.2020 nopeasti edenneeseen syöpään. Piikivi oli syntynyt Oulussa 1.9.1945. Leenan lapsuuden maisemat olivat Tuirassa. Hän opiskeli Tipalan tyttölyseossa, josta hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1965. Tipalan vuosina hän tapasi tulevan puolisonsa Ollin. Lääketieteen opinnot hän aloitti Turussa, valmistuen kandidaatiksi 1968. Leena jatkoi opintojaan Oulussa…

kirjoittanut Anne ja Lauri Piikivi, julkaistu 28. 6. 2020

Toimittaja Rita Dahl: Rakkaudesta journalismiin

Nuorena Rita Dahlin unelma-ammatteja olivat oopperalaulaja, kirjailija ja professori. Hän päätyi toteuttamaan suuren osan haaveistaan. Nykyään Rita on laaja-alaisesti työskennellyt vapaa toimittaja, kirjailija, kääntäjä, runoilija, viestinnän ammattilainen, opettaja ja sopraano. – Nyt opetan suomen kieltä Helsingin aikuislukiossa, vedän kirjoituskursseja viestinnän ammattilaisille ja käännän galicialaisen nuoren runon antologiaa. Rita myös markkinoi kirjojaan podcastien avulla ja tekee…

kirjoittanut Jenna Parmala, julkaistu 27. 5. 2020

Maila Raappana – Saloisten vanhainkodin johtaja

Saloisten vanhainkoti (Saloinen liitettiin vuonna 1973 Raahen kaupunkiin) oli entisinä aikoina vanhusten oikea koti. Joku asui vanhainkodissa kymmeniä vuosia. Saloisten vanhainkodissa asusteltiin kodinomaisesti vielä 1970-luvulla. Asukkaat olivat enimmäkseen omatoimisia. Joidenkin asukkaiden kunto oli huono, mutta yhtään muistisairasta vanhainkodissa ei asunut. Asukkaat saivat liikkua vapaasti oman kuntonsa mukaan. Kesäisin iso pihamaa oli asukkaiden kesäparatiisi. Pihalla paistateltiin…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 19. 4. 2020

Aili Lehto – TAITEILIJAÄITI

Äitini Aili Irene Lahti syntyi Luopioisissa 5.4.1924. Perheen esikoinen, enoni Viljo Iivari, oli 6-vuotias saadessaan pikkusiskon. Tyttöä perheeseen oli odotettu vuosikausia, minkä vuoksi hän oli etenkin isälleen hyvin rakas. Vanhemmat ja isoveli pitivät äitiä kuin kukkaa kämmenellä. Valokuvista havaitsee, että hänet on puettu aina kauniisti. Hiukset on leikkautettu kampaajalla. Nelihenkisestä perheestä on otettu paljon valokuvia…

kirjoittanut Arja Hannele Lehto, julkaistu 1. 4. 2020

Leena Karhu-Westmanin tarina

Lämmin kiitos Leenalle keskusteluista ja mielenkiintoisista muisteluista, jotka liittyivät sosiaalitoimen eri aikoihin Helsingissä. Olemme tehneet työmme muutosten ja kehityksen aikakaudella. Emme vieläkään ehtineet laskea kuinka monta organisaatiomuutosta me molemmat olimme kokeneet. Sanonpa vain, että Leena oli nainen paikallaan, kun talousasiat piti jämäkästi hoitaa kuntoon. Tapaamisissamme kohtasin empaattisen ja lempeän ihmisen, joka on sovussa itsensä ja…

kirjoittanut Anita Vihervaara, julkaistu 1. 4. 2020

Aila Kervinen – ikuisen opiskelijan turha tutkimus

Aila Marjatta Kervinen syntyi Sonkajärvellä 14.4.1954. Syntymäpaikka oli hieman erikoinen, jos ottaa huomioon vuosiluvun 1954. Aila Kervinen syntyi nimittäin vanhempiensa omakotitalon isoimmassa kamarissa, kaikessa rauhassa. Häntä ei kiidätetty ennen syntymää taksilla tai ambulanssilla sairaalaan ikään kuin hän olisi ollut äitinsä vakava tauti. Ei ollut kätilökään hätäilemässä synnyttäjän vierellä. Koulunsa käynyt mutta todistukseton kyläkätilö viimein saatiin…

kirjoittanut Kervinen, Aila, julkaistu 1. 4. 2020

Aili Raitio – Mummini elämäkerta

Mummini syntyi 22.9.1912. Mummin syntymävuonna Kiinassa tapahtui vallankumous eli keisari syrjäytettiin vallasta ja tilalle tuli tasavalta ja tuolloin Suomi kuului Venäjän alaisuuteen. Mummini oli siis venäläinen 5-vuotiaaksi asti, jolloin Suomi itsenäistyi. Hän syntyi Kellossa 10-lapsiseen perheeseen. Hänen jälkeensä perheeseen syntyi vielä 12. lapsi, hänen pikkusiskonsa sekä tyttö ja poika, joista tyttö syntyi kuolleena ja poika…

kirjoittanut Auri Raitio, julkaistu 1. 4. 2020

Kouluneuvos Edla Maria Kojonen – kulttuurin ystävä, kasvattaja, naisten aseman edistäjä ja suuren perheen äiti

Edla Maria Kojonen o.s. Tiitinen syntyi 23.6.1879 Rautalammilla vanhimmaksi tyttäreksi perheeseen, jonka vanhemmat Otto ja Anna Liisa Tiitinen toimivat luonnonparantajina. Taito oli periytynyt sukupolvelta toiselle: Edla Marian äidinisä oli Juho Hytönen, kuuluisa lääkitsijä, ihmeparantajaksi ja poppamieheksikin nimitetty ”Vesijärven ukko” Vesannolta. Lääkäreitä oli hänen aikaansa Suomessa vähän, Edla Marian äidin kertoman mukaan tuskin parikymmentä koko maassa.…

kirjoittanut Kirsi Sjöblom, julkaistu 1. 4. 2020

Edit Salo – täti, pankkineiti

Isoäitini Amanda ja tyttärensä Edit elivät tavallisen, sitkeän naisen elämän pienellä paikkakunnalla, mutta suurien mullistusten keskellä. Edit-täti syntyi Kotkassa vuoden 1912 kesäkuussa. Vanhemmat Amanda ja Matti Salo olivat menneet naimisiin edellisen vuoden keväällä ja muuttaneet Kylmäkoskelta Kotkaan. Nuoremman konstaapelin viran saanut Matti oli esikoisen syntyessä 23-vuotias ja Amanda häntä neljä vuotta vanhempi. Perheeseen syntyi poika…

kirjoittanut Pirjo Salo, julkaistu 1. 4. 2020

Helvi Hara – Kuusikkolan Helvi

Helvi Hara o.s. Myyry syntyi Kontiolahden Pusossa pientilallisten Hilja ja Antti Myyryn esikoiseksi huhtikuussa 1922. Helvi oli jo pienestä pitäen vahvarakenteinen ihminen. Luonteeltaan hän oli sopuisa ja vaatimaton. Sisarensa Anni sanookin, että Helvi oli liiankin hyvänahkainen, eikä osannut aina pitää puoliaan. Etenkin nuorena ollessaan kävi usein niin, että Helvi teki työt ja toiset keräsivät kiitokset.…

kirjoittanut Lahja Tavi, julkaistu 1. 4. 2020

Maija Piitulainen – Oman elämänsä airut

Maija Piitulainen (o.s. Kuusenmäki) syntyi sodan jälkeen isättömäksi lapseksi. Kohtalotovereita on paljon. – Minä en tiedä isästäni mitään. Äiti ei koskaan kertonut hänestä, eikä myöhemmin tehty salapoliistyö tuottanut tulosta. Äiti oli Rauma-Repolan Suolahden vaneritehtaalle töihin ja myöhemmin toimi karjakkona eri taloissa ja Maija varttui kylmissä karjatuvissa. Myöhemmin. Pian äiti joutui vaikeuksiin, sellaisiin, että Maija otettiin huostaan…

kirjoittanut Marjo Steffansson, julkaistu 1. 4. 2020

Kati Urho – Naisen ääni teatterissa

Kirjoitin ensimmäisen kokopitkän näytelmäni Lontoossa vuonna 2005, jolloin olin 27-vuotias. Kirjoitus syntyi hyvin nopeasti ja uskomattoman paineen alaisuudessa. Työryhmästä oli jättäytynyt henkilöitä pois, joiden kanssa esitystä oli yhdessä rakennettu ja yhteistyökumppani Suomessa vetäytyi kokonaan hankkeesta, vieden esitystilan myös mennessään. Koko projekti näytti tuhoon tuomitulta. Vasta silloin sisältäni nousi voima ja vahvuus, jota olen ihaillut, vihannut…

kirjoittanut Kati Urho, julkaistu 31. 3. 2020

Maj-Len Remahl – Nainen paikallaan

Istumme Maj-Len Remahlin olohuoneen pöydän ääressä. Hän juo teetä, minä kahvia, lautasella omenapiirakkaa. Kello on kahden jälkeen tammikuun lopun torstai-iltapäivänä. Olen maanantaina kysynyt joogatunnilla häneltä suostumusta haastatteluun. Sovin ajan parin päivän jälkeen. Aikaa täsmennettiin kuntosalivuorolla. Asumme samalla alueella ja olemme kahden saman yhdistyksen jäseniä. Viime aikoina olemme olleet tekemisissä useasti, sillä toimimme molemmat aktiivisesti Pitäjänmäen…

kirjoittanut Pirjo Kivistö, julkaistu 31. 3. 2020

Toini Granberg – Kuinka rakkaus ylitti sääty- ja kielirajat

Toini oli yksi monista tytöistä ja naisista, jotka 1900-luvulla muuttivat maaseudulta Helsinkiin ja auttoivat omalla panoksellaan luomaan Suomen, jossa elämme nyt. Hän suhtautui arvostavasti tieteisiin ja piti sivistystä itseisarvona, ei vain keinona saada hyvä työpaikka. Toini loi kotiinsa rakastavan ja turvallisen ilmapiirin, jossa lasten ja lastenlasten oli hyvä kasvaa. Hänen merkityksensä oli perheen ja suvun…

kirjoittanut Margit Granberg, julkaistu 31. 3. 2020

Taidemaalari Raija Heikkilä – äitini, lempeä surrealisti

Äitini, taidemaalari Raija Heikkilä kuoli 24.7.2019 ja häntä jäivät kaipaamaan elämänkumppanin, lasten, äidin, sisarusten sekä muiden sukulaisten lisäksi suuri joukko ystäviä, tuttavia ja kollegoita. Kuka oli tämä suuresti rakastettu ja monelle mieleen jäänyt henkilö? Raija Heikkilä syntyi Raija Ahosena Ruovedellä vuonna 1951 kauppiaspariskunnan kolmantena lapsena ja ensimmäisenä tyttärenä. Perheeseen syntyi seuraavina vuosina vielä kaksi tytärtä.…

kirjoittanut Elviira Heikkilä, julkaistu 31. 3. 2020

Taina Kangas taitava ja monipuolinen kansallispukuasiantuntija

Taina Kangas, tällä hetkellä suomenkielisen alueen ainoa kansallispukukonsultti, on työskennellyt kansallispukujen parissa monenlaisissa tehtävissä vuodesta 1983 lähtien eli yli 35 vuotta. Haasteellinen sekä vastuullinen työtehtävä jatkuu. Jo lapsuudessa Taina omaksui ja imi itseensä monenlaisia kädentaitoja ja käsityötietoutta. Heti ompelu ja neulealan suunnittelija-ohjaajaksi valmistuttuaan vuonna 1983 hänen ensimmäiseen ammattityöhön kuului kansallispukujen valmistamista. Vuodesta 2010 lähtien Taina…

kirjoittanut Maritta Päivinen, julkaistu 31. 3. 2020

Elli Saurio – sopiva ja pätevä johtajaksi

Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä naiset olivat, vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Laura Harmaja, Ella Kitunen ja Elli Saurio. He kaikki toimivat kotitalousopettajien opettajina, Harmaja ja Kitunen kotitalousopettajia kouluttavissa oppilaitoksissa ja Saurio Suomalaisen Marttaliiton konsulenttikunnan esimiehen roolissa. Syntymävuosissa on noin kymmenen vuoden erot. Harmaja oli…

kirjoittanut Aila Kervinen, julkaistu 31. 3. 2020

Elli Esteri Näppinen – Sydän paikallaan

Minä en voi sietää veteläksi keitettyä kananmunaa. Sitä tätini Esteri tarjosi minulle aamupalaksi asuessani hänen perheensä luona oppikouluaikana. Hän huolehti terveellisestä aamupalasta, mutta minua alkoi kääntää kyseinen artikkeli. Se oli ainut kerta, kun meille tuli riita tai paremminkin pieni erimielisyys. Tahtojen taiston jälkeen lähdin kouluun ja kananmuna jäi syömättä. Iltapäivään mennessä se oli pöydältä hävinnyt…

kirjoittanut Kirsi Arvela, julkaistu 31. 3. 2020

Helmi Peuronpuro – ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie”

”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie” Tyttäreni Lea toi minulle ”Naisten ääni” -kirjoituskilpailuesitteen ja kehotti minua kirjoittamaan. Sanoin heti, että se on sitten Äiti. Aloittelin kirjoitusta, mutta se ei sujunutkaan toivomallani tavalla. Päätinkin kirjoittaa oman elämäni vaiheista. Ainesta on kyllä, sillä 95 vuoteen mahtuu yhtä ja toista. ”Oi mistä alkaisin”, huokailee lauluntekijä. Sama kysymys tuli…

kirjoittanut Helmi Peuronpuro, julkaistu 31. 3. 2020

Naisten ketju – pohjoiskarjalainen Tiina Hautamäki

Lapsuus Karjalan kunnailla Äitini Tiina Helena Hautamäki o.s. Sutinen syntyi huhtikuussa vuonna 1964 perheensä esikoiseksi Juuan kuntaan Pohjois-Karjalaan. Perhe asui hänen isänsä kotitilalla, josta isä Veikko kävi muualla töissä ja äiti Aune teki maatilan töitä. Pohjois-Karjalasta mieleen tulee ensimmäisenä kansallispuisto Koli ja lukuisat pienet suojaisat järvet. Niin myös äitini synnyinkunnassa, Pielisen länsirannalla sijaitsevassa noin 5000…

kirjoittanut Ronja Koistinen, julkaistu 31. 3. 2020

ÄITINI EEVA SIRKAN, O.S. SAURU, ELÄMÄSTÄ; SAIRAANHOITAJAOPPILAASTA TERVEYSSISAREKSI 1940 -LUVULLA

Olen taltioinut Äitini Eeva Sirkan (o.s. Sauru) haastattelun audionauhalle hänen kotonaan joulukuussa 1993. Hän oli silloin 75 –vuotias. Minulla oli lupa käyttää haastattelua Turun yliopiston kulttuurihistorian opintoihini. Olen halunnut taltioida rakkaan Äitini äänen, joten en ole muuttanut hänen kertomaansa ajankuvausta hänen opiskelustaan. Äitini kuvailee seikkaperäisesti sairaanhoitajatarkoulutusta 1940 –luvun Helsingissä, Vanhalla Kirurgialla, jossa toimi valtion sairaanhoitajatarkoulu.…

kirjoittanut Hanna-Leena Paakkolanvaara, julkaistu 31. 3. 2020

Talosta mökiin, mökistä tehtaaseen. Iida Maria Rämän elämä

Tarinan henkilöitä: Tilan isäntä , k. 1888 1. puoliso Maria Kola, s.1818, k. 1858. 2. puoliso Anna Sofia s. 1830, k. 1904 Jeremiaan ja Maria Kolan lapset: Anna Jeremiaantytär s. 1844, Iidan isä, Kaisa Jeremiaantytär s. 1850, Daniel (Taneli) Jeremiaanpoika s. 1854 Isak Jeremiaanpoika s. 1856 Jeremiaan ja Anna Sofian lapset: Anna Leena Jeremiaantytär s.1862,…

kirjoittanut Pirkko Mäntynen, julkaistu 31. 3. 2020

TUULIKKI KIILO – MAAILMAN PARAS KUMMITÄTI

Jokaisella ihmisellä tulisi olla paikka – turvasatama tai keidas – jonne voi palata aina elämän myrskyistä – edes unelmissaan. Minulle tuo paikka on kummitätini Tuulikin koti – Kiilon tila Paluksen kylän kupeessa, Satakunnassa. Sen sielu ja sydän oli Tuulikki, lämminsydäminen nainen, hieno ihminen, jonka seurassa tunsin oloni aina erityiseksi – myönteisellä tavalla erikoiseksi. Lapsen silmin…

kirjoittanut MARIKA SAMPIO-UTRIAINEN, julkaistu 31. 3. 2020

Jenni Mikkonen – Takarintaman naisia

Äitini Jenni Marjatta syntyi 19.2.1923 Kustaa ja Elli (o.s. Kolehmainen) Koskelan kuudentena lapsena. Perheessä oli jo kolme tyttöä ja kaksi poikaa. Lapsia syntyi tiuhaan tahtiin, kuten tuohon aikaan oli tapana. Ehkäisystä ei ollut tietoakaan. Perhe asui tuon mittapuun mukaan kohtalaisen isossa talossa, joten tilaa oli riittävästi, mutta tiukkaa oli. Talossa oli muutama lehmä ja hevonen,…

kirjoittanut Sirkka-Liisa Mikkonen, julkaistu 31. 3. 2020

Shamanismin ja folkloristiikan tutkija, Anna-Leena Siikala

Suomalaisen kansanperinteen ja mytologian tutkimuksen asiantuntijana Anna-Leena Siikalaa (1943-2016) muistetaan lämmöllä ja kiitollisina niin tutkijoiden, opiskelijoiden kuin lukijakansan keskuudessa. Hän oli professori, joka toi unohtumassa olevia perinteitä nykyajan tietoisuuteen. Hän oli akateemikkona ja tutkijana edistämässä folkloristiikan tunnettavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti. Anna-Leena Siikala keskittyi tutkimustyössään Euraasian alkuperäiskansojen uskonnollisiin tapoihin, shamanismiin, mytologiaan ja kalevalamittaisiin runoihin. Häntä on…

kirjoittanut Johanna Ikonen, julkaistu 31. 3. 2020

Helmi Hujanen – Helmin maailmat

Kertomus äitini elämästä Höyryveturi puuskutti asemalaiturilla ja odotti kärsivällisesti junaan nousevia matkustajia. Elokuun aamu oli varhainen, aurinko oli juuri noussut ja valaisi vinosti lehmusten takaa heittäen pitkät varjot asemalaiturille. Vaunussa Helmi nosti vanhan pienen kapsäkkinsä penkin yläpuoliselle verkkohyllylle ja istahti penkille, oikaisi punaisen hameensa helmaa polvien yli ja nosti käsilaukun syliinsä. Vielä viimeinen vilkaisu Kuopioon,…

kirjoittanut Marja Värri, julkaistu 30. 3. 2020

Alina Juntunen – Juntus-Alina, mummuni mun

JOHDATE Kun ”Naisten ääni” -kirjoituskilpailun tiedote ilmestyi tietokoneeni ruudulle, se pysähdytti. Useimmiten puhutaan ja kirjoitetaan miesten toimista, sotimisista ja miesten yhteiskunnallisista riennoista naisten jäädessä varjoon, mutta nytpä tarjottiin tehtävää kirjoittaa naisista! Varsinkin syrjäseuduilla pulassa ja puutteessa uurastaneet naiset ovat jääneet marginaaliseen asemaan niin teksteissä kuin (juhla)puheissa. Todellisuudessa juuri nuo naiset ovat rakentaneet kädet täynnä työtä…

kirjoittanut Tuula Hyyrö, julkaistu 30. 3. 2020

Laura Harmaja avasi uusia ajattelun uria suomalaiseen taloustieteeseen

kirjoittanut Kervinen, Aila, julkaistu 30. 3. 2020

Ida Augusta Salomaa o.s. Savolainen

Ida Savolainen oli viisilapsisen perheen nuorin. Hän suoritti ruotsinkielisen keskikoulun Hangossa, jossa hänen perheensä asui. Perheen isä kuoli ja äiti jäi yksin huoltamaan lapsiaan. Hän opetti lapsilleen kestäviä perusarvoja joista tuli lasten elämän perusvoima. Ida Savolainen sai työpaikan Hangon Yhdyspankin konttorista 16-vuotiaana. Hänen täsmällisyytensä, tarkkuutensa ja ystävällisyytensä sekä huomaavaisuutensa huomattiin, ja niinpä hän kohosi vastuulliseen…

kirjoittanut Partala Elsa, julkaistu 30. 3. 2020

Pirkko Fihlman – äänellä itkijä ja yhteisöllisyyden puolesta puhuja

”Sortavalassa isä sai paikan Supisen sahan seppänä ja me asuttiin Jänneksen kadulla, henkilökunnan asunnoissa. Oli helluntain aika ja aika, jolloin minun piti syntyä. Äiti oli hälyttänyt jo kätilön kotiin, ja naapurin rouva oli laittanut vettä lämpiämään. Ja kun kätilö tuli, hän tokaisi, että eihän häntä täällä enää tarvitakaan. ’Johan täällä on väkeä jo vaikka kuinka…

kirjoittanut Hanna Ahrnberg, julkaistu 30. 3. 2020

Ulla Hassinen – Äitini oli kirjastotäti

Tii, tii tikanpoika. Äiti metsässä hiihtää. Sukat, kengät kainalossa. Äiti tanssii jäällä. Piruetin tekee. Pyörähtää. Pyörii kela, Singer takoo. Äiti taikoo silkkipuvut, punaiset ja täplikkäät. Kis, kis kippurahäntä. Huomenna mennään veneellä saareen. Ison kiven juureen. Äiti nauraa, iloitsee. Oravalla puussa, käpy oli suussa. Äiti kertoo iltasadun ja käärii peittoon pehmeään. Hiljaa, hiljaa hiivin salaa. Tahdon…

kirjoittanut Johanna Hassinen, julkaistu 29. 3. 2020

Kaksi valokuvaa ja kuppaussarvi ja/tai Äidinäitini Anna Pauliina Porrassalmi

Äidinäitini syntyi Venäjän vallan aikana Suomen Suuriruhtinaskunnassa, pienessä sisämaan pitäjässä, Karstulassa, 14. huhtikuuta vuonna 1882. Hän sai nimekseen Anna Pauliina Eliaksentytär Hokkanen. Tuon nimitiedon mukaan hän on syntynyt avioliitossa, tai ainakin hänen isänsä Elias, on tunnustanut hänet lapsekseen. Hänen äidistään en tiedä edes nimeä. Äidinäitini ensimmäinen lapsi, Rauha Selina, syntyi avioliiton ulkopuolella 20. huhtikuuta 1904.…

kirjoittanut Paula Salonen, julkaistu 29. 3. 2020

Ella Kitunen – akateeminen tutkija ja kunniatohtori

kirjoittanut Kervinen, Aila, julkaistu 29. 3. 2020

Inka Juuson elämä – arkea ja juhlaa Käsivarren suurtuntureilla

Vesitaso kaartaa ylängön yli, laskeutuu järvelle ja liukuu rantaan. Ovi avautuu ja hento, kauniisti harmaantunut saamelaisnainen näyttäytyy ovella nojaten saattajansa käsipuoleen. Hitaasti mutta varmasti hän astuu laiturille. Kirkkaan sinisen, kauniisti kirjotun Enontekiön saamelaisasun helma heilahtaa keveästi ja huivin hapsut hulmahtavat tuulessa. Hän pysähtyy hetkeksi katselemaan järven yli, tuntureiden suuntaan, kääntyy sitten ja lähtee kohti kylää.…

kirjoittanut Anja Kallio-Koski, julkaistu 29. 3. 2020

Laina Saarinen – urhea äitimme

-”Jos tietääsi ettei siinä sen enemmän käysi niin lähtisi uurestaanki” sanoi äiti ja nuoruuden voima kuulsi äänestä. Pöydällä oli sodanaikaisia lottakuvia paperille kopioiminani. Papereilla oli paljon tilaa äidin kertomille muistoille. Yritin säilyttää kirjoittamissani lauseissa äidin tavan ilmaista asiat – hänen äänensä. Toivoin yhtäkkiä että kuvia olisi äärettömän paljon. Myös kaikesta muusta. Keittiön ikkunan läpi paistava…

kirjoittanut Helena Halawa, julkaistu 28. 3. 2020

Hilkka Rantio – Nainen, jota ajattelen öisin

Parvekkeella istuu sirkeäsilmäinen nainen, äitini . Hän nauttii maisemasta ja aistii heräävän luonnon edessään. Tunnen suurta kiitollisuutta kun hän yhä on täällä, maailmanmenoa seuraamassa. Maaliskuun 31. päivänä 2020 vuosimittariin tulee 97. Se on huikean paljon se. Äidin arki sujuu ja ajatus on vielä lähes kirkas. Jos muisti pätkii, isäni Väinö muistaa. Jos isäni ei kuule,…

kirjoittanut Seija Sihvola, julkaistu 28. 3. 2020

Kristiina Elisabet Kuusisto

Ihmisestä jää usein jäljelle kovin vähän. Jokunen haalistunut valokuva, pari kirjettä ehkä, sekä muutama hapan, sukulaisten antama kommentti luonteesta. Vuonna 1869 syntyneestä Betty-tädistäni on säilynyt lisäksi sopimus Porin Diakonissalaitoksen vanhainkotiin siirtymisestä, eläkekortti, medaljonki, jossa on tilaa kahdelle valokuvalle, sekä kirjoituspöytä, jonka toisessa laatikossa on kauniilla käsialalla nyt jo kellastuneelle paperille kirjoitettu ruotsinkielinen rakkausruno. Betty-täti…

kirjoittanut Arja Heiman, julkaistu 28. 3. 2020

ISOMUMMUNI HANNA SALOJÄRVI

Alkuperäisessä valokuvassa harmaalla sohvalla Viialassa vaneritehtaalaisille 1940-luvun lopulla rakennetussa modernissa kerrostaloasunnossa istuvat isoäiti, ukki ja isomummu. Kuvan päällä on violetti leima ”näyte”. Kuvaa ei ole myöhemmin valittu ostettavien kuvien joukkoon, mutta minä valitsen tämän. Olen rajannut kuvasta ulos ukin ja isoäidin, jättänyt tärkeimmän. Hän on isomummuni, isän äidinäiti, Mummu. Vaikka 1950-luvulla otettu kuva on mustavalkoinen,…

kirjoittanut Silva Tedre, julkaistu 28. 3. 2020

Meeri Lindström – Viimeinen punakaartilaisnainen

Historioitsijoilla on tapana kuvata menneisyyden suuria käännekohtia rationaalisten päätösten ja loogisesti etenevien tapahtumien jatkumoina. Meeri Lindström (o.s. Rantala), Suomen sisällissodan punakaartilainen, ei yhtynyt tähän näkemykseen. – Minä en tiennyt aatteesta hevonhäntää. Mie lähdin vain sen letkan mukana. Me otettih kiväärit ja laulettih: ”Päin sortajaa!” Kuusankoskella syntynyt, tuolloin 15-vuotias työläisperheen kasvatti ei ollut saanut kirjasivistystä saati…

kirjoittanut Meri Vikström, julkaistu 27. 3. 2020

Tuovi Marjatta Saarela – Punaorvon tarina

Kuusikymmentävuotiaana aloin kirjoittaa näitä muistelmiani. Siirryn kauas menneisyyteen. Lähden vaeltamaan pienen tytön kanssa kapinan jälkeisen ajan taivalta. Yritän kertoa sen mahdollisimman totuudenmukaisesti, vaikka silmät kostuvat ja ikävä painaa rintaa ja sydänalaa. Muistojen helminauha lähtee hiljalleen kehittymään pitkäksi, punaisten ja kaikenlaisten, pienten ja lapsen mielestä suurten helmien ja rihmojen surullisen kauniiksi vyyhdeksi. Punaorvon tarinaksi. Tähän kauniiseen…

kirjoittanut Raija Saarela, julkaistu 24. 3. 2020

Isoäitini Edla Petäjän pienoiselämänkerta

Edla Petäjä (o.s. Laurila) syntyi 13.11.1877 Lammilla, Kuurikan Laurilassa. Edlan vaari oli ostanut Laurilan tilan kruunulta itsenäiseksi vuonna 1742. Edlan isän oli Jonas Kustaanpoika Laurila ja äiti Karoliina (o.s. Kuurikoukku) Laurila. Edlalla oli ollut kuusi siskoa (osa sisarpuolia) ja kolme veljeä. Nälkävuodet 1866–1868 ja taudit olivat kuitenkin vieneet sisaruksista kuusi. Sisaruksista vain 16-vuotias Sabina ja…

kirjoittanut Marjatta Flinkman, julkaistu 24. 3. 2020

Äitini, sotaleski Maire Alitalo

Maire Alitalo (myöhemmin Maire/äiti) syntyi vuonna 1908 Hausjärvellä. Isä Villehard, ”Vilhartti”Aalto oli maanviljelijä ja taitava käsistään monella tapaa. Äiti Hilma Aalto oli hämäläiseksi vilkas, sosiaalinen ja osaava sekä ahkera emäntä. Vilhartin perhe muutti usein ja koulut ja opettajat vaihtuivat. Isä oli käynyt kolmivuotisen sotapalveluksen ja marssinut Euroopan halki, muistan hänen juttujaan ja lauleluaan retkiltään. Hilmamamma…

kirjoittanut Maili Mustonen, julkaistu 23. 3. 2020

Maria Niemistö, kun on pitänyt kotiseutunsa jättää

Haapavedellä syntyi 1898 kolmas lapsi Iisakki Vahen torppareille Juho Aappo Kaisanpoika Erkkilälle ja Eeva Kaisa Aapelintytär Pekkalalle Kaapinkankaan torpassa Mustikkamäellä. Äitini Maria eli lapsuuden ankaran vanhoillislestadiolaisäidin kurimuksessa. Perheen isä Juho Aappo oli mennyt Amerikkaan Eeva Kaisan sukulaisten pilettirahan turvin, mutta palasi pian takaisin sukulaisten avustuksella yhtä köyhänä kuin oli lähtiessään. Isä oli viinaan menevä, mutta…

kirjoittanut Kaisu Kasi , julkaistu 23. 3. 2020

Ulpu Iivari – Pienoiselämänkerta

Kaikki alkoi varsinaisesti Naruskasta. Kylästä, joka sijaitsee tiettömän tien takan, noin 50 kilometrin matkan päässä Sallan keskustasta pohjoiseen, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Naruskan kylä rakennettiin joen rannalle asumattomaan korpeen. Naruskasta tuli rajan taakse sodassa jääneen Korjan kylän asukkaiden uusi kotipaikka. Sinne poltettuun ja miinoitettuun Lappiin palasivat muiden mukana Tornion seminaarista parhain arvosanoin valmistunut opettaja ja…

kirjoittanut Miina Salo, julkaistu 23. 3. 2020

Mirelle Kallioinen, palasia elämästä

Seison korkealla kalliolla, katselen pitkien pilvien siltaa, kovaa kivien täyttämää rantaa, tuolla jossain kai piti olla satumaa…? Kun ihminen on nuori, silloin uskoo kaikkeen, on sinisilmäinen ja näkee ruusuja kasvavan vaikka katajapensaissa. Meren laineet tuovat rantaan pitkäkiharaisia merenneitoja ja talven lumisateilla on suloisia enkeleitä jokaisella polulla ja portaalla. ”Hän katseli pitkien pilvien siltaa kovaa, kivien…

kirjoittanut Seija Väre, julkaistu 22. 3. 2020

Tiia Veneranta, Elämän tanssia maailmalla

Tiia Veneranta on pienestä pitäen ollut kiinnostunut itsensä ilmaisemista liikkeen avulla. Hänen kantava ajatuksensa on ? Elämisen toiminto on jokaisen kehon oma koregrafia? Venerannan ?tanssipolku? ei ole ollut perinteinen, sillä hän ei ottanut balettitunteja, vaan aloitti kansantanssilla Porissa. Eri kiinnostuksen kohteet ovat kuljettaneet kolmekymppistä naista, ensinopiskelemaan Englantiin vuonna 2012 ja sitten Portugaliin 2016. Hän on…

kirjoittanut Seija Väre, julkaistu 22. 3. 2020

Sylvi Koposen muistolle

syntyi Kuittualla Kalle Albin ja Eeva Angelina Virneksen kymmenlapsisen perheen kuopuksena. Suru-uutinen saapui meille Atlantin takaa, sillä Sylvi Koponen nukkui ikiuneen Kanadan Sault Ste Mariessa 96-vuotispäivänsä aattona. Sylvi Koponen lähti maailmalle jo 16-vuotiaana. Hän toimi sota-aikana pikkusisarena eli SPR:n apusisarena Helsingissä ja koki myös pääkaupungin pommitukset. Sodan jälkeen Sylvi avioitui rummukkalalaisen Tauno Koposen…

kirjoittanut Seija Väre, julkaistu 22. 3. 2020

Minä olen Hilja Honkanen – liki vuosisadan matka

Olen nyt, kun aikaa on, muistellut paljon lapsuuttani ja elämääni. Muistan Joloksen kylällä Koivujärven rannan ison pirtin. Koristelimme talon lapsien kanssa joulukuusta jouluaattona. Äitini oli hyvin sairas, keuhkokuumeessa. Naapurimme tuli huolestuneena katsomaan äitiäni. Hän kumartui sängyn viereen. Oli hetken hiljaa. Näin kyyneleen vierivän silmäkulmasta. Hän nosti katseensa ikkunaa kohden ja totesi hiljaa, että tuolla taivaalla…

kirjoittanut Virpi Honkanen, julkaistu 21. 3. 2020

Irma Marttila- monikulttuurisuutta ja yhteistyötä

Irma Marttila on nykyään eläkkeellä monipuolisesta päivähoidon ammattilaisen toimesta, mutta toimii edelleen muun muassa Helsingin Sosiaalidemokraattisen Naisyhdistyksen puheenjohtajana ja aktiivisesti useissa muissa järjestöissä hyödyntäen ja jakaen vuosien mittaan hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Energinen toimija on ehtinyt olla osallisena ja vaikuttamassa monien ihmisten elämään, päivähoitoikäisistä ikäihmisiin. Irma Marttila syntyi vuonna 1948 Kajaanissa, silloisessa Kajaanin maalaiskunnassa kolmilapsisen…

kirjoittanut Rantasalo Raija, julkaistu 20. 3. 2020

Lahja Laitinen – ATK-alan pioneeri

Tätä kirjoittaessani olen 77 vuoden ikäinen, pitkä ATK-urani alkoi kuitenkin jo 57 vuotta sitten ollessani 20 vuotias. Opin koodaamaan eli ohjelmoimaan v. 1963 Sveitsissä IBM:n ohjelmointikurssilla ja työskentelin Badenissa Brown Boveri & Cie:n tehtailla (nyk. ABB) ohjelmoijana. Kun palasin Suomeen sain tietää, että Suomessa IBM:n tietokoneita oli vain Vaasan Höyrymyllyssä ja Postisäästöpankissa. Valitsin pankin ja…

kirjoittanut Lahja Laitinen, julkaistu 20. 3. 2020

Kaksoset Sylvi ja Raili Seppälä

Me synnyimme elokuun kahdeksantena päivänä, 1931. Sylvi syntyi ensimmäisenä, minä noin kaksi tuntia myöhemmin. Sisareni syntyi keskosena, hän ei aluksi osannut edes syödä itse, hän oli hyvin heiveröinen ja heikko. Lääkäri oli arvellut, että ei hänestä kovin pitkäikäistä tule. Minä olin normaalipainoinen pullukka vauva. Tänä päivänä on hyvin vaikeaa kuvitella sitä, että miten äitimme pärjäsi…

kirjoittanut Raili Viherlehto, julkaistu 19. 3. 2020

Sisareni Marja Huttunen – psykologi, psykoterapeutti, lasten ja perheiden puolustaja

Varhaiskasvatukseen ja lapsipsykologiaan erikoistunut psykologisisareni Marja Anneli Huttunen o.s. Kumpulainen syntyi jatkosodan loppuvaiheessa marraskuun lopulla 1943. Sodan monella tavalla runtelema maa ja vanhemmat yrittivät pärjätä pelkojensa ja odotustensa kanssa toivoen hartaasti sodan loppumista. Pieni ihmisen alku toi uskoa ja toivoa vanhempien elämään, mutta oli varmasti myös omalla tavallaan huolen aihe – miten selvitä sodan keskellä…

kirjoittanut Päivikki Kumpulainen, julkaistu 18. 3. 2020

Lahja Leinonen – opettaja, puoliso, äiti ja piispatar

Äitini Lahja Poropudas syntyi Pudasjärven Nyynäjässä 29.8.1913 Kalle ja Liisa Poroputaan toiseksi vanhimpana lapsena. Hänen vanhemmillaan oli iso maatalo ja kauppa sillankorvassa Iijoen rannalla. Lahjalla oli lopulta seitsemän sisarusta, joista vanhin, Annikki, oli läheisin ehkä yhteisten harrastusten ja yhteisen arvomaailman vuoksi. Vaikka Annikki oli vanhempi, voimakastahtoinen Lahja sai aina päättää, mitä tehdään ja johtaa, mihin…

kirjoittanut Kullervo Leinonen, julkaistu 15. 3. 2020

Vieno Laitinen – Yrittäjäpuolison pitkä pesti

Äitini Vieno Maria (s. 1923) Laitinen o.s. Sonninen vietti lapsuuden ensimmäiset vuodet Iisalmen Ulmalan Niemisellä. Vanhemmat olivat Sonnilan talon poika Joonas Sonninen ja Maria (o.s.) Halonen. Oli myös nuorempi veli Pentti. Perhepiiriin kuuluivat vielä Sonnilassa asuneet isän sisaret ja samalla peltoaukealla omassa talossaan ukin veli, kaikki aikuista väkeä. Pikkutytöllä olikin tapana esitellä, että oli ”kahden…

kirjoittanut Eila Ollikainen, julkaistu 15. 3. 2020

Tellervo Siikanen, lastentarhanopettaja, urhea sairauksien tuttava

Tutustuin Tellervoon, jota aina kutsuttiin Telleksi, Suomalaisen Naisliiton Lahden osastossa. Hän oli joutunut jäämään varhaisessa vaiheessa ennenaikaiselle eläkkeelle lastentarhan johtajan tehtävästä, joten aikaa ja energiaakin jäi erilaisille harrastuksille lasten jo lähdettyä kotoa, tosin sairaudet keskeyttivät ne moneen otteeseen. Martta Tellervo Lakkapää syntyi Ylitorniolla Tornionjokilaaksossa 1943. Hänen äitinsä oli kansakoulunopettaja ja Telle aloitti koulun jo 6-vuotiaana.…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 14. 3. 2020

Hilma Sofia Paasosta, mummustani, omakohtainen muistelu

Hilma, rakas mummuni, isäni äiti syntyi 1800-luvun lopulla maalaistaloon. Perhe hankki elantonsa pientilaltaan. Hilma avioitui miehensä Hugon kanssa 1900- luvun alkupuolella. He rakensivat talon Hugon maille muutaman kilometrin päähän, jokitörmälle. He elelivät pientilan töitä tehden. Hilma hoiti muutamaa lehmää ja Hugo viljeli maata ja teki metsätöitä. Perheeseen syntyi lapsia yhteensä seitsemän, joista kaksi kuoli hyvin…

kirjoittanut Pirjo Paaso, julkaistu 10. 3. 2020

Marjatta Puranen, kalastajan vaimo

Ida Marjatta syntyi kesäkuussa 1944 sodan melskeeseen Keitele-järven Pängätsalon saaressa Hiekkakaarre-nimisen talon seitsemänneksi lapseksi. Kymmenen vuoden sisällä perheeseen syntyi kahdeksan lasta, joista vain yksi oli poika. Kaikki olivat kotisynnytyksiä, mutta kätilö oli aina paikalla. Perheen isä oli viisi vuotta sodassa ja palasi kuin ihmeen kaupalla fyysisesti haavoittumatta. Pängätsalo kuuluu Vesannon pitäjään. Siellä oli Marjatan nuoruudessa…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 10. 3. 2020

Tampereen tyttö – Salli Ranta

Monet vuosisadan alussa kaupunkiin muuttaneet olivat maalta kotoisin, maantien tuomia. Tehtaat houkuttelivat työhön ja ansioon. Suutarinkisälli Kustaa Sarlin muutti Tampereelle Ruovedeltä 1800-luvun lopulla. Hän kuten monet muutkin työläiset rakensi talonsa Tampereella Pispalan harjulle. Perheen lapsista aikuisiksi kasvoivat poika Väinö ja tytär Elsa. Väinö avioitui Ikaalisista muuttaneen Emmin kanssa vuonna 1906. He perustivat yhteisen kotinsa Kyttälän…

kirjoittanut Ulla Mattelmäki, julkaistu 7. 3. 2020

Marjatta Satokangas – Ruotsin kautta työelämään

Marjatta Satokangas (o.s. Hummasti) on avojalakanen raahelainen. Hän syntyi vuonna 1932. Koulutaipaleensa hän aloitti Seminaarin harjoituskoulussa mutta sota sotki koululaisen elämän. Oppilaita siirreltiin paikasta toiseen aina sen mukaan, mitä tiloja yhteiskunta milloinkin tarvitsi käyttöönsä poikkeuksellisissa oloissa. Sotavuosina Marjatta osallistui pikkulottien toimintaan. Tauvolassa kotiapulaisena toiminut nainen opetti tytöt kutomaan ja niinpä he kutoivat sukkia ja sormikkaita…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 6. 3. 2020

Hilma Wilkmanin karjakkokoulun aikoja

Ihminen on luotu maailmaan tekemään työtä ja ansaitsemaan sillä toimeentulonsa, sen vuoksi on jokaisella vähänkin ajattelevalla ihmisellä pyrkimys päästä jollakin tavalla eteenpäin. Toiset pyrkivät vaan ilman kouluja, itsekseen etsien sitä tienpäätä, jota myöden heidän tulisi alkaa elämän uransa maanpäällä. Toiset taas pyrkivät kaikenlaisiin ammattikouluihin, saadakseen niissä opastusta elämän monimutkaisella taipaleella. Melkein poikkeuksetta ovat ihmiset siksi…

kirjoittanut Vanamo Seppä, julkaistu 5. 3. 2020

Mikä minä olen ja mistä minä tulen? Anni Nahkala, äitimme oma elämäkerta.

Anni-äitimme elämäkerta hänen itsensä vapaasti kertomana 21. päivä joulukuuta 2000. Äitimme Anni Varpu Nahkala o.s. Haikonen. Teksti on alkuperäinen kerronta ääninauhalta kaikkineen kirjoitettuna. Lapsuus ja nuoruus ”No niin! Nyt he taas tahtovat minua, että minun pitäisi jotakin sanoa. Että mikä minä olen ja mistä minä olen! Eivät he nyt näytä tietävän kuka mina olen! No…

kirjoittanut Maija-Riitta Ottemo (syntyisin Nahkala), julkaistu 4. 3. 2020

Eila Vainikainen – Muurarin tyttö

Eila Vainikainen (s. 1938 o.s. Karjaluoto) on Raahen tyttöjä. Hän asunut vuosikymmenet Vaasassa, mutta siteet Raaheen eivät ole katkenneet. Aili ja Aarne Karjaluoto asuivat Merimiehenkatu 4:ssä, kun heille syntyi Eila-tyttö. Talon toisessa päässä asuivat Aarnen vanhemmat Antti ja Helmi Karjaluoto. Sota-ajasta Eilalla ovat jääneet mieleen ilmahälytykset. Pommeja lähdettiin pakoon Mettalanmäelle. Mutta aina ei ehditty edes…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 4. 3. 2020

1960-LUVUN KÄÄNTÖTAKKI – äitini Laila Vileniuksen kertomaa

Kaikki ihmiset tekevät historiaa. Toisten historian ääni ei kuulu koskaan. Eikö ole tarinaa, jota kertoa? Eikö ole mitään mihin tarttua? ”Tavallinen elämä” oikkuineen ei sisällä suurta kertomusta, vain pieniä hetkiä, pieniä tarinoita. Nuoret naiset ja miehet lähtivät työn perässä Ruotsiin. Niin teki äitinikin. Hän lähti parhaan ystävänsä Terhin kanssa Ruotsiin. Oli ollut jo muita…

kirjoittanut Merja Forsell, julkaistu 27. 2. 2020

Satamon Suoma, hallikauppias

”Äiti Hilma ja isä Jaakko yrittivät patistaa oppikouluun, mutta veljen peloteltua koulun vaikeudella en itsepäisenä mennyt pääsykokeisiin. Silloin Hilma-äiti antoi selvän komennon:” Sitten tyttö tiskin taa!”, eikä siinä ollut mitään vastaan pullikoimista. (Salmetar, 28.9.1984.) Satamon Suoma oli anoppini. Hän teki pitkän päivätyönsä Iisalmen kauppahallissa myyden paikallisia tuotteita, kuten maalaisvoita, erilaisia jauhoja, emäntien leipomia karjalanpiirakoita, pullapitkoja…

kirjoittanut HANNELE LAUKKANEN, julkaistu 24. 2. 2020

Kaikki järjestyy – Saima Niemeläinen

Tuikkaan kuistilta kumisaappaat jalkaani ja saattelen poikani autolle kevätsohjoselle pihamaalle. Halaan vielä viimeksi pitkään ja katson Aria anovasti suoraan silmiin, jospa hän kuitenkin muuttaisi lähtöpäätöstään. Kyyneleet valuvat valtoimenaan pitkin poskiani. Uskallanko sanoa pojalle mitä ajattelen, on varmaan päätöksensä tehnyt? – Kuule, minä kysyn nyt sinulta, onko pakko lähteä, tappavat sinut kuin Esan silloin joskus? Sinulla…

kirjoittanut Ari Niemeläinen, julkaistu 23. 2. 2020

Sari Anita Pistemaa – syntyjään Jari Tuomo Juhani

Jari syntyi v 1966 pieneen Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaan Tuomiojan kylään, jota kutsuttiin aiemmin Lappi kyläksi. Neljän poikalapsen katraasta hän on toiseksi nuorin kaksoisvelikuopuksen ollessa 10 minuuttia häntä nuorempi. Niin kuin kaksosilla on tapana, monet asiat tulevat jaetuksi hyvin lähellä olevan ihmisen kanssa, paitsi tämä, transsukupuolisuus. Syntyjään Jari Tuomo Juhani, tuleva Sari Anita, tuttavallisesti Anita, sai nauttia…

kirjoittanut Heli Meriläinen, julkaistu 9. 2. 2020

Viola Kuoksa-Wave – Kulttuurivaikuttaja ja kirjailija Rovaniemeltä

Lempi Maria Viola Kuoksa (Kuoksa-Wave) syntyi 1.6.1904 Calumnetissa USA:ssa Michiganin osavaltiossa. Hän kuoli 31.10.1995 Rovaniemellä. Isä oli maanviljelijä Heikki Vilho Kuoksa ja äiti Briita Kustaava Leiviskä. Viola Kuoksa avioitui metsänhoitaja Arvo Gunnar Wavenin (sukunimi aik. Wavén ; 1903–1959) kanssa vuonna 1934. Viola Kuoksa pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1923. Opiskeli kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarissa ja valmistui…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 3. 2. 2020

ISOÄITINI AUNE LAITINEN INKERINMAALTA

Isoäitini Aune Laitinen, omaa sukua Tatti, oli syntynyt Pohjois-Inkerissä Lempaalan seurakunnan Perämäen kylässä. Hänen syntymävuodekseen on virheellisesti merkitty vuosi 1874. Aunen ja hänen samannimisen serkkunsa tiedot olivat vaihtuneet Inkerinmaalla heidän hakiessaan itselleen uutta passia. Tämän vuoksi hänet merkittiin virallisiin asiakirjoihin useita vuosia vanhemmaksi kuin hän oikeastaan olikaan. Tietoja ei koskaan korjattu ja myös hänen hautakivessään…

kirjoittanut Kaarina Pietilä, julkaistu 1. 2. 2020

Aune Laitinen – kirjastoapulainen

Oikopolun kautta juoksemalla olisin voinut ehtiä, mutta kiirehdin vanhasta tottumuksesta koulun taakse parkkipaikalle. Auto temppuilee taas niin kuin aina, kun on kosteaa. Kierrän kirkonkylän läpi ja sekoan kädet täristen risteyksessä vaihteiden kanssa. Auto sammuu, mutta lähtee pian nykien liikkeelle. Tyhjäkäyntimoottori vaihtoon menossa, aina jotain. Kotipihalla lippu on jo laskettu puolitankoon. Enää ei ole kiire minnekään.…

kirjoittanut Kimmo Laitinen, julkaistu 25. 1. 2020

Meeri Ponkala – legendaarinen grilliyrittäjä Torniosta

Meeri Inkeri Ponkala o.s. Korpi syntyi 7.1.1934 Tornion Ylivojakkalassa seitsenlapsiseen perheeseen. Avioitui Risto Ponkalan kanssa ja sai kolme lasta: Pirjo, Vesa ja Veli-Matti. Perheeseen kuului Meeri Ponkalan eläessä lastensa lisäksi lastenlapsia yhdeksän ja lastenlastenlapsia seitsemän. Harrastuksena oli raskaiden työpäivien lomassa kirjoittaminen, lukeminen ja ristisanatehtävien laatiminen ja ratkaiseminen. Hänen kirjoituksiaan myös julkaistiin lehdissä. Yrittäjä Meeri Ponkalalle…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 25. 1. 2020

Sirkka Liisa Korhonen – täti, joka halusi muistaa

”Joka ei tunne historiaa, ei tiedä mitään. Hän on lehti, joka ei tajua kuuluvansa puuhun.”(Michael Crichton, Valitut Palat 2000. Sirkan lainaus.) Näin pohti myös Sirkka-Liisa Korhonen, – tätimme, toimelias ja elämäniloinen huolenpitäjä, suvun kokoava voima. Täti, joka piti yhteyttä ja halusi ymmärtää sekä muistaa. Sirkka Korhonen toimi Joensuussa Nepenmäen vanhainkodin johtajana sen toiminnan aloittamisesta lähtien. Hän…

kirjoittanut Marketta Kokko, julkaistu 19. 1. 2020

Helmi Mäkinen – Rautatie vie

Helmi Annikki Mäkinen, o.s. Virtanen oli isäni äiti, mummoni, jota en koskaan tavannut. Hän ehti kuolla kaksi ja puoli vuotta aikaisemmin ennen syntymääni. Kaikki kertomani on isältäni saatuja tietoja. Niitä selvitellessäni tajusin, kuinka ajan saatossa ihmisestä muistetaan varsin vähän. Muistikuvien puute heijastaa myös perhesuhteita, jotka 1930- ja 40-luvuilla syntyneillä olivat varsin toisenlaiset verrattuna oman sukupolveni…

kirjoittanut Jaana Mäkinen, julkaistu 6. 1. 2020

Salli Ylitalo – Sukunsa viimeinen tilallinen

On kaunis lokakuinen päivä (v. 2019), kun istumme Salli Ylitalon (s. 1941 o.s. Kari) tuvassa Siniluodossa. Ikkunasta avautuu upea maisema Siniluodonlahdelle. Joutsenet ovat laskeutuneet levähtämään muuttomatkallaan. Talo on paljon vuosia nähnyt. Pihapiirissä seisoo monta vanhaa rakennusta. – Kun minusta aika jättää, tämä paikka tulee myyntiin, Salli uumoilee. Ylitalon ainoa lapsi ja lapsenlapset asuvat eri puolilla…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 10. 12. 2019

RUTH MUNCK – JÄÄKÄRILIIKKEEN AKTIIVI JA LOTTA

”Olemus on kapea, selkä iän kumaraan painama, mutta asettuessaan valokuvattavaksi hän ojentautuu ryhdikkääksi ja asettaa sirot säärensä tyttömäisesti viistoon. Hänen hopeanvalkoiset hiuksensa on kammattu pehmeälle sykerölle, kuperilla silmäluomilla erottaa hipaisun luomiväriä ja kaidoilla poskilla hehkuu hento ROUGE. Hänen olemuksestaan henkii hienostuneisuus ja tavaton lämpö. Eläväisten sanojen takana väikkyvät huumori ja itseironia. Lakastuneeksi kukaksi hän itseään…

kirjoittanut Elina Virtanen, julkaistu 28. 11. 2019

Virpi Honkala haluaa oikeasti tehdä hyvää

Virpi Honkala (o.s. Salminen) syntyi Nokialla vuonna 1951. Hänen isänsä työskenteli moottoriasentajana Nokian paperitehtaalla. Äidillä oli prokuristin paikka tamperelaisessa yrityksessä. Virpin vanhemmat olivat tavanneet sota-aikana ja aloittaneet yhteisen elämänsä lähes tyhjästä. He halusivat kouluttaa lapsensa hyvin. Virpi oppi lukemaan 6-vuotiaana isonveljen mukana. Perheen opettaja-ystävä suositteli, että tyttö aloittaisi koulun jo tuolloin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut,…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 28. 11. 2019

Tuulikki Antila – sata vuotta suomalaista journalismia

Naistoimittajat ry:n perustaja- ja kunniajäsen ja 1960-luvun lopun puheenjohtaja, ekonomi Tuulikki Antila (o.s. Väänänen) syntyi kolme viikkoa vanhaan itsenäiseen Suomeen Hämeenlinnassa 31.12.1917. Hän ehti elämänsä aikana kokea Suomen ja maailmanhistorian merkittävät käänteet ja tavata ajan valtaapitävät. Ennen kaikkea Antila koki naisen aseman muutoksen ruutuessuisesta hellapoliisista aktiiviseksi virkanaiseksi. Antila kirjoitti paljon, elävästi ja modernisti. Tupakka sauhusi taukoamatta. Hän työskenteli…

kirjoittanut Tiina Vahtera, julkaistu 24. 11. 2019

Leena Jääskeläinen – Hiihtoliiton ensimmäinen naiskunniajäsen

Liikuntaneuvos ja vuonna 2009 Pro Urheilu -mitalilla palkittu liikuntavaikuttaja, Rovaniemellä asuva Leena Jääskeläinen, kutsuttiin Hiihtoliiton kunniajäseneksi vuonna 2019. Hän on Hiihtoliiton historiassa ensimmäinen kunniajäseneksi kutsuttu nainen. Liikuntaneuvos ja urheiluvaikuttaja Leena Marjatta Jääskeläinen o.s. Hakola syntyi 22.7.1939 Viipurissa. Leena Jääskeläinen on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri. Hän valmistui liikunnanopettajaksi vuonna 1964 Helsingin yliopiston voimistelulaitokselta ja opiskeli Jyväskylän liikuntatieteellisessä…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 15. 11. 2019

Aino Pietarinen – Paremman työelämän puolesta

Päätoimittaja Aino Pietarisen elämäntyönä on ollut suomalaisten työelämän seuraaminen ja työn muutoksesta kirjoittaminen. Kolmekymmentä vuotta Palkkatyöläinen-lehdessä kietoi oman toimittajauran ja lehden tavoitteet erottamattomasti yhteen. Molemmat pyrkivät parantamaan työelämää ja työntekijöiden asemaa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa liippaavat aiheet lankesivat pitkään Aino Pietariselle siksi, että hän oli Palkkatyöläisen toimituksen ainoa nainen ja myös siksi, että hän…

kirjoittanut Maija Töyry, julkaistu 31. 10. 2019

Helmi Savallampi – Kaijan monitaitoinen mummu

On kaunis lokakuinen iltapäivä, kun istumme Kaija ja Risto Tuomivaaran omistaman talon, Cortenkatu 3, keittiössä. Talo on Kaijan mummun talo, jonka Tuomivaarat saivat ostaa lokakuussa 2019. – Raaheen oli ihana palata, paluumuuttaja Kaija huokaa. Kaijan mummu, suutarin tytär Helmi Eliina Savallampi (1914-1995, o.s. Harju) on syntyjään Ylivieskan tyttöjä. Kansakoulun oppimäärän hän suoritti Kantokylän kansakoulussa. Helmillä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 31. 10. 2019

Kaija Karikoski asuu viiden tähden hotellissa

Tapaan hiljattain sata vuotta täyttäneen Kaija Karikosken palvelutalo Hopeataurissa, jossa hänellä on viihtyisä huone ja talon puolesta kaikki tarvittavat palvelut. 1800-luvun alussa Hackman osti Sorsakosken – pienen tehdasyhteisön Savosta, Sorsakoskelta. Miljööseen kuuluivat saha, mylly ja tiilitehdas. 1890-luvun alussa Hackman siirsi koko aterintuotantonsa Sorsakoskelle. Vuonna 1902 aloitettiin edullisten, yhdestä kappaleesta taottavien aterinten valmistus. Hackmanilla oli oma…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 18. 9. 2019

Terttu Soinila – saksan kielen opettaja, apulaisrehtori

Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Oulussa. Kansakoulua kävin sota-aikana. Oulua pommitettiin ja koulut suljettiin ajoittain. Kävinkin osan kansakoulusta Lumijoella. Neljännen luokan jälkeen aloitin opiskelun 9-vuotisessa tyttölyseossa eli Oulun Tipalassa. Koulu taisi olla vaativa, ensimmäisellä luokalla oli kaksi suurta rinnakkaisluokkaa, viidennellä enää yksi luokka. Yhdeksännellä luokalla meitä oli 20, joista kukaan ei reputtanut. Opiskelin 5 vuotta Turun…

kirjoittanut Heli Meriläinen, tekstin välittäjä, julkaistu 11. 8. 2019

Tellervo Sippalan työntäyteinen elämä

Saimi (1913-2000) ja Yrjö (1907-1999) Sippala viljelivät maata tilalla, joka on ollut Sippalan suvun omistuksessa vuodesta 1725. Sippalan tila sijaitsee Haapajoella entisen Saloisten kunnan alueella, joka liitettiin Raahen kaupunkiin vuonna 1973. Pariskunta sai 5 lasta: 2 tyttöä ja 3 poikaa. Tellervo-tytär syntyi vuonna 1942. Tellervo muistelee, että kotitilalla oli 6 tai 7 lehmää, lampaita, kanoja…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 29. 7. 2019

Hilkka Aaltonen – Kaupunginarkkitehti rakastui Raaheen

Vuonna 2008 Raahe-seura antoi Hilkka Aaltoselle Raahen Fiian arvonimen tunnustuksena hänen toiminnastaan kaupunginarkkitehtina ja hänen ansiokkaasta työstään Raahen kulttuurihistorian ja Vanhan Raahen säilyttämisen puolesta. Hilkka (o.s. Paakki) syntyi Kempeleessä vuonna 1945. Hänellä on isoveli ja iso pikkuveli. Koti Oulun keskustassa Asemakadulla oli tuhoutunut sodan pommituksessa ja vanhempien oli aloitettava kodin rakentaminen uudelleen alusta. Isä halusi…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 29. 7. 2019

Kirsti Vähäkangas – Piehingistä Pikkulahelle

Soli 1950-lukua, ku puskeuvuin elon taipaleelle Pitkäkarin kuusikosa elikkä Gellmannin lasareetisa täälä Raahesa. Pienen piehinkiläisen maalaistalon esikoisena mun hääty pahasesta sikiästä asti reuhkasta häläppärinä maatöisä. Ei siinollu kahta puhetta: soli kopattava harava kouraan jo keskenkasvusena. Ei Luoja laiskoja elätä! Käsityötaitua meillä kotona pijettiin tähellisenä. Niimpä oonki oppinu kuttoon ennenku lukkeen. Ja seittemän lakanapitsiähän sitä hääty…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 4. 6. 2019

Hely Kokko – rautarouva Rautaruukin korkeimmalla paikalla

Hely Kokko (o.s. Salmela) on kotoisin Merijärveltä. Hän syntyi 8.4.1952 ja on perheen 9 lapsesta keskimmäinen. Hänen vanhemmillaan oli pieni maatila. Lehmiä oli 5 tai 6 ja maitotili oli perheen pääasiallinen tulonlähde. Kun Salmela rakensi 1950-luvun puolivälissä uuden tiilinavetan, johon tuli parret kuudelle lehmälle, oli isoisä pitänyt tätä suuruudenhulluutena. Hely kertoo, että kaikki maatilan työt…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 4. 6. 2019

Naimi Jokela jakoi Ylipään postit kävellen

Naima, Naimi, Sofia Jokela (o.s. Hihnala) oli syntynyt 1.2.1895 Haapajoella Saloisissa. Hän solmi avioliiton Heikki Jokelan (s. 18.1.1886 k. 30.5.1960) kanssa. Pariskunta asettui asumaan pieneen taloon, joka sijaitsee Piehingin Ylipäässä entisen Saloisten kunnan alueella. Saloinen liitettiin Raahen kaupunkiin vuonna 1973. Talo, jossa oli alkujaan vain yksi huone, seisoo kauniilla paikalla. Pihapiiristä johtaa haapakuja jokivarteen. Naimin…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 14. 5. 2019

Kampaaja Helli Kuoppa teki sähköpermanentteja ja juhlakampauksia kotioloissa

Helli (s. 17.2.1923 Nurmes) ja Jalmari (Jali) Kuoppa (s. 28.5.1909 Rautu) muuttivat vuonna 1947 Hämeenlinnasta Raaheen kahden lapsen kanssa. Helli oli silloin 24-vuotias. Hän oli saanut kampaajaopin ja työskennellyt Kolehmaisen kampaamossa Hämeenlinnassa. Jali oli palvellut sota-aikana vastuullisissa tehtävissä Päämajan kaukopartiossa. Rauhan tultua hän siirtyi armeijan palvelukseen. Jouduttuaan myöhemmin sodan loppuajan asekätkennästä syytteeseen hänen täytyi erota…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 5. 2019

Kerttu Sovio – Kartanon tyttärestä seminaarin kanslistiksi

Murtolan tilan omistajille Selim Rydmanille (1872-1945) ja Helmi Lindénille (1876-1906) syntyi kolme tytärtä, joista vanhin Gertrud (Kerttu) Elisabeth syntyi 2.4.1898 Kiikassa, keskimmäinen kuoli yksivuotiaana. Selim Rydman solmi uuden avioliiton Tyyne Tillin kanssa vuonna 1908. Selimillä ja Tyynellä oli viisi tytärtä, joista yksi kuoli neljävuotiaana. Poikia oli kaksi, joista vanhempi kuoli kaksiviikkoisena. Murtolan tilan viljelyä jatkoi…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 5. 2019

Ilona Soralahti – Raahen Siro-Asu täytti elämän

Ilona Soralahti (o.s. Kärki) perusti naisten alusasuja myyvän Raahen Siro-Asun vuonna 1961. Hänen uransa yrittäjänä oli poikkeuksellisen pitkä, yli 50 vuotta. Ilona Fedotan tytär Kärki syntyi 22.2.1923 kymmenlapsisen sisarussarjan puolivälissä. Hänen isällään Fedot Kärjellä oli kauppa ja tukkuliike Karjalassa Suojärven pitäjän Vegarusjärven kylässä. Kärjen kauppa sijaitsi asuintalon toisessa päädyssä. Kaupassa myytiin kaikkea mahdollista elintarvikkeista polkupyöriin.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 4. 2019

Helle Kannila: tasa-arvon ja kirjastojen puolesta

Ehkä monetkin – varsinkin vanhemman polven suomalaiset – kuullessaan Helle Kannilan nimen osaavat yhdistää hänet suomalaiseen kirjastolaitokseen. Helle Cannelin (vuodesta 1938 Kannila) valittiin 1921 perustetun Valtion kirjastotoimiston johtajaksi, eli rakentamaan Suomeen yleistä kirjastolaitosta. Hän oli tuolloin vain 25-vuotias eikä hänen valintansa suinkaan ollut itsestäänselvää. Naisen – ja vielä nuoren naisen – valinta korkeaan valtion virkaan…

kirjoittanut Pirjo Tuomi, julkaistu 16. 4. 2019

Karin Mäkinen liikutti raahelaisia avojaloin

Laura Karin, Kati, Mäkinen (o.s. Koskelainen) syntyi 18.1.1920 Tervajoella Viipurin maalaiskunnassa (Vahvialassa). Lapsuuden koti ja koulu olivat Tervajoella, jossa hänen isänsä Mikko Koskelainen toimi maanviljelijänä. Nuorena tyttönä urheilu oli Katille lähempänä sydäntä kuin voimistelu. Omimmalta lajilta tuntui korkeushyppy. Olipa hänestä vähällä tulla olympialaisten kävijäkin, mutta maailmansota keskeytti Vierumäellä olympialeiriään pitävien harjoittelun. Hän on harrastanut myös…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 4. 2019

Kirsti Ikonen – jämpti ja reilu, ei horju ei heilu

Kirsti Larja syntyi tammikuussa 1941 Kangasalla nimismiehen perheeseen. Myös äiti oli lukenut oikeustiedettä, mutta keskeyttänyt opintonsa miehensä toiveesta: ”Ei samaan perheeseen kahta juristia tarvita”. Kirsti kertookin kasvaneensa juristiseen ilmapiiriin, joka on leimannut hänen koko elämäänsä. ”Äidinisä Torsten Malinen (ent. Malin) oli kihlakunnan tuomari ja laamanni, joka toimi oikeusministerinäkin virkamieshallituksessa. Myös äitini veli oli juristi, nuorin…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 25. 3. 2019

Auli Kananen – Käsityöläinen viidennessä polvessa

Auli Kananen (o.s. Niemi) teki mittavan työrupeaman Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston johtajana ja rehtorina. Hänen johdollaan koulu kehittyi valtakunnallisesti tunnustetuksi ja arvostetuksi opinahjoksi. Toivo ja Anni Niemi saivat neljä lasta, joista Auli on toiseksi vanhin. Hän syntyi 2. maailmansodan päättyessä 24.8.1945 Pöytyällä, jossa hänen isänsä Toivo (s. 1912) työskenteli puuseppänä. Auli on tutkinut sukuaan ja…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 3. 2019

Paula Pirinen – Raaheen tykästynyt

Raaheen juurtunut ja Raahessa hyvin viihtyvä Paula Pirinen syntyi Iisalmen järvimaisemissa vuonna 1940. Hän oppi lukemaan neljävuotiaana ja muistaa vielä aikuisenakin sen huikean hetken kun hän tajusi kirjan sisällön ilman tavaamista. Vasta alakoulussa hän oppi tavaamisen taidon. Hän muutti 13-vuotiaana perheen mukana Pyhäjoelle ja kävi oppikoulua Raahessa päästen ylioppilaaksi vuonna 1960. Lapsena hän suunnitteli mallit…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 11. 3. 2019

Pirkko Utriainen – Avojalakanen kotiseutuihminen

Pirkko Utriainen (s. 1941) on Wanhan-Raahen tyttöjä. Hän asui 17 ensimmäistä ikävuottaan Härkätorin puiston liepeillä Kaivokatu 54:ssä (nyk. Reiponkatu). Ison pihapiirin ympärillä oli kahdeksan taloa. – Lapsuuden leikit olivat joskus aika raisuja, hän tunnustaa ja kertoo esimerkkejä. Korttelin tenavien lempipuuhaa oli kiipeily, niinpä lähiympäristön puut, aidat ja katot tulivat tutuiksi. Härkätorin puistoon vuonna 1932 pystytetty…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 11. 3. 2019

Maija Vuontisjärvi – Hetan Majatalon emäntä

Maria Sofia (Maija) Vuontisjärvi o.s. Stoor syntyi 6.2.1924 Enontekiöllä ja kuoli 19.3.2018 Rovaniemellä Taivaan isään turvaten.Maija Vuontisjärvi, Kallen Maija, oli enontekiöläinen Hetan Majatalon emäntä toisessa polvessa. Hänen toimeliaisuus, lämminhenkisyys sekä kestitseminen oli maankuulua ja yrittäjävuosien aikana ystäviä kertyi ympäri Suomea.Hetan Majatalo on Lapin vanhin alenevassa polvessa oleva matkailuyritys. Maria Vuontisjärvi, kutsumanimeltään Maija, syntyi neljäntenä lapsena…

kirjoittanut Tiina Vuontisjärvi, julkaistu 22. 2. 2019

Arja Sipola – Suomen ensimmäinen tangokuningatar

Arja Helena Sipola o.s. Korkeamaa syntyi 1956 Torniossa Arpelan kylässä metsätyönjohtaja Paavo Korkeamaan ja Raili Korkeamaan kuusilapsiseen musikaaliseen perheeseen. Arja Sipola valittiin Suomen ensimmäiseksi tangokuningattareksi Seinäjoen tangomarkkinoilla vuonna 1987. Artisti on julkaissut urallaan 14 singleä, viimeisin on Rami Sarmaston säveltämä Sinun omasi (Väylän Pyörre Records) vuonna 2018. Kemissä asuvan Arjan perheeseen kuuluu tällä hetkellä kaksi lasta,…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 18. 2. 2019

Anja Miilukangas – Yrittäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Anja Aira Auli Miilukangas (o.s. Aunola) syntyi Hilja ja Arvid Aunolan 12-lapsisen perheen kolmantena lapsena ja vanhimpana tyttärenä 28.9.1938. Perhe asui Mettalanmäellä, joka sijaitsi Saloisten kunnassa vuoteen 1973 saakka ja tuolloin tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen Raahen kaupungissa. Kesäisin maatalon lasten aika kului omassa pihapiirissä lampaita, vasikoita ja kanoja hoidellessa. Kanoja oli paljon ja niiden munien haku…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 2. 2019

Ulla Kallankari – Raatihuoneen äitihahmo ja lähimmäisten auttaja

Ulla Kyllikki Kallankari (s. 18.7.1928) oli syntyjään Lapaluodon tyttäriä. Hän eli valoisan lapsuuden yhteisössä, jossa moni ansaitsi elantonsa satamassa. Lapaluotolaisten lisäksi ympäröivän maakunnan väki sai lisäansioita laivojen lastauksessa. Töitä riitti myös naisille. Ullan vanhemmat Torsten (s. 1893) ja Martta (v. 1905) Kallankari muuttivat perheineen Kalajoelta Raaheen työn perässä. Torsten oli aluksi tullin palveluksessa. Työnantajaksi tuli…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 2. 2019

Seija Niemi-Pynttäri – Tarmokas pienen puolesta taistelija

Seija Sofia Niemi-Pynttäri syntyi maanviljelijäperheeseen Alajärvellä vuonna 1930. Lääkärin ammatti oli hänelle kutsumusammatti. – En ajatellut, että lääkäri tienaa hyvin. Jos niin olisin tehnyt, olisin pettynyt. Lukioluokalla minulle tuli vimmattu halu lääkäriksi. Se oli niin selvää, että muita vaihtoehtoja ei ollut, hän sanoi Martti Nevalalle vuonna 1990 antamassaan haastattelussa. Vuonna 1959 nuori lääkäri ajatteli, että…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 2. 2019

Aino Lassila – Pesi herrasväkien pyykit

Raahelaisittain Aino Lassilaa puhuteltiin Lassilaiskaksi. Hän ei itse tykännyt nimestä, mutta kuittasi sen huumorintajuisesti sanomalla: Laiska en oo mutta muuten vähätöinen. Tämä ei Inga ja Pertti Swanljungin mielestä ollut totta, sillä Aino oli erittäin ahkera ja kunnioitettu pyykkäri, siivooja ja kaikenlaisten kotitöiden taitaja, varsinainen yleisihminen. Swanljungin isossa talossa hän tiesi kaikkien tavaroiden paikat. Hän oli…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 20. 1. 2019

Kerttu Husu – Polkkapitäjän kasvatti kotiutui meren äärelle

Kerttu Husu (o.s. Vilamaa) syntyi 1.11.1914 Säkkijärvellä. Hänen äitinsä oli kansakoulunopettaja ja isänsä maanviljelijä. Kansakoulun jälkeen hän kävi keskikoulun ja kotiteollisuuskoulun Säkkijärvellä. Tämän jälkeen hän opiskeli Fredrika Wetterhoffin opinahjossa, Hämeenlinnan Käsiteollisuusopistossa, vuosina 1936-1939. Valmistumisensa jälkeen Kerttu toimi opettajana muun muassa Isojoen Villamon kylän ja Kauhajoen kutomakurssilla. Sotaleskeksi jäänyt Kerttu työskenteli sotien jälkeen opettajana muun muassa…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 20. 1. 2019

Hanna Widell – Raahen museo kotina 28 vuotta

Raahelaiset tunsivat Hanna (Alma Johanna) Widellin (s. 24.10.1907) tarmokkaana työmyyränä. Hän oli kotoisin Pyhäjoelta 11-lapsisesta perheestä. Maalaistalon suuren perheen tyttärenä hän joutui tarttumaan työhön hyvin nuorena. Koulua hänellä ei ollut aikaa käydä kuutta luokkaa enempää, vaikka halua olisi ollut. Koulun käynti olisi maksanut paljon. Hanna aloitti työn teon jo lapsuusvuosina. Ennen rippikouluikää hän teki maataloustöitä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 1. 2019

Tarja Vanhamaan matka pikkukylästä suurteollisuuden vaikuttajaksi

Olen Tarja Vanhamaa. Olen äiti ja diplomi-insinööri, tuotannon kehittämisen päällikkö sekä vuoden 2019 eduskuntavaaliehdokas Lapista. Asun lastemme ja mieheni kanssa Keminmaassa. Synnyin Lapissa eräänä kylmänä talvipäivänä kaamoksen keskelle. Ensimmäinen kotini oli Savukosken Lunkkauksen kylässä, jossa isäni toimi opettajana. Matka vei minut sieltä Ylikiiminkiin isäni kotiseudulle suvun lähelle. Veljeni ja minut kasvatettiin siis samalla tavalla. Meillä…

kirjoittanut Tarja Vanhamaa, julkaistu 31. 12. 2018

Anna Suonperä – aina muiden puolesta

”Minun tyttöni menee kouluun”, päätti raahelainen Maria Rajaniemi vuonna 1880. Naapurit sanoivat, kannattaako köyhän yksinhuoltajan kouluttaa Anna-tytärtään. Raahe oli tuohon aikaan jo sivuuttanut kukoistuskautensa puulaivojen rakentajana ja kansainvälisen merenkulun kaupunkina. Asukasmäärä oli pysähtynyt noin 3000:een eikä Pohjanmaan rata ollut tulossa Raahen kautta. Mutta Maria Rajaniemi näki tulevaisuuteen: koulutus vie eteenpäin. Raahe oli kehittymässä monipuoliseksi koulukaupungiksi.…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 26. 11. 2018

Maire Halonen – Raahen Ensi- ja Turvakodin voimanainen

Maire Halonen (o.s. Aaltonen) syntyi 26.10.1941 Askolassa, lähellä Porvoota. Hän oli muutaman kuukauden ikäinen, kun hän muutti perheensä mukana Hämeenlinnaan, jota hän pitää kotikaupunkinaan. Isä oli ammatiltaan asemamies, äiti oli kotiäiti. Aaltosen perheessä oli seitsemän lasta. Perhe asui rintamamiestalossa, jossa Aaltosen täti hoiti lapsia. Kun työssä käyvillä äideillä ei ollut juuri minkään vertaa äitiyslomaa, Aaltoselle…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 18. 11. 2018

Kristiina Hämäläinen – Nuoren poliitikon muotokuva

Kristiina Hämäläinen o.s. Pekkala löysi ammatillisen tiensä jo varhain. Hän aloitti hoitoalan työt viiisitoistavuotiaana hoitoapulaisena Hauhon vanhainkodissa. Valmistuttuaan sairaanhoitajaksi Kristiina on työskennellyt lähihoitajana ja sairaanhoitajana Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän keskussairaalassa vuodesta 2001. Hän on tehnyt työkeikkoja myös yksityissektorilla hoitovapaiden aikana sekä opettanut alansa opiskelijoita. Vuodesta 2014 lähtien Kristiina on toiminut Päijät-Hämeen keskussairaalan päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna eli ”kädet savessa” ihmisten…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 12. 11. 2018

Saima Kallinen – Ensimmäinen nainen Tornion kaupunginvaltuustossa

Saima Johanna Kallinen (17.2.1884-5.4.1947) oli ensimmäinen Tornion kaupunginvaltuustoon valittu nainen. Hän toimi konttoristina 1900-luvun alussa Röyttän satamassa ja perusti Tornioon vuonna 1918 kenkäkaupan. Saima Kallinen oli merkittävän rauhanpolitiikon ja puolustusministerin (1946-1948) sekä kansanedustaja (SDP) Yrjö Kallisen (1886-1976) sisar. Entisen Oulujoen kunnan Puralan tilalla syntyi Saima Kallinen. Isänsä Henrik eli Heikki (1853-1925) ja äitinsä Johanna Elisa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 12. 11. 2018

Raija Lummi/Tasa-arvoon kasvaa kotoa käsin/Torniolainen vaikuttaja 2000-luvulla

Raija Lummi on vuonna 1961 syntynyt torniolainen 4. kauden kaupunginvaltuutettu, filosofian maisteri, lehtori, kielten opettaja Lapin ammattikorkeakoulussa. Raija syntyi Torniossa viidentenä tyttönä Lummin perheeseen. Isoisä, pappa Iisak Lummi oli kuulemma ehdottanut nimen Raija Inkeri. Perheessä oli jo neljä isosiskoa ja nimiä oli jo paljon otettu käyttöön. ”Laitetaan tytölle nimeksi Raija Inkeri. Se on hyvä nimi.”, …

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 1. 11. 2018

Alma Westerlund, torniolainen kirjakauppias ja opettaja

Torniolainen kansakoulun opettaja ja kirjakauppias Alma Westerlund (1863-1950) oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella Tornion huomattavimpia naisvaikuttajia. Hän toimi melkein neljä vuosikymmentä kansakoulun alaluokkien opettajana, hän piti kirjakauppaa vuosikymmenet ja oli 1920-luvulla Tornion kaupunginvaltuuston jäsen yhtenä ensimmäisistä naisista. Alma Westerlundilla oli neljä sisarusta, joista Akseli toimi Tornion sairaalan taloudenhoitajana ja Zakris Oulun lyseon rehtorina ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 1. 11. 2018

Helena Holappa – Tekstiilityönopettaja sai itse suunnitella työnsä

On vuosi 1939. Niemen pariskunta, Jaakko (1910-1984) ja Ellen (1907-1995, o.s. Majava), ostaa kiinteistön Raahesta, Reiponkadun ja Ämmänkadun kulmasta. Ämmänkatu on tuohon aikaan vain pahainen polku. Pian Raaheen muuton jälkeen syttyy sota, ja Jaakolta kuluu yli 5 vuotta maanpuolustustehtävissä. Ellen hoitaa taloa yksin. Jaakko oli talonomistaja ja maanviljelijä. Ellen oli kotiäiti ja ompelija. Yhdessä he…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 31. 10. 2018

Anneli Keski-Korsu – Pankkivirkailijan työ käsityöstä sähköisiin palveluihin

Eläkkeellä oleva pankkivirkailija Anneli Keski-Korsu näki 32 vuotta kestäneen työuransa aikana miten monet työvaiheet siirtyivät käsityöstä tietokoneelle. Annelin (o.s. Saarenpää s. 1931) lapsuudenkoti sijaitsi Ollinsaaressa. Kansakoulusta hän jatkoi opintietään keskikouluun ja sen jälkeen Raahen Porvari- ja Kauppakouluun. Hän sai merkonomin paperit vuonna 1950. Samana kesänä pääsi kesäksi töihin Santahoman konttoriin. Syksyn koittaessa hän aloitti työt…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 31. 10. 2018

Ritva Heikkilä – Lukiossa heräsi kiinnostus biologiaan

Ritva Heikkilä (o.s. Miilukangas) merkittiin kirkonkirjoihin Pyhäjoella vuonna 1949. Hän vietti lapsuutensa Saloisten Kertunkankaalla, joka vuoden 1973 kuntaliitoksen jälkeen on kuulunut Raahen kaupunkiin. Ritva kertoo, että hänen lapsuuskotinsa oli vaatimaton. – Isäni kuoli ennen syntymääni ja perheemme elämän pelasti alkuvaiheessa isän kuoleman jälkeen isoveljeni Erkki, joka ilmoitti – ollessaan silloin 13-vuotias – että hoida sinä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 27. 10. 2018

Sanni Pajari-Sariola – Tornion kirjastotoimenjohtaja

Sanni tuli Tornion kirjastonhoitajaksi 1971. Kirjasto sijaitsi tuolloin Länsirannan Pienteollisuustalossa Karkiaisen leipomon yläpuolella. Pikkukaupungin kirjastossa oli lämmin tunnelma. Koska henkilökuntaa oli alkuun vain kaksi työntekijää, itse tulin pari vuotta myöhemmin kolmanneksi, kaikki tekivät yhdessä kaikkia töitä. Pääkirjaston lisäksi oli kaksi sivukirjastoa ja kaksi laitoskirjastoa. Kuntaliitos 1973 toi lisää toimintaa, sivukirjastoja oli kuusi, laitoskirjastoja kolme ja…

kirjoittanut Mervi Mustonen, julkaistu 24. 10. 2018

Maija Pekkarinen – terveellisen ruoan puolesta puhuja

Maija Liisa Pekkarinen syntyi 20.5.1915 Kuopiossa perheen toiseksi lapseksi Nikolai II:n ollessa Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas. Hänen vanhempansa olivat metsäteknikko, maanviljelijä Johan Fredrik (Hannes) Pekkarinen, äiti emäntä Maria Pelkonen. Koti oli Vehmersalmella Räsälän kylässä, jossa Maija aloitti kansakoulun. Opettajien kehotuksesta hän pyrki Kuopion suomalaiseen tyttökouluun, josta pääsi ylioppilaaksi 1938. Ensimmäisenä kotikylänsä naisylioppilaana. Koko koulun…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 14. 10. 2018

Hanna Sippola – Oulun ensimmäinen naispoliisi

”Kolokatan Manta, kookas kuin karhu ja juluma kuin ahama. Rikolliset pelkäsivät häntä enemmän kuin ruttoa.” Kolokatan Manta elää Oulun seudun muistiperinteessä myyttisenä hahmona. Kookas nainen voi vielä nykyäänkin saada luonnehdinnan: ”Oot kuin Kolokatan Manta.” Manta oli Oulun ja samalla koko Pohjois-Suomen ensimmäinen naispoliisi, oikealta nimeltään Alice Johanna Maria (Hanna) Sippola (1875 Tampere–1949 Oulu). Oulun poliisilaitoksella…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 16. 9. 2018

Riitta Huttunen – Tornion kerhoravintolan yrittäjä

Torniolainen yrittäjä Riitta Sisko Huttunen o.s. Konttaniemi syntyi 31.5.1946 Ylitornion Raanujärvellä pienviljelijäperheeseen. Perheessä oli 11 lasta. Isä Heikki ja äiti Meimi o.s. Granat saivat tuntea nahoissaan Lapin sodan kauhut. Saksalaiset polttivat kaikki rakennukset, mitä lappilaisilta tienvarsilta löytyi. Niin myös Heikki ja Meimi Konttaniemen kodin Raanujärvellä. Heikki Konttaniemi todisti läheiseltä vaaralta oman kotinsa tuhopolton. Riitan yrittäjyyden…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 12. 9. 2018

Hanna Frankenhaeuser o.s. Åström – kauppaneuvoksen tytär Pohjois-Suomesta

Johanna (Hanna) Helena Åström syntyi Oulussa 27.2.1879 kauppaneuvos ja tehtailija Hemming ja Maria Matilda (o.s. Snellman) Åströmin perheeseen. Hanna vietti lapsuutensa kesät Alatorniolla Fältförin tilalla Tornionjoen varrella. Hanna Åström perusti Oulun ensimmäisen lastentarhan. Hän lahjoitti perimänsä Fältförin tilan Peräpohjolan kansanopiston käyttöön. Kulloon kartanon emäntä Hanna Frankenhaeuser kuoli vuonna 1947. Hanna Åströmin isoisä nahkurimestari Johannes (Johan)…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 6. 9. 2018

Marja L. Tuominen – lappilainen Annikki Kariniemi tutkija

KT, FM, KM Marja Liisa Tuominen (o.s. Wiitamäki) syntyi 2. lokakuuta 1943 Laviassa pienviljelijäperheeseen. Kotoa saatiin hyvät lähtökohdat tulevaa elämää varten, sillä lapsuudenkodissa luettiin paljon, käytiin kirjastossa ja elokuvissa, mikä oli harvinaista maaseudulla tuohon aikaan. Marja suoritti ylioppilastutkinnon Lavian yhteiskoulussa vuonna 1962 ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1970 Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Vuoteen 1992 asti…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 2. 9. 2018

Vilhelmina Vuorivirta – kappa- ja turkisliikkeen omistaja Oulussa

Vilhelmina Fisk syntyi 10.6.1869 Hailuodossa. Hänen isänsä oli kunnan esimies Asarias Fisk. Vilhelmina sai tehdä ompelutöitä jo 11-vuotiaana kylän miesten vaatteiden räätälinä toimineen isänsä mukana. Hailuotoon tuotiin ensimmäinen ompelukone räätäli Fiskille ja pikku Miina opetteli sitä käyttämään. ”Pitäjäläiset, jotka ihmeissään katselivat masiinaa, eivät olleet vähemmän ihmeissään pikku Miinan taidosta kyetä sillä tikata”, kirjoittaa Anna Reding…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 26. 8. 2018

Eva Piispanen – Kuopion ensimmäinen naislääkäri

Kuopion tärkeimpiin uranuurtajanaisiin kuuluva tohtori Eva Piispanen täytti 50 vuotta toukokuun 25. päivä 1927. Merkkipäivänään ja pitkään sen jälkeen hän oli Kuopion ensimmäinen naislääkäri. Hän valmistui 1902 lääketieteen kandidaatiksi ja 1907 lääketieteen lisensiaatiksi. Eva Piispanen kaatoi ennakkoluulon muureja runsain määrin. Jo ensimmäiset potilaat kertoivat ihastuksella ja hämmästyksellä, että niin se vain koputteli ja kuunteli kuin…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 26. 8. 2018

Olga Slottsberg – opetusta, musiikkia, teatteria ja yhdistyksiä kaiken ikää

”…Laulunopettajakseen Nykarlepyyn poika sai Olga Slottsbergin, jonka lempinimi oli Sussu. Kun uusi oppilas oli yrittänyt antaa ääninäytteen, oli Sussu vaatinut välittömästi vaikenemaan. Tyst, tyst! Poika lauloi kuulemma yhtä falskisti kuin oli laulanut tätinsä Lina. Kun täti sitten oli kuullut tämän, hän oli nauraen ihmetellyt, vieläkö se Sussu opetti.” Näin Atte Kalajoki muisteli serkkunsa tuloa Uusikaarlepyystä…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 15. 8. 2018

Maili Autio – kiinteistöyrittäjä ja suurlahjoittaja

Maili Mandi Autio syntyi vuonna 1877 Saarijärvellä maanviljelijä Knut Aution ja emäntä Vilhelmiina Ahvenaisen perheen nuorimpana lapsena. Mailin viisi sisarusta kuoli jo lapsina, ja niin hän varttui vanhempiensa ainokaisena aikuiseksi. Isä kuoli tyttären ollessa kouluikäinen. Monien aikalaisnaisten tavoin Maili suunnitteli opettajan uraa. Hän jätti kuitenkin Jyväskylän seminaarin kesken jouduttuaan ristiriitaan opettajien kanssa. Tämä erimielisyys ei…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 12. 8. 2018

Suoma Loimaranta – lottajärjestön lääkintäjohtaja

Kun Suoma Loimaranta suostui vuonna 1922 Lotta Svärd -järjestön lääkintäjaoston päälliköksi, hän oli 41-vuotias lääketieteen lisensiaatti, joka oli erikoistunut keuhkosairauksien hoitoon. Tämä vastuullinen tehtävä jatkui 20 vuotta (1922–1924 ja 1927–1942), aina vuoteen 1942 saakka, lukuun ottamatta kolmen vuoden taukoa 1920-luvulla. Suoma Helena syntyi vuonna 1881 Kuopiossa lääninrovasti Vilhelm Lindstedtin ja Hilda Nyholmin kymmenlapsiseen perheeseen.…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 12. 8. 2018

Marina Takalo – vienankarjalainen runonlaulaja

Vienan Karjalasta kotoisin oleva Marina Takalo tunnetaan runonlaulajana, vanhan kalevalamittaisen kansanrunouden taitajana, jolta on tallennettu sadan tunnin äänitekokoelma ja joka lienee suurin yhden ihmisen suullisesta muistista koottu perimätieto maassamme. Marina Takalo kuolee Kemin kaupunginsairaalassa 22.7.1970. Hänet on haudattu Peurasaaren hautausmaalle Kemiin. Marina Ivanovna Nikitin syntyy 3.8.1890 Vienan Karjalassa Oulangan Taavonkylässä monen sukupolven vanhauskoisten suurperheeseen. Kalastus…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 7. 8. 2018

Jenny af Forselles – länsimaisen Suomen rakentaja

Jenny Matilda af Forselles (1869–1938) syntyi Elimäellä everstiluutnantti Fredrik af Forsellesin ja Adolfina Emelia Kellanderin tyttärenä. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1896, siis vasta 27-vuotiaana. Filosofian maisterin tutkinnon hän suoritti 1900. Vuonna 1904, 35-vuotiaana hän väitteli tohtoriksi kirjallisuudentutkimuksessa. Jenny af Forsellesin elämän vaiheet ja elämän eetos odottavat tutkijaansa. Tiedetään, että hän oli vuonna 1892 perustetun Unioni…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 2. 8. 2018

Elsa Montell – lappilainen raanutaiteilija

Elsa Henrika Montell syntyi 28.12.1926 Rovaniemellä. Hänen vanhempansa olivat kapteeni Isak Gustaf Montell ja Else Helena Nyman. Äiti oli ruotsalaista sukua Kalixista. Suvun jäsenet ovat toimineet raudan sulattajina ja värjäreinä noin 250 vuotta. Alkuaan he olivat Belgian valloneja.Elsa Montell on uniikeissa taideteoksissaaan uudistaja, jonka työt pohjautuvat traditioon ja myytteihin. Tämä näkyy sekä aiheissa että tekniikoissa.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 22. 7. 2018

Hilda Seppälä – SDP:n kansanedustaja ja pitkän puurtajatien kulkenut naisasianainen

Näin muistelivat ystävät kansanedustaja Hilda Seppälää hänen kuolemansa jälkeen: Jälleen tuntuu kynä painavalta eikä ota juostakseen. Onhan kirjoitettava henkilöstä, joka inhimillisesti katsoen aivan kesken tärkeitä toimiaan sai kutsun ja jota kohtaan tunsimme lämmintä henkilökohtaista aateystävyyttä, jonka elämänote ja toiminta herättivät aina suurta kunnioitusta ja luottamusta ja jonka sympaattinen henkilökuva jätti mieleemme syvän, vilpittömän kaipauksen. Ei…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 21. 7. 2018

Maria Lehtinen – kahden sukupolven taloudenhoitaja

Meillä on tapana ihannoida menneisyyttä, moittia nykyisyyttä ja kohdistaa toiveemme tulevaisuuteen. Onhan siinä perää, että menneisyydessä on voinut olla paljonkin hyvää, jota seuraava aika on haudannut raunioittensa alle, mutta sen ajan varjopuolet on jo aikoja sitten unohdettu. Meillä on tapana ihaillen puhua noista entisaikojen talousapulaisista, jotka pysyivät samassa perheessä koko ikänsä ja ihan kuin kasvoivat…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 21. 7. 2018

Jenny Ivalo – Sortavalan Diakonissalaitosen perustaja, johtaja ja ylläpitäjä

Maaliskuun 23. pnä 1921 kätkettiin Sortavalassa maan poveen Kurjan Karjalan ja kaikkien elämän varjopuolella elävien lämmin ystävä, Sortavalan Diakonissalaitoksen johtajatar Jenny Ivalo (Ingman). Hän on esimerkki heikosta ihmisestä, joka antaessaan itsensä Jumalan käyttöön saa paljon aikaan. Jo lapsena Jenny Ivalo antoi sydämensä Jumalalle, mutta erittäin ratkaisevasti ja syvästi lienee hänen elämäänsä vaikuttanut se, että hän…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 20. 7. 2018

Elin Vuorivirta – taitava puheilla vaikuttaja

Oulussa täytti rouva Elin Vuorivirta 50 vuotta huhtikuun 18. pnä 1934. ”Reipas retkeilijällämme, jonka matkoilla ja retkillä ympäri maan on aina hauskuuttamassa muita, on yltänyt keski-ikään. Väsymys ei hänellä kuitenkaan kuulu nyt saavutettuihin vuosiin. Jos ihmisen on käynyt niin huonosti, että väsymys saa vallan, on paras astua huoneentäyteisen yleisöjoukon eteen ja pitää puhe, niin kumma…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 20. 7. 2018

Maria Luoma – ystävällinen oman leiviskänsä hoitaja

Teuvalla, Pekka Mattisen liikkeenhoitaja, rouva Maria Luoma täytti 50 vuotta kesäkuun 16. päivä 1928. Hän kohtasi elämän karuuden jo lapsena menettäessään kuolemalle molemmat vanhempansa. Härmässä, sukulaistalossa kauppias Luomasen luona, sai nuori orpo työn turvissa suojan ja kasvatuksen. Neitokainen pääsi oppimaan kauppapuodin taitojen lisäksi niin talousasioita kuin varaston täydentämisen taitoa. Kymmenittäin vaivalloisia matkoja Maria Luoma teki…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 20. 7. 2018

Anni Savola – oman kaupan, raittiusaatteen ja naisasian edistäjä

Lahdessa vietti kauppias Anni Savola 50-päiviään marraskuun 16. päivä 1928. Anni Savola tunnetaan kotiseudullaan hyvien harrastusten, tarmon ja toiminnan naisena. Naisten asioita ja raittiusaatetta hän on vienyt eteenpäin Lahden Suomalaisen Naisliiton ja Raittiusseura Säde I:n puheenjohtajana. Raittiusseuran vetäjänä hän ehti olla jo kymmenen vuotta, mutta jatkoi innokkaana jäsenenä. Antaumuksella Anni Savola on myös kehittänyt Lahden…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 20. 7. 2018

Jenny Vaivio – kutsumusopettaja

Äyräpään Pölläkkälän sahan koulun opettaja Jenny Vaivio täytti 50 vuotta lokakuun 3. pnä 1925. Hän oli todellinen lasten hyväksi toimisen uranuurtaja. Kun Jenny Vaivio lopetti Viipurin tyttökoulun ja palasi Pölläkkälän saha-alueelle, ei hän voinut olla ojentamatta auttavaa kättään saha-alueen melkein hoidotta oleville lapsille. Apu konkretisoitui kouluna, jonka Jenny perusti omaan pieneen kamariinsa. Kohta se täyttyikin…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 20. 7. 2018

Sofia Madetoja – raahelainen prokuristi ja naisasianainen

Raahen huomattavimpiin liikenaisiin kuuluva prokuristi Sofia Madetoja vietti 50-vuotispäiviään toukokuun 19. päivä 1927. Hän aloitti jo nuorena liikealalla puurtamisen, kävi Oulun kauppakoulun sekä palveli sen jälkeen siellä monissa liikkeissä konttoristina ja sittemmin liikkeidenhoitajanakin. Palattuaan sitten koti-Raaheen hän perusti oman liikkeen, jota hoiti menestyksekkäästi kahdeksan vuotta. Sota-aikana, olosuhteiden pakottamana, oli liike lopetettava. Viimeiset seitsemän vuotta hän…

15. 7. 2018

Ester Kähönen – Viipurista Kouvolan Tyttölyseon rehtoriksi

Ester Kähönen oli karismaattinen persoona, joka kannusti tyttöjä omalle uralle. Kähöstä on kuvailtu ylvääksi, ryhdikkääksi ja huolitelluksi rehtoriksi, joka arvosti perinteitä ja kulttuuria. Hän piti kiitettävästi kuria ja järjestystä, mutta jäi monelle etäiseksi. Ester Kähösen nimi kuului olennaisena osana mielikuvaan Kouvolan tyttölyseosta. Hän tuli tunnetuksi tuhansille opiskelijoille. Hänen vaikutusvaltansa ulottui koulua paljon laajemmalle alueelle: Kouvolan…

kirjoittanut Marjatta Hietala, julkaistu 14. 7. 2018

Liisa Rautiainen – Lapin taiteen Grand Old Lady

– Hän oivalsi osaavansa piirtää piirrettyään onnistuneesti varsin vaikean aiheen: tytön pyörittämässä vannetta. Myös ensimmäinen käynti taidenäyttelyssä 14-vuotiaana oli taiteellisesti tärkeää: Rautiainen tutustui salaa Kemin klubilla olleeseen Yrjö Saarisen näyttelyyn, jota tuolloin pidettiin rohkeana, jopa sopimattomana, kertoo tohtori Eva-Johanna Mäkinen, joka tarkastelee väitöstutkimuksessaan vuodelta 2012 Lapin taiteen Grand Old Ladyksi kutsutun kuvataiteilija ja kuvataideopettaja Liisa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 1. 7. 2018

Hildur Larsson – Lapin valokuvauksen uranuurtaja

Hildur Augusta Larsson (vuodesta 1916 Sammallahti) syntyi Pohjois-Ruotsissa Nederkalixissa (Alakainuussa) vuonna 1882 herrasperheeseen. Hänen isänsä Nils Petter Larsson (1849 – 1918) oli ammatiltaan metsäntarkastaja ja työskenteli Kemi Oy:ssä. Äidin nimi oli Johanna Margreta Larsson (o.s. Pettersson). Nils Petter Larssonin perheellä oli yhdeksän lasta. Yhdestä heistä, Hildurista, tuli Lapin valokuvauksen uranuurtaja. Valokuvaaja Hildur Larssonista (1882 –…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 9. 6. 2018

Martta Ritvanen – Kaunis Korun perustaja

– Koskaan en ole syntymäpäivistäni elämää pitänyt, mutta nyt aion oikein koketeerata iälläni, sanoo Martta Ritvanen Helsingin Sanomien haastattelussa 28.5.1995, kun hän 84-vuotiaana valmistelee lakkiaisiaan yhdessä pojantyttärensä kanssa. Martasta on tulossa maan kaikkien aikojen vanhin uusi ylioppilas iltalukiosta Helsingissä. Martta päätti keskikoulun vuonna 1927. Vanhempien mielestä koulutusta oli tarpeeksi tytölle ja keskiarvokin oli laskenut alle…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 5. 6. 2018

Aila Tamminen – Varalaa kehittämässä!

Aila Sylvia Tamminen, o.s. Malm syntyi Tampereella 8.6.1942. Hänen äitinsä oli työnjohtajana Lapinniemen Puuvillatehtaalla ja isä toimi metallimiehenä Ajokilla, jossa hän oli myös pääluottamusmiehenä. Pieni perhe, Aila ainoana lapsena, oli hyvin kiinteä ja paljon asioita tehtiin yhdessä. Liikunta ja urheilu tulivat Ailan elämään jo hyvin varhain. Isä toimi aktiivisesti Tampereen Pallo-Veikoissa, Suomen Palloliiton joukkueiden…

kirjoittanut Tuula-Maija Leikomaa, julkaistu 5. 6. 2018

Rauha Kourilehto – Kodinhoitaja teki kaikki kodin työt

Rauha Kourilehto (o.s. Karvonen) on syntyjään Piehingin tyttöjä. Piehinki sijaitsee entisen Saloisten kunnan alueella, joka liitettiin Raahen kaupunkiin vuonna 1973. Rauhan vanhemmilla, Aili Sofia (o.s. Röning) ja Frans Emil Karvosella, oli pieni maatila: 3-4 lehmää, mulleja, lampaita ja hevonen. Rauha syntyi Karvosen perheeseen 23.2.1935 kuudentena lapsena. Hänen jälkeensä syntyi vielä seitsemäs lapsi. 1930-luvulla elettiin niukkuudessa:…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 5. 6. 2018

Armi Hulkkonen – aina valmiina!

Synnyin loppiaisaamuna Kaavin Rasimäen kotikoululla isän toimiessa kätilönä, kirjoittaa Armi päiväkirjassaan. Kotiapulaisemme Elma oli ansaitulla joululomalla ja minä tupsahdin iäkkäille vanhemmilleni hieman etuajassa. Pestyään minut isä oli onnellisena esitellyt tummatukkaisen ja –silmäisen, pulskan tyttölapsen äidilleni sanoen: Katsos, ihan Emma-tädin näköinen! Minulla oli jo kaksi vanhempaa veljeä. Pienestä alkaen olin vilkas, tuppasin lähtemään omille retkille. Kerrankin…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 15. 5. 2018

Alma Augusta Geitel f. Stark 1860 – 1932; en yrkeskvinnas karriär i järnvägens tjänst

Alma föddes 12.02.1860 i Ekenäs[1] som fjärde barn till handlanden Ernst Wilhelm Stark och hans hustru Emma Constance Elodie f. Ljungberg. Familjen hörde till de prominenta I Ekenäs. Förutom handelsboden drev fadern utrikeshandel och var delägare i ett antal fartyg. Bland de mera udda företagen måste räknas andelen i Ekenäs första badhus. Badhuset verkade…

kirjoittanut Bo-Göran Geitel, julkaistu 7. 5. 2018

Hanna Pietilä – käsityöihminen ja pitokokki Kellosta

Heli Meriläinen kertoo isotätinsä Hanna Pietilän (os. Meriläinen) tarinan Hanna syntyi 1907 Juho ja Emma Gustaava (os. Lopakka) Meriläisen perheeseen Haukiputaan Kellon kylässä. Sisarusparveen kuului lisäksi 4 tyttöä ja kaksi poikaa, joista Heikki niminen on kertojan isoisä. Hanna asui pitkään oman äitinsä, vanhaäidin Emma Gustaavan kanssa ”pikkupuolella” Inkilän tilalla Kellossa, joka kuuluu nykyisin Ouluun. Hannaa…

kirjoittanut Heli Meriläinen, julkaistu 15. 4. 2018

Leena Viitaniemi – Kukka-Leenasta kenraalien kenraaliksi

Pienoiselämäkerta kertoo Leena Viitaniemen (s. 1944) tarinan. Kertomuksessa kuljetaan Leena Viitaniemen mukana lapsuudesta Tampereella aina vuoteen 2017 asti. Kertomuksessa kuvataan, millaista oli perheiden elämä sodan jälkeisinä vuosina, kerrotaan teinien elämästä, kouluista, harrastuksista, nuoren perheen elämästä ja määrätietoisesta tavoitteesta tehdä uraa fysioterapeuttina ja perustaa oma yritys. Viitaniemen opinnot ulkomailla ovat tehneet hänestä alansa erityisosaajan. Hän on…

kirjoittanut Tuula Martikainen, julkaistu 8. 4. 2018

Riitta Ahtiainen – Elämäni tarinaa

Riitta Ahtiainen kertoo elämästään perheenäitinä, maatalousyrittäjänä, tilastohaastattelijana ja mummina. Riitta Ahtiainen, 64 v, on ollut naimisissa Ilkka Ahtiaisen kanssa 41 vuotta. Heidän perheessään on 5 lasta, 4 tytärtä ja 1 poika sekä 7 lastenlasta. Hän on innokas järjestö- ja yhdistysaktiivi, maa- ja kotitalousnainen ja luottamushenkilö. Synnyin Kuopiossa ja asuin 10 ensimmäistä vuottani Jäppilässä, kunnassa, joka…

kirjoittanut Riitta Ahtiainen, julkaistu 15. 3. 2018

Katri Antell – leipomoyrittäjä Oulusta

Catharina Henrika Antell (o.s. Pyhtilä) syntyi Pattijoella 6.12.1850 torppari Johan Pyhtilän ja Maria Henriksdottin perheeseen. Katri Pyhtilä aloitti työuransa Anna Antellin piikana 18-vuotiaana vuonna 1869. Tuohon aikaan torpparin tyttärelle tyypillinen työura alkoi piikomalla. Pyhtilän työnantaja Anna Antell oli aloittanut oman leipomon ja kaupan toiminnan ilmeisesti vuonna 1868. Anna Antellin poika Johan Antell valmistui vuonna 1861…

kirjoittanut Eija Ukonaho, julkaistu 11. 3. 2018

Eila Huhtala – leipurin tyttären kohtalo

Aarne (s. 1897 Viialassa) ja Elina Eufrosyne (1903-1932 o.s. Saine) Kallioinen asuivat 1920-luvun loppupuolella Oulussa, jossa Aarne työskenteli Viljo-veljensä kanssa yhteisessä leipomossa. Perheeseen syntyi Oulussa kaksi lasta: Irja (s. 1925) ja Armas (s. 1926). Perhe muutti Raaheen Armaan syntymän jälkeen. Aarne Kallioinen ryhtyi pitämään leipomoa ja pientä pullapuotia Aallon jälkeen Aurion talossa Koulukadulla. Elinan siskot…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 10. 3. 2018

Pirkko Laurikainen – jumppasisko

Pirkko on syntynyt Sortavalassa 16.2.1937 viisilapsisen perheen vanhimmaksi lapseksi. Veli syntyi myös Sortavalassa juuri ennen talvisodan alkua. Evakkotaival kulki Kuopiosta Joensuuhun ja jälleen Kuopioon, johon perhe asettui ja jossa nuoremmat sisaret syntyivät. Perheeseen kuuluivat Pirkon ja sisarusten lisäksi isä, joka sodan jälkeen työskenteli ammattiautoilijana ja äiti, joka teki kotona ompelutöitä. Myöhemmin, kun nuorin lapsista aloitti…

kirjoittanut Minna Huuskonen, julkaistu 10. 3. 2018

Gunilla Löfman – Kan stjärnorna le?

25 maj 1995 Polikliniken har jag besökt varannan vecka under fem månaders tid. Idag säger man att nu finns det inga fler undersökningar att göra, vi ska studera resultaten och skicka din diagnos per post. 28 augusti 1995 Att jag inte kommer att få något brev…

kirjoittanut Gunilla Löfman, julkaistu 5. 3. 2018

Wilhelmiina Anttila – Saarijärven salomailta Afrikkaan

Saarijärven salomailla Lanneveden kylässä Anttilan talossa elelivät maatilallansa Johannes ja Kustaava Anttila perheensä kanssa. Perheessä oli äidin ja isän lisäksi poika Juho ja tyttäret Johanna ja Maria. Sitten kesällä v.1897 heinäkuun 15. päivänä perhe kasvoi kerralla kahdella: syntyi potra poika ja hento tyttö. Kaksoset saivat kasteessa nimet Oskari ja Wilhelmiina. Perheeseen syntyi vielä paljon lapsia,…

kirjoittanut Helena Hirn, julkaistu 4. 3. 2018

Liisa Kiianlinna – Ihmemaailmassa

Ovikello soi. Eteisestä kuului tuttu kysymys: ”Anybody home?”. Olohuoneeseen astui punatukkainen Liisa-mummo. Istuuduimme alas ja hän alkoi kertoa minulle lapsuudestaan. Isoäitini Liisa Kiianlinna syntyi 15.6.1943 Kuusankoskella. Sairaala oli uusi, eikä siellä ollut syntynyt kuin vasta neljä lasta ennen häntä. Liisan perhe asui siihen aikaan Korian varuskunnassa. Perheeseen kuului hänen lisäkseen äiti, isä, pikkuveli Lauri ja…

kirjoittanut Liisa Kiianlinna, julkaistu 2. 3. 2018

Satu Järvenkallas – Suomen varhaiskasvatuksen vahva vaikuttajanainen

Satu Järvenkallas on aloittanut 30-vuotisen työuransa päiväkodissa harjoittelijana ja lasten hoitajan sijaisuuksissa, edennyt jo nuorena Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen ylimpiin johtotehtäviin. Lisäksi hänet tunnetaan omalla alallaan vahvana valtakunnallisena asiantuntijana ja vaikuttajana. Kesäkuusta 2017 Helsingin kaupungin toimialamuutoksessa Satu Järvenkallaksen johtama varhaiskasvatusviraston toiminta siirtyi palvelukokonaisuutena osaksi Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa. Järvenkallas iloitsee Helsingin vanhoja rakenteita rikkovasta…

kirjoittanut Hanna Maidell, julkaistu 27. 2. 2018

Mirja Hakko – kasvu toimittajan ammattiin

Oulunsalolaisen Hakon perheen Mikko-isän työ kiertokoulunopettajana oli päättynyt, ja hän oli juuri valmistunut poliisiksi Suomenlinnan poliisikoulusta, kun Mirja Annikki syntyi maaliskuussa 1921. Uudella tulokkaalla oli jo kaksi veljeä, 10-vuotias Sulo ja 3-vuotias Into, kaksi muuta lasta oli menetetty vuoden 1919 epidemiaan. Nyt oltiin uuden alussa. Koska isommat lapset osallistuivat tuolloin ahkerasti kotitöihin ja lastenhoitoon, on…

kirjoittanut Aino Kukkonen, julkaistu 27. 2. 2018

Ruusa Ailonen – saunottaja, hieroja ja kuppari

Raahessa Rantakadun ja Pitkänkarinkadun kulmassa asui Samuli Pauhalarjun Wanha Raahe -kirjan mukaan merimiehiä: kulmatontin numero 149 omistajia olivat 1850-1860 -luvuilla merimies Niemelin, merimies Hoffren, perämies Forsman ja nahkurimestari Karlund. Seuraavan tontin numero 148 omistivat tuolloin luotsin leski Lindgren, merimies Kaarakainen, merimies Nilsson ja kraatari Sundberg. Pakkahuoneen ja Ruiskuhuoneen läheisyyteen nousi vuonna 1911 Rantasauna. Sauna ja…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 2. 2018

Esteri Tokola – Hassisen kaupasta ei lähetetty laskua

Esteri Tokola (o.s. Raatikainen) päästi ensimmäiset parkaisunsa ilmoille vuonna 1931 Gellmanin sairaalassa Pitkänkarin kuusikossa. Hänen vanhemmillaan oli Kopsassa pieni kauppa. Se meni konkurssiin 1930-luvulla. Raatikaiset muuttivat Saloisiin. Vuonna 1943 perhe muutti Pattijoelle, kun löytyi sopiva maatila, jossa oli mahdollisuus pitää paria lehmääkin. Pattijoella Esteri meni kansakoulun viidennelle luokalle. Esterin toiveammatti oli myyjä. Hän kävi kaupoissa…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 2. 2018

Musiikkineuvos Sointu Annala – työtä musiikin hyväksi liki 70 vuotta

Kansakoulunopettaja Sointu Honkalampi (s. 1931 Kuopio) mietti kesällä 1956, minne lähtisi, etelään vai pohjoiseen. Hän oli 25-vuotias, valmistunut opettajaksi 1952 Heinolan seminaarista ja ollut neljä vuotta opettajana Savonlinnassa. Vihje tuli unessa: ”Hae Ouluun, siellä on vuorolukua ja pommitusten jälkiä. Oulu sopii, et kuitenkaan koskaan mene naimisiin.” Sointu halusi kouluun lisää musiikkia ja musiikkikerhoja, joissa olisi…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 23. 2. 2018

Tuulikki Koivunen Bylund – Härnösandin piispa, Uppsalan tuomiorovasti

Tuulikki Koivunen Bylund on tehnyt merkittävän uran Ruotsin evankelisluterilaisessa kirkossa. Härnösandin piispan virkaan marraskuussa 2009 vihitty Bylund Koivunen on Ruotsin ensimmäinen suomalainen naispiispa. Lue koko teksti https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/9500!

kirjoittanut Pirkko Lehtiö, julkaistu 21. 2. 2018

Pirjo Karhu – naisyrittäjyyden johtotähti

Kun Pirjo Karhu 16-vuotiaana lähti maailmalle, hänellä oli vankka usko siihen, että kaikki ovet ovat auki ja hyviä asioita tulee tapahtumaan. Jo lapsena iskostui vahvasti selkärankaan halu vastata omista asioista ja tehdä osuutensa maatilan töistä ahkerasti ja sinnikkäästi. Opiskelujen jälkeen mielessä siinsi unelma omasta yrityksestä ja yrittäjäurasta. Sitä ennen tarvittiin kuitenkin vahvaa ammatillista kokemusta ja…

kirjoittanut Pirjo Karhu, julkaistu 21. 2. 2018

Martta Wendelin – nostalgian mestari

Helena Schjerfbäck on rikkaiden, mutta Martta Wendelin köyhien Schjerfbäck. Näin Kari Suomalainen totesi pilapiirroksessaan vuonna 1990, jolloin Ateneumissa oli suuri Schjerfbäck-näyttely. Nyt, 25 vuotta myöhemmin, asetelma on jo toinen. Martta Wendelinin töitä – kortteja, kansikuvia ja sekä maalauksia – kerätään, ja niiden hinnat ovat taidehistorioitsija, tietokirjailija Tuula Karjalaisen mukaan huimassa nousussa. Samoin kiinnostus Martta Wendeliniin…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 29. 1. 2018

Riitta Härönoja – mittava työura kuntasektorilla

Riitta Härönoja o.s. Alamikkelä on maatalon tyttö, kotipaikka sijaitsee Pattijoen Jokelassa noin 10 kilometrin päässä Raahen kaupungista. Riitta on omien sanojensa mukaan ollut menijä pienestä pitäen. Syy on kotioloissa. Äiti opetti lapsensa tekemään työtä. Riitan äiti oli usein sanonut, että laiskalla äidillä on viriöitä lapsia. Työnteon tärkeyttä Riitta on yrittänyt välittää tyttärilleen. ”Valmistuin Raahen Porvari-…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 23. 1. 2018

Maire Juujärvi – oman polun raivaaja

Maire Irene Luusua syntyi Sallan Vuorikylässä 1936 esikoisena metsätyönjohtaja Uuno Luusuan ja talollisen tytär Helvi Hoikkalan perheeseen. Vuorikylä sijaitsi Vuorijärven ja Nannakkajärven välissä Neuvostoliiton rajan kupeessa. Vakinainen asutus oli syntynyt 1800-luvulla, kun hyvät luonnonolosuhteet kalaisine järvineen houkuttelivat sinne suomalaisia etelästä päin. Samaan aikaan lappalaiset muuttivat pohjoisemmaksi alueelta. Vuorijärven suojaisilla rinteillä viljeltiin ohraa. Ympäröivistä metsistä pyydystettiin…

kirjoittanut Soile Juujärvi, julkaistu 22. 1. 2018

Eeva Holma – pohjoisten puhurien ihmenainen

Eeva Holma on mystinen meren ja tunturituulien hioma lumoojatar. Työuransa hän teki Ylikiimingin yläkoulun lehtorina opettaen kieliä ja uskontoa. Eläkevuosinaan Eeva Holma on kirjoittanut runoja ja koostanut niistä viisi runokirjaa sekä kääntänyt englanniksi taiteilijamiehensä Kari Holman runokirjan. Näiden lisäksi hän on jatkanut työikänsä harrastuksia: lausuntaa, keramiikkatöitä, maalausta ja kotonaan kokoontuvan Eevan Salonki -lukupiirin pitoa sekä…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 22. 1. 2018

Leena Helander – yksi vihoviimeisistä Raahen seminaarilaisista

Luokanopettaja Leena Helander (s. 1949) valmistui ammattiinsa Raahen seminaarista vuonna 1971 viimeisten joukossa. Hän on viihtynyt työssään erittäin hyvin. Eläkeikä tuli ja meni, mutta hän ei malttanut jäädä kotijoukkoihin, vaan jatkoi uraansa sijaisuuksia tehden. Pikku tyttönä Leenalla oli kaksi toiveammattia: kansakoulunopettaja ja kaupanmyyjä. Myyjättäreksi hän halusi siksi, että siinä pääsisi tekemään paketteja. Esimakua myyntityöstä hän…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 18. 1. 2018

Tuula Lehtinen – kauneuden kapinallinen

Tuula Lehtinen tunnetaan taidemaailman tuhmana tyttönä, joka uskaltaa maalata vaaleanpunaisia ruusuja, kehystää ne kukkatyynyillä ja antaa näyttelylleen epäilyttävän nimen: Kauneudesta. ”Tosikkokin täällä herkistyy ja ajatus lentelee leikitellen ruususta ruusuun.” ”Kyllä tää on niin hyödytöntä.” ”Upea, herkullinen näyttely, erityisesti mosaiikkityöt lumosivat.” ”Posliinimosaiikkijuttu on ihan kamala, taidat tahallasi ärsyttää katsojaa.” ”Ihanaa, upeaa, monta erilaista tekniikkaa, kaunista.” Sitaatit…

kirjoittanut Maija Kauppinen Terttu Välikangas, julkaistu 16. 1. 2018

Irja Askola – Helsingin piispa ja runoilija

Irja Askola valittiin 2010 Helsingin hiippakunnan piispaksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Hän toimi aluksi akateemisena tutkijana, Seurakuntaopiston konferenssikeskuksessa ja avoimessa akatemiassa Järvenpäässä sekä Euroopan kirkkojen konferenssin toimialasihteerinä. Ennen piispaksi valitsemistaan hän oli Espoon piispan teologinen erityisavustaja. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta!

kirjoittanut Pirkko Lehtiö, julkaistu 15. 1. 2018

Hanna Rönnberg – uutta etsivä kosmopoliitti

Hanna Rönnberg (1860-1946) oli kuvataiteilija, kirjailija, toimittaja ja rohkea oman tiensä kulkija. Hän oli varsin näkyvä taiteilija runsas vuosisata sitten, mutta unohdettiin monen naistaiteilijan tavoin. ”Hän oli monipuolinen taiteilija, joka olisi syytä nostaa yhdeksi Suomen kuvataiteen kulta-ajan edustajaksi”, filosofian maisteri, tutkija Anna-Maria Wiljanen kertoo Rönnbergistä. Hanna Rönnberg tuli tutuksi Anna-Maria Wiljaselle vuosina 2003–2004 hänen tehdessään …

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 15. 1. 2018

Kaarina Knaappila – vahva nainen miesten johtamassa kirkossa

Kaarina Knaappila syntyi Mäntyharjulla vuonna 1940 kauppiasperheeseen. Knaappila pääsi ylioppilaaksi 1960, minkä jälkeen hän lähti opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon. Valmistuttuaan teologian kandidaatiksi ja toimittuaan lyhyen aikaa uskonnonopettajana Kaarina sai kutsun Lappeenrannan seurakunnan lehtorin tehtävään. Kutsujana oli avara ja uudistusmielinen kirkkoherra Herkko Kivekäs. Kaarina Knaappila aloitti lehtorin viran hoidon syksyllä 1967. Viran johtosäännön mukaan lehtorin tuli…

kirjoittanut Kaisa-Liisa Pehkonen-Suoranta, julkaistu 12. 1. 2018

Päivi Istala – valtakunnan feministi

”Feminismi on Suomessa kirosana. Feministit ovat hirveitä naisia, samassa sarjassa kuin kirkonpolttajat ja pedofiilit”, aloittaa Päivi Istala. Ja jatkaa tykitystään: ”Feminismissä tiivistyy ikiaikaista naisvihaa. Jo sanan tulkinnassa on myyttistä hehkua, ja ilmaisun alle sopivat niin keskiaikaiset noitavainot kuin naurettavat suffragetit 1900-luvun alusta. Feministit ovat rumia ja kolhoja, niillä on ruustinnanuttura tai jakaus keskellä päätä, marttakengät…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 12. 1. 2018

Sirkka-Liisa Anttila – paremman huomisen puolesta

“Eniten minua ilahduttavat ne yli 400 000 naista jäsenjärjestöissämme. He tekevät upeaa talkootyötä paremman huomisen puolesta. Suomi ei pärjäisi päivääkään ilman naisten työpanosta.” Näin vastaa ministeri Sirkka-Liisa Anttila kysymykseen, mikä Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajaa on viime aikoina ilahduttanut. Haastattelupäivä on historiallinen: valtioneuvosto antoi selonteon naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, ensimmäisen sataan vuoteen. Niinpä on luontevaa aloittaa…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 11. 1. 2018

Eija Pessinen – keksijänainen synnytyssalissa

Eija Pessinen tietää mistä puhuu kertoessaan kätilön ammatin rasittavuudesta. Työssään hän alkoi kummastella, miksi äitien piti synnyttää ”ylämäkeen”. Ja sitähän se meillä perinteisesti on ollut. Omat kokemukseni 1960-luvun Naistenklinikalta ovat hyvin karuja. Siellä sitä pötkötettiin selällään lavitsalla ja odoteltiin tilanteen kehittymistä. Tänä päivänä synnyttäjät ovat tässä suhteessa kuin toisella planeetalla; tältä ainakin kuulostaa, kun kuuntelee…

kirjoittanut Maijaliisa Kaistila, julkaistu 9. 1. 2018

Oili Kinnunen – bridgemestarista kirjailijaksi

Ihmisen sanotaan elävän neljä elämänvaihetta. Oili Kinnunen, naisliittolainen, elää nyt vahvasti niistä kolmatta. Kun työ englannin kielen lehtorina päättyi 1996, hän muutti Helsinkiin, alkoi pelata bridgeä intohimoisesti ja – kun tunsi taitavansa sitä tarpeeksi – ilmoittautui luovan kirjoittamisen kursseille. Samaa aloitekykyä ja rohkeutta vastata uusiin haasteisiin Oili Kinnusella on ollut aina. Jo ylioppilasvuonna hän oitis…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 9. 1. 2018

Tuija Brax – maailmanparantaja jalat maassa

Oikeusministeri Tuija Brax tunnetaan työnsä hallitsevana ja aikaansaavana ministerinä, jonka tekemisiä ohjaa tasa-arvon palo. Maanpinnalla hänet pitää perhe ja naispiirit. Oikeusministeri Tuija Brax tulee tapansa mukaan vauhdikkaasti ja hymyillen yliopiston aulaan. On lauantai ja kuulu kuppila kiinni, joten kiipeämme toiseen kerrokseen, josta löytyy hiljainen nurkkaus. Tuija on juuri palannut Lapista, jossa lomaili perheensä kanssa. ”Havahduin…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 8. 1. 2018

Kaarina Lampenius – suomalainen kirjallisuus elämäntyönä

Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistyksen marraskuun kirjalauantain aiheena oli Kaarina Lampeniuksen – kirjailija- ja tyttönimeltään Salan – toimittama Isän huone, jonka hän itse esitteli. Se on omassa lajissaan ainutlaatuinen. Kaarina Lampenius on tehnyt elämäntyönsä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa, SKS:ssa. Hän tuli sinne ylioppilaskesänään kesätöihin 1957, opiskeli työn ohessa, kohosi kirjallisuusarkiston johtajaksi ja jäi 43 työvuoden jälkeen eläkkeelle 2000.…

kirjoittanut Marja-Leena Jaakkola, julkaistu 8. 1. 2018

Aira Heinänen – sosiaalityön idearikas ammattilainen

Aira Heinänen, o.s. Huhtala, syntyi vuonna 1932 työläisperheeseen Helsingissä. Isä oli kotoisin Porista ja ammatiltaan makkaramaakari eli Elannossa työskentelevä lihanleikkaaja. Äiti oli kotoisin Porvoon tienoilta, silloin kotona, mutta hän oli myös ompelija, jolla oli myöhemmin muitakin ammatteja. Airalla on yksi veli, puolitoista vuotta vanhempi Aarno. Perhe asui Kalliossa Hämeentien numerossa 26, noin 27 neliön yksiössä. …

kirjoittanut Merja Minkkinen, julkaistu 6. 1. 2018

Pirkko Lahti – Rouva Mielenterveys ei lepää eläkkeelläkään

Pirkko Anneli Lahti on psykologi, psykoterapeutti, filosofian lisensiaatti ja Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja. Hän toimi tehtävässä vuosina 1983–2006. Pirkko Lahti on kotoisin Kiskosta, pienestä maalaispitäjästä Varsinais-Suomessa, Salon lähellä. Isä kaatui jatkosodassa, kun tytär oli vasta kaksiviikkoinen. Vanhemmat sisarukset olivat neljän ja kuuden vanhoja. ”Minulla oli hyvä lapsuus. Kotona oli tiukka kuri, ja meidät opetettiin tekemään…

kirjoittanut Merja Minkkinen, julkaistu 6. 1. 2018

Anna-Liisa Anttila – radiouutisten ensimmäisestä naislukijasta Lappeenrannan ääneksi

Olen ensimmäinen nainen uutistenlukijana Yleisradiossa. Se oli Ylen uutispäällikkö Ralf Fribergin rohkea veto 60-luvulla, ja palaute tuli välittömästi toimitussihteerin puhelimeen: Ampukaa se akka! Tämä uutistoiminnan episodi ei ollut syynä siihen, että 1970-luvun alkaessa Helsingin ”ilmasto” alkoi tuntua raskaalta ja heräsi ajatus, että voisin lähteä pois Helsingistä. Yleisradio muutti juuri komeaan Kesäkadun toimitaloon. Radiouutisetkin siirrettiin pois…

kirjoittanut Anna-Liisa Anttila, editointi Eeva-Liisa Tarvainen, julkaistu 5. 1. 2018

Sirkka-Liisa Kivelä – hyvän vanhushoidon esitaistelija

Turun yliopiston yleislääketieteen professori Sirkka-Liisa Kivelän mukaan Suomessa hoidetaan vanhuksia paikoin huonommin kuin kotieläimiä. Väitteensä tueksi vanhusten hoitoon perehtynyt professori kertoo, että EU-direktiivin mukaan esimerkiksi lehmiä on ulkoilutettava säännöllisesti, mutta on vanhuksia, jotka eivät vuosikausiin pääse ulos. Vanhuksia hoidetaan myös liikaa psyykelääkkeillä ja heidät diagnostisoidaan esimerkiksi dementikoiksi väärin perustein. Tavallisilta lääkäreiltä puuttuu tyystin vanhustenhoidon erikoisosaaminen,…

kirjoittanut Maija Kauppinen , julkaistu 4. 1. 2018

Kyllikki Ohela – ”säälotasta” ihotautitohtoriksi

Lääketieteen tohtori Kyllikki Ohelan muistoista eivät haihdu onnelliset lapsuusvuodet Viipurissa seudulla. ”Vaijan” eli isoisä Juho Hallenbergin omistaman Saarelan kartanon mailta sodat, opinnot ja aikuiselämä veivät lyhyiksi jaksoiksi moniin suuntiin, mutta Lappeenrannassa hän on tehnyt mittavan ammattiuran ja toiminut aktiivisesti monissa kulttuurisissa yhteyksissä. Saarelan kansakoulu ja Viipurin vanhan yhteiskoulun valmistava koulu antoivat hyvän pohjan vuonna 1923…

kirjoittanut Eeva-Liisa Tarvainen, julkaistu 4. 1. 2018

Ritva Santavuori – valtakunnan tunnetuin syyttäjä

Ritva Santavuori julkaisi vuoden 2005 lokakuussa kolmannen kirjansa Rouva Syyttäjän paluu, joka pääosin koostui hänen kolumneistaan Iltalehdessä 1998–2005. Hän kokosi kirjaansa viime vuosien parhaat ja eniten keskustelua herättäneet kolumninsa. Teos ei ollut kuitenkaan vanhan lämmittelyä, sillä Ritva Santavuori kertoo kirjassaan kirjoitustensa taustoista ja saamastaan palautteesta. Palautetta on tullut sekä tavallisilta kansalaisilta että maan hallitukselta. Enemmän hän…

kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta, julkaistu 2. 1. 2018

Valentina Modig-Manuel – nyrkit savessa taidekeramiikan tekijä

”Haluan elää vain 40-vuotiaaksi, enkä mene koskaan naimisiin ja tee lapsia”. Valentina Modig kirjoittaa nuoruuden päiväkirjaansa. Toisin kuitenkin käy, hän elää 97-vuotiaaksi, menee naimisiin ja saa kaksi poikaa ja ennen kaikkea hänestä tuli taidekeraamikko. Valentina syntyi vuonna 1907 lähellä Minskiä perheen ”skrapabullaksi” eli viimeiseksi lapseksi. Edellisen lapsen syntymästä oli kulunut aikaa jo useita vuosia. Vanhemmat…

kirjoittanut Merja Manell, julkaistu 31. 12. 2017

Marika Koski – Jouluna iskee Suomi-kaipuu

Raahesta reilut 20 vuotta sitten Saksaan muuttanut Marika Koski sanoo, että Raahessa on ihana pyöräillä yöllä, koska on valoisaa. Raahesta kotoisin oleva Marika Koski on asunut Saksassa yli 20 vuotta. Koti-Raahe ei ole mielestä huuhtoutunut. Päinvastoin. Lähes joka vuosi hän piipahtaa synnyinseuduillaan. ”Jouluna se pahin Suomi-kaipuu iskee”, hän sanoo. Hieman helpotusta saa suomalaisista…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 31. 12. 2017

Hanna Partanen – olet mitä syöt

Tapasimme Hanna Partasen kanssa puhelimitse heinäkuun 2017 alussa. Hän oli ulkoiluttamassa kahta koiraansa. Koirat tuovat hyvää rytmiä ja säännöllisyyttä kiireisen yrittäjän arkeen. Lisäksi Hanna on perustanut Klaukkalaan naisten höntsäkorisryhmän ja pelaa kesäisin aktiivisesti golfia. Tavoitteellisena ihmisenä Hanna pyrkii myös parantamaan 10 kilometrin juoksuaikaansa jokainen vuosi Helsinki Mid Night Run -tapahtumassa. Hanna Partanen on koulutukseltaan nykyisestä…

kirjoittanut Ulla-Maija Alanne, julkaistu 28. 12. 2017

Maija Mertalahti – sairaanhoitaja ja perheenäiti

Äitini Maria (Maija) Mertalahti, omaa sukua Niemistö, syntyi maalaistalon tyttärenä vuonna 1914. Koti oli uskonnollinen, vanhemmat Juho ja Liisa olivat herännäisiä eli körttejä. Maija oli nuorin kolmesta lapsesta, veli oli kaksi vuotta vanhempi ja sisko kolme vuotta. Isä oli jäänyt leskeksi ensimmäisestä avioliitostaan. Siitä hänellä oli elossa yksi tytär. Maija muisteli lapsuuttaan onnellisena ja valoisana…

kirjoittanut Anja Pohjanvirta-Hietanen, os. Mertalahti, julkaistu 28. 12. 2017

Maritta Pohls – historiantutkija ja työelämävalmentaja

Filosofian tohtori Maritta Pohls on julkaissut useita tutkimuksia tieteenhistoriasta sekä nais- ja järjestöhistorian alalta. Hänen on monissa tutkimuksissaan painottanut naisten työnteon historiaa. Hän on ideoinut ja organisoinut näyttelyitä, oppaita ja esitteitä, joiden avulla yleisön historiatietämys on lisääntynyt. Hän on luonut Suomalaisen Naisliiton ja eräiden muiden yhteisöjen kanssa verkkojulkaisun (www.naistenaani.fi), jossa on julkaistu satojen naisten pienoiselämäkerta.…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 21. 12. 2017

Kirsti Salonen – elämän sankari

Tämä on kertomus äidistäni, Kirsti Salosesta. Hän ei ansaitse tulla muistetuksi ainoastaan siksi, että oli hyvä ja rakastava äiti, mummo ja isomummo, jolla on ollut merkittävä vaikutus lähipiirinsä sekä meidän, hänen kolmen lapsensa elämään. Vaan myös siksi, että hän oli yksi valovoimaisimmista, rohkeimmista ja ahkerimmista ihmisistä, jota olen koskaan tuntenut. Hänen siunaustilaisuutensa oli 25.11.2017. Se…

kirjoittanut Katriina Lahti, julkaistu 21. 12. 2017

Tyyne Kanervo – kirjoittava tätini Karjalasta

Tyyne Kanervo (1926–2017) on kollektiivinen muisti ja autenttinen ääni kirjoituksissaan kotikylän tuoksuista ja perinteistä. ”Tuoksuja täynnä on maa…” -sarja on mahtava aistien takaisinpaluujuhla. Omaelämänkerran ja juttujen vastaanotto kahdessa Facebookin karjalaisryhmässä oli loistava. Rikasta palautetta ja kiitoksia vastaanottaessani ja valtavaan kommenttirihmastoon vastaillessani tätini puolesta tulin tietoiseksi kirjoitusten ainutlaatuisuudesta ja arvosta. Tyyne Kanervon sukulaisille kirjoittama omaelämäkerta 85…

kirjoittanut Armi Janhunen, julkaistu 21. 12. 2017

Lea Lehtivuori – opettaja Kuortaneelta

Lea-ystävämme kuului niihin, joille keijuja oli olemassa samassa merkityksessä kuin Oiva Paloheimolle, joka kirjoitti sadun Pessi ja Illusia talvisodan aikana yöllä korsussa. Satu oli tarkoitettu joululehteen hänen omille lapsilleen. Paloheimo löysi keskellä sotatannertakin toivon, jonka osasi pukea lasten ja aikuisten sydämiä lohduttavaan muotoon. Lea Lehtivuori osasi järjestää toisille satumaisia, iloisia hetkiä ja oli itsekin kuin…

kirjoittanut Kaija Elo, julkaistu 20. 12. 2017

Marjatta Äijänen – leipuri Saarijärveltä

Kummitätini Marjatta Äijäselle ehdotettiin, että hänestä tehtäisiin elämänkertomus. Niinpä hän kertoi tarinaansa ja samalla kutoi sukkaa. Marjatta tunnetaan hyvästä muististaan ja monesta muustakin asiasta. Marjatta Hellin Äijänen os. Manni syntyi vuonna 1936 Karstulan Pääjärven mäellä. Äiti Alma oli syntynyt vuonna 1907 ja isä Eino Manni 1902. Marjatan isä joutui orvoksi puolivuotiaana. Hänen isäkseen epäiltiin Amerikkaan…

kirjoittanut Jaana Nyqvist, julkaistu 20. 12. 2017

Hilja Visuri – elämä kouli mökin tytön

Hilja Visuri (s. 1923 o.s. Mämmelä) on kotoisin Raahen Palonkylästä. Leskeksi jäätyään hän asettui asumaan Laivurinkadulle Runolaan, ja mikäpä siinä on asuessa, kun kunto on hyvä ja muisti on terävä kuin partaveitsi. Hiljan vanhemmat, Aapeli (1881–1962) ja Kaisa (1886–1965) Mämmelä, asuivat Palonkylässä. Heillä oli 10 lasta. Lasten ikäerosta johtuen kolme vanhinta poikaa kävi töissä Ruona…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 19. 12. 2017

Ritva Jakku-Sihvonen – virkaura koulutuksen johtamistehtävissä

Ritva Mirjami Jakku-Sihvonen syntyi Iissä 1949, mutta asui suurimman osan lapsuudestaan Kajaanissa. Ylioppilaaksi päästyään hän valmistui maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 1974, lisensiaatiksi Tampereen yliopistossa 1978 ja filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1982. Hänellä on avioliitostaan DI Seppo Sihvosen kanssa kaksi tytärtä. Ritva Jakku-Sihvoselle sukupuolten tasa-arvo tuli tärkeäksi arvoksi jo lapsuuden kodissa, jossa asiasta keskusteltiin usein. Oppikoulussa…

kirjoittanut Hillevi Lönn, julkaistu 18. 12. 2017

Hillevi Lönn – tasa-arvon edistäjä hankkeissa ja valtavirrassa

Hillevi Lönn syntyi vuonna 1952 Helsingissä. Koulunsa hän kävi Helsingissä, yliopistotutkinnot hän suoritti Jyväskylän yliopistossa ja Humboldt-yliopistossa Berliinissä. Hänellä on kolme lasta ja kaksi lapsenlasta. Opiskellessaan yhteiskuntapolitiikkaa Jyväskylän yliopistossa filosofian tohtori Raija Julkusen oppilaana Hillevi Lönn kiinnostui naistutkimuksesta, joka tuolloin otti ensi askeleita Suomen yliopistoissa. Ensimmäisessä työpaikassaan 1980-luvulla Lönn työskenteli Kajaanin kaupunginsairaalan sosiaalihoitajana. Sosiaalityöntekijänä hän…

kirjoittanut Ritva Jakku-Sihvonen, julkaistu 17. 12. 2017

Mirja Helenius – kotikoulu syrjäytyneille nuorille

Kotikoulu syrjäytyneille nuorille on yhteiskunnallinen keksintö, yhteiskunnan varoja säästävä, inhimillinen vaihtoehto, tulevaisuuden visio. Näin esittelin innovaatiotani kotikoulusta osallistuessani Tuottava-idea kilpailuun vuonna 1995. Kilpailun järjestäjät, kovat kaupalliset tahot olivat kanssani samaa mieltä. Tulin siinä kilpailussa palkituksi yhteiskuntasarjassa. Palkintojen jakotilaisuudessa sain esitellä ideaani syrjäytymisen ehkäisemiseksi suurelle yleisölle. Seuraavana vuonna 1996 menestyin Nordisk Idé- kilpailussa. Koska toimintani ei…

kirjoittanut Mirja Helenius, julkaistu 17. 12. 2017

Seija Tyrninoksa – maailman kansalainen

Vanha sanonta “Kauas on pitkä matka” pitää kirjaimellisesti paikkansa Kainuun pikkukylässä Puolangan Puokiovaaralla kasvaneelle Seija Tyrninoksalle (os. Kyllönen). Maailman monet kriisipisteet, kylät ja kaupungit ovat tulleet tutuiksi, niin myös eri kansainvälisten humanitääristen järjestöjen ohjelmat ja toimistot, joiden neuvonantaja- ja johtotehtävissä hän on saanut työskennellä pitkän uransa aikana, lievittämässä omalta osaltaan maailman hätää. Hänen tiensä on…

kirjoittanut Heli Bathija, julkaistu 17. 12. 2017

Kerttu Ylä-Jääski – äitimme, perheemme ydin

Äiti Kerttu syntyi sata vuotta sitten 23. heinäkuuta 1911 Vehkalahden kuntaan kuuluvassa Reitkallissa, joka on nykyisin liitetty Haminaan. Vanhemmat olivat äiti Eeva-Liisa, os. Vapalahti ja isä Matti Ruoti, kotoisin Reitkallista. Matti Ruoti luopui osuudestaan kotitaloon veljensä Einarin hyväksi. Perhe muutti Haminaan Tallimäelle, joka on pari kilometriä keskustasta. Perheessä oli kolme tytärtä ja poika Jaakko, joka…

kirjoittanut Merja Vahter, julkaistu 17. 12. 2017

Aura Soronen – Karjalan kunnailta meren äärelle

Raahelaiset tuntevat Aura Sorosen parhaiten Örnin torpan suojelijana. Vanhan talon hoitaminen kävi kuitenkin Aura ja Veikko Soroselle ylivoimaiseksi ja niinpä talo sai vaihtaa omistajaa. Soroset ovat iloisia siitä, että nykyinen omistaja asuu itse talossa ja on kätevä käsistään. ”Vanhassa talossa asuvalla ei saa olla peukalo keskellä kämmentä”, Veikko Soronen tietää. Sorosten kamarin seinällä komeilee Aura…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 13. 12. 2017

Ida ”Vanna” Rapinoja – kotiseuturakas ite-taiteilija, äiti ja maatilan emäntä

Isoäitini Ida, meille lapsenlapsille kotoisammin Vanna, asui lähes koko ikänsä Hailuodossa. Saaren laajat hiekkarannat vanhoine kalastajakylineen ja pellot sekä maalaistalot suurpihoineen muodostivat Vannan elämänympäristön ja sielunmaiseman. Vanna on jäänyt mieleeni voimakkaana ja luonnollisena ihmisenä. Koko Hailuoto henkilöityi pitkään mielessäni juuri häneen ja hänen saaren keskellä sijaitsevaan kotitaloonsa sekä meren rannalla sijaitsevaan pieneen hirsimökkiinsä. Hän oli…

kirjoittanut Susanna Rapinoja, julkaistu 7. 12. 2017

Anja Torkko – postineiti, kauppias ja perheenäiti

Istun Anja Torkon keittiössä, hän minua vastapäätä rullatuolissa. ”Jalat eivät enää kanna”, hän sanoo. ”Mitään en enää kuule, mutta pää on kunnossa.” Silmät ovat eloisat ja nauravaiset, kuten hänellä aina. Hiukset ovat aavistuksen verran harmaantuneet, eivät enää vahvan punaiset kuin nuorempana. Pöydän reunalla on kasa kirjoja, dekkareita, elämäkertoja ja romaaneja. ”Kaiken luen, mitä Kari minulle…

kirjoittanut Liisa Liukku, julkaistu 7. 12. 2017

Meeri Larsson – Raahe-opiston äiti

Pirteä eläkeläinen Meeri Larsson (s. 1930 o.s. Tuokko) asuu vuonna 2006 näköalapaikalla Raahessa Pekkatorin kulmalla rakennuksessa, jonka me raahelaiset tunnemme Kiesvaaran talona. Jotkut kutsuvat sitä ”Fiiojen taloksi”, koska siellä asuu kolme Raahen Fiian hatulla palkittua naista: Meeri Larsson (Fiia v. 1998), Maj Fekete (Fiia v. 2000) ja Kerttu Husu (Fiia v. 1992). Meeri on kolmen…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 5. 12. 2017

Martta Edith Ylipahkala – sisulla siiville

Äitini Martta. Katselen elämäsi sateenkaarta lähes sadan vuoden aikaperspektiivillä ja mieleni täyttää syvä kunnioitus elonpolkusi edessä. Kuljit uljaasti elämäsi vuosisataisen matkan. Sinusta kasvoi luja ja tinkimätön taistelija vaikeuksien kautta herkkyytesi säilyttäen. Lapsesi kasvatit tottelevaisuuteen, vastuun ja velvollisuuksien ymmärtämiseen. Kärsimyksistäsi et valittanut. Uskoit aina parempaan huomiseen. Omille lapsillesi olit vaativa. Opettajana kohtelit lempeydellä oppilaitasi. Ensimmäisen maailmansodan…

kirjoittanut Liisa Räisänen, julkaistu 1. 12. 2017

Annikki Koponen – monen sukupolven liikuntakasvattaja

Äitini eläessä minulta tiedusteltiin hänen vointiaan, ja nyt kun häntä ei enää ole, kysytään, mistä hänen voimansa riittivät kaikkeen. Hän toimi kunnanvaltuustossa, kirjastolautakunnassa, naisvoimistelijoissa, sotilaskodissa ja kirkkokuorossa. Ihmiset ihmettelivät, miten suuren suvun jäsen miehensä kuoleman jälkeen jaksoi pitää opetustuntinsa ja kasvattaa kaksi lasta. Impi Annikki Koponen o. s. Riihimäki syntyi vuonna 1910 Uuraisilla opettaja Emil…

kirjoittanut Pirkko Annikki Koponen, julkaistu 30. 11. 2017

Eila Haukivaara – ompelemalla arjen sankariksi

Elämäsi perusrakenteet syntyessäsi olivat varsin turvalliset. Kansalaisodan mainingit olivat kaukana lapsuutesi pihapiiristä. Ympärilläsi oli sukutila, jonka isäsi oli perinyt vanhemmiltaan alle kolmikymmenvuotiaana, maalaistalon rytmikäs elämänmeno piikoineen ja renkeineen, nuoret vanhemmat ja kuusi sisarusta. Olet kertonut kaksikymmentäluvun olleen elämäsi onnellisinta ja huolettominta aikaa. 1930-luvulla perusrakenteet muuttuivat, murtuivat. Tuli lama. Traagisimmat tapahtumat ja menetykset tapahtuivat tuolloin, nuoruudessasi.…

kirjoittanut Marja-Liisa Alamäki, julkaistu 30. 11. 2017

Elli Kallioranta – elämäntyönä pienviljelystilojen emäntien valistaminen

Elli Kallioranta syntyi vuonna 1903 jämsäläiseen torppaan, jossa ei ollut sähköä, radiota, puhelinta, vesijohtoa eikä sinne vienyt edes tietä. Torpassa elämä sujui silti leppoisasti, kunnes pientä perhettä kohtasi suuri suru. Sekä äiti että pikkuveli menehtyivät keuhkotautiin Ellin ollessa kahdeksan vanha. Uusi emäntä torppaan saatiin tutusta kotiompelijasta. Elli Kalliorannan nuoruus kului tilan töissä karjaa ja pieniä…

kirjoittanut Anne Nisula, julkaistu 28. 11. 2017

Anna Yrjänäinen – Budapestin lähetystössä toisen maailmansodan ja Unkarin kansannousun pyörteissä

”Kyllä elämässä pärjää ilman ylioppilastutkintoakin”, tuumi tätini jättäessään koulunkäyntinsä jatko-opiston toiselta luokalta vuonna 1912, kun matematiikka tuotti vaikeuksia. Tätini Anna Katariina Yrjänäinen syntyi vuonna 1892 maanviljelijäperheeseen Oulujoella. Tila sijaitsi lähellä Oulun kaupunkia, noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta. Uusi kotitalo oli vielä rakenteilla Anna-tädin varhaislapsuudessa ja perhe asui nykyisessä Laanilan virkatalossa, jonka maita perheen isä oli…

kirjoittanut Sirkka Paloma, julkaistu 28. 11. 2017

Taimi Josefina Tuominen – laululinnun nuoruus

Neiti Taimi Josefina Tuominen syntyi vuonna 1922 Ilmajoella. Hänen lapsuutensa polut kulkivat Ilmajoen kodissa sisarusten kanssa leikkien. Taimi oli jo lapsena innokas laulaja ja hyvin musikaalinen. Koulun joulujuhlissa Taimi lauloi Jouluyö, juhlayö -laulun. Opettajakin liikuttui hänen laulustaan. Voimistelussa ja urheilussa hänet huomattiin hyväksi kärrynpyörien tekijäksi. Hän oli notkea kuin pajunvitsa. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa lapsuuttaan…

kirjoittanut Salme Viljamaa, julkaistu 28. 11. 2017

Elsa Tervo – muusikko, kirjailija, maailmanmatkaaja

Elsa Tervo syntyi Nokialla vuonna 1892. Hän oli Kankaantaan koulun kuuluisan opettajan, J.P. Tervon tytär. Opettajaisä oli Suomessa ensimmäisten joukossa, joka alkoi jakamaan koulussa ruokaa lapsille. Sama auttaja-asenne säilyi vahvana Elsan Tervokin toiminnassa läpi elämän. Äiti oli harras uskovainen, mutta usko ei näytellyt Elsan elämässä suurtakaan osaa. Sen sijaan hänen intohimonsa ja kiinnostuksen kohteensa suuntautuivat…

kirjoittanut Riitta Räty, julkaistu 28. 11. 2017

Taina Pitkänen-Koli – yhteisöllinen toimija

Äitini, Helmi Knuuttila ja isäni Tatu Pitkänen kouluttautuivat mielisairaanhoitajiksi 1930- luvun alussa, isä Niuvanniemessä ja äiti isän jälkeen Seinäjoen Piirisairaalassa sen ensimmäisellä kurssilla. Minä ja veljeni Tauno synnymme, kun äiti ja isä muuttivat asumaan sairaalan asuntoon 1939 lopussa. Sisaremme Tuulikki syntyi muutettuamme sairaalaan. Alkoi kymmeniä vuosia kestänyt asuminen samassa ´monttuasunnossa´. Sairaalan työntekijät, lääkärit mukaan lukien,…

kirjoittanut Taina Pitkänen-Koli, julkaistu 27. 11. 2017

Katri Hällström – Lapaluodon posteljooni

Kun Katri (Kaisa) Sofia Hällström (1877-1960 o.s. Junnila) lähti Amerikkaan, Alaskaan, kolmen piehinkiläisen tytön kanssa 1800-1900-lukujen vaihteessa, oli kiireinen sadonkorjuuaika Junnilan tilalla Junnilanmäellä Saloisissa. Nanni-sisko ei tykännyt sisarensa lähdöstä, mutta ei voinut sitä estääkään. Alaskassa Kaisa työskenteli silityslaitoksessa. Hänen tuleva miehensä Johan (Juho, s. 1876) uurasti kultakaivoksessa, jossa kivenmurikka iski häntä rintaan vammauttaen hänet niin,…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 23. 11. 2017

Leena Sorvali – Kiitos teille, jotka olette rakentaneet meille hyvän Suomen!

Kasvoin perheessä, jossa ei puhuttu politiikasta. En edes tiennyt, mitä politiikka on. En ymmärtänyt koko sanaa. Pikkuhiljaa elämä ympärilläni alkoi ihmetyttää. Opettajaisäni toimi jatkosodan aikoihin Nastolan suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Joku väitti isän tulleen luokkaan suojeluskuntapuvussa. Siitä seurasi sellainen vaino, että vanhempani päättivät muuttaa Raumalle. Kotona ei kerrottu, mitä tapahtui. Jälkeenpäinkään ei asiasta puhuttu, enkä olisi osannut kysyäkään.…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 18. 11. 2017

Maria Maikki Aho – Arpelan Äiti-Teresa

Maria Saarnio syntyi vuonna 1888 helsinkiläiseen taiteilijaperheeseen, jossa kaikki hänen neljä veljeään olivat taide- ja kulttuuripersoonia. Kaarlo Saarnio näytteli Kansallisteatterissa ja esiintyi eri elokuvarooleissa. Toinen veli Yrjö Saarnio oli muusikko ja taiteilija. Myös Maikki omasi taiteellisia ominaisuuksia ja lahjoja, mutta valitsi toisen suunnan. Maikki Saarnio valmistui kätilöksi Helsingin Kätilöopistosta vuonna 1912. Hän aloitti työnsä kätilönä…

kirjoittanut Kirsti Aho, julkaistu 15. 11. 2017

Katri Ikävalko – älykäs toimittaja säteili hyvyyttä

Katri Elina Ilkävalko oli älykkäin ihminen, jota olen koskaan tuntenut. Oli kysymys sitten Ranskan vallankumouksesta tai vuoden 1960 talviolympialaisten mitalisteista, Katrilta löytyi vastaus. Hän oli myös äärimmäisen sosiaalinen ja hyväsydäminen. Suu kävi koko ajan ja kiireenkin keskellä hänellä oli aikaa vaihtaa kuulumisia naapurin tädin kanssa. Katrilla oli edessään upea ura toimittajana – mutta se katkesi…

kirjoittanut Milja Juntunen, julkaistu 13. 11. 2017

Lotta Luostarinen – lääkärin seuraneiti pääsi hoitoalalle

Pekkatorin kuppeelta maalimalle ponkassu Lotta Luostarinen (o.s. Salkosalo) palasi joku vuosi takaperin kotikonnuilleen Raaheen nautiskelleen eläkepäivistä. ”Aattelin aina, että tuun tänne takasi”, Luostarinen sanua pässäyttää syyksi palluumuutolle. Itä-Suomesa, Rääkkyläsä on vielä perikunnan talo, mutta eläkepäivät kulluu Raahesa Olga-koiran kans lenkkeillesä. Lotta Luostarinen valamistu apuhoitajaksi vuonna 1959 Helsingisä. Perushoitajan ja kotisairaanhoitajan työ on ollu Lotalle mieluista.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 12. 11. 2017

Leena Sulkakoski – jaksaa, joustaa, suodattaa ja kannustaa

”En tiedä itkeäkö vai nauraa? Viikko päättyy siihen, että rakas lapseni jäi ensimmäisen kerran jälki-istuntoon”, huokaisi Leena Sulkakoski tavatessamme Laurellin kahvilassa. Poika oli kirjoittanut seinään tykkäämänsä tytön nimen ja piirtänyt viereen sydämen. Toinen poika oli lisännyt kirosanoja ja kolmas yllyttänyt. Toisena päivänä pikku herra kadotti kotiavaimensa. Ei auta, vaikka se roikkuu kaulassa…sitä kun pitää pyörittää käsissään…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 11. 11. 2017

Kaarina Aho – Lapin edustaja lähellä ja kaukana

Kaarina Aho on syntynyt Alatorniolla 25.11.1945 maanviljelijäperheeseen. Hän kävi neljä vuotta Yliliakan kansakoulua ja pääsi neljännen luokan jälkeen pääsykokeiden kautta Tornionseudun keskikouluun, jota kävi viisi vuotta. Kohta sen jälkeen hän päätyi naimisiin Olavi Ahon kanssa. Avioliitosta syntyi kaksi lasta, tyttö ja poika. Lasten hieman vartuttua ja Kaarinan Ahon siirryttyä työelämään hän jatkoi opintoja Kemin iltalukiossa,…

kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta, julkaistu 11. 11. 2017

Maire Halén – orpotytöstä huolehtivaksi äidiksi ja isoäidiksi

Maire syntyi 11.9.1916 Naantalissa, sisarpuolen ja neljän pojan jälkeen perheen kuopukseksi. Suru oli vieraillut perheessä saman vuoden alussa, kun kolmantena poikana syntynyt Tuure oli kuollut neljä ja puolivuotiaana tuberkuloosiin. Ajat olivat levottomia Suomen itsenäistymisen aikoihin. Perhe asui Käsityöläiskadulla Naantalin työväenyhdistyksen talossa. Veljessota löi leimansa Mairenkin perheeseen. Sahatyömiehenä työskennellyt isä Akseli joutui punaisten vankileirille Suomenlinnaan. Tarinan…

kirjoittanut Ann-Mari Halén, julkaistu 10. 11. 2017

Maalin Bergström – luonnonparantaja ja liikenainen

Maalin Bergström (alun perin Amalia Maria Fredriikka Buchert) syntyi elokuussa 1870 Kirvun Sairalassa. Isä Theodor Buchertin suku oli urkujen rakentajia ja kotoisin Saksasta. Äiti oli Mikkelin pitäjästä maanviljelijäperheestä lähtöisin ollut Katri Muinonen, pappisveljen perheen taloudenhoitajana nimi ruotsinnettiin Katharina Moliniksi. Amalia Buchert syntyi onnelliseen perheeseen esikoisena, ja sai neljä vuotta myöhemmin pikkuveljen Reinholdin. Elämän alussa…

kirjoittanut Hannele Inkinen, julkaistu 10. 11. 2017

Marja Rouvali – viulunsoittaja preesensissä

”Miksiköhän meistä Matin kanssa puhutaan aina menneessä aikamuodossa? Fossiilihan sitä toki on jo yli neljänkymmenen vuoden orkesteriuran jälkeen, mutta hei, mä vielä soittelen, usein puuta heinääkin, mut soittelen kuitenkin ihan preesensissä”, naurahtaa Sinfonia Lahden orkesterissa toista viulua soittava Marja Rouvali. Hänen miehensä Matti soittaa klarinettia samassa kokoonpanossa. Marja Rouvali on soittanut viulua vuodesta 1974 lähtien…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 10. 11. 2017

Raija Tuominen – laakereille ei saa jäädä lepäämään!

Yrittäjä, toimitusjohtaja Raija Tuominen on syntyperäisiä Oulun plikkoja. Vuonna 1960 syntynyt Tuominen perusti yrityksensä, Studio P.S.V:n yhdessä miehensä Reijo Koirikiven kanssa vuonna 1994. Tänä päivänä Studio P.S.V. tunnetaan Oulussa laadun takeena. Erityisen tunnettu yritys on upeista valokuvistaan. Tuomisella ja Koirikivellä on yksi jo aikuinen lapsi, Rainer, joka työskentelee koodarina ja yrittäjänä. Raija Tuomisen lapsuuden perheeseen…

kirjoittanut Anne Salmi, julkaistu 10. 11. 2017

Ritva Heikkonen – elämää 1900-luvun maaseudulla

Ritva Heikkonen (o.s. Suppanen) syntyi Ahokkalan kylässä, Taipalsaarella vuonna 1937 perheen kolmantena lapsena. Ritvan ollessa kaksivuotias alkoi sota Venäjää vastaan, ja isä haettiin mukaan joukkoihin. Talvisodassa menehtyi lasten setä, mutta isä selvisi takaisin kotiin. Hetken hän ehti pysyä kotona, kunnes tuli taas aika lähteä rintamalle. Jatkosota ei ollut helppoa aikaa. Ritva muistaa elävästi erään talvisen…

kirjoittanut Sanna Heikkonen, julkaistu 10. 11. 2017

Fanny Pirttiaho – tarmokas sotaleski

Fanny Katariina Pirttiaho (o.s. Pyhtilä) syntyi Pattijoella Pyhtilänperällä, jossa hänen vanhemmillaan Maria Loviisa (o.s. Pahn) ja Matti August Pyhtilällä oli maatila. Fanny oli perheen seitsemästä lapsesta nuorin. Purjehdittuaan avioliiton satamaan Lauri Pirttiahon kanssa 1.4.1935 hän asettui asumaan Raaheen Reiponkadulle 1800-luvulla rakennettuun puutaloon. Lauri oli ammatiltaan hevosmies, joka kuljetti hevosella tavaraa ympäri Raahea. Pariskunnalle syntyi Maija-tytär…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 10. 11. 2017

Vieno Pölläniemi – Keskuskoulun monitoiminainen

Vieno Pölläniemi (o.s. Joensuu) on syntyjään Piehingin tyttöjä. Hän teki pitkän työuran Keskuskoulun talonmies-vahtimestarina. Vienon lapsuudenkoti sijaitsi Piehingissä Anttilanmäellä. Koulutaipaleensa hän aloitti Ylipään koulussa, jossa opettajana toimi Taimi Karjalainen. Opettajan kilipukki juoksenteli koulun pihalla oppilaiden joukossa. Koulunkäynti jatkui Nurkkalan koulussa. Taisto-veljen kanssa hän narrasi haukia Piehinkijoen koskesta, joka antoi voimaa Sippalan myllylle. Vienolla oli Amerikan-kummi,…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 9. 11. 2017

Maija Käiväräinen – Katinhäntään kotiutunut

Maija Matilda Käiväräinen asuu tyttärensä Merjan kanssa Reiponkadun ja Saaristokadun kulmassa. Hän on kotoisin Maaningalta, josta perhe muutti Raaheen työn perässä vuonna 1955, kun Olavi sai työpaikan Yrjö Sipolan yrityksestä. Lapsia on kolme: Riitta (s. 1953 Lapinlahdella), Raija (s. 1956) ja Merja (s. 1959). Maija kertoo, että ensin asuttiin vuokralaisina Elomaalla Kirkkokadulla, siitä muutettiin Kauppakadulle…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 9. 11. 2017

Hilja Rantanen – agronomi, Kittilän emäntäkoulun perustaja

Hilja Serafia Rantanen (o.s. Uola) syntyi 31.8.1892 Huittisissa. Hänen isänsä Sakari Uola (1836–1908) ja äitinsä Kustaava Matilda Uola (1858–1898) olivat Uolan talon isäntä ja emäntä. Hilja oli 5-lapsisen perheen toiseksi nuorin ja vain 6-vuotias äidin kuollessa. Sisarussarjaan kuului neljä tytärtä ja yksi poika. Äidin kuoltua sisarussarjan vanhin, tytär Miina Uola (myöh. Reikko), otti talon emännyyden…

kirjoittanut Kristiina Aine, julkaistu 9. 11. 2017

Selma Nordlin – siirtomaatuotteita turkulaisille

”Till barnens Lilla Jul, Ett paket med Englabild, Lik dig själv så ren och mild, En glad surpris till ringa pris, Tjugofem penni blått så gott, och innehållet godt – så gott.” Selma Nordlinin runomuotoinen mainos sanomalehti Ålandissa 1910. Selma, sinä valkohapsi seisot tiskin takana, otat tukea molemmilla käsilläsi. Olet väsynyt, mutta olemuksesi on lempeä.…

kirjoittanut Kristina Axelsson, julkaistu 9. 11. 2017

Kerttu Haulos – postissa laskettiin helmitauluilla

Kerttu Haulos työskenteli postissa 45 vuotta. Hänen uransa aikana Raahen posti toimi Brahenkadulla, Laivurinkadulla ja Fellmanin puistokadulla. Kerttu Haulos (o.s. Puska) on kotoisin Paavolasta. Kun hänellä oli keskikoulu käytynä, vanhemmat neuvoivat hakemaan töitä postista. Valtion virkoja pidettiin suuressa arvossa, olihan tiedossa pitkä, vaikkakin kapea leipä. Haulos aloitti postilaisen uransa harjoittelijana Ruukin postissa, joka kuului Vaasan…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 7. 11. 2017

Seija Kuikka – Kuhmon mäntymetsistä Saimaan aalloille

Seija Kuikka, o.s. Piirainen, syntyi Kirsti ja Oiva Piiraisen perheeseen neljänneksi vanhimpana lapsena Kuhmossa. Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluivat maatilan työt Kämärän kylällä. Arki oli raskasta. Lähtökohdat olivat vaatimattomat, mutta ne eivät musertaneet nuorta naista. Kesäisin 1974–1976 Seija oli kesätoimittajana Kuhmolaisessa, jossa työsuhde-etuna oli mopo. Seija kulki sillä Kämärän kodistaan Kuhmon kirkonkylälle ja teki juttuja kuhmolaisia…

kirjoittanut Jaana Vasankari, julkaistu 7. 11. 2017

Elna Axelsson – puotipuksusta kauppiaaksi

Nuoren Elna Olivia Laineen suuri haave toteutui, kun hän pääsi 15-vuotiaana ”puotin pääl” eli på boden. Erik Nordlinin siirtomaatavaraliike toimi Salossa Turuntiellä ja se oli Elnan ensimmäinen työpaikka. Hän oli muuttanut 13-vuotiaana perheensä kanssa Hangosta Saloon, jonne hänen vanhempansa Juho ja Selma Laine perustivat yleisen saunalaitoksen. ”Tuoksujen maailma oli hurmaava”, Elna Axelsson kertoi työstään kaupassa lastenlapsilleen.…

kirjoittanut Kristina Virta, julkaistu 6. 11. 2017

Hilkka Kauppila – opettaja Torniosta

Hilkka Kauppila on syntynyt Torniossa kotona Tornion kirkon lähellä vuonna 1930 illalla klo 22.00. Hän asuu tänäkin päivänä syntymäkodissaan. Hilkalla on yksi siskopuoli, joka oli isän tyttö. Äiti oli myös ollut naimisissa, ja hänellä oli edellisestä avioliitostaan kolme lasta. He kaikki kuolivat isältään saamaan lentävään keuhkotautiin. Isä oli saanut tartunnan vapaussodassa, jossa hän myös itse menehtyi.…

kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta, julkaistu 6. 11. 2017

Helena Allahwerdi ja Pirkko Liikanen – kaksoset maailmankansalaisina

Helena Allahwerdin ja Pirkko Liikasen 80 elinvuoteen mahtuu vaikuttava ura kasvattajina ja niin paljon saavutuksia, että molemmista voisi kirjoittaa kirjan. Ehkä joku sen vielä tekee. He ovat vaikuttaneet erikseen ja yhdessä monenlaisissa projekteissa. Tässä keskityn heidän neljään projektiinsa: Noppaan, Taikaratsuun, Maailmankansalaisen kypsyyskokeeseen ja Toimiviin Senioreihin. Molemmat naiset ovat kuuluneet naiskasvattajien järjestöön Delta Kappa Gamma Society…

kirjoittanut Tuula Penttilä, julkaistu 6. 11. 2017

Heli Bathija – ylitse kaikkien rajojen

Lääkäri Heli Bathija lähti vain pari vuotta valmistumisen jälkeen rohkeasti Afrikkaan lähetystyöhön ja toteuttamaan unelmaansa lasten auttamisesta. Vuodet Senegalissa siivittivät Helin elämää, loivat pohjan kansainväliselle uralle sekä synnyttivät monikulttuurisen parisuhteen ja perheen. Maailman lasten ja äitien hyvinvoinnin lisäämiseksi tehdyn työn voimavarana ovat olleet kristillinen usko sekä turvallinen suomalainen kasvatus ja koulutus. Heli kasvoi lapsuutensa Turussa…

kirjoittanut Päivi Liippola, julkaistu 2. 11. 2017

Paula Axelsson – elämä kuin yksi revyy

Paula, kamerasi ovat raskaita naisen kantaa. Olet vielä nuori ja vartesi hoikka. Olet saanut kosiokirjeen. Asetutko kameran eteen vai sen taakse mustan vaatteen alle? Kun Selma ja Gustav Nordlinin vanhin lapsi Paula (1871-1963) syntyy Turussa, perhe asuu Westerlånggatan kolmessa, Aningaisten kaupunginosassa. Gustav kipparoi laivoilla Concordia ja myöhemmin höyrylaivalla Leimu. 1870-luvun lopulla perhe muuttaa Turun keskustaan…

kirjoittanut Kristina Virta, julkaistu 2. 11. 2017

Kirsti Routaniemi – kiputätit ihanteena lastentarhasta asti

Kirsti (o.s. Kastell) Routaniemi on avojalakanen raahelainen. ”Minnoon syntyny vuonna 1931 Gellmannin sairaalan puuarkun kannella”, pirtsakka eläkeläinen sanua passauttaa alakajaisiksi. Ku Kirstin äiti oli jalakasten päässy kotua lasareetin pikku portille asti, meinas lapsi tulla vängällä ulos. ”Älä sielä synnytä”, oli kätilö komentanu äitiä akkunasta. Äiti kerkes hätäsesti puulata sisälle laitokselle. Siinä puuarkun kannella tyttö pulahti…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 1. 11. 2017

Fanny Suominen – kunnioituksesta elämään

Pyytäessäni isoisoäitini Fannyn ainoaa elossa olevaa lasta, 97-vuotiasta Annikkia kertomaan äidistään hän sanoi: ”Voi, mammalla oli niin kurja elämä”. Vastasin, että hän oli kuitenkin aina valoisa ja elämänhaluinen. Muistikuvani hänestä on lempeä ja rauhallinen, enkä lapsena tiennyt, mitä kaikkea hän pitkän elämänsä aikana oli kokenut. Tämä on tarina torppari Jaakko Jaakonpojan ja Tildan (os.…

kirjoittanut Pia Poikonen, julkaistu 1. 11. 2017

Kyllikki Piitulainen – sairaanhoitajaoppilaan kesä ja syksy 1944

Rintamalta kuului pelottavia asioita. Olin kesäkuussa harjoittelemassa synnytysosastolla Tuirassa. Minut määrättiin komennukselle, johon pääsivät vain toisen ja kolmannen vuoden oppilaat. Tilanne oli erikoinen. Oppilaat oli jo kutsuttu, mutta yksi oli ilahtunut niin näyttävästi, että johtaja oli sanonut, ettei tuollaisella asenteella voi ketään rintamalle lähettää. Varalle ei ollut muita kuin minä, vaikka olin ns. pikkuoppilas. Sotatoimialueelle…

kirjoittanut Päivi Piitulainen, julkaistu 31. 10. 2017

Lahja Linko ja Liisa Linko-Malmio – Käkisalmen laululintuset

Lahja Linko syntyi Elli Lahja Maria Heléninä vuonna 1890 Luumäellä Konstantin ja Elin Helénin perheeseen, joka muutti sittemmin Käkisalmeen. Konstantin Helén toimi siellä rovastin virassa. Lahja Helénin laulunlahjat tulivat tutuksi käkisalmelaisille, eikä heitä yllättänyt yhtään, että rovastintytär lähetettiin opiskelemaan Helsingin musiikkiopistoon, nykyiseen Sibelius-Akatemiaan, jossa hänen opettajakseen tuli Abraham Ojanperä. Helsingin musiikkiopistoon tuli Tampereelta opiskelemaan Ernst Linko…

kirjoittanut Riitta Närhi, julkaistu 31. 10. 2017

Maire Pelttari – juuret ja siivet elämän eväinä

Aina uudelleen meidän on kysyttävä itseltämme: Kuka sinä olet tässä, tällä kalliolla. Muut kertovat meille, miltä näytämme. Keitä olemme, se meidän on tiedettävä itse. (Lassi Nummi) Olen sota-ajan lapsi, syntynyt syyskuussa 1941 Ylitornion kunnan Vähä-Lohijärvellä äitini lapsuudenkodissa, jossa asuimme sodan päättymiseen asti. Isä ja äiti olivat menneet naimisiin jouluna 1940 ja isä oli tuolloin rajavartiostossa töissä. Kun sota…

kirjoittanut Maire Pelttari, julkaistu 30. 10. 2017

Irma Stormbom – Lapin Kullan ”äiti”

Irma Stormbom haaveili tulevansa kätilöksi, hänestä tuli oluttehtaan omistaja. Hänestä tuli Lapin ensimmäinen teollisuusneuvos, Lapin Kulta-brändin luoja, suvun panimoyrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja, presidentin ystävä – hän kulki tehtaalla karamellipussi taskussaan ja tarjosi kaikille, muisti tehtaan eläkeläistenkin syntymäpäivät, tuuletti aivojaan ajamalla autoaan hurjaa vauhtia, lausui Kanteletarta ja lauloi omaa juomalauluaan, jututti mielellään kadulla…

kirjoittanut Mirjam Kälkäjä, julkaistu 30. 10. 2017

Eila Aine – Aineen kuvataidesäätiön perustaja

Eila Aine syntyi vuonna 1920 Helsingissä, jonne hänen vanhempansa olivat opiskelun takia muuttaneet Satakunnasta. Hänen isänsä, Vilho Robert Rantanen opiskeli Helsingin yliopistossa lääketiedettä ja valmistui lääkäriksi muutama vuosi tyttären syntymän jälkeen. Isän opinnot olivat viivästyneet ylioppilaaksi tulon jälkeen, sillä hän lähti Saksaan 1915 kouluttautumaan jääkäriksi ja osallistui 1918 vapaussotaan. Äiti, Hilja Serafia Rantanen (o.s. Uola),…

kirjoittanut Kristiina Aine, julkaistu 30. 10. 2017

Mirjami Lähteenkorva – kansakoulunopettaja, kirjailija, runoilija

Runoilija Kirsti Mirjami Lähteenkorva syntyi kulttuuriperheeseen Heinolassa. Hänen vanhempansa olivat filosofian tohtori h.c., kansakouluntarkastaja ja kansanrunoudentutkija Axel Borenius-Lähteenkorva ja Ida o.s. Silvennoinen. ”Axel Lähteenkorva oli suomalaisen kansanperinteen tutkija ja keräilijä, jonka kalevalamittaisten runojen ja sävelmien kokoelmat ovat erityisen arvokkaita systemaattisen ja huolellisen muistiinpanotekniikan takia” (SKS). Axel ihastui nuoreen opettajattareen ollessaan tarkastajan tehtävässä seuraamassa Ida Silvennoisen…

kirjoittanut Leena Kärävä-Lindgren, julkaistu 28. 10. 2017

Sanni Winter – opettaja ja kirjakauppias Uudestakaupungista

Uusikaupunkilaisen Itämeren laivuri ja kauppaporvari Henrik Andersson Berglundin ja hänen vaimonsa Helena Juliana Efraimsdotterin perheeseen syntyi viisi lasta: Maria Catharina 2.9.1849 -21.1.1914 (puoliso Victor Wittfoth) Sofia Fredrika 3.11.1851 -16.5.1936 (naimaton) Karl Konstantin 12.12.1853 – ? (New York, naimisissa) Frans Felix 14.3.1858 – 16.5.1931 (Pietarsaari, naimisissa) Alexandra Gustava 28.8.1859 – 18.7.1938 (puoliso Herman Alfred Winter 29.5.1860)…

kirjoittanut Leena Winter, julkaistu 27. 10. 2017

Leena Brax – monessa mukana

Leena Brax syntyi vuonna 1938. Syntymäpaikaksi on merkitty Oulu, mutta melko pian metsänhoitajaisän työ vei Jyväskylään, josta ajasta äiti ja lapset viettivät osan sotavuosista äidin vanhempien luona Lohjalla. Leena ehti aloittaa koulunsakin Jyväskylässä. Ensimmäisen luokan puolivälissä 1945 perheelle tuli muutto Tampereelle. Siellä Leena kävi ensimmäisen luokan loppuun, jolloin opettaja, joka oli huomannut tytön oppivaiseksi, siirsi…

kirjoittanut Tuula-Maija Leikomaa ja Päivi Uitti, julkaistu 26. 10. 2017

Laila Ponkala – opettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Laila Ponkala syntyi vuonna 1938 Mikkelissä Hjördis ja Sulo Ponkalan perheen viidestä lapsesta nuorimpana. Lailan rakkaus kieliin, erityisesti ruotsin kieleen ja kansainvälisyyteen oli suuressa määrin kodin perintöä. Äiti Hjördis kuului suomenruotsalaiseen Palinin sukuun. Isä Sulo oli Ponkaloiden Alatornion sukuhaaraa. Sulo Ponkala oli työskennellyt yhdeksän vuotta mm. yrittäjänä ja liikemiehenä Yhdysvalloissa ennen perheen perustamista Suomessa. …

kirjoittanut Arja-Leena Jokinen, julkaistu 26. 10. 2017

Aino Ollila – kirjailulla suomalaisen käsityön historiaan

Käsityötaitoa on aina arvostettu. Taito on periytynyt äidiltä tyttärelle ja sitä on tarvittu sukkien, lapasten esiliinojen, paitojen ja monenlaisten kodin tekstiilien ompeluun ja korjaukseen ja vaatteiden huoltoon ja hoitoon. Uno Cygnaeuksen ansiosta käsityöstä tuli kansakouluasetuksen mukaan pakollinen kouluaine jo 1800-luvun jälkipuoliskolla. Sata vuotta myöhemmin, kansakoululain mukaan ”käsityönopetuksen tuli olla monipuolisesti oppilasta kasvattava”. Käsityönopettaja, lehtori Aino…

kirjoittanut Leena Kärävä-Lindgren, julkaistu 25. 10. 2017

Paula Kivinen – Tampereen jugendin tutkija

Paula Kivinen (o.s. Mela) teki mittavan elämäntyön kuvaamataidonopettajana, mutta laajemmin tunnetuksi hän tuli Tampereen jugendin tutkijana ja tuntijana. Paula Mela syntyi Kärkölässä, mutta hänen nuoruutensa kotipaikka oli Mäntsälä, jonne perhe muutti hänen ollessaan pieni lapsi. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta 1925 hän pyrki ja – esitettyään hyviksi todettuja piirustuksiaan – myös pääsi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun (”Ateneumiin”)…

kirjoittanut Jussi Kivinen, julkaistu 25. 10. 2017

Anna-Liisa Antila-Kaljunen – urkuri ja pedagogi

”Päätin katsoa, voiko nainen tulla valituksi.” Näin hän kertoi muistellessaan Turun Mikaelinkirkon urkurin viran täyttöä vuonna 1952. Kaikki kilpakumppanit olivat miehiä ja Anna-Liisa Antila valittiin reilulla äänten enemmistöllä ensimmäisenä suomalaisena naisena urkurin virkaan. Taiteellinen työ vaihtui kuitenkin muutaman vuoden kuluttua päätoimisuuteen yliopiston musiikkikasvattajana. Minkälainen oli hänen urapolkunsa ja minkälaisia merkityksiä hänen elämäntyössään voi nähdä? Anna-Liisa…

kirjoittanut Aila Knihtilä, julkaistu 25. 10. 2017

Marja-Liisa Kettula – leskiäiti ja hänen koulutetut tyttärensä 1900-luvun alun Suomessa

Marja-Liisa (Maria) Kettula o.s. Riihelä syntyi 28. toukokuuta vuonna 1876 Jalasjärvellä, kun Suomessa oli toivuttu 1860-luvun suurista nälkävuosista. Marja-Liisa Kettula oli kotoisin Riihelän talosta; maatila sijaitsi Jalasjärvellä lähellä Jokipiin kylää. Riihelä oli sen ajan vauraita maalaistaloja, josta lainattiin rahaa sitä tarvitseville. Riihelän talon lapsia olivat Marja-Liisan lisäksi Juho ja Laimi. Talon isännyyden peri Juho Riihelä.…

kirjoittanut Marja-Liisa Vuorela, julkaistu 24. 10. 2017

Tuulikki Juusela – topakasti tasa-arvosta

Tuulikki Juuselan elämässä punaisena lankana ovat kulkeneet yrittäjyys ja kansainvälisyys, tasa-arvon edistäminen ja nuorten naisten kannustaminen. Mentoroinnin asiantuntijana hänen tavoitteensa on, että kokeneemmat jakavat osaamistaan ja hiljaista tietoaan niin työyhteisöissä kuin aatteellisissa yhdistyksissä. ”Naisena meidän on joka päivä kysyttävä itseltämme: miksi ei nainen? Päämääränä on, että löydämme toimintatavat, jotka johtavat miehet ja naiset yhdessä rakentamaan…

kirjoittanut Hilkka Kallio, julkaistu 24. 10. 2017

Kaarina Saarinen – valistaja ja vastaava hammaslääkäri

Äitini Kaarina Saarinen o.s. Kemppainen syntyi Karstulassa sotavuonna 1941 metsäteknikko Kauko Kemppaisen ja kotiäiti Anja Kemppaisen perheeseen. Olot olivat niukat, sillä Kauko-isä oli rintamalla ja Anja-äiti asui tyttärensä kanssa vanhempiensa Alma ja Oskari Saramäen luona Karhiahossa, Kyyjärven Saunakylällä. Anja hoiti karjaa ja auttoi Alma-emäntää talon töissä miesten ollessa rintamalla. Naapurin tyttöjä oli piikoina talossa auttamassa…

kirjoittanut Susanna Saarinen, julkaistu 23. 10. 2017

Maj-Lis Halonen – pitkä ja kapea leipä

Tuskin tiesi nuori merkonomi Maj-Lis Halonen Raatihuoneeseen ensi kertaa astuessaan, että talosta tulisi hänelle kuin toinen koti. Maj-Lis Halonen sai merkonomin paperit Raahen Porvari- ja Kauppakoulusta toukokuun viimeisenä päivänä vuonna 1968. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä hän aloitti keskuksen hoitajan tehtävät Raatihuoneessa. Hän muistaa hyvin ensimmäisen virallisen työpäivänsä. ”Minut kutsuttiin kaupunginjohtajan huoneeseen ja hän kertoi, miten tärkeä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 23. 10. 2017

Vivi Savander ja Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistyksen perustama Käsityökoulu

Vivi Lindelia Savander syntyi Sakkolassa vuoden 1877 alussa agronomi Ernst Johan Savanderin ja vaimonsa Fanny Amanda s. Odenwallin toiseksi vanhimpana tyttärenä. Perheeseen syntyi kaikkiaan 11 lasta, mutta ainoastaan kolme heistä eli aikuiseksi saakka. Vivikin oli hento ja terveydeltään heikko, mutta sitkeä ja peräänantamaton. Hän lähti opiskelemaan Tammisaaren kutomakoulun 2-vuotiseen opettajanvalmistuslaitokseen ja sai päästötodistuksen vuonna 1899.…

kirjoittanut Leena Kärävä-Lindgren, julkaistu 23. 10. 2017

Wendla Ivaska – ”vihreä piispa” Viipurista

Wendla Ivaska, isotätini ja kummitätini, syntyi ja kasvoi Viipurissa Karl Johan ja Ida Maria (os. Jordan) Ivaskan perheen nuorimpana lapsena ja tyttärenä. Wendla kävi vuonna 1898 perustetun Viipurin vanhan yhteiskoulun ja pääsi sieltä ylioppilaaksi vuonna 1909. Ajatus opiskelusta teologisessa tiedekunnassa syntyi ikään kuin luonnostaan, sillä hän oli lapsesta asti tottunut kulkemaan Viipurin Tuomiokirkossa vanhempiensa ja…

kirjoittanut Liisa Montin, julkaistu 22. 10. 2017

Hilda Evesti – Mitä ihmettä, nainenko autoa käy ajamaan?

Kuolemajärveläiset muistavat Hilda Evestin (Vihersaari, ent. Päretie) pirteänä taksina ja Kuolemajärven aseman majatalon neitinä. Liikemies ja poliisi Kristian Evestin ainoan lapsen elämästä ei vauhtia puuttunut. Hän tunsi Kuolemajärven varmasti paremmin kuin muut. Ennen Kuolemajärvelle muuttoa Kristian Evesti oli poliisina Kivennavan Kuokkalassa ja Ollilassa. Hilda syntyi kesällä 1910 Ollilan vartiokonttorissa ja siellä hänet myös kastettiin. Pappi…

kirjoittanut Tytti Sokura, julkaistu 21. 10. 2017

Eveliina Pulliainen – perinteentallennusta pyörätuolissa

Eveliina Pyykkö syntyi Kivennavalla Ylentelän kylässä. Kivennapa sijaitsi vain 60 kilometrin päässä Pietarista. Se oli suurin Kannaksen rajapitäjistä, sillä oli pisin yhtenäinen Venäjän vastainen raja, 54 kilometriä. Ylentelän kylä sijaitsi Kivennavan pitäjän koillisnurkassa. Eveliina syntyi suureen talonpoikaisperheeseen, tila oli ollut Pyykön suvun hallussa kolmattasataa vuotta. Suvun varhaisimpia vaiheita ei tiedetä, kirkonkirjat tuhoutuivat Isossa vihassa. Perheessä…

kirjoittanut Kyösti Pulliainen, julkaistu 19. 10. 2017

Jenny Elfving – puutarhakoulutuksen ja naisten koulutuksen uranuurtaja

Jenny Elfving oli suomalaisen puutarhaopetuksen, mutta myös naisten koulutuksen uranuurtajia. Hän perusti 1908 Antreaan Päähkjärven rannalle nimenomaan naisille tarkoitetun Järvenlinnan puutarhaopettajaopiston ja talouskoulun toimien sen johtajana vuoteen 1917. Koulutuksen alalle hän oli hankkinut kyseisten alojen eri oppilaitoksissa ja tekemällä opintomatkoja Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan 1900-luvun alussa. Vaasalaisen pormestarin tyttärenä Jennyllä ei liene ollut kieliesteitä maailmalle…

kirjoittanut Raakel Henttonen, julkaistu 17. 10. 2017

Marianne Valola – monitoiminen muotoilija

”En halua olla tekojeni, saavutusteni ja ansioideni summa. Ihmisellä on itseisarvo – en ole vain sitä mitä tuotan. Jos teot ja saavutukset otetaan pois, niin mitä jää jäljelle? Sitä pitää etsiä ja pohtia rauhassa”. Näillä sanoilla aloittaa Marianne Valola keskustelumme lahtelaisen Oskarin pihan vanhassa kahvilassa. ”Vaikka arki on välillä kaoottista, haluan elää haaveiden ja unelmien…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 16. 10. 2017

Sirkka Muurelan käsityötaide kumartaa luonnon ihmeiden edessä

”Minä tahdon tehdä vain sellaisia kuvia, joista itse jokaista kankaankulmaa myöten kovasti pidän”, sanoo Sirkka Muurela, tekstiilitaiteilija ja Räisälän kansanopiston pitkäaikainen (1963-1994) käsityönopettaja Kokemäellä. Sirkka Muurela on yksi näistä maamme hiljaisista, äärettömän taitavista ja uutterista ihmisistä, jotka eivät tee itsestänsä numeroa. Ystävänsä pakottamana hän tuli kyselemään, josko hänen töistään voitaisiin järjestää näyttely Emil Cedercreutzin museoon…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 16. 10. 2017

Ulla Lilius – teot ratkaisevat!

Ullan biologinen äiti oli päättänyt antaa tyttärensä adoptoitavaksi ja tuonut itse huonokuntoisen 1 ½-vuotiaan uuteen perheeseen korvaamaan menetettyä lasta. Isästä hän suostui paljastamaan: ”Korkea sotaherra, muuta en sano.” Biologista äitiään Ulla ei sen jälkeen koskaan tavannut, vaikka sai hänet myöhemmin selville ja jotain tietojakin hänestä. Isästään hän ei tiedä tämän enempää. Perhe, johon Ulla adoptoitiin,…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 16. 10. 2017

Aino Ohvo – järjestötoiminnan nainen

”Olen lähtenyt monien tehtävien keskeltä ehtimättä usein ajatella aihetta, josta puhua, mutta aina olen saanut innostusta ja voimaa työhöni.” Näin kirjoittaa Aino Ohvo, maatalon emäntä ahkerasta järjestötyöstään. Aino Ohvo syntyi 27.8.1907 Pyhäjärven Alakylässä. Ainon veli Ville sai ainoana poika perheessä koulutuksen kansakoulun opettajaksi Kajaanin seminaarissa. Kotona käydessään Ville järjesti koti-iltamia ja innosti sisariaan nuorisoseuratoimintaan, missä…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 16. 10. 2017

Maria Lallukka – räisäläinen kulttuurimesenaatti

Maria Lallukka, omaa sukua Jääskeläinen, syntyi Räisälän Siirlahdessa vuonna 1858, missä hänen vanhempansa Matti ja Valpuri Jääskeläinen omistivat kestikievaritalon. Jääskeläisen kestikievarissa nuori Juho Lallukka tutustui Mariaan, ja tutustuminen johti avioliittoon vuonna 1878.Marialle kuului isän kuoltua perintönä osuus Jääskeläisen talosta, ja niinpä hänen äitinsä ja tämän toinen aviomies halusivat lunastaa tyttären osuuden. Tämä sopi nuorille, ja…

kirjoittanut Maija-Liisa Varila, julkaistu 11. 10. 2017

Tellervo Blomqvist – karjalaisesta evakkotytöstä lääkäriksi Tornioon

Varhaisin muistoni lapsuudesta on lentokoneen ääni. Se lähestyy ulvoen meitä lapsia, kun olemme leikkimässä kotimme pihassa Korpiselässä nykyisen rajan takana kesäkuun alkupuolella 1944. Juoksemme sisarteni kanssa viinimarjapensaiden alle, koska vanhemmat ovat opettaneet tarkasti meitä piiloutumaan, jos lentokoneita ilmestyi taivaalle. Viholliskoneista ammuttiin myös siviilejä. Helpotus on suuri, kun huomaamme lentokoneen siivessä merkin, joka kertoo meille sen…

kirjoittanut Tellervo Blomqvist / Marja Blomqvist, julkaistu 8. 10. 2017

Meri Elo – Suomen matkailun merkittävä vaikuttaja

Tätini, kauppaneuvos Meri Elo syntyi 9-lapsiseen perheeseen. Perheen elanto tuli Jussi-isän puusepäntaidoista. Hän rakensi Helsingissä useita puutaloja Käpylään, Kumpulaan ja Toukolaan. Meri oppi pitämään puoliaan isossa perheessä ja kulmakunnan kavereiden kanssa. Lapsuuden mieluisiin muistoihin kuului Olli-niminen varis. Se kesyyntyi, kun Meri ruokki sitä, ja varis tykkäsi istua Merin pyörän tarakalla hänen viilettäessään pitkin Kumpulan katuja.…

kirjoittanut Maisa Lappi, julkaistu 7. 10. 2017

Armi Ratia – karjalainen legenda

Armi Ratia jos kuka, oli legenda jo eläessään. Hän oli ”vihassaan julma ja rakkaudessaan ylitsevuotava. Ei mitään siltä väliltä”, toteaa Ristomatti Ratia äidistään. Armi Ratia oli poikkeusihminen, joka loi poikkeuksellisen ilmiön, Marimekon. Se oli maailmalla aikanaan tunnetuin suomalainen yritys, jota kansainväliset lehdet esittelivät näyttävästi, varsinkin sen jälkeen, kun Jacqueline Kennedy esiintyi odotusaikanaan marimekossa. Jokapoika-paita oli…

kirjoittanut Sirpa Taskinen, julkaistu 7. 10. 2017

Mirjam Kälkäjä – kirjailija

”Kirjoittajalla on tuhansia maisemia, tuhansia näköaloja ihmisiin ja tapahtumiin, se maailma kukkii ja kuihtuu, siellä myrskyää ja tyyntyy, siellä taivallan suuressa yksinäisyydessä pienenä tulkitsijana, joskus ehkä myös näkijänä – niin kauan kuin kirjoitan, olen olemassa.” Näin on todennut torniolainen kirjailija Mirjam Kälkäjä, o. s. Ranta, joka syntyi Petsamossa vuonna 1939. Ennen vuonna 1977 alkanutta päätoimista…

kirjoittanut Anita Myllykoski, julkaistu 7. 10. 2017

Tyyne-Kerttu Virkki – Suomen ensimmäinen käsityöneuvos

Sakkolassa vuonna 1907 syntynyt Tyyne-Kerttu Virkki eli lapsuutensa ja nuoruutensa Karjalan kannaksella 1907–1929. Vanhemmat, Viktor ja Maria Virkki o.s. Laamanen, ostivat Sakkolan kirkonkylän tuntumassa sijainneen Lampun tilan konkurssihuutokaupasta vuonna 1906. Tuolloin tilaan kuuluivat sekatavarakauppa ja majatalo. Myöhemmin tilaan liitettiin myös saha ja mylly. Näin kasvaneesta suurtilasta muodostui tärkeä harjoittelijatila, jolla työskenteli jatkuvasti kotitalous-, karjatalous- ja…

kirjoittanut Janne Lappalainen, julkaistu 7. 10. 2017

Maria Liisa Eerikkilä – Katinhännän leipuri

Maria Liisa Eerikkilä oli syntynyt Vihannissa. Hänen äitinsä oli Stina Maria Palokangas (s. 1852 Vihannissa). Isä oli Antti Aittola (s. 1854 Oulaisissa). Stina Maria ja Antti avioituivat vuonna 1876. Maria Liisa oli perheen kahdeksasta lapsesta toiseksi vanhin. Maria Liisaa kutsuttiin Liisaksi. Hän asui Katinhännässä monessa eri osoitteessa: Kirkkokadulla, Saaristokadulla ja Pekkatorilla Seutun kaupan pihapiirin pirtissä.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 7. 10. 2017

Helmi Mynttinen – rakastettu piirakkakauppias

”81-vuotias Helmi Mynttinen on toipunut lonkkaleikkauksesta, ja myi taas piirakoita Lahden markkinoilla. Aamuherätys oli kahdelta yöllä, jotta hän ehti tehdä lähes parisataa piirakkaa myyntiin”, uutisoitiin 6.9.2017 Facebookissa Helmi Mynttisen fanisivuilla. Helmi Mynttinen on tuttu hahmo Lahden torilla, jossa hän on myynyt piirakoita jo yli puoli vuosisataa. Mynttinen on tullut tutuksi herkullisten piirakoidensa lisäksi hersyvästä naurustaan.…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 5. 10. 2017

Maija Juurola – ompelija, pientilan emäntä, siivooja ja kaupan myyjä

Hänen oikea nimensä oli Sigrid Maria. Ei työläisperhe osannut niin hienoa nimeä keksiä. Merkinnät kirkonkirjoihin teki pappi, hyvää tarkoittaen ja makunsa mukaan. Elämä saneli toisin. Jo koulussa hän oli joko Siiri tai Maija ja Maijana hän elikin koko aikuisen elämänsä ja allekirjoitti sen, mikä allekirjoittaa piti. Itse päätetty nimenmuutos ei aiheuttanut mitään ongelmia. Maija oli…

kirjoittanut Esa Juurola, julkaistu 2. 10. 2017

Seija Valtonen – aktiivista elämää kylässä

Seija Valtosen vaiherikkaaseen elämään on mahtunut hengästyttävän paljon, eikä kaikki aina ole ollut pelkkää päivänpaistetta. Synkkiä aikoja ja surua on ollut hänelläkin. Mutta vanhoja ei ”märehditä”. Ne kuuluvat menneeseen. Positiivisella asenteella ja tarmokkuudella hän jaksaa kulkea eteenpäin, kohti uusia haasteita ja kiinnostuksen kohteita. Seija Valtonen os. Koivisto syntyi 1938 esikoisena Vahdolla asustelevaan Jaakko ja Siviä…

kirjoittanut Vaula Valtonen, julkaistu 27. 9. 2017

Hilja Vuola – opettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Poliisi ja maanviljelijä Juho Tervonen, vaimo Beata ja 4 lasta muuttivat 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Suomussalmelta Pattijoelle. Muuttoajoneuvona toimi heinähäkki. Pattijoella Juho Tervonen harjoitti poliisin toimen ohella maanviljelystä. Aluksi perhe asui nykyisin kotiseutumuseona toimivassa Ojalassa ja myöhemmin Eskolan tilalla. Perheeseen syntyi yhteensä 8 lasta. Hilja-tytär syntyi 2.8.1903. Hän oli vanhempiensa 6. lapsi. Hilja kirjoitti ylioppilaaksi…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 27. 9. 2017

Gretel Salmi oli oppilailleen Keetu

Merikapteeni Carl August Swanljungilla (1837-1896) ja Sofia Katariinalla (1847-1939 o.s. Montin) oli yhdeksän poikaa: Ossian, John, Walter, Paul, Werner, Einar, Stanley, Gordon ja Sidney. Toiseksi nuorin pojista Georg Gordon (s. 1884) avioitui pyhäjokisen Alina Lilly Haglundin (s. 1887) kanssa. Heille syntyi kaksi tytärtä: Gretel Ingegerd (s. 5.9.1908) ja Erna Ethel (s.1909). Ennen Gretelin kouluikää pariskunnan…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 21. 9. 2017

Leena Kaartinen – lumikenttien lääkäri

Lastenlääkäri Leena Kaartinen palasi Afganistanista Suomeen vuonna 2006. Pitkät työtehtävät saivat jäädä, mutta Afganistan pitää edelleen otteensa. Kaartinen puursi kaikessa hiljaisuudessa sodan repimässä Afganistanissa 1970-luvulta lähtien. Hän on tehnyt töitä niin sodan polttopisteessä Kabulissa kuin vuoristoseuduilla, jossa hänen täytyi toisinaan hiihtää vuoren yli päästäkseen potilaidensa luo. Joskus hän ratsasti paikalle aasilla. Kaartinen on käynyt maassa ”kesätöissä”…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 19. 9. 2017

Aulikki Kananoja – Ihmisen näkökulma on minun elämäni missio

Aulikki Kananoja on Suomen ensimmäinen ylisosiaalineuvos – sosiaalialan korkein eettinen auktoriteetti. Uusi arvonimi otettiin käyttöön korkeimman lääkärille annettavan arvonimen, arkkiatrin rinnalle 2012. Koko uransa ajan sosiaalialaa – tai Kananojalle mieluisempaa käsitettä käyttäen sosiaalihuoltoa – eri näkökulmista kehittänyt Kananoja oli arvonimen ilmiselvä ensimmäinen kantaja. ”Ihmisen näkökulma on minun elämäni missio – palvelut ovat olemassa ihmisen auttamiseksi”,…

kirjoittanut Erja Saarinen, julkaistu 16. 9. 2017

Elisabet Jeskanen – monitoiminainen

Elisabet Jeskanen (o.s. Malinen) syntyi syyskuun viimeisenä päivänä 1888 Iljalassa. Elisabetin vanhemmat olivat Heikki ja Maria (o.s. Wuojolainen) Malinen. Elisabetin nimi on kirkonkirjoissa milloin Eliisa, milloin Eliise tai Liisa. Tämä tarina perustuu Juho A. Leskisen pälkjärveläisestä suutariperinteestä kertovaan aineistoon ja siinä on käytetty nimeä Elisabet. Elisabet Jeskanen oli tarmokas ja aikaansaava nainen. Häneltä sujuivat niin…

kirjoittanut Lissu Kaivolehto, julkaistu 10. 9. 2017

Saimi Lindroth – Utsjoen ja Vienan-Karjalan terveyssisar

Vaatii paljon rohkeutta lähteä itselle uuteen kulttuuriympäristöön ja asuinseudulle. Vastuullinen sairaanhoitajan työ tuo oman lisähaasteensa työhön. Jos uudella asuinpaikalla ei ole lainkaan tuttuja, täytyy sosiaalinen verkosto luoda tyhjästä. Tällaista rohkeutta löytyi Saimi Lindrothilta, jonka elämäntyönä oli toimia terveyssisarena Suomen pohjoisimmalla sairasmajalla Utsjoella sekä hoitaa terveyssisaren tehtäviä sota-aikana Vienan-Karjalassa. Lindroth oli myös kirjailija, joka tallensi kokemuksensa…

kirjoittanut Iida Tahkola, julkaistu 9. 9. 2017

Iida Heinonen – Karjalan evakko, maatilan emäntä ja karjalanpiirakkamummo

Äitini Iida Heinonen syntyi vuonna 1925 Hilja Maria (o.s. Soikkeli) ja Simo Ijäksen perheeseen Laatokan Karjalassa Kurkijoen Lapinlahdella. Hänen isänsä oli pikkutilallinen-kalastaja, joka toimi myös puuseppänä. Äiti hoiti lapset, lehmän ja kaiken kotiin liittyvän hyvin alkeellisissa oloissa huoneen ja keittiön mökissä. Olen aistinut, että sisällissodan varjo vaikutti Ijäksen perheessä myös lapsien kohdalla. Isoisäni tiedän olleen…

kirjoittanut Laura Laakso, julkaistu 9. 9. 2017

Eeva Kippola – Piehingin kaupan tuotevalikoimassa napit ja Zetorit

Osuusliike Raahenseudun Piehingin myymälä pääsi parhaina aikoinaan tämän alueen Seutun kaupoista suurimpiin myyntilukuihin. Tiskin takana hääräsivät Eeva ja Pauli Kippola. Eeva Kippola (o.s. Viirret) on Pyhäjoen tyttöjä, syntynyt sanomalehti Raahen Seudun kanssa samana päivänä. Ammatinvalinta ei tuottanut hänelle ongelmia, pikku tytöstä asti hän oli pyrkinyt kauppa-alalle. 16 vuotta täytettyään hän pääsi toiveammattiinsa, kun Rautiossa myymälänhoitajana…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 7. 9. 2017

Kaarina Turpeenoja – Katinhännästä New Yorkiin ja takaisin

Vanhat Raahelaiset muistavat Lauri Turpeenojan, joka ajoi hevosella vettä Jaakopin lähteestä. Kaarina on Laurin kuusilapsisen perheen keskimmäinen. Hän asui yli 20 vuotta Amerikassa. Kaarina Turpeenojan lapsuudessa Raahe oli ihana pikku kaupunki. Lehmät kulkivat kaduilla. Autoa ei tainnut olla muilla kuin tohtori Kiesvaaralla. Kirkonmäellä laskettiin mäkeä talvisin. Amerikan serkku Washingtonin osavaltiosta oli Raahessa käymässä kesällä 1966…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 7. 9. 2017

Toini Tuulia Perkiömäki – Kapustat santaan ja förkkelit naulaan

On kesä 2012 ja Raahen lukion emäntä Toini Tuulia Perkiömäki on koulunsa käynyt ja kouluruokansa kokkaillut. Nyt on aika huilata. Toini Perkiömäki sanoo, että on koko pitkän uransa ajan tykännyt työstään ja tehnyt sitä täysillä. Sitku-elämää hän ei ole elänyt eikä erityisesti odottanut eläkepäiviä mutta uskoo viihtyvänsä vapaaherrattaren roolissakin. Aina sitä tekeville käsille tekemistä löytyy.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 7. 9. 2017

Toini Jaatinen – evakkotytön tarina

Toini Jaatinen syntyi Harlun pitäjässä, Paussun kylässä maalaistalon tyttäreksi joulun alla vuonna 1919. Kotitalo sijaitsi pienen mäen päällä, mäenrinteestä alaspäin viettivät pellot, edempänä metsät. Tila ei ollut Laatokan rannalla, mutta sen läpi virtasi Paussujoki, jossa käytiin juottamassa lehmät ja huuhtelemassa pyykit. Maa oli viljavaa, sillä multakerros oli paksu. Tila oli tarpeeksi suuri antaakseen hyvin elannon…

kirjoittanut Tuula Hakola, julkaistu 6. 9. 2017

Alli Nissinen – kansanedustaja, opettaja, yhteiskunta-aktiivi

Monena nainen, nainenkin, eläessään: Alli Nissinen oli kansanedustaja ja opettaja, koulunomistaja ja -johtaja, toimittaja, päätoimittaja, kirjailija, kääntäjä, naisasianainen ja martta; hän edisti raittiutta, lasten-, eläinten- ja ympäristönsuojelua; hän oli moderni maailmannainen, taiteen ystävä ja lahjoittaja. ─ Hän kuoli 1926 Helsingissä 59-vuotiaana, ja hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle näköyhteyden päähän Taiteilijakukkulasta. Yhdessä entiset oppilaat ja Suomalainen…

kirjoittanut Venla Sainio, julkaistu 6. 9. 2017

Mathilda von Troil – yhteiskoulunjohtaja, teatterin apulaisjohtaja

Mathilda von Troil kuului sukunsa puolesta autonomisen Suomen yhteiskunnan ylimpiin: isä oli senaattori, vapaaherra Axel Gustaf Samuel (Gösta) von Troil, äidinisä senaattori, isänisä kuvernööri ja kaikki vapaaherroja. Hän kuului huipulle myös koulutuksensa ja virkansa puolesta ─ ottaen huomioon aikakauden naiselle antamat mahdollisuudet. Hänellä oli kaksi suurta rakkautta: opettajana Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu ja Bergbom-suvun jäsenenä Thalian…

kirjoittanut Venla Sainio, julkaistu 5. 9. 2017

Ritva Sorvali – näyttelijä ilman rajoja

Kohtasin Ritva Sorvalin ensimmäisen kerran Lahden kaupunginteatterin lämpiössä vuonna 1994. Kyseessä oli teatterin uuden ohjelmistokauden esittely. Siinä tilaisuudessa esiteltiin ja esittäytyi myös Ritva Sorvali, Oulun kaupunginteatterista Lahden teatteriin kiinnitetty näyttelijä. Hänen tulkintansa Tamara Lundin tunnetuksi tekemästä laulusta Sinun omasi jäi lähtemättömästi mieleeni. Ritva Sorvali oli lapsena paljon yksin kotona. Teknikkoisä oli päivät töissä, ja illalla…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 28. 8. 2017

Katri Tuori – opettaja ja naisasianainen

Naisten Ääni-lehti kirjoitti syksyllä 1916 Katri Tuorista. ”Kun oppilaat tänä syksynä kerääntyvät Limingan kirkonkylän kansakouluun, ei heidän entinen, rakas opettajansa, Katri Tuori, olekaan enää heitä vastaanottamassa. Hän on 36 -vuotisen palvelusajan jälkeen jättänyt koulunsa nuorempiin käsiin vetäytynyt itse syrjään. Monta nuorisopolvea on hän näiden vuosien kuluessa jo ehtinyt kasvattaa ja vielä on häneltä riittänyt voimia…

kirjoittanut Kirsti Ojala ja Maritta Pohls, julkaistu 28. 8. 2017

Maikki Kaitera – emäntänä ja meijerialalla

Emäntä Maikki Kaitera Limingassa täytti 50 vuotta 19.1.1923, jolloin ystävät monilukuisina olivat saapuneet hänen kotiinsa juhlimaan viisikymmenvuotiasta. Hänen toimintansa ja merkityksensä ilmeni varsinkin selvästi niissä monissa herttaisissa puheissa, joita illan kuluessa pidettiin. Aivan nuorena, 20-vuotiaana hän siirtyi syntymäkylästään Lapinlahdelta tänne Pohjanmaan laajoille lakeuksille, elämäntyötään suorittamaan taloudellisella alalla. Tarmokkaana, työkykyisenä eteenpäin pyrkivänä naisena tuli hän saavuttamaan…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 21. 8. 2017

Anna Elisabeth Madetoja – Leevi Madetojan yksinhuoltajaäiti

Anna Elisabeth Madetoja syntyi Tyrnävällä Pietari Hyttisen ja Greta Liisa Planmanin perheeseen. Kuusikymmentä vuotta täyttää elokuun 3. p:nä leskirouva Anna Madetoja Oulussa. Syntyneenä Tyrnävällä, sai hän alkukasvatuksensa sukulaistalossaan Kauppaneuvos J. W. Snellmanin perheessä Oulussa ja käytyään n. s. mamsellienkoulun, antautui hän käytännölliselle alalle. Mentyään naimisiin perämies Anders Madetojan kanssa, jäi hän muutamien vuosien kuluttua leskeksi,…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 21. 8. 2017

Viivi Waldine Pakka – äiti ja yrittäjänainen omaa luokkaansa

Viivi Waldine Pakka omaa sukua Liikala entinen Rantala entinen Vainionpää ja lopulta Pakka syntyi Palosaarella vuonna 1916 Hilma ja Juho Liikalan tyttärenä. Viivi asui lapsuudessa Huvilakadulla Irja ja Kalle Juurelan perheen naapurissa. Lapsena ihmeteltiin, kun Juurelaan ostettiin radio. Kaikki naapurin lapset tulivat kuuntelemaan, kun Helsingissä puhuttiin niin, että Vaasassa Juurelassa asti kuului. Kun Viivi oli…

kirjoittanut Sinikka Vuorenmaa, Eila Kultti sekä Ulla Salmi, julkaistu 17. 8. 2017

Ida Nurminen – äidin tarina

Tuolla Pohjois-Karjalassa, majaisessa matalassa näin mä päivän valon, suojas Suomen salon. Sisko mulla, veli myös, isä lihakauppatyös. Äidin pitää sain vain hetken, alkoi tiensä ikiretken Uuden äidin sain mä kyllä, siskosia, veljiä, vaan osain kun hyljätyllä. Parhaani tehdä vaikk ́yritin, milloinkaan ei mikään hyvin. Pieni olin, sisu suuri, siksi päätöksein kuin muuri: Pois lähden maailmalle,…

kirjoittanut Ulla Salmi (o.s. Nurminen ) Idan nuorempi tytär, julkaistu 31. 7. 2017

Sari Nurro – Katinhännän tyttö kriisinhallintatehtävissä Afrikassa

Norsunluurannikolla, Länsi-Afrikassa olevan rauhanturvaoperaation YK:n pääsihteerin erityisedustajan erityisavustaja Sari Nurro (s. 1971) viettää lomaa kesällä 2006 lapsuutensa maisemissa Katinhännässä, jota hän on maailman suurkaupungeissa asuessaan oppinut arvostamaan aina vain enemmän ja enemmän. Cortenkadun idyllisyys sekä meren ranta veneineen ja onkijoineen rauhoittavat maailman matkaajan. Sari Nurro muistelee kouluaikojaan lämmöllä. Hän menestyi koulussa hyvin, joten opettajistakin on…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas ja Sari Nurro, julkaistu 31. 7. 2017

Ritva Haapanen – vanhojen postikorttien kauppias

Ritva Haapanen syntyi vuonna 1949 Isojoella Lempi (o.s. Uusitalo, s. 1907) ja Juho Pullolan (s. 1905) yli kymmenlapsiseen perheeseen, toiseksi viimeisenä lapsena. Koti sijaitsi Isojoen rannalla, Sorilanmäeksi kutsutussa paikassa, lähellä kirkkoa. Vanhemmat olivat pienviljelijöitä. Juho-isä toimi myös rakennusurakoitsijana sekä autoilijana. Lempi-äiti ehti maatilan töiden ja lastenhoidon sivussa ompelemaan polku-Singerillä naapuruston emännille mekkoja ja isännille flanellipaitoja.…

kirjoittanut Reija Haapanen, julkaistu 31. 7. 2017

Rakel Levin – pianisti, opettaja, säveltäjä

Viipurissa vuonna 1908 syntynyt Rakel Levin (o.s. Steinbock) opiskeli pianonsoittoa ensin kotikaupungissaan Viipurissa, sitten 1920-luvun lopulla Leipzigissä ja Berliinissä: kautta ammattilaisuransa niin kotimaisten kuin ulkomaisten aikansa huippupedagogien johdolla. Konsertoiva Rakel Levin toi 1940-luvulla kansainvälistä pianokulttuuria Tampereelle ja käynnisti 1960-luvulla kaupungissa pianopedagogiikan opetuksen. Rakel Levin oli myös Tampereen soroptimistiklubin perustajajäsen. Rakel Levinin isovanhemmat tulivat Valko-Venäjältä Viipuriin.…

kirjoittanut Annette Kokkonen ja Anna-Riitta Vuorikoski, Soroptimist International Tampere, julkaistu 29. 7. 2017

Päivi Grönqvist – virtuaalimartta

Päivi Grönqvistin mummo oli aktiivinen martta, jonka myötä hän tutustui jo lapsena marttailuun. Silloin hän ajatteli, että marttailu on mummoilua. Sittemmin hän muutti mielensä ja alkoi arvostaa marttailua. ”Idea virtuaalimarttailusta syntyi ystäväni Vivi Koiviston kanssa. Olemme ikätovereita ja molemmat iästämme huolimatta erittäin kiinnostuneita virtuaalisuudesta, kaikesta uudesta verkossa, kaikesta mihin se mahdollisti ja innosti, myös visuaalisuudesta…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 23. 7. 2017

Edith Rissanen – iisalmelainen kirjakauppias

Iisalmen kirjakauppias, Edith Rissanen täyttää v.1922 marraskuun 6 p:na 50 vuotta. Puoli vuosisataa elettyyn ikään sisältyy jo suuri elämäntyö. Edith Rissasen isä oli nimismiehenä Iisalmella, mutta kun siellä ei siihen aikaan vielä ollut mitään korkeampaa oppilaitosta lähetettiin Edith Kuopion tyttökouluun. Hän menestyikin siellä hyvästi ja olisi mielellään jatkanut opintojaan ylioppilaaksi asti, mutta siihen ei vanhoillinen…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 19. 7. 2017

Hilma Palmqvist – oululainen kansakoulunopettaja

Tammikuussa 1922 täytti kansakoulunopettaja Hilma Palmqvist Oulussa 70 vuotta. Syntyneenä, kasvaneena ja elämäntyönsä suorittaneena Oulussa, tuntee hän Oulun ja Oulu hänet. Hänen syntymäkotinsa on tuo kaikille tuo kaikille oululaisille hyvin tuttu talo Kirkkokadun ja Nummikadun kulmassa, joka talo nuoremman polven tiedon mukaan on Oulun vanhin ja joka laudoituksensa ja rakennustyylinsä puolesta niin silmiinpistävästi eroaa muista…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 19. 7. 2017

Marja-Riitta Tervahauta – vahva nainen pohjoisesta

Suomalaisen Naisliiton Tornion (ent. Alatornio) yhdistyksen puheenjohtaja, vuonna 1947 syntynyt Marja-Riitta Anneli Tervahauta, tuttavien kesken Markareetta, on ollut ja on edelleen aktiivinen toimija, kannustaja ja vaikuttaja sekä paikallistasolla että valtakunnallisesti. Marja-Riitta Tervahauta, naapurini ja tuttavani vuosikymmenten ajan, kohtasi elämän realiteetit jo varhain, sillä hänen äitinsä sairasti monia vuosia. Hän menehtyi Marja-Riitan ollessa 10-vuotias ja Marja-Riitan…

kirjoittanut Riitta Kettunen, julkaistu 19. 7. 2017

Eeva Kauppi – arvostettu oikeuspsykiatri ja vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja

Eeva Kaupin kuuden sanan hoito-ohje: ”rajaava rakkaus, valvottu vapaus, lempeä väkivalta” Eeva Ottila Kauppi syntyi vuonna 1921 Mäntylän suurperheen kuudentena lapsena. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta, joista yksi poika kuoli maassa raivonneeseen espanjankuumeeseen. Isä oli torpan poika Kaarlo Vihtori Haavisto, joka toimi pehtorina Sigrid Ottilia Tammelan kotitalossa. Sigrid ihastui talon pehtoriin ja sai alkuvastustuksen jälkeen vanhempiensa…

kirjoittanut Marjatta Björknäs, julkaistu 6. 7. 2017

Ulla Koskinen-Laine – aina kulttuurin ja koulutuksen puolesta

Ulla Koskinen-Laine on paljasjalkainen lahtelainen kuvaamataidon opettaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja, äiti ja isoäiti. Keskusteluissa Ulla Koskinen-Laineesta piirtyy kuva päättäväisestä naisesta, poliitikosta ja yhdistysaktiivista, jonka yhteiskunnallisen toiminnan punaista lankaa voisi kuvata sanoilla kulttuuri ja koulutus vauvasta vaariin. Hänen elämäänsä vaikuttaa leimaavan eräänlainen luova pragmaattisuus ja peräänantamattomuus. Vaikeuksiin löytyy ratkaisu, koska järjen käyttö on sallittu… Ja värien käyttö!…

kirjoittanut Ulla Lilius, julkaistu 4. 7. 2017

Miia Oksman – Nainen naiskiekkoilun takana

Poikien ja miesten Leijonien jääkiekon menestystarinan tuntee jokainen suomalainen, ja olemme siitä kaikki ylpeitä. Myös tyttöjen ja naisten jääkiekon historia on kansainvälisessäkin mielessä mitalinhohtoinen, mutta useimmille tuntematon. Naiskiekkoilun historia ja sen taustahenkilöt ovat jääneet tuntemattomaksi. Miesvaltaisessa lajissa heitä ei helposti nosteta jalustalle. Tyttärieni joukkueiden moninkertainen joukkueenjohtaja Miia Oksman, sekä muut uraauurtavat naiskiekon puuhanaiset ovat ensin…

kirjoittanut Vasankari Jaana, julkaistu 2. 7. 2017

Pirkko Rautio – Ommaa rahhaa tienaamasa

Pirkko Rautio (s. Ukura) on avojalakanen raahelainen. Lapsuudenkoti oli Härkätorin reunalla. Hänen lapsuudessaan 1940- ja 1950-luvulla lasten taskuraha oli tuntematon käsite. Omaa rahaa oli vasta, kun se oli itse tienattu. Luokalle jääminen ja ehtojen saaminen ei ole nykypäivää, mutta Pirkon kouluaikana se oli tavallista. Tämän päivän kouluissa on niin hyvät tukitoimet, ettei oppilaiden tarvitse huhkia…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 2. 7. 2017

Maire Ylisirniö – Syrjäkylästä maalikylään

Maire Ylisirniön (s. 1956) syntymäkoti on Posion Sirniössä, Koivulahden kylässä. Sieltä Taimi ja Reino Ylisirniö muuttivat perheineen Mairen äidin kotitaloon Kuusamon Jokilammille, Maire oli tuolloin kaksivuotias. Mummolan pienessä pirtin, kamarin ja keittiön talossa asui kymmenen henkeä: mummo, täti, enon nelihenkinen perhe ja Taimin ja Reinon perhe – heitäkin neljä. Sopu antoi sijaa. Maire harppasi opintielle…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 2. 7. 2017

Anna Mustosen sana oli laki kirjastossa

Kirjastonhoitaja Anna Mustonen oli legenda jo eläessään. Hänet muistetaan tiukkana kirjastontätinä, joka ei suvainnut minkäänlaista meteliä tai kurittomuutta kirjastossa. On myös sanottu, että hän kasvatti raahelaisia kakaroita ihmisiksi. Anna Alina Mustonen syntyi Limingassa kauppias Jaakko Mustosen (1859–1921) perheeseen. Limingan lakeuksilta Jaakko ja Maria (1860–1945) sekä lapset, – Erkki (1890–1920), Jaakko (1892–1964), Katri (1893–1985), Jenny (1896–1913),…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 2. 7. 2017

Riitta Oikawa – japanilaisten majatalojen emäntä Itä-Uudenmaan Pukkilassa

Riitta Oikawa on omistanut lähes koko elämänsä japanilaisen kulttuurin edistämiseen Suomessa ja myös suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemiseen Japanissa. Riitan kohdalla se on merkinnyt konkreettista tapaa: yrittäjänä, rakentajana, tulkkina, majatalon emäntänä, kokkina, puutarhurina ja käsityöläisenä. Riitta Oikawa o.s. Lukkarinen syntyi 1948 Pielisjoen rannalla Joensuussa. Kotisynnytykset olivat siihen aikaan yleensä ja Riittakin syntyi joenrannan saunassa. Olosuhteet olivat…

kirjoittanut Maidell Hanna, julkaistu 17. 6. 2017

Mirja Siljamäki – synnynnäinen biologi

Soitin Pälkjärven viimeisen kirkkoherran Veikko Korvenheimon tyttärelle Mirja Siljamäelle keväällä 2013 ja lupasin käydä haastattelemassa häntä kesän aikana. Kun sovimme tarkemmin tapaamisesta heinäkuussa, Mirja lupasi tulla minua autolla vastaan Oriveden asemalle. Annoimme puolin ja toisin tuntomerkkejä itsestämme. Viimeisenä konstina Mirja neuvoi huutamaan isoon ääneen asemalla: ”Onko täällä ketään evakkoja?” Tunnistimme asemalla helposti toisemme. Mirja vei…

kirjoittanut Lissu Kaivolehto, julkaistu 17. 6. 2017

Ritva Karinsalo – kasvatusneuvolasta ensi- ja turvakotiin

Sosiaalineuvos Ritva Karinsalo on sosiaalitoimen käytäntöjen kehittäjä ja uudistaja. Perhetyön näkökulma ja ratkaisukeskeisyys korostuvat kaikissa työtehtävissä. Ritva Karinsalon laaja-alainen toiminta ulottuu lasten ja nuorten ongelmista perhekeskeisiin ratkaisuihin, paikallistasolta valtakunnallisiin johtotehtäviin. Ritva Karinsalon koti oli Tuiran kaupunginosa Oulujoen pohjoispuolella vastapäätä Oulun keskustaa. Se muuttui Ritvan kasvuvuosien jälkeen (aikana) vähitellen puutaloidyllistä korkeiden torni- ja kerrostalojen kaupunginosaksi. Kotitalo…

kirjoittanut Heli Eskolin, julkaistu 16. 6. 2017

Salme Väkiparta – kaksoiskansalaisuus syntymälahjana

Heinäkuussa 1931 syntyi Prince Rupertin pikkukaupungissa Brittiläisessä Kolumbiassa lähellä Alaskan rajaa Anna ja Erkki Havelan esikoistytär, joka sai nimen Salme Viola. Suurliikemies Charles Hays oli johtanut rautatieyhtiöitä Pohjois-Amerikassa. Hänen ansiostaan oli Kanadan itärannikon suurista satamista vedetty hyvät yhteydet mantereen toiselle reunalle. Samainen Hays kuoli Titanicin onnettomuudessa. Siirtolaisvirtoja eri puolilta maailmaa suuntautui Kanadaan, missä tarvittiin paljon…

kirjoittanut Mirja Helenius, julkaistu 15. 6. 2017

Kerttuli Kääriäinen – Rakas ystävämme

Airi Kerttuli syntyi vuonna 1936 Helsingissä agronomi, maanviljelysneuvos Onni Aslak Rauhamaan (1901–1984) ja hänen vaimonsa, agronomi, MMK Kaisu Inkerin s. Hirvensalo (1902–1985) perheen kolmantena tyttärenä. Perhe asui silloin Jokioisten Minkiöllä. Vanhempia sisaria Riitta Inkeriä (s. 1929) ja Kirsti Liisaa (s. 1931) kutsuttiin isoiksi tytöiksi. Kerttulin jälkeen syntyivät (perheen jo asuessa Virolahdella) vielä pikkutytöt Sirkka Kaarina…

kirjoittanut Marja Myöhänen, julkaistu 15. 6. 2017

Mirjam Viippola – rytmisen liikunnan uranuurtaja

”Tästä minä olen onnellinen”, sanoi Mirjam Viippola liikuntakoulunsa kolmekymmenviisivuotisjuhlassa katsastaessaan tyttäreensä Tuula Luhtaseen ja tyttärentyttäreen Sari Ruposeen. Kolme polvea tarmokkaita naisia, jotka kukin ovat tehneet arvokasta työtä liikuntakasvatuksen saralla. ”Oikeastaan me voimme puhua liikunnan harrastamisesta jo neljässä polvessa”, Mirjam Viippola lisäsi, sillä hänen isänsä ohjasi naisjoukkuetta, jossa äitikin voimisteli. Niin Mirjamikin innostui tanssista ja kaikesta…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 15. 6. 2017

Kaarina Valkonen – opettaja ja valistaja

Katsoessani menneisiin vuosiin pääsen siihen tulokseen, että äitini Kaarina Valkosen elämässä oli kaksi johtolankaa: Hän halusi olla valoisa ihminen ja tueksi kanssaihmisilleen niin työsarallaan kuin yksityiselämässään. Hän ponnisteli varmistaakseen kahdelle lapselleen koulunkäynnin ja mahdollisuuden jatko-opintoihin. Kaarina syntyi Viipurissa vuonna 1914 Elli ja Fredrik Lastikan perheeseen viidentenä lapsena. Hän oli vain parin viikon ikäinen perheen muuttaessa…

kirjoittanut Eeva-Liisa Östergård, julkaistu 14. 6. 2017

Ulla Papp – jääkenttien Marilyn

”Kuka tuo Marilyn tuolla jäällä on?” kysyi jääkiekkoilijanuorukainen Kuopion Lippumäen jäähallin kahviossa, josta oli suora näköyhteys jääkiekkokaukaloon. Kysyjän äänensävyssä oli ihastusta. Vilkaisin jäälle. Valmentaja ja työkaverini Ulla Papp oli siellä vetämässä nuorille taitoluistelijalupauksille jääharjoituksia. Kerroin tämän harjoitusten jälkeen Ullalle itselleen, mistä repesi hyvät naurut, mutta samalla hän punastui. Vertaus oli neljän lapsen äidille hyvä piristys…

kirjoittanut Jaana Vasankari, julkaistu 13. 6. 2017

Laura Lehtola – Inarin erämaiden katekeetta

Laura Lehtola oli vain 19-vuotias aloittaessaan työnsä katekeettana Inarin erämaissa. Katekeetat kiersivät opettamassa syrjäseuduilla asuvia lapsia. Kiertäville opettajille tulivat tutuksi myös monenlaiset kodinaskareet ruoanlaitosta aina karjanhoitoon. Kun opetustehtävä oli yhdessä paikassa suoritettu, oli aika siirtyä seuraavaan. Katekeetan elämään toivat lisäjännitystä matkat koulupaikkojen välillä. Lapin luonto on kaunis mutta arvaamaton. Määrätietoinen katekeetta Laura Lehtola kiersi Lapin…

kirjoittanut Anniina Saarela, julkaistu 12. 6. 2017

Marianne Sutinen ei opettanut pakkoruotsia

Meillä ei ollut pakkoruotsia Suonenjoen yhteiskoulun lukiossa, sillä meillä oli Suti-täti! Millä ihmeellä sait meidät pitämään kielestä, josta ei yleensä pidetty? Kun astelit luokkaan reippaana ja hymyilevänä, niin luokka rauhoittui. Jo käytävästä kuuluivat tarmokkaat askeleesi. Käytit korkokenkiä ja olit aina asiallisen tyylikkäästi pukeutunut, tumma kapea hame ja paitapuseron päällä jakku. Muistan erikoisesti beigen värisen, kuin…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 9. 6. 2017

Alma Andersson opetti vain ruotsiksi

Johtajatar Alma Andersson vaati koulunsa, Svenska Småbarnsskolan i Brahestadin, oppilaita puhumaan ruotsia myös välitunneilla. Raahessa oli kansakoululaitos päässyt alkuun vuonna 1872. Se oli kaksiosastoinen. Toisessa opetettiin suomeksi, toisessa ruotsiksi. Kun yleisen koululaitoksen opetuskieli vaihtui suomeksi, perustivat ruotsinkieliset 1880-luvun alussa Raaheen yksityisillä varoilla ruotsinkielisen tyttökoulun, fruntimmerskoulun, johon otettiin kuitenkin myös poikaoppilaita, ja niin siitä muodostui yhteiskoulu.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 9. 6. 2017

Riitta Mattila – Kaukomaiden kautta takaisin Katinhäntään

Saloisissa vuonna 1955 syntynyt Riitta Mattila on melkein avojalkainen raahelainen. Hän oli alle 2-vuotias, kun perhe muutti Saloisista Langin pihapiirin pieneen mökkiin, josta perheen muuttomatka kulki Kemin kautta Oulaisiin, jossa Riitta aloitti kansakoulun. Kolmannen luokan hän kävi Pattijoella ja sen jälkeen opintie jatkui Raahessa. Eräänä syyspäivänä Riitta käveli kahden Jack Russel -terrierinsä, Samin ja Frodon,…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 9. 6. 2017

Eija Kassner – Suomalaisena Saksan maalla

Eija Kassner (o.s. Nummela) on asunut Saksassa 24 vuotta pitäen yhteyttä Raaheen säännöllisesti. Eija Kassnerin lapsuudenkoti sijaitsee Velkaperän laitamilla Merikadulla. Vuonna 1941 rakennetussa ja nykyajan vaatimustasoa vastaavaan kuntoon remontoidussa talossa asuu nyt kaksi hänen veljeään. Eijan lapsuudessa 1950- ja 1960-luvuilla Raahessa elettiin melkein kuin maalla. Nummelalla oli kaksi lehmää: Hertta ja Heluna, jotka tuottivat maitoa…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 9. 6. 2017

Paula Ruutu – Makarin opettajasta kansanedustajaksi

Makarin koulua käyneen Elsa-tätini päästötodistus toukokuussa 1925 on kirjoitettu kauniilla pyöreällä pystyllä käsialalla. Allekirjoittajana on koulun johtaja Hertta Gran. Udellessani Makarin asioita Aino Valoselta (os. Hämäläinen) kysäisin, josko hän sattuisi tietämään jotain tästä opettajasta. Ja tiesihän Aino. Kysymyksessä oli henkilö, joka myöhemmin tuli tunnetuksi nimellä Paula Ruutu. Aloin etsiä Pälkjärveläistä varten jutun aineksia Paula Ruudusta.…

kirjoittanut Lissu Kaivolehto, julkaistu 8. 6. 2017

Helena Ranta – ihmisarvon puolustaja

Kun sovimme kirjoittamisesta Naisen ääneen, tehtävänjako oli selvä. Helena Rannan kollegana professori emeritus Erkki Vuori kirjoittaa laajemman osion, jota voi sanoa pienoiselämänkerraksi. Siinä korostuvat ne lukuisat erilaiset työtehtävät, joihin Helena Ranta on osallistunut. Opetusneuvos Marja Liisa Toivasen osalle tuli järjestötoiminta ja näkökulma siihen Helena Rantaan, joka osallistuu vapaaehtoistyöhön. Tammisten perheeseen syntyi Kajaanissa 1946 neljäs lapsi,…

kirjoittanut Erkki Vuori ja Marja Liisa Toivanen, julkaistu 8. 6. 2017

Elsa Tikkanen – laulava seurakuntasisar

Korpi, lääkelaukku ja virsikirja – nämä kolme asiaa tiivistävät Elsa Tikkasen vuosikymmeniä kestäneen työuran Kuhmon seurakuntasisarena. Elsa Tikkanen ei alun perin ollut Kuhmosta kotoisin. Hän syntyi vuonna 1924 Oulun läänin Pyhäjärvellä suureen perheeseen. Elsa oli seitsemäs kymmenestä lapsesta. Siskoja ja veljiä katraassa oli saman verran, eli hälinää oli paljon Pyhäjärvellä sijaitsevalla maatilalla. Maatilana se ei…

kirjoittanut Julia Salminen, julkaistu 6. 6. 2017

Kerttu Hemmi – naisten oikeuksien ajaja, tasa-arvon puolustaja

Sota-ajan suomalaisten naisten tarinaa tuodaan tällä hetkellä eri muodoin esille voimalla: muistelmina, kirjekokoelmina, dokumentteina, historiantutkimuksena, tv-sarjoina, elokuvina ja nyt myös sähköisesti Naisten Äänen kautta. Tiedonhaluiselle yleisölle välittyy vihdoinkin selkeä kuva sota-ajan, myös rintamaolosuhteissa toimineiden, naisten elämästä. Mitä tapahtui suomalaisille naisille, myös Kerttu Hemmille, sotiemme 1939–1940 ja 1941–1945 jälkeen? Ja miten tuleva sukupolvi suhtautui heidän uhrautuvaan toimintaansa?…

kirjoittanut Kaisa Hautamäki, julkaistu 6. 6. 2017

Ulla Puolanne – lahtelainen valtiovarainministeri

Lahdessa elämänsä elänyt Ulla Puolanne (o.s. Raivo) muistelee Lahden kartanon ystävien toimittamassa ja julkaisemassa Kartanon kertomaa -kirjassa kouluaikojaan. Nykyistä Lahden historiallista museota kutsutaan Kartanoksi, sillä se toimi kapteeni August Fellmanin perheen kotikartanona. Fellmanin kuoltua Lahden kaupunki lunasti sen itselleen. Kartano toimi muun muassa kansakouluna vuosina 1920–1964. Ulla Puolanne kävi Kartanon kansakoulua syksystä 1938 kevääseen 1940.…

kirjoittanut Maisa Lappi, julkaistu 5. 6. 2017

Aili Heikkinen – superlahjakkuus

Heikkisen kymmenlapsisessa perheessä saattoi olla niukkaa, mutta omavaraistaloudessa pärjättiin. Lapset tekivät maatalon töitä ja oppivat arvostamaan niitä. Vanhemmat kannustivat heitä opiskelemaan haluamiinsa ammatteihin. Kaiston koulu antoi alkueväät opintielle, isänmaalliseen ajatteluun ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Aili sai liittyä pikkulottiin ennen sotia ja hän oppi toimimaan kriisien varalta, avustamaan suojeluskuntaa, evakkojakin. Talvisodan aikana hän oli ilmavartiossa Yli-Iin kirkontornissa.…

kirjoittanut Marjatta Kaikkonen, Anja Lindh ja Terttu Välikangas, julkaistu 2. 6. 2017

Nanny Lilius – Oulun Yhteiskoulun määrätietoinen ranskatar

C’est ça!” saattoi kuulla neiti Nanny Liliuksen huudahtavan hänen pitäessään ranskankielen oppituntia Oulun Suomalaisessa Yhteiskoulussa, jonka yksi perustajista sekä myös legendaarisimmista opettajista hän oli. Lausahduksensa ansiosta lempinimekseen ”Sessa” saanut Lilius oli maailmaa nähnyt, intellektuelli kaupunkilaisdaami, joka toi pohjoispohjanmaalaiseen kouluun tuulahduksen kansainvälisyyttä. Paitsi kulttuurisesti, oli Lilius aikakautensa naisväestöön nähden varsin valveutunut myös yhteiskunnallisesti kantaessaan naiskagaalien riveissä…

kirjoittanut Hilla Nokela, julkaistu 30. 5. 2017

Liisa Paajaste – Helsingin ensimmäinen naispelastaja

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensimmäinen naispuolinen pelastaja valmistui Helsingin pelastuskoulusta joulukuussa 2004. Liisa Paajaste on siis toiminut jo toistakymmentä vuotta helsinkiläisten turvaksi sekä ensihoito- että pelastustehtävissä. Kun hänen esimieheltään pyytää kuvausta Liisasta, tulee kuvaavat adjektiivit kuin apteekin hyllyltä. Liisa Paajaste on energinen, taitava ja kokenut pelastaja. Lapsuutensa haaveammatteja kysyttäessä Liisa Paajaste kertoo haaveilleensa erilaisista eläimiin liittyvistä ammateista,…

kirjoittanut Tiia Tiesmäki, julkaistu 26. 5. 2017

Kaija Räihä – televisiosta ja teatterista tilkkuihin

Kivikasvojen Maitonaama, Lepakkolinna ja Sininen enkeli olivat televisio-ohjelmia, jotka viihdyttivät katsojia 1970-luvulla. Käsikirjoitus ja ohjaus olivat Ismo Sajakorven ja esiintyjien asut Kaija Salaspuron käsialaa. Kaija Salaspuro, nykyisin Räihä, toimi vuosina 1970–1982 OY Mainos-TV- Reklam AB:ssa pukusuunnittelijana. Televisiouransa aikana Kaija Räihä näki ja koki monia televisiotuotantojen kehitysvaiheita. Alkuaikoina ohjelmat tuotettiin vielä mustavalkoisina ja väriohjelmiin siirryttiin asteittain. Huima…

kirjoittanut Sorvali, Leena, julkaistu 25. 5. 2017

Sofia Jussila – Laivavarvi työllisti sjömannin vaimon

Ilman naisten työtä eivät purjelaivat satamasta liikahtaneet. Purjelaivakauden kukoistavina vuosina 1800-luvulla Raahessa lyötiin noin sata komeaa purjelaivaa ja pikku purtilot siihen päälle. Laivapatruunit pitivät palaverin Isollatorilla. – Lyyänkö laiva? kysyi patruuni. – Lyyään vaan, sanoi toinen. Eikä siinä sen enempää vatuloitu, vaan ryhdyttiin toimeen. Purjelaivoja rakensivat timperiporukat, ja työssä tarvittiin monen käsityöläisen taitoja. Ilman naistyövoimaa…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 5. 2017

Leena Koivu – Välitöinä käärittiin siderullia

Leena Koivu (o.s. Salkosalo) meni apuhoitajakouluun vanhempien vastustuksesta huolimatta eikä ole katunut päätöstään. Hän sai työskennellä mieluisessa työssä Raahen sairaalassa 30 vuotta. Gellmanin sairaala oli kuin toinen koti Leenalle. Siellä synnyttiin ja kuoltiin. Eikä siellä mitään kummituksia ollut, höpsistä! Leena ei koskaan pelännyt yövuorossakaan, vaikka siellä ei saanut edes ovia lukkoon. Kukapa sitä olisi sairaalaan…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 5. 2017

Irmeli Suvelo – Tulin, näin, jäin

Rantsilan tyttö Irmeli Suvelo (s. 1945 o.s. Koukkari) rantautui Raaheen saatuaan työpaikan Härkätorin apteekista. Raahe otti hänet lämpimästi ja avosylin vastaan. Pitkän työuran jälkeen hän viettää täällä eläkepäiviään. Jälleen kerran kohtalo puuttui peliin. Elettiin 1970-lukua. Irmeli oli työskennellyt Härkätorin apteekissa 11 vuotta. Apteekkari Kallasvuo oli muuttamassa Lauttasaareen. Sairaalan lääkekeskuksessa oli paikka auki, ja Kallasvuo yllytti…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 5. 2017

Helinä Kolari – Työura koulun kellarissa

Helinä Kolari (s. 1945) työskenteli lähes 40 vuotta Keskuskoulun keittiössä. Nykyisin hänen keitoksensa mahtuvat litran kattilaan. Ammattikoulu aloitti Raahessa toimintansa entisessä sotilaspiirin talossa vuonna 1962 eli juuri silloin, kun Helinä Kolari (o.s. Pajala) mietti ammatinvalintaa. Hän aloitti opinnot kaksivuotisella keittäjälinjalla ensimmäisten oppilaiden joukossa. Sotilaspiirin talossa ei ollut keittiötä. Se rakennettiin ammattikoulun aloitettua toimintansa. – Me ommeltiin pyyheliinojakin…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 24. 5. 2017

Anni Kilpiranta – opettaja ja kunnanvaltuutettu

Anni Sofia Kilpiranta o.s. Lahtinen syntyi 1892 Emilia Karoliina ja Albert Lahtisen perheen neljäntenä lapsena Kalvolassa, joka nykyisin kuuluu Hämeenlinnaan. Annin äiti Emilia Karolina oli Heinolassa syntyneistä ja eloon jääneistä Löfgrenin sisaruksista vanhin (s. 1858). Hän lähti kahdeksantoista vuoden ikäisenä palvelustytöksi, ensin Porvooseen ja sieltä Helsinkiin. Pari vuotta Heinolasta lähtönsä jälkeen Emilia Karolina muutti Kalvolaan,…

kirjoittanut Lissu Kaivolehto, julkaistu 24. 5. 2017

Ester Immonen – kummitätini

Kummitätini syntyi 110 vuotta sitten Pälkjärven Iljalassa syyskuussa 1906 Anna o.s. Kuosmasen (1881–1955) ja Mikko Immosen (1868–1940) perheen esikoisena. Alahovin torppareina toimivat vanhemmat olivat avioituneet yhdeksän kuukautta aikaisemmin. Kirkkoherra Johannes Paavali Leivonen kastoi Annan ja Mikon tyttären syyskuun viimeisenä päivänä, nimeksi tuli Lydia Ester. Kutsumanimeksi vakiintui Ester. Kummeiksi lapselle oli valittu lukkari Johan Viktor Eriksson…

kirjoittanut Lissu Kaivolehto, julkaistu 24. 5. 2017

Hilkka Hämäläinen – Villähteen leivän tarmokas yrittäjä

”Kun täytän vuosia, niin ajattelen, että olen päässyt mäen päälle, josta näkyy toinen mäki. Toivon teidän kaikkien ajattelevan näin ja rynnistävän innolla kohti seuraavaa mäkeä!” Näin kirjoittaa Hilkka 90-vuotisjuhlakutsussaan. Hilkan elämässä on ollut vastamäkeä, jos myötälettäkin. Kaikkea tätä hän muistelee kauniissa kodissaan keväisenä päivänä 2017, pian 93 ikävuotta täyttävänä tarmokkaana, monessa mukana olevana naisena. Hän…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 24. 5. 2017

Anneli Koponen – Kalevalainen kouluttaja ja kirjailija

Anneli Koponen oli todella monipuolinen yhdistys- ja järjestöaktiivi, opettaja, rehtori sekä myös kirjailija. Me Kalevalaisten Naisten Liitossa muistamme hänet erityisesti Liiton puheenjohtajuudesta vuosilta 1997–2003, mutta hän oli hengästyttävän paljon monessa muussakin mukana aina oppimateriaalien kirjoittamisesta luennoitsemiseen asti. Anneli Koponen syntyi Kuopiossa. Hän kävi kansakoulua ja keskikoulun Suonenjoella ja sai valkolakin Kuopion Yhteiskoulusta. Koponen oli jo…

kirjoittanut Karoliina Randelin, julkaistu 24. 5. 2017

Kaisu Rauhamaa – kaikkien rakastama Kaisu-äiti

Kerron äidistäni, vauhdikkaasta, monessa mukana olleesta martasta. Hän syntyi vuonna 1902 Iisalmen maalaiskunnassa, Runnilla. Kasteessa hän sai nimekseen Kaisu Inkeri. Sukunimien suomentamisen yhteydessä vuonna 1906 hänen sukunimensä Lagus muuttui Hirvensaloksi. Ukin, Johan Gabriel Hirvensalon, työn vuoksi perhe muutti Hyvinkäälle. Ylioppilaslakin äiti sai vuonna 1921 Riihimäen yhteiskoulusta. Rehtori oli suositellut kielten opiskelua maatalousmetsätieteelliseen pyrkimisen asemasta, kauhistellen…

kirjoittanut Kerttuli Kääriäinen (1936-2015), Tekstin lähettänyt tytär Marja Myöhänen, Kerttulin sisarten luvalla., julkaistu 22. 5. 2017

Marjaana Kojo-Eskola – käsityöläinen käsityökoulussa

Tekstiilisuunnittelija Marjaana Kojo-Eskolan työtila sijaitsee Raahessa Reiponkadulla Sofian Talossa. Rakennus on alkujaan ollut köydenpunojan talo. Sofia Lybeckerin perustama tyttökoulu toimi rakennuksessa 125 vuotta (1859-1984). Sofiaa ja Marjaanaa yhdistää kädentaitojen arvostus ja ammattialan historia, johon talon peräkamarissa voi tutustua. Kun Sofia Lybercker perusti koulun köyhille tytöille 1800-luvulla, olivat käden taidot tarpeen arjen tekstiilien valmistuksessa. Tänä päivänä…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 17. 5. 2017

Martta Immonen – muistoja pitkän elämän varrelta

Martta Immonen syntyi Unikeonpäivänä 1920 perheensä pahnanpohjimmaiseksi Pälkjärvellä Iljalan kylässä. Martta on ehtinyt olla monessa mukana pitkän elämänsä aikana. Haasteita on riittänyt enemmän kuin tarpeeksi, kuten muillakin evakoilla. Unikekona Martta ei ole joutanut olemaan. Liisa-äiti oli valinnut kuopukselleen kummeiksi kaksi Marttaa. Toinen heistä oli Martta Heinonen Pälksaaresta. Toisen sukunimi on päässyt unohtumaan, sillä tämä kummi…

kirjoittanut Lissu Kaivolehto, julkaistu 16. 5. 2017

Elsa Vuorjoki – Kalevalaisen kulttuurin monitaituri

Elsa Emilia Vuorjoki (omaa sukuaan Huttunen) oli Kalevalaisten Naisten Liiton yksi kantava voima ja perustajaäiti yhdessä Elsa Heporaudan kanssa. Vuorjoki oli yhdistyksessä mukana sen perustamisesta vuodesta 1935 lähtien. Hän oli filosofian maisteri ja lehtori, sekä toimi myöhemmin myös Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtajana ja kunniapuheenjohtajana. Vuorjoki muistetaan erityisesti hänen ansioituneista puheistaan: hän piti lukuisia esitelmiä ja…

kirjoittanut Karoliina Randelin, julkaistu 15. 5. 2017

Aino Wansén – balettiloikalla yli esteiden

Helmikuu 2009. Istun isoäitini Aino Wansénin muistotilaisuudessa Tampereella. Katson itkuisin silmin Ainon muistoksi tehtyä kuvaesitystä, jossa kuva mummista toisensa perään heijastetaan valkokankaalle. Kuva atleettisesta tytöstä loikkaamassa haarahyppyyn pellolla. Kuva kauniista tanssijattaresta viihdekiertueella. Kuva äidistä opettamassa lapsilleen hiihtoa omakotitalon takapihalla. Kuva vanhasta naisesta vaeltamassa Intian kaduilla. Huomaan itkuni vaihtuvan ilon ja naurun kyyneleiksi. Miten isoäidilläni on…

kirjoittanut Anniina Salminen, julkaistu 13. 5. 2017

Armi Ratia – Kauppiasperheen esikoinen

Pälkjärveläisen Airaksisen kauppiasperheen hartaasti odotettu esikoinen, Armi Maria, syntyi aamupäivällä lauantaina 13. heinäkuuta 1912. Samana aamuna kauppaan oli haettu Sortavalasta puolen vuoden tavaralasti. Koko Pohjois-Karjalassa oli ollut juhannuksesta lähtien koleaa ja sateista. Sateen lakattua Armin syntymäpäivän aamuna ilma alkoi lämmetä. Iltapäivällä, kun sireenimajassa juotiin kakkukahvit, aurinko helotti pilvettömältä taivaalta ja ilmassa oli sydänkesän merkit. Armin…

kirjoittanut Lissu Kaivolehto, julkaistu 12. 5. 2017

Tarja Niittykoski – Yksi Raahen suosituimmista raahelaisista

– Mitä saisi olla? kysyy pirteä nainen Torigrillin avoimesta ikkunaluukusta. Suit sait nälkäinen asiakas on saanut maistuvan annoksen nautittavakseen ja pieni rahasumma vaihtaa omistajaa. – Tasaraha. Jämpti ku mummun ryijy, huikkaa yrittäjä Tarja Niittykoski iloisesti ja toivottaa asiakkaalle aurinkoista päivän jatkoa. Torigrillin brändituotteet – vantinvaltti ja raahelainen – ovat kuuluneet tuotevalikoimaan vuosikymmenien ajan. Kumpikin annos…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 11. 5. 2017

Kaisa Pudas – Kyläkaupassa vaihdettiin kuulumiset

Kaisa Pudas (s. 1939) piti kyläkauppaa Tarpiossa kaksi vuosikymmentä. Sinä aikana kylä ja sen asukkaat tulivat tutuiksi. Rautaruukin terästehtaan käynnistymisen jälkeen Raaheen muutti nuorta väkeä. Tarpio sai ensimmäiset asukkaat 1960-luvun alussa. Otanmäestä Raaheen muutti perheitä, jotka rakensivat kotinsa Tarpioon. Kaisa ja Markku Pudas ostivat syksyllä 1966 Tarpiosta puolivalmiin talon, jossa Kiven pariskunta oli aloittanut kyläkaupan…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 11. 5. 2017

Sirkka Haverinen – Katinhännän kukittaja

Manne (1923-1995) ja Sirkka-Liisa (s. 1919) Haverinen ostivat 1950-luvun alussa Lehtosilta kiinteistön Saaristokatu 16. Talossa oli keittiö, keskikamari ja peräkamari. Tontilla oli valmiina pieni kasvihuone, jota Haveriset laajensivat. Uudesta osasta tuli entistä korkeampi. Siellä kasvoivat kaupungin parhaat tomaatit. – Niin hyviä ei nykyään saa mistään, Helena huomauttaa. Haverisen perheeseen syntyi neljä lasta: Oiva, Helena, Eija…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 11. 5. 2017

Kyllikki Koho – liikkuja ja liikuttaja

Keväällä 1972 se tapahtui! Aika oli enemmän kuin kypsä fysikaalisten hoitolaitosyrittäjien yhteen liittymiselle. Siitä todistuksena putosi naulakkokin seinältä takkien paljoudesta, kun omia hoitolaitoksiaan jo muutaman vuoden pyörittäneet fysioterapiayrittäjät – silloin nimikkeellä lääkintävoimistelijat – kokoontuivat innolla perustamaan omaa liittoa. Näin kirjoitettiin Fysi-lehdessä 2/2012. Kyllikki Koho on yksi liiton perustajajäsenistä ja vetää yhä yli kahdeksankymppisenäkin Fysin senioreiden…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 9. 5. 2017

Cecilia Blomqvist – kutsuttu palvelutyöhön

Naisia kutsutaan kristilliseen auttamistyöhön kaupungistuvassa Suomessa Köyhäinhoito ja monet muut sosiaalisen työn muodot siirtyivät Suomessa vuonna 1865 kunnallisasetuksella kirkolta kuntien velvollisuudeksi. Kunnissa ei kuitenkaan ollut osaamista eikä resursseja tämän kaltaiseen toimintaan. Nälkävuodet ja samoihin aikoihin voimistuva kaupungistuminen toivat mukanaan uudenlaisia ongelmia ja avuntarvitsijoita oli paljon. Köyhyys, sairaudet, asunnottomuus tai hyvin ahtaasti ja alkeellisissa oloissa eläminen,…

kirjoittanut Maija Korkeila, julkaistu 8. 5. 2017

Marianne Heikkilä – moderni martta miesten maailmassa

Marianne Heikkilä on Marttaliiton pääsihteeri. Heikkilä liikkui nuorena kristillisissä porukoissa, haki lukion jälkeen teologiseen tiedekuntaan ja valmistui papiksi. Hän kokee itsensä matalan tien kulkijaksi, körtiksi. Marianne Heikkilä syntyi vuonna 1968. Lapsuuden perheeseen kuuluivat äiti, isä, kaksi vuotta nuorempi veli ja isovanhemmat. Kotiapulaiset sekä äidin ja isän yrittäjätyön yhteiskumppanit olivat kiinteä osa perhe-elämää. Heikkilän vanhemmat erosivat,…

kirjoittanut Petri Kiuttu, julkaistu 7. 5. 2017

Kaisu Heikkilä – Tampereen Diorit

Kaisu Marjatta Lehti syntyi Tampereella vuonna 1918. Olen kartoittanut äitini elämänvaiheita, persoonallisuutta ja elämäntyötä väitöstutkimuksessani ”Muodin vai muodon vuoksi?” (2003) ja hän on ollut tutkimukseni keskeinen ydinhahmo, joka toimi siltana menneestä tulevaisuuteen antaen tutkimukselleni taitotietonsa, nimensä ja kasvonsa. Jos Kaisu Heikkilän työ ja elämä pitäisi kiteyttää kolmeen sanaan, ne olisivat: ”Muotia ikä kaikki.” Kaikki kulttuurinen…

kirjoittanut Marjatta Heikkilä-Rastas, julkaistu 6. 5. 2017

Adina Huhtamäki auttoi hädässä olevia

Diakonissa Adina Huhtamäki-Verronen auttoi hädässä olevia sekä työssään että vapaa-aikanaan. Adinan isä oli syntynyt Lapualla. Hän oli metsätöissä uittaen propsia Lapuanjokea myöten Uuteenkaarlepyyhyn meren rantaan. Toimiessaan Uudessakaarlepyyssä metsätyönjohtajana hän oppi ruotsin kielen. Työn takia hänen tiensä johti ruotsinkieliseen Munsalaan Monäsin kylään, jossa hän tiedusteli asuntoa meren rannalla olevasta talosta. Hän ihastui talon nuorimpaan tyttäreen ja…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 3. 5. 2017

Aliisa Päivinen – kiitoskirje opettajalleni

Kirje ihmiselle, jota ihailen Rakas Aliisa-opettajani, Olen ”Naisen ääni”-kirjoituskurssilla. Täällä kehotettiin kirjoittamaan kirje naiselle, jota ihailee. Sinä tulit ensimmäisenä mieleeni. Sinun jälkeesi olen toki tavannut muitakin ihailtavia naisia, mutta Sinä olit ehdottomasti ensimmäinen. Haluan tällä kirjeellä vielä kiittää Sinua. (Nyt olen jo oppinut sinuttelemaankin Sinua, joka sentään olit OPETTAJANI!) Muistan hyvin, miten keräsin rohkeutta, jotta…

kirjoittanut Saara Ojanen, julkaistu 1. 5. 2017

Mirjam Viippola – lahtelainen vaikuttajanainen

Uusi-Lahti lehden päätoimittaja Kari Naskinen on tehnyt listan ”Sata merkittävintä lahtelaista kautta aikojen ”. Hän esittelee Mirjam Viippolan naisten ja tyttöjen liikuntakasvatuksen äidiksi Lahdessa. Tunsin Mirjam Viippolan pitkäaikaisena naapurina Rautatietalossa Lahdessa. Hän oli asunut siellä jo pitkään ennen minua, ja tulin melko nopeasti tuntemaan hänet. Tapasimme yli 30 vuoden aikana talomme alaovella, aina menossa tai…

kirjoittanut Leila Kokko, julkaistu 30. 4. 2017

Pirkko Kallio – taitava maatilan emäntä ja aktiivinen järjestötoimija

Emäntä ja kotitalousopettaja Pirkko Kallio oli ehtinyt toimia parikymmentä vuotta emäntänä Nivalan Heikkilässä, kun hänet vuonna 1987 valittiin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen puheenjohtajaksi. Vuonna 1941 syntynyt Pirkko Komu oli tutustunut maatalousseurajärjestöön jo pikkutyttönä kotonaan Oulun läänin Pyhäjärvellä, jossa maamiesseura vaikutti koko kylän elämään. Perheen ja kotitilan hoidon lisäksi Pirkkoa työllistivät seurakunnan ja kaupungin luottamustehtävät. Nivalan…

kirjoittanut Kirsti Manninen, julkaistu 29. 4. 2017

Tuuli Rouhunkoski – avarakatseinen kehittäjä

Vuonna 1980 Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtajaksi valittiin MMK Tuuli Rouhunkoski. Hän oli valmistunut vuonna 1962 Helsingin yliopistosta pääaineenaan kodin taloustiede ja kuului siis myös Elli Saurion oppilaisiin. Pro gradu -tutkielmansa Tuuli Rouhunkoski oli tehnyt vuonna 1960 lapsen taloudellisen asenteen kehittymisestä. Tuuli Lehto oli syntynyt Oulussa vuonna 1935 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Oulun yhteislyseosta kaksikymmentä vuotta…

kirjoittanut Kirsti Manninen, julkaistu 28. 4. 2017

Ritva Hyöky – Hovioikeuden presidentti ja Vaasan Suomalaisen Naisklubin kantava voima

Hovioikeuden presidentti Hanni Ritva Hyöky oli Suomessa ensimmäinen nainen hovioikeuden presidenttinä, jota virkaa hän hoiti vuodesta 1975 aina vuoteen 1989 asti. Virkansa ohella Ritva Hyöky osallistui moniin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Hän oli kaupunginvaltuuston jäsen 1959–1972 ja uudelleen 1975–1976 sekä sosiaalilautakunnan puheenjohtaja 1966–1972. Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsenenä hän työskenteli 1959–1977 ja puolueen naisten Vaasan läänin piirin puheenjohtajana 1964–1981.…

kirjoittanut Terttu Jokinen, julkaistu 28. 4. 2017

Saara Tyyni – Vaasan Suomalaisen Naisklubin puuhanainen

Hovioikeudenneuvos Saara Tyyni kertoo vihkosessa ”Pala mennyttä” seuraavaa: -Asetuttuani Vaasaan liityin vuonna 1949 Vaasan Suomalaisen Naisklubin kuoroon, jota johti laulunopettaja Tyyne Hase. Kuorossa oli silloin kolmisenkymmentä laulajaa. Se oli juuri pitänyt hyvät arvostelut saaneen konsertin Helsingissä ja valmisteli nyt Turun konserttia. Vakinainen harjoituspaikkamme oli Naisklubin huoneisto, ja kuoro ja sen yksittäiset jäsenet esittivät usein maanantaisissa…

kirjoittanut Katja Jokinen, julkaistu 28. 4. 2017

Hilja Vestberg – tarmokas Vaasan Suomalaisen Naisklubin perustajäsen

Hilja Vestberg oli syntynyt Savossa Rautavaaralla 1878. Käytyään kansakoulun Iisalmessa hän suoritti Kuopiossa tyttökoulun kurssin. Hän tunsi kutsumusta opettajauralle ja tyttökoulusta päästyään hän toimi kolme vuotta väliaikaisena kansakoulunopettajana Iisalmessa. Tämän jälkeen hän kävi Sortavalan seminaarin valmistuen sieltä vuonna 1901 kansakoulunopettajaksi. Seminaarista päästyään hän oli vuoden Iisalmen yhteiskoulun johtajana sekä uskonnon ja laskennon opettajana. Vuonna 1902…

kirjoittanut Katja Jokinen, julkaistu 28. 4. 2017

Satu Torstila – satumainen nainen

Kauan sitten 1950-luvun alussa Satu oli äärettömän iloinen, kun me kolme tyttöä saimme kesäpaikkaamme Veikkolaan ihanan uuden leikkimökin. Siitä tuli vuosiksi kesiemme keskipiste ja sen sisustamisesta, järjestyksen pidosta ja nukkiemme täydellisestä valtakunnasta vastasimme me kaikki, mutta sydämensä kyllyydestä juuri Satu. Tehtiin ruokaa, tehtiin nuken vaatteita, tehtiin retkiä, pidettiin juhlia, pyykättiin ja siivottiin, kaikkea samaa tehtiin,…

kirjoittanut Suvi Kalela, julkaistu 28. 4. 2017

Kirsti Rissanen – tilaisuuteen kannattaa tarttua

Olen onnellinen siitä, että olen saanut toimia juristina antoisissa ja monipuolisissa tehtävissä. Ne ovat tarjonneet sekä haasteita että työn iloa. Ylioppilaskeväänä 1962 en oikein tiennyt, mihin olisin suunnistanut, joskin yhteiskunnalliset alat kiinnostivat. Akateemista kokemusta suvussani ei ollut. Sitten koulukaverini lainasi minulle horoskooppikirjan. Sen mukaan jousimiehistä tulee hyviä juristeja. No miksipäs ei, lähdin lukemaan lakia Helsingin…

kirjoittanut Kirsti Rissanen, julkaistu 25. 4. 2017

Sinikka Laisaari – Lääketieteen ja kirurgian tohtori, ministeri, toimitusjohtaja

Kaksivuotiaana orvoksi jääneen Sinikka Mönkäreen (vuodesta 2012 Laisaari) elämäntarinaa Vuoksenniskan sahatyöläisyhteisön kasvatista erikoislääkäriksi, kansanedustajaksi, ministeriksi ja pääjohtajaksi voi tarkastella yleisemminkin esimerkkinä siitä, miten Suomessa hyödynnettiin sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien lahjakkuusreservejä. Vaikka kotiolot olivat niukat, kasvuympäristö oli kannustava, ja opintielle pääsy takasi lahjakkaalle lapselle tien sosiaaliseen nousuun. Mönkäreen poliittinen ura huipentui 1995, kun hänet nimitettiin…

kirjoittanut Seppo Hentilä, julkaistu 23. 4. 2017

Aira Kemiläinen – yleisen historian professori

Aira Kemiläisen tutkimukset nationalismista ovat kansainvälisesti arvostettuja. Suomessa hänet tunnettiin paremmin suomalaisia koskevien rotuteorioiden selvittäjänä. Jyväskylän yliopiston yleisen historian professoriksi 1971 nimitetty Kemiläinen oli yksi Suomen harvoista naisprofessoreista. Aira Kemiläinen syntyi Kuopiossa 1919 pohjoissavolaiseen sukuun. Hänen isovanhempansa kuuluivat siihen osaan suomalaista väestöä, joka alkoi 1800-luvun lopulla kouluttaa lapsiaan korkeakoulussa. Aira Kemiläisen isä kirjastonhoitaja, filosofian maisteri…

kirjoittanut Marjatta Hietala, julkaistu 23. 4. 2017

Onnia Aho – Sääkeri yksineläjä

Jaakko Orkamaa (s. 1930), pappilan Jaska, muistelee, että Raahen pappilan aitanaapurina Reiponkatu 42:ssa asui hänen lapsuudessaan tuon ajan tyypillinen naissinkku Onnia Elisabeth Aho (1884-1959). Hän omisti keittiön ja huoneen käsittäneen pienen talon. Talon alla oli kellari. Tontti oli aidattu. Portti, josta pääsi Reiponkadulta pihalle, oli pappilan puolella. Pihan puolella oli toinen portti, josta pääsi pappilan…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 23. 4. 2017

Vera Hjelt – ammattientarkastaja, kansanedustaja

Vera Hjelt teki merkittävän elämäntyön sekä veistonopetuksen uranuurtajana että ammattientarkastajana. Myös hänen toimintansa kansanedustajana 1908–1917 sekä Sosiaalimuseon perustajana ja johtajana tähtäsi työväestön ja erityisesti naisten työolojen parantamiseen. Turkulainen laamanni Carl Wilhelm Hjelt ei pitänyt tyttöjen koulutusta tärkeänä, mutta hänen tyttärensä Veran opinhalu syttyi äidin, Augusta Charlotta von Pfalerin, ylläpitämässä yksityisessä säätyläistyttöjen koulussa, von Pfalerska skolanissa.…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 23. 4. 2017

Elli Hiidenheimo – köyhäinhoidon tarkastaja, kansaedustaja, kirjailija

Köyhäinhoidon tarkastaja Elli Hiidenheimo oli ensimmäisiä valtion keskushallinnon virkanaisia ja joutui hankkimaan uskottavuutta tiukan asiallisella ja pidättyväisellä käyttäytymisellä. Samanlainen rooli hänellä oli myös Suomalaisen Puolueen ja Kansallisen Kokoomuspuolueen kansanedustajana, mutta sen sijaan hänen kaunokirjallinen tuotantonsa välittää hänestä toisenlaisen, leppoisamman henkilökuvan. Elli Hiidenheimo (aiemmin Tawaststjerna, vuodesta 1906 Tavastähti) aloitti kirjallisen harrastuksen jo lapsena. Hän kirjoitti…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 22. 4. 2017

Rosina Heikel – Suomen ensimmäinen naispuolinen lääkäri

Rosina Heikel oli Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri, uranuurtaja, joka raivasi esimerkillään tietä naisten koulutukselliselle tasa-arvolle. Pääasiallisen elämäntyönsä hän teki Helsingin piirilääkärinä, mutta hän työskenteli myös sokeainlääkärinä ja köyhien lasten työtuvan johtajana. Lisäksi hän toimi aktiivisesti Konkordia-liitossa, joka pyrki tukemaan naisten kouluttautumista. Emma Rosina Heikel syntyi Kaskisissa laamanni C. J. Heikelin ja Kristina Elisabet Dobbinin…

kirjoittanut Marjatta Hietala, julkaistu 22. 4. 2017

Tellervo Hakkarainen – lottajohtaja

Kotitalousopettaja Tellervo Hakkarainen aloitti uransa lottatyössä lottakanttiinien päällikkönä. Sotien jälkeen hän oli mukana luomassa Lotta Svärd -järjestön työn jatkajaa, Työmaahuoltoa, jonka toimitusjohtaja hän oli 1946–1973 ja Suomen Naisten Huoltosäätiötä, jonka puheenjohtaja hän oli 1985–1996. Tellervo Hakkarainen kasvoi Kurussa, missä hänen isänsä toimi nimismiehenä. Siellä hän liittyi Lotta Svärd -yhdistykseen 1938 ja suoritti Tuusulan Syvärannan lottaopistossa…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 22. 4. 2017

Agnes Sinervo-Mantere – Lastenlinnan johtajar, lastenhoitajakoulutuksen kehittäjä

Agnes Sinervo-Mantereen panos lasten hoitotyön kehittämisessä oli merkittävä. Hän edisti lastenhoitajien koulutusta ja keskoshuoltoa sekä suunnitteli Helsingin Lastenlinnan rakennusta ja organisoi johtajattarena sen toimintaa. Hän perusti Lastenlinnan museon, joka palvelee edelleen terveydenhuollon opetusta Helsingin yliopistomuseon osana. Agnes Sinervo, vuodesta 1952 Sinervo-Mantere, pääsi ylioppilaaksi Tampereen suomalaisesta yhteiskoulusta ja toimi sen jälkeen kotiopettajana Ähtärin pappilassa ja pankkivirkailijana…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 22. 4. 2017

Signe Löfgren – silmätautien erikoislääkäri, professori

Signe Löfgren oli silmätautien erikoislääkäri, joka sai ensimmäisenä naisena Pohjoismaissa nimityksen silmäosaston johtajaksi. Hän työskenteli Viipurin, sittemmin Lahden Diakonissalaitoksen sairaalassa lähes neljäkymmentä vuotta, suurimman osan ajasta sairaalan ylilääkärinä. Hän oli tunnettu myös poikkeuksellisen laajasta yksityisvastaanotostaan. Viipurilaissyntyinen Signe Löfgren jäi orvoksi jo lapsena, joten konsuli William Otsakorpi (1870–1927) ja tämän puoliso Ester Otsakorpi (1877–1938) kouluttivat hänet…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 22. 4. 2017

Aune Saloheimo – Helsingin Kotitalousopettajaopiston rehtori, kotitalousneuvos

Aune Saloheimon elämäntyö oli kotitalousopetuksen kehittäminen ja saattaminen yliopistolliseksi oppiaineeksi. Hänen työuransa osui aikaan, jolloin kotitalousopetus uudistui ja laajeni voimakkaasti. Vuoden 1958 kansalaiskoulu-uudistus johti kotitalousopetuksen laajenemiseen ja opettajakoulutuksen uudistukseen, ja Saloheimon työuran lopulla suunniteltiin peruskoulun aiheuttamia muutoksia. Hän päätti uransa kotitalouden, erityisesti kotitalouden didaktiikan professuurin hoitamiseen. Aune Saloheimo aloitti uransa kansakoulujen kotitalousopettajana Oulussa ja Kuopiossa,…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 21. 4. 2017

Leena Löyttyniemi – Kotitalous-lehden päätoimittaja, perhe- ja kuluttajakasvatuksen vaikuttaja

Kotitalous-lehden päätoimittaja Leena Löyttyniemi kiinnostui jo opiskeluvuosinaan perheestä taloudellisena, sosiaalisena ja kulttuurisena yksikkönä. Perhepolitiikan ja kuluttajakasvatuksen vaikuttaja Löyttyniemi on ollut 1970-luvulta lähtien. Lisäksi hän on nostanut naisten asemaa ja maanpuolustusta koskevia kysymyksiä julkiseen keskusteluun lukuisilla lehtikirjoituksilla ja esitelmillä sekä toimimalla kansalaisjärjestöissä. Riihimäen varuskunnassa sotilasvirkamiehen tyttärenä kasvanut Leena Varjokallio, sittemmin Löyttyniemi, valmistui kotitalousopettajaksi 1962 Helsingin Kotitalousopettajaopistosta.…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 21. 4. 2017

Pirkko Raunemaa – Elintarvikeviraston johtaja, Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja

Pirkko Raunemaa on toiminut kuluttajien edunvalvojana ja kuluttaja-asiantuntijana sekä kotimaassa että kansainvälisissä tehtävissä. Hänen toimintansa päämäärä, heikoimpien auttaminen, on ollut sama sekä virkauralla, joka päättyi 2002 hänen jäädessään eläkkeelle Elintarvikeviraston johtajan virasta, että kuluttaja- ja naisjärjestötyössä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n johtokunnassa Raunemaa toimi viraston perustamisesta lähtien vuodesta 2002 vuoteen 2008. Vuodesta 2006 hän on ollut Euroopan…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 16. 4. 2017

Maj Fekete – hattumaakareiden sukua

Tämän tarinan naiset ovat modisteja, hattumaakareita, monessa polvessa: Anni – Maj – Anne-Maj. Käsityötaito on kulkenut suvussa sukupolvelta toiselle. Adolf Fredrik (1863–1942) asuu Kauppakadulla, jossa myös hänen pajansa sijaitsee. Hän takoo pajassaan upeita kupari- ja messinkitöitä, joista tulevat sukupolvet hänet muistavat. Lisäksi hän valmistaa arjessa tarvittavia esineitä kuten kolakärrynrattaita, reenjalaksia, viikatteita, välttejä, lapioita, kattiloita, pannuja…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 4. 2017

Hanna Manninen – hattumaakarin kotihengetär

Hanna Manninen (1918–1991) oli piehinkiläisen pienviljelijän tytär. Hän vietti lapsuutensa kotitilalla. Oppi maatalouden työt. Kun vanhemmat kuolivat, tila jäi ainoalle pojalla ja tytöt saivat perintöosuutensa käteisenä rahana. Vuosien saatossa rahat hupenivat. Hanna etsi töitä, teki mitä osasi. Hän ahersi joitakin vuosia Saloisten kunnalliskodin karjakkona. Useita vuosia hän hoiti Väinö Koivun taloutta: teki navettatyöt ja taloustyöt.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 16. 4. 2017

Ruth Wegelius – Auroran sairaalan ylilääkäri, professori

Lastenlääkäri ja Helsingin yliopiston lastentautiopin dosentti Ruth Wegelius oli veritautien eli hematologian asiantuntija. Hän toi Yhdysvalloista 1940-luvulla uusia välineitä ja lääkettä leukemian hoitoon. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki Auroran sairaalassa vuodesta 1954 ja sen lastenosaston ylilääkärinä 1967–1978. Helsinkiläissyntyinen Ruth Wegelius pääsi ylioppilaaksi 1932 ja aloitti sen jälkeen naisille tuolloin harvinaiset lääketieteen opinnot. Talvi- ja jatkosodan aikana…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 15. 4. 2017

Riitta Uosukainen – opetusministeri, valtioneuvos

Imatralainen äidinkielenopettaja Riitta Uosukainen nousi äänestäjäkunnan suosioon Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 1983. Hän toimi opetusministerinä 1991–1994 ja siirtyi sitten ministerinpaikalta ensimmäisenä naisena eduskunnan puhemieheksi. Vuoden 2000 vaaleissa Uosukainen oli kokoomuksen presidenttiehdokas. Karjalaisen evakkoperheen tytär Riitta Vainikka kävi koulunsa Imatralla ja pääsi ylioppilaaksi 1961. Suomen kielen opinnot Helsingin yliopistossa sujuivat hyvin, ja niiden ohessa hän toimi…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 15. 4. 2017

Elisabeth Rehn – puolustusministeri, YK:n alipääsihteeri

Elisabeth Rehn on tehnyt merkittävän uran sekä kotimaisessa politiikassa että kansainvälisissä järjestöissä. Hän on ollut pitkäaikainen kansanedustaja ja ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri, joka kieli- ja puoluerajat ylittävänä poliitikkona raivasi ehdokkuudellaan naisille tietä myös presidentin virkaan. Aktiivipolitiikasta luovuttuaan Rehn on toiminut Yhdistyneitten Kansakuntien (YK) alipääsihteerinä ja ihmisoikeustarkkailijana. Mäntsälän kunnanlääkärin lapset lähetettiin ruotsinkieliseen kouluun Kauniaisiin, joten Carlbergin sisarukset…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 15. 4. 2017

Eeva Ahtisaari – Presidentin puoliso, kulttuurin harrastaja

Eeva Ahtisaari pyrki maan ensimmäisenä naisena toteuttamaan presidentistä riippumatonta itsenäistä ohjelmaa erityisesti itselleen läheisillä sosiaali- ja kulttuurielämän aloilla. Eeva Hyvärinen kasvoi savolaisen maanviljelijä-rakennusmestarin perheessä maatilalla Jännevirralla 20 kilometriä Kuopiosta itään. Äiti piti kotona kylän kirjastoa, joten lukuhaluja oli helppo tyydyttää. Äidin ansiosta talon lapset pääsivät myös oppikouluun Kuopioon, missä piti asua viikot koulukortteerissa. Kouluaikoina Eeva…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 15. 4. 2017

Tellervo Koivisto – presidentin puoliso, kansanedustaja

Tellervo Koivisto kaihtoi Suomen tasavallan presidentin puolisona turhaa julkisuutta. Hän osallistui sosiaalialan järjestötoimintaan ja puolusti muutaman kerran voimakassanaisesti naisten etuja. Tellervo Koivisto uudisti presidentin puolison roolia esiintymällä omana itsenään eikä ”maan äitinä”. Satakuntalaisesta kylästä Punkalaitumelta Tellervo Kankaanranta oli ikäluokastaan ainoa, joka lähti oppikouluun, ja hänestä tuli kylän ensimmäinen ylioppilas. Hän joutui asumaan viikot Lauttakylässä koulukortteerissa…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 15. 4. 2017

Sota-ajan lapsi – Terttu Räisäsen muistoja Kainuun korpimailta

Elettiin aikoja, jolloin koko maailma oli sekaisin. Oli siis menossa toinen maailmansota, jota käytiin vuosina 1939–1945. Tämä vaikutti myös Kainuun korpimaiden ihmisten elämään. Vanhempani syntyivät, tutustuivat toisiinsa, perustivat perheen ja kokivat elämänsä surut ja ilot Kainuussa, Puolangalla Auhonkylässä. Isäni Matti Räisänen (1907–1984) oli haavoittunut talvisodassa Suomussalmella Raatteentien taisteluissa (4.2.1940) oikean käden kyynärpäähän. Hän oli lapsirikkasta…

kirjoittanut Terttu Räisänen, julkaistu 15. 4. 2017

Uskonnonlehtori Rauha Hannula – elämän moninaisuuden ymmärtäjä ja valottaja

Vieno Rauha, kuinka sympaattiselta tuo nimi kuulostaakaan. Mikähän sai vanhemmat aikoinaan valitsemaan nuorimmalle tyttärelleen juuri tuon nimen? Aavistivatko he, että tästä pikkutytöstä tulisi merkityksellinen ja nimensä veroinen henkilö? Minusta oli kouluikäisenä hauskaa huomata, että nuo nimet löytyivät myös suositusta hengellisestä laulusta. Viettäessäni paljon loma-aikoja tätieni luona Ylivieskassa tykkäsin usein sunnuntaiaamuisin laulaa Rauhalle, kuten häntä kutsutaan,…

kirjoittanut Annikki Kuukasjärvi, julkaistu 14. 4. 2017

Elsa Swanljung – Ensimmäinen Raahen Fiia

Elsa Swanljung näkyi Raahen katukuvassa. Hän oli niitä naisia, joista kerrotaan tarinoita. Hänen uimatapojaan ja paastojaan ihailtiin ja niistä kirjoitettiin lukuisia lehtijuttuja. Elsa Emilia (o.s. Finne) oli syntynyt Helsingissä vuonna 1903. Hänen isänsä Frans työskenteli Valtionrautateiden palveluksessa. Hän kuoli tapaturmassa. Leskeksi jäätyään Elsan äidistä, Emmasta, tuli perheen huoltaja. Hän sai vuonna 1913 asemaravintolan hoitajan pestin…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 9. 4. 2017

Helena Makkonen – sairaanhoitajakoulutus Kajaanissa ja työ Ristijärven terveyskeskuksessa

Pääsin ylioppilaaksi Kajaanin Yhteiskoulusta vuonna 1972. Syksyllä aloitin lastentarhanopettajaharjoittelun Mäntylän päiväkodissa Kajaanissa. Mietin tulevia opiskelupaikkojani. Tarkoitus oli päästä Kajaaniin, missä oli kauppaopisto, opettajaseminaari ja sairaanhoito-oppilaitos. Pyrin sairaanhoitajakoulutukseen, koska ammatinvalintapsykologi oli suositellut sitä minulle. Lisäksi koulutus kesti vain kaksi ja puoli vuotta, joten pääsisin nopeasti ammattiin. Tulin valituksi 20 opiskelijan joukkoon. Koulutus alkoi tammikuussa 1973. Koulutuksessa…

kirjoittanut Helena Makkonen, julkaistu 5. 4. 2017

Martta Kuusela – Maatalousnaisten järjestöorganisaation rakentaja

Maatalousnaisten järjestöorganisaation rakentaminen olisi tuskin onnistunut yhtä tehokkaasti, ellei työhön olisi pestattu jo 1920-luvun alussa tuolloin kolmikymmenvuotiasta Martta Kuuselaa. Hän oli syntynyt Helsingissä 1894. Ylioppilastutkintonsa jälkeen Martta opiskeli Helsingin yliopistossa ja oli samaan aikaan Sörnäisten Kristillisen kansanopiston ja Helsingin Lastentyökodin opettajana. Vuosina 1916–1919 Martta Kuusela toimi vakuutusvirkailijana, mutta lähti vuonna 1920 Orimattilan Kotitalousopistoon. Hän suoritti…

kirjoittanut Kirsti Manninen, julkaistu 4. 4. 2017

Edla Maria Ritvanen – organisoija ja pyyteetön hyväntekijä

Helsingin Maijaksi häntä kutsuttiin. Oikean nimen näin vasta hautajaisohjelmassa. Hän oli isäni naimaton täti, kymmenlapsisen perheen keskimmäinen, ison maalaistalon komea tytär, raamikas, reipas ja rohkea. Ilmeisesti liiankin ronski koskapa naapurin emäntä oli koleasti ilmoittanut, että meille et miniäksi tule, johon Maija että luuletko, että minä tulisinkaan! Maija ja talon poika olivat rakastuneet ja suunnittelivat avioliittoa;…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 31. 3. 2017

Nora Pöyhönen – puutarhaopetuksen uranuurtaja

Heinäkuussa 1849 syntyi Liperin pappilaan kirkkoherra Anders Josef Europaeukselle ja hänen vaimolleen Selma Augusta Lampalle tytär, joka sai kasteessa nimen Alexandra Elonora. Kutsumanimeksi vakiintui pian Nora. A. J. Europaeus oli valistunut pappi ja valtiopäivämies, joka kirjoitteli lehtiin ja perusti Liperiin ensimmäisen kansakirjaston ja rahvaalle tarkoitetun koulun. Äiti kuoli, kun Nora oli kolmivuotias ja perheen kymmenes…

kirjoittanut Kirsti Manninen, julkaistu 27. 3. 2017

Mervi Arsiola – voimistelun ja liikkeen lähettiläs

Äitini Mervi Arsiola tunnetaan parhaiten urastaan voimistelun parissa. Kahdenkymmenen vuoden työkokemus Suomen Voimisteluliitossa on mahdollistanut upeita työtehtäviä, lukuisia uusia tuttavuuksia sekä ikimuistoisia kokemuksia. Mutta millainen Mervi on työnsä takana? Mervi on lapsesta asti ollut liikunnallinen. Mummini vei äidin satubalettiin hänen ollessaan vasta kolmevuotias. Jumppakärpänen puraisi ja tanssi vaihtui iän myötä voimisteluun ja oma harrastaminen valmentamiseen.…

kirjoittanut Kiia Arsiola, julkaistu 26. 3. 2017

Hulda Hakala – kuurojen hyvä haltijatar

Hulda Hakala syntyi vuonna 1875 Orimattilan Niinikosken kylän Hakalassa nuorimmaisena Juho Kallenpojan ja Maria Jaakontyttären neljästä lapsesta. Hän sai viettää lapsuutensa ensimmäiset vuodet muiden terveiden lasten tavoin, kunnes yhdeksän vuoden iässä menetti kuulonsa. Hänen puhekykynsä kuitenkin säilyi, ja hän oli tuolloin jo oppinut lukemaankin. Huldan vanhemmat laittoivat tyttärensä syksyllä 1884 Porvoon Kuurojenkouluun, jonka Carl Oscar…

kirjoittanut Sirkku Rainio, julkaistu 24. 3. 2017

Edla Kojonen – ”opistomamma”

Edla Kojosen nimi oli jäänyt mieleeni jo lapsuudesta. Äitini opiskeli nuoruusvuosinaan Lahden kansanopistossa. Kertoessaan niistä ajoista hän mainitsi usein Edla Kojosen, arvostamansa opettajan, ”opistomamman”. Lahden kansanopiston johtajaparista Rope ja Edla Kojosesta kuulin myöhemmin myös appivanhemmiltani, joiden ystäväpiiriin kuuluivat Martti ja Liisa Kojonen, kansanopiston seuraava johtajapari. Sittemmin minäkin opiskelin samaisessa kansanopistossa posliininmaalausta Edlan miniän Liisa Kojosen…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 22. 3. 2017

Kaisa Mäkelä – konekutoja ja kotirintaman lohduttaja

Perinteisten sukkapuikkojen ja kinnasneulojen rinnalle tuli 1800-luvun lopulla suomalaiseen käsityöhön uusi työväline, kutomakone. Neuleiden valmistaminen nopeutui. Samalla syntyi uusi ammattiryhmä, kodeissa työskentelevät konekutojat. Insinööri Theodor Neovius oli perustanut 1889 Helsinkiin kutomakoneita ja lankoja myyvän tukku- ja vähittäisliikkeen. Hän mainosti alusta saakka aktiivisesti liikkeensä palveluja ja konekudonnan mahdollisuuksia useissa lehdissä. Muun muassa Suomen teollisuuslehti julkaisi jo…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 19. 3. 2017

Sirkka Lankinen – lahtelainen tahtonainen

Sirkka Lankisen tahdonvoimaa kuvaa hyvin seuraava episodi. Keski-Lahden evankelisluterilainen seurakunta alkoi 1970-luvun alkutaitteessa suunnitella vuonna 1890 valmistuneen hirsirakenteisen kirkon purkamista ja Alvar Aallon suunnitteleman modernin tiilikirkon rakentamista sen paikalle. Hanke herätti suuressa osassa kaupunkilaisia voimakasta vastustusta. Sirkka Lankinen ryhtyi heti toimintaan ja lähetti äitinsä Anni Tukiaisen ja poikansa Matin kanssa vastustavan mielipiteen Tampereen tuomikapitulille. Museo-…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 17. 3. 2017

Irja Liuksiala – liikenainen ja lämminhenkinen yhdistysihminen

Irja Liuksiala (os. Tammilehto) syntyi Helsingissä 1909. Hän aloitti koulutiensä Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa ja siirtyi myöhemmin Porvoon Naisopistoon. Uransa hän loi perheyritys M. Waltosessa, ensin äitinsä apuna, sittemmin toimitusjohtajana. Irja Liuksiala teki naisyrittäjänä pitkän uran Helsingissä. Irjan tarina on kuitenkin aloitettava hänen äidistään Maria Valtosesta (s. Volotin), jonka uraauurtavaa työtä Irja tyttärenä jatkoi. Irja kertoi…

kirjoittanut Katja Liuksiala, julkaistu 16. 3. 2017

Pirkko Aro – eipäs vaieta seurakunnassa

Pirkko Ihari syntyi 1923 Vihdissä, mistä isän työ osuuskauppaliikkeen hoitajana kuljetti perhettä useille paikkakunnille. Nuoruusvuodet kuluivat keskellä sotaa ja Pirkkokin lähti sotilaskotisisareksi Kivennavalle Karjalan Kannaksen rintamalle. Sodan jälkeen Pirkko Aro opiskeli Helsingin yliopistossa kirjallisuutta, taidehistoriaa ja filosofiaa. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1946. Vuonna 1948 hän meni naimisiin toimittaja Olli Aron kanssa ja heille syntyi kolme…

kirjoittanut Irma Marttila, julkaistu 15. 3. 2017

Ada Äijälä – teräväkynäinen tähystäjä

Pietarissa syntynyt Ada Äijälä oli harvinaisuus 1900-luvun alun naisasialiikkeessä: vapaamielinen, ennakkoluuloton ja valppaasti aikaansa seuraava. Uudistaja, joka jätti jälkensä niin Suomalaiseen Naisliittoon kuin koulumaailmaan. Ada Äijälä syntyi joulukuussa 1886 Pietarissa, missä hänen isänsä oli Rautateiden palveluksessa. Koulunsa hän aloitti Pietarin suomalaisessa valmistavassa koulussa, jossa herätti opettajiensa huomion lahjakkaana, tottelevaisena ja vaiteliaana tyttönä. Vanhempien muuttaessa vuonna…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 11. 3. 2017

Wivi Lönn – Suomen ensimmäinen omaa toimistoa johtanut naisarkkitehti

Wivi Lönn oli Suomen ensimmäinen oman arkkitehtitoimiston perustanut nainen. Hän oli tuottelias ja innovatiivinen arkkitehti, joka suunnitteli kymmeniä rakennuksia, merkittäviä julkisia kohteita, erityisesti kouluja. Lönn saavutti useita voittoja arkkitehtuurikilpailuissa. Kun useampia naisia alkoi valmistua 1800-luvun lopulla ylioppilaaksi, heitä alettiin vähitellen hyväksyä miesten joukkoon myös teknisissä kouluissa, tosin erikoisjärjestelyin tai ylimääräisinä oppilaina. Mutta vasta 1900-luvun alkuvuosina…

kirjoittanut Pirkko-Liisa Schulman, julkaistu 9. 3. 2017

Eeva Mattila – herännäisäiti

Eeva Marjatta Mattila os. Niemi syntyi 1930 Nivalan Karvoskylässä. Kotitalo on Nivalan ensimmäisiä jo 1700-luvulla kirjoihin merkittyjä taloja. Talo sijaitsee Kalajokivarressa, ja siitä käytettiin myös nimeä Joentakanen. Talon nimeä käytettiin väliin myös sukunimenä virallisissakin yhteyksissä. Eeva kertoi, että koulun alkaessa opettaja oli halunnut laittaa Joentakasen nimeksi, kun Niemiä oli niin paljon. Niemen talolla on vanhat…

kirjoittanut Annikki Tynjälä, julkaistu 7. 3. 2017

Eila Ahonen – Kokkolan tuntija

Eila syntyi 1929 vauraan talon tyttäreksi neljästä sisaruksesta toiseksi vanhimpana. Hän ei saanut nauttia perhe-elämästä kovin pitkään. Molemmat vanhemmat kuolivat tuberkuloosiin 1940-luvun vaihteessa, ja Eila sisaruksineen joutui ankarien kasvattivanhempien huostaan. Hänen nuoruuden päiväkirjoistaan voi lukea, että työvelvollisuudet olivat moninaiset. Isossa talossa oli karjaa hoidettavana, paljon huushollitöitä ja olipa vielä puhelinkeskuskin, joka vaati päivystäjän. Perhe ja työ…

kirjoittanut Anneli Heikkilä, julkaistu 6. 3. 2017

Edla Teivo – ennen Suomea syntynyt

Savon sydänmailla, tiettömän taipaleen takana, Suomen suuriruhtinaskunnassa, elokuun neljäntenätoista päivänä vuonna 1915 heräsivät isä, äiti ja kuusi lasta lämpimään aamuun. Varhain noustiin, satoa korjattiin kiivaasti. Kaikki olivat mukana kykyjensä mukaan. Äiti oli hidasliikkeinen tänä aamuna. Rauhallinen hän oli muutenkin, mutta nyt kasvava vatsa sai pientilan emännän verkkaiseksi. Vatsanympärys oli tavallista suurempi ja kaikkien harmiksi täytyi…

kirjoittanut Pirkko Lahtinen, julkaistu 4. 3. 2017

Helinä Romppanen – ”huolenkantaja” ja kotiseutuaktiivi

Sosiaalihoitaja, filosofian lisensiaatti Helinä Romppanen tunnetaan Suomussalmella ja muuallakin Kainuussa monien yhdistysten aktiivisena jäsenenä ja kotiseututyön itsenäisenä ideoijana ja toteuttajana. Hän on yksi Suomussalmen Kalevalaiset ry:n, Ilmari Kianto -seuran ja Elias Lönnrot -seuran perustajajäsenistä ja on osallistunut pitkiä aikoja Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin toimintaan. Eläkkeelle siirryttyään hän opiskeli Turun yliopistossa kulttuurihistoriaa ja valmistui…

kirjoittanut Katri Rissanen, julkaistu 3. 3. 2017

Outi Meriläinen – edelläkävijä kaupallisen englannin oppikirjojen tekijänä

Jo ensimmäisinä vuosinaan Heinolan seudun kauppaoppilaitoksen englannin lehtorina Outi huomasi, että ammatillinen opetusmateriaali oli todella vaatimatonta verrattuna oppikirjoihin, joita hän oli voinut käyttää lukiossa opettaessaan. Asialle täytyi tehdä jotakin. Syntyi yhdeksän kirjaa 11 vuoden aikana, päivätyön ohella. Monet opettajat ovat niiden avulla pystyneet parantamaan opetuksensa tasoa ja sitten tuomaan huomattavaa lisäpontta Suomen kansainvälistymiselle. Heinolan seudun…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 1. 3. 2017

Kerttu Kotanen – lannistumaton

Kuvassa on noin 40-vuotias nainen. Hän istuu 1950-luvun lopun modernilla vuodesohvalla, seinällä on saman aikakauden kudonnainen, täkänä. Naisella on tumma, kiiltävä ja luonnontaipuisa tukka, kauniit ja viisaat silmät, tyyni, herkkä hymy, tyylikkäät korut ja huoliteltu olemus jakkupukuineen. Jäntevät kädet kertovat, että niillä on tehty raskastakin työtä. Ja vartalon mittasuhteista näkyy mitä ilmeisin selkävamma. Nainen on…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 26. 2. 2017

Marjaana Turunen – Vuoden Kanttori 2012

Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus nimesi Vuoden Kanttoriksi 2012 Lahden Salpausselän seurakunnan kanttorin, musiikin maisteri, director cantus Marjaana Turusen. Palkintoperusteissa mainitaan, että Marjaana Turunen on innostava kuoronjohtaja, joka on vetänyt mukaan seurakunnan toimintaan alati kasvavan joukon uusia kuorolaisia. Hän on systemaattisesti kehittänyt sekä gospelkuorotoimintaa että niin sanottua laulamattomien kuorotoimintaa. Marjaana Turusen kuorot ovat rikastuttaneet alueen jumalanpalveluselämää, ja…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 19. 2. 2017

Liisa Pertamo ja Ela Blomgren – metsänhoitajaystävykset

Ela Hyvärisen ja Liisa Leväsen lämmin ystävyys alkoi Hyytiälässä kesällä 1941. Ela oli saanut tietää, että Liisa oli niiden 60 joukossa, jotka oli hyväksytty Hyytiälään. Vuonna 1936 ylioppilaaksi Arkadian yhteislyseosta kirjoittanut Liisa oli valmistunut ekonomiksi 1939 ja kuunnellut Kauppakorkean luentojen ohella propedeuttisia aineita. Hän sai ekonomin tutkinnosta ylimääräisiä pisteitä. Ennen Hyytiälän alkua Liisa sai Tampereen…

kirjoittanut Anna-Liisa Raunio & Pia-Maria Thomssen, julkaistu 14. 2. 2017

Elma Koivunen – Kuhmon mummot ja minä

Siinä hän on, tuvan seinällä raameissa, suvun voimanainen Vappu, isomummoni, joka syntyi tammikuun pakkasilla 1839. Syntyi ja eli hyvin vanhaksi. Suomi kuului silloin Venäjän keisarikuntaan ja Kuhmoniemi Sotkamon emäpitäjään. Neljä vuotta aikaisemmin oli Suomessa julkaistu ensimmäinen Kalevala-versio, jonka runoja Lönnrot ahkerasti oli vuosi kausia kerännyt itärajan molemmin puolin. Mutta siitä mummo tuskin tiesi mitään. Vappu-mummo…

kirjoittanut Elma Koivunen, julkaistu 13. 2. 2017

Hilja Vilkemaa – ihanteellinen tukipilari

Hilja Vilkemaa oli Suomalaisen Naisliiton vaikuttaja ja tukipilari 66 vuoden ajan. Leimallista hänelle oli isänmaan palveleminen, naisasia ja raittius. Hän edusti sitä ikäpolvea, jonka johtoajatuksena oli ihanteellisuus ja usko tulevaisuuteen. Mieleltään, vakaumukseltaan ja koulutukseltaan hän oli humanisti, puoluekannaltaan vapaamielinen. Oli vuosi 1972, ja osallistuin nuorena paikkaani yhteiskunnassa etsivänä maisterina Suomalaisen Naisliiton kokoukseen. Tapahtumasta on mieleeni…

kirjoittanut Karmela Bélinki, julkaistu 10. 2. 2017

Olivia Gebhard – todellinen Elämän taiteilija

”Tapahtumat elämässäni ovat olleet ainutkertaisia. Elämäni on ollut todella suurta seikkailua ja tuntuu jatkuvasti sitä olevan” Olivia Gebhard teki elämäntyönsä laulajana, näyttelijänä ja teatterin ohjaajana. Saatuaan kuulovian hän joutui luopumaan esittävän taiteilijan tehtävistä. Tämän jälkeen hän osallistui moniin kulttuurikeskusteluihin ja lahjoitti omaisuutensa ikääntyneiden näyttelijöiden vanhuudenkodin, Thalian torpan, hyväksi Helsinkiin. Lapsuudessaan ja oppikouluikäisenä hän vuosina 1902–1918…

kirjoittanut Asunmaa, Martti, julkaistu 9. 2. 2017

Liisa Heikkinen – mummoni tarina

Liisa Heikkinen syntyi vuonna 1896 Utajärven kunnan Niskan kylässä Henrik Antinpoika Heikkisen ja Kaisa Heikintytär Puhakan maalaistalon tyttäreksi. Perheessä oli Hilda sisar ja perhe kasvoi tämän jälkeen kahdella tyttärellä, Jennyllä ja Iidalla. Perheessä oli ollut surua lasten vuoksi, koska ennen Liisaa syntyneet Anna ja Henrik olivat kuolleet pieninä. Suomen autonominen suuriruhtinaskunta oli osa Venäjän keisarikuntaa,…

kirjoittanut Ulla Tervaskanto, julkaistu 8. 2. 2017

Metsänhoitaja Martta Valtonen – vanhojen emäntien sorttia

Martta Valtonen syntyi vuonna 1901 Iisalmessa kauppias Antti Hyttinen ja Margareeta os. Tuovisen perheeseen. Perheessä oli kaikkiaan kuusi lasta. Kaksi muuta tytärtä valitsi itselleen perinteisemmät naisten ammatit, toinen oli farmaseutti ja toinen sairaanhoitaja. Martta opiskeli vuoden Teknillisessä Korkeakoulussa, mutta siirtyi opiskelemaan metsätieteitä 1921 eli samana vuonna, kun ensimmäinen naismetsänhoitaja Toini Eklund valmistui. Martan vanhempien samoin…

kirjoittanut Anna-Liisa Raunio & Pia-Maria Thomssen, julkaistu 2. 2. 2017

Tekla Hultin – naisten oikeuksien tienraivaaja

Maalisvaaleissa 1907 Tekla Hultinia ei valittu eduskuntaan. Kaiken kaikkiaan nuorsuomalainen puolue kärsi musertavan tappion. Sen naisehdokkaista valittiin vain Martta-järjestön aktiivit, opettajat Lucina Hagman ja Alli Nissinen. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä valittiin ainoana naisedustajana maalaisliiton ehdokas, opettaja Hilma Räsänen, josta, niin kuin Tekla Hultin päiväkirjassaan toteaa, kukaan ei ollut kuullut yhtään mitään ennen vaaleja.

Puolueista riippumatta naiset katsoivat tuloksen tappioksi ja syyksi siihen naisten poliittisen kehittymättömyyden.

Heti kesäkuussa perustettiin Suomalainen Naisliitto. Opetusneuvos Hilja Vilkemaan mukaan huomattava syy liiton perustamiseen oli nuorsuomalaisen puolueen kahden eturivin naisen, Tekla Hultinin ja Maikki Fribergin, jääminen eduskunnan ulkopuolelle. Seuraavia vaaleja ajatellen haluttiin hyvissä ajoin ryhtyä lisäämään naisten kansalaissivistystä ja poliittista aktiivisuutta. Lue lisää Tekla Hultinista ja Suomalaisesta Naisliitosta!

kirjoittanut Venla Sainio, julkaistu 28. 1. 2017

Lea Rantanen – feminismiä ja rauhaa

Vuosi oli 1978, opiskelin kolmatta vuotta valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä pääaineenani kansantalous. Minulla oli silloin jo kolme lasta ja olin 31-vuotias. Sain kotiin kirjeen, jossa kutsuttiin Unioniin johonkin keskustelutilaisuuteen. Eräs tuttavani oli saanut saman kirjeen ja keskustelimme puhelimessa, että sinne pitäisi kyllä mennä. Tuttavani ei sitten jostain syystä päässyt tulemaan, joten ajelin yksin Kirkkonummelta Helsinkiin. Tilaisuudessa…

kirjoittanut Lea Rantanen, julkaistu 23. 1. 2017

Alma Sofia Örn – määrätietoinen ja vahva naisasianainen

Perimätiedon mukaan Salmion kartano rakensi mökin Rautakoskelta Salon kartanoon vievän tien varteen lähelle nykyistä Torppalaa. Tammelalainen Juho Juhonpoika (s. 1846) saapui vaimonsa Ida Marian (os. Hjerpe, s.1851) ja kahden lapsen kanssa Lopen Salonkylään 1873. Torpan kontrahti tehtiin Carl Johan Olssonin kanssa 1887. Asuttuaan ensi Lintulassa muutti perhe Rajaojan yhden huoneen mökkiin. Perheeseen syntyi vielä viisi lasta.…

kirjoittanut Annika Örn, julkaistu 17. 1. 2017

Elina Rutanen – Juoksutytöstä näköalapaikalle MTK:oon

Elina Elina Rutanen syntyi Saarijärvellä maanviljelijä Aatto Rutasen ja emäntä Linnea os. Lunttilan perheen ensimmäiseksi tyttäreksi. Linnea Lunttila oli koulutukseltaan merkonomi. Hän ehti olla vain vähän aikaa töissä, ennen kuin tapasi tulevan miehensä ja tuli talon emännäksi. Elina vietti lapsuutensa perheen ainoana lapsena, sillä hän sai sisaren vasta ollessaan lähes 13-vuotias. Elina oli isän tyttö,…

kirjoittanut Anna-Liisa Raunio & Pia-Maria Thomssen, julkaistu 15. 1. 2017

Sylvia Linnansaari – kansakoulunopettajan ja isänmaan kutsumus

Sylvia Bökmanin isä oli apteekkari Gustaf Adolf Bökman (1861-1921) ja äiti klaveerinsoittaja ja laulaja Märtha Aurora Mechelin (1872-1954). Lapsia syntyi yhdeksän, joista kaksi kuoli pieninä. Joen törmällä sijaitseva apteekkirakennus pihoineen käsitti puutarhan marjapensaineen ja juureksineen sekä tilaa lampaille. Koska Vetelissä ei ollut omaa lääkäriä, apteekkari toimi osittain lääkärinä. Sylvian äiti Märtha soitti pianoa ja lauloi…

kirjoittanut Heljä Linnansaari, julkaistu 14. 1. 2017

Seija Tuohesmaa – Kalevalamitan taitaja

Olen syntynyt Helsingissä vuonna 1938 mutta asunut koko ikäni Keski-Suomessa. Ylioppilaaksi kirjoitin Saarijärven yhteiskoulusta 1958. Kävin aluksi Jyväskylän talouskoulun, koska aioin talousopettajaksi. Aloitin kuitenkin opinnot Jyväskylän yliopistossa 1960. Valmistuttuani 1963 humanististen tieteiden kandidaatiksi tein opettajasijaisuuksia muun muassa Vaajakosken yhteiskoulussa sekä Laukaan kunnan Leinolan koulussa. Vuonna 1966 aloitin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana Keski-Suomen Opistossa Suolahdessa. Opisto…

kirjoittanut Seija Tuohesmaa, julkaistu 11. 1. 2017

Pirkko Teirikko lukiolaisena ja lottana säähavaintoasemalla Oulussa

Jatkosodan syttyessä kesäkuussa 1941 Oulussa ei ollut lentoliikenteen tarpeisiin riittävän hyvää ja tarkoituksenmukaista säähavaintoasemaa. Koko Pohjois-Suomen säähavaintotoiminnan pääkeskus oli Rovaniemellä. Ilmatieteen laitoksella Helsingissä etsittiin sopivaa paikkaa sotatilan vaatimalle asemalle Pohjois-Suomesta. Helsingistä otettiin yhteyttä isääni Antti Teirikkoon, joka oli tuolloin Oulun seudun suojeluskunnan aluepäällikkö. Hänen toivottiin osoittavan Oulun seudun säähavaintoasemalle sopiva paikka ja sen toiminnasta vastaava…

kirjoittanut Päivi Kujasalo, julkaistu 9. 1. 2017

Hilma Herajärvi isänmaan asialla

Hilma Katariina Herajärvi syntyi 1895 lopulla Alatorniolla Hanna (o.s. Ponkala) ja Isak Herajärven eli Alakuijalan maanviljelijäperheeseen vanhimpana lapsena. Hilma valmistui 22-vuotiaana Raahen seminaarista kansakoulunopettajaksi. Samana vuonna 1917 Suomi itsenäistyi. Hän suoritti saamansa stipendin turvin vielä kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen, lukuvuonna 1927–1928, kansakouluopettajien jatko-opintoja Helsingin yliopistossa. Hilma Herajärvi toimi aluksi opettajana Alatornion kunnan Kivirannan kansakoululla ja…

kirjoittanut Helena Herajärvi, julkaistu 8. 1. 2017

Vivan Juthas – eldsjälen för Svenskhusen i Helsingfors

Vivan Juthas banade sin egen väg; hon skaffade sig akademisk utbildning och gjorde yrkeskarriär i en tid då det ännu inte var så vanligt för kvinnor. Inom Martharörelsen var hon en ledande gestalt. Inom Helsingfors svenska bostadsstiftelse engagerade hon sig för modernt boende till förmånligt pris och kunde hjälpa mindre bemedlade att få ett hem.…

kirjoittanut Lisbeth Ahjopalo, julkaistu 5. 1. 2017

Leena Junkkari – kairoja kulkeva parantaja

Auhonkylän Hietalan talossa kasvanut Jaana Leena Heikintytär Kähkönen oli erikoinen nainen. Hänestä kehittyi ihmisten auttaja ja parantaja. Mistä hän, luku- ja kirjoitustaidoton sai oppinsa, ei ole tietoa. Olettaa saattaa, että hänellä oli viisaat ja tietäväiset vanhemmat. Hietalan talo oli vauras ja karjan hoidossa mukana ollut Leena sai elämisen perustaidot käytännön läheisesti. Siihen aikaan liikkui paljon…

kirjoittanut Anneli Halme, julkaistu 4. 1. 2017

Marika Slotte – en småbarnsmamma i arbetslivet

Det är augusti 2012. Jag står böjd över ett skötbord och fascineras av vårt fjärde barnbarn. Hon kanske ler mot mig redan trots att hon är nästan nyfödd. Jag petar på henne och leker med hennes ben och fötter. Hennes pappa står bredvid, han ler och frågar: ”Månne du återupplever nånting nu?” ”Ja, absolut”, svarar…

kirjoittanut Marika Slotte, julkaistu 3. 1. 2017

Helvi Savikuja ja hänen sukutarinansa

Torniolaisella Helvi Savikujalla on takanaan rikas elämä. Se alkoi 93 vuotta sitten Ylivojakkalassa, jatkui Sukevalla, missä hän kävi kansakoulun. Helsingissä käydyn lukion jälkeen hän pääsi ylioppilaaksi Torniossa, missä hän suoritti myös opettajaseminaarin ja toimi opettajana, lyhyttä hämäläiskautta ja Ruotsin vuosia lukuun ottamatta. Kaikkina näinä vuosina ja vuosikymmeninä suku on ollut Helville, sukunsa jatkajalle, tärkeä. Ensin…

kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta, julkaistu 30. 12. 2016

Hilkka Kujala – hyvinvoinnin rakentaja

Hilkka syntyi heinäkuussa 1922 Kujalan perheeseen esikoisena Lappeenrannan Pallon kaupunginosassa. Seuraavana vuonna perhe sai Jalo-pojan. Väinö-isä oli Lappeenrannan konepajalla valajana. Lyyli-äiti teki lastenhoidon ohella ompelutöitä. Molemmat vanhemmat toimivat aktiivisesti ammattiosastossa ja työväenyhdistyksessä. Jo pienestä pitäen lapset pääsivät mukaan harrastuksiin, jotka tavalla tai toisella liittyivät työväen toimintaan, joka noina aikoina olikin voimissaan. Myös liikunta ja urheilu…

kirjoittanut Irma Marttila, julkaistu 27. 12. 2016

Aino Heikkilä – ahkera kyläkauppias

Aino Heikkilä syntyi Juho ja Fretriika (os. Kemppainen) Sirviön perheen esikoiseksi. Fretriika oli suurperheen lapsi Suomussalmen köyhästä pitäjästä. Hän oli joutunut huutolaislapseksi perheeseen, jossa oli ankara kohtelu. Kymmenen vuoden ikäisenä Fretriikan tehtävänä oli syksyn viimaisilla keleillä soutaa venettä, kun verkkoja laskettiin. Housujakaan ei tyttönen ollut saanut lämmikkeeksi jalkaansa. Täytettyään 15 vuotta Fretriika lähti tervaveneessä Suomussalmelta…

kirjoittanut Arja Karttunen, julkaistu 26. 12. 2016

Lyydia Hartikainen – kyläompelija

Äitini, Lyydia Katariina – lempinimeltään Lyyli – syntyi Revonlahdella Katri ja Albert Marjomaan maanviljelijäperheen toiseksi vanhimpana lapsena toukokuussa 1905. Tummatukkaisen pikkuneidin lisäksi perheeseen syntyi kaksi poikaa ja neljä tyttöä: Eino, Adele, Fanni, Helli, Urho ja Kerttu. Ison maatalon emännällä töitä riitti aamuvarhaisesta iltamyöhään. Vanhimpana tyttölapsena Lyyli sai tehtäväkseen huolehtia koulunkäyntinsä ohella nuoremmistaan aina, kun Katri-äiti…

kirjoittanut Anja Garanvölgyi, julkaistu 22. 12. 2016

Hilja Aaltonen – evankelista ja runoilija

Hilja Aaltonen teki 60 vuotta kestävän uran evankelistana. Hän oli myös suuri julistaja, Jumalan pappi, kirjailija ja avarasydäminen sielunhoitaja sekä yli 20 teosta kirjoittanut runoilija ja kirjailija. Hilja Lehtonen syntyi 1907 uskovaan kotiin Multian Kourumäellä. Hän haaveili opettajan tai näyttelijän ammatista ja opiskelupaikkakin oli valmiina Helsingissä. Evankelistan kutsu kypsyi piian tehtävissä Keuruulla, ja kesällä 1930…

kirjoittanut Marttiina Kainulainen, julkaistu 18. 12. 2016

Hilda Karppinen – perheenäiti ja kotirintamanainen

Syksyinen aurinko paistoi vielä niin lämpimästi, että reipas kävely sai hikihelmet otsalle. Hilda pysähtyi pyyhkimään kasvojaan. Taipaleenharjun talot olivat seuraavan mäen takana. Sieltä saisi kyydin Ouluun. Kuusamontie oli pääväylä ja kulkijat pysähtyivät lepäämään Taipaleenharjun kievarissa. Tauko oli paikallaan, reppu pois selästä, kaulaan ripustetut kengät kiven kupeelle. Purosta täytetty vesipullo antoi avun janoiselle. Kylläpä raikas vesi…

kirjoittanut Aili Pollari, julkaistu 17. 12. 2016

Muistoni Armi Kuuselasta elää

Vuosi 1952 oli monella tapaa merkittävä meille suomalaisille. Myös minulle. Olin silloin kymmenvuotias ja aloittanut juuri opintieni Lappeenrannan tyttölyseossa. Elettiin vielä elintarvikesäännöstelyn aikaa. Kahvikulta ja leivokset olivat kortilla. Tutustuttiin Coca-Colaan ja purukumiin. Suomi oli etsimässä edellisellä vuosikymmenellä päättyneen sodan jälkeen valoisampaa tietä. Vuonna 1952 Helsingissä vietettiin olympialaisia, Suomi lähetti Neuvostoliittoon viimeisen sotakorvausjunan ja Muhoksen tyttö…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 13. 12. 2016

Saimi Paavola – sitkeä vaikeuksista selviäjä

Suomessa leviävä ”lentävä keuhkotauti” valtasi 1920-luvulla Revonlahden, oli riehunut Suomessa jo muissakin pitäjissä pidemmän aikaa. Tauti riisti Saimi Maria Martikkalalta isän, äidin ja 12 sisarusta lyhyen ajan sisällä. Saimi jäi yksin hoitamaan kotimökkiä 13-vuotiaana. Saimi oli saanut suunnitella vähän aikaa tulevaisuuttansa viimeisen elossa olevan veljensä Aalen kanssa. Pienen maatilan työt kävivät liian rankoiksi tytön yksin…

kirjoittanut Arja Karttunen, julkaistu 12. 12. 2016

Anja Moilanen – isän tyttö – aatteen vanki

Kirjailija Frans Emil Sillanpää sanoo: ”Kun ihminen ei ole enää eikä ole vielä”. Sanoisin, kun ihminen ei ole enää, mutta on jo. Kahdeksankymmentä täytettyäni voin sanoa, on jo. Sieluni kuitenkin panee vastaan. Se joka syntymääni odotellessaan on minuun kiinnittynyt ja matkaa tehdessään hieman jalostunut. Mika Waltari puolestaan kirjoittaa: ”Alastomana ihminen on aidoimmillaan”. Tätä kirjoittaessani minun…

kirjoittanut Anja Moilanen, julkaistu 11. 12. 2016

Anna Mattila – sitkeä oululainen kalakauppias

Anna Kristiina syntyi Haukiputaan Ristikankaalla, tiettömän taipaleen takana 1899. Perheessä oli kaksi tytärtä, kolmas oli menehtynyt vuoden ikäisenä. Annan jälkeen äiti Heleena synnytti vielä kolme tytärtä, jonka jälkeen Luoja soi isä-Kallen toivoman pojan. Perhe eli pienellä tilallaan, joka oli syrjäisessä paikassa kaukana Kiiminkijoesta ja vielä kauempana Haukiputaan kirkosta, johon seurakuntaan he kuuluivat. Lapset kävivät Kiiminkijoen…

kirjoittanut Pirkko Mattila, julkaistu 9. 12. 2016

Helmi Tengén – Unionin tukipylväs

”Veistonopettajan paikkaa hakiessani syrjäytin 9 mieshakijaa, koskapa aikaisemmat ansioni ja ulkomaanmatkoilla hankkimani lisäoppi veivät minut ehdottomasti toisten hakijoitten edelle. Kun menin nostamaan ensimmäistä palkkaani, hämmästyin suuresti, kun se oli huomattavasti pienempi, kuin se palkka, joka oli hakemusilmoituksessa mainittu. Tarkastaja v. Bonsdorff sanoi syyksi sen, että olen nainen. En voinut ymmärtää, mitä tekemistä sukupuolellani oli tämän asian kanssa. Lopulta sain tarkastajankin uskomaan, että jos kerran hoidan poikia ja opetan heidät yhtä hyvin veistämään kuin mieskolleegani, minulle on maksettava ilmoituksessa luvattu palkka ja suotava muut virkaan kuuluvat edut. Niinpä sitten olenkin koko opettajanaoloaikani nauttinut miesopettajien kanssa samaa palkkaa.”

Helmi Tengén oli Naisasialiitto Unionin aktiivisimpia ja värikkäimpiä jäseniä, mutta vaikutti lisäksi mm. Helsingin Naisopettajain Yhdistyksessä, Suomen Naisopettajain Liitossa, Helsingin voimistelijain liitossa ja Autoklubissa. Itseään hän piti juoksupoikana, joka oli aina valmis tekemään, mitä oli tarvis tehdä.Lue lisää Helmi Tengénin elämästä.

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 5. 12. 2016

Helsingin piispa Irja Askola – kannustus on ollut käsinkosketeltavaa

Suomen ensimmäinen naispiispa Irja Askola vihittiin virkaansa syyskuun kahdentenatoista päivänä 2010 Helsingin tuomiokirkossa. Askola arvelee, että hänestä on tullut ihmiskasvoisen kirkon symboli. Irja Askola ottaa minut vastaan hymyssä suin työhuoneellaan Helsingin tuomiokapitulissa Erottajalla. Olemme tehneet sinunkaupat jo sopiessamme tapaamisesta, olemmehan molemmat ”Lauritsalan tyttöjä”. Askola syntyi Lappeenrannassa, mutta muutti kahdeksanvuotiaana naapurikuntaan Lauritsalaan, missä minäkin vietin osan lapsuuttani ja nuoruuttani.…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 4. 12. 2016

Laila Heiskanen – isänsä viimeinen lahja

Laila Lyyli Lemmikki Lyttinen syntyi Kemissä kahdeksan kuukautta isänsä tapaturmaisen kuoleman jälkeen 11.5.1921. Lydia äiti lohdutti itseään sanomalla, että Laila on Isakin viimeinen lahja hänelle. Lailasta oli mukava olla isän viimeinen lahja, vaikka hän ei sen merkitystä äidilleen oikein ymmärtänytkään. Lailalla ja hänen sisaruksillaan ei koskaan ollut isää, mutta Kuivaniemellä olivat äidin vanhemmat vanhaisä ja…

kirjoittanut Pirkko Mattila, julkaistu 2. 12. 2016

Hilja Grönfors – mestarikansanlaulaja

Pienenä tyttönä klassisen laulajan urasta haaveilleesta Hilja Grönforsista tuli heimonsa musiikin esittäjä ja tallentaja. Hänen sinnikkään keruutyönsä ansiosta myös tulevat sukupolvet saavat vielä laulaa ja kuulla romanilauluja. Hilja Grönfors on koulutukseltaan romanin kielen opettaja ja ammatiltaan ompelija, mutta joutui luopumaan tästä ammatistaan astman takia. Grönfors on viettänyt lapsuutensa Pohjois-Karjalassa ja asunut myöhemmin 15 vuotta Ruotsissa. Kiertolaiselämän päätyttyä hän asettui…

kirjoittanut Leena Sorvali, julkaistu 30. 11. 2016

Kauppias Lydia Lyttinen – veitsiluotolaisten hovihankkija

Hulda Lydia Lyttinen, os. Kakko, syntyi Kuivaniemellä 24.12.1889. Hänen vanhempansa olivat talolliset Matti ja Anna Kakko. Matti kalasti ja viljeli yhdessä Janne-veljen kanssa sukutilaa Kuivaniemen Pohjoisrannalla. Lydia oli perheen seitsemästä lapsesta toinen. Lydialla oli ruskeat silmät ja pitkät ruskeat letit, kun hän sisaruksineen kävi kansakoulua Kuivaniemen kirkolla joen toisella puolella. He soutivat kapean joen yli…

kirjoittanut Pirkko Mattila, julkaistu 29. 11. 2016

Tilda Jaatinen – Jyväskylän lapsenpäästölaitoksen johtajatar

Aivan Jyväskylän kaupungin vierellä, Taurulan talossa syntyi heinäkuisena päivänä 1868 Tilda Taurunen. Hän kävi kaupungissa mallikoulun ja oli nuoruutensa talontyttärenä, Tildan halu alkoi palaa Helsinkiin kätilökursseille. Yleisellä lapsenpäästölaitoksella hän sitten kävikin prof. Heinriciuksen yksivuotisen kurssin, oli sitten yksityiskätilönä pari vuotta, mutta palasi Helsinkiin takaisin opintojaan pihtikurssilla täydentämään. Hän aikoi jäädä pääkaupunkiin, mutta T:ri Edgren-vainaja kutsui…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 28. 11. 2016

Irmeli Kaario sukupolvien ketjussa

Sukupolvien ketjussa puhutaan yleensä miehistä. Miehen nimi on periytynyt pojalle, samoin ennen tilat ja maat. Isyydestä ei kuitenkaan aina voinut olla täyttä varmuutta. Naisten muodostama ketju on selkeämpi. Se on napanuoraketju. Isoäitini, Maria Wetterstrand, o.s. Huotari syntyi keisarillisella Venäjällä, Pietarissa karjalaisista vanhemmista. Perhe vietti turvattua, onnellista ja vaurasta elämää. Seitsemäntoistavuotiaana Maria tutustui muutamaa vuotta vanhempaan…

kirjoittanut Irmeli Kaario, julkaistu 27. 11. 2016

Aune Kinnarinen – minun elämäni tarina

Olen syntynyt 24.10.1934 Nilsiässä Pienviljelijä perheen esikoisena. Kotini oli pienen Pieksänjärven rannalla, jossa Lokki-laiva kesäisin ajoi Kuopion ja Pieksänkosken väliä, kuljettaen asukkaiden ostokset, niin rakennustarpeet kuin myös maidot meijeriin Kuopioon. Talvella oli neljän kilometrin matka käveltävänä maatien varteen, jossa kulki postikas ja yksi linja-auto kerran päivässä. Nilsiän kirkolle oli matkaa 20 kilometriä, joko hevosella tai sitten jalkapatikalla.

Lue lisää Aune Kinnarisen elämästä, joka on kuljettanut Nilsiästä Helsinkiin ja Kuusankoskelle.

kirjoittanut Aune Kinnarinen, julkaistu 14. 11. 2016

Liisa Päätalon tie kulki talvisodasta toteuttamaan tekniikan suurta murrosta

YTM Liisa Marketta Päätalo täytti 70 vuotta maaliskuussa 2010 Taivalkoskella. Liisa syntyi Posion Sirniössä vain pari viikkoa talvisodan päättymisen jälkeen. Alue oli sotatoimialuetta ja suurin osa kyläläisistä oli evakossa. Hänen äitinsä Aili Alasirniö, raskaana oleva nainen jäi Sirniöön hoitamaan kotitaloa ja karjaa. Äiti oli myös lotta, joka kävi valvontavuorollaan IV:ssä eli ilmavalvonnassa. Samalla hän kantoi…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 8. 11. 2016

Maikki Fribergin ja Agnes Sjöbergin kokemuksia opiskeluajalta Berliinissä

Seuraavassa esityksessäni tarkastelen Berliiniä kahden opiskelijan, myöhemmin tohtorien Maikki Fribergin ja Agnes Sjöbergin kokemusten välityksellä. Pääasiallisena lähdeaineistona ovat heidän muistelmansa. Molemmat olivat pioneereja. Maikki Friberg opiskeli ensimmäisenä ulkomaalaisena naisena Berliinin der Friedrich Wilhelms.-Universität zu Berlin yliopistossa 1894-1895, jatkoi opiskeluja Zürichin ja Bernin yliopistoissa, jossa väitteli vuonna 1895. Agnes Sjöbergistä tuli Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri. Hän aloitti…

kirjoittanut Marjatta Hietala, julkaistu 6. 11. 2016

Ulla Laine – uraa uurtava metsänhoitajanainen

”Olin sikäli erityisasemassa, että oli kulunut yli kymmenen vuotta edeltäjäni Martta Valtosen ajoista, ja miessukukunta oli tuudittautunut siihen uskoon, ettei naisista ole uhkaa tällä alalla. Tiesin Hyytiälään mennessäni, että kurssin pojille oli annettu tehtävä karkoittaa minut sieltä itkien tieheni. Vetojakin kestokyvystäni oli lyöty!” kertoo Ulla huvittuneena, eikä hänen äänestään nyt, niin kuin ei muulloinkaan, löydy hienoistakaan katkeruuden sävyä.

Ulla Laine opiskeli metsänhoitajaksi 1930-luvulla, jolloin naisia oli ollut metsänhoitajan opinnoissa vain muutama. Lue, kuinka Laine kertoo opinnoista ja urastaan positiivisen elämänmakuisesti.

kirjoittanut Anba-Liisa Raunio & Pia Thomssen, julkaistu 4. 11. 2016

Hillevi Ranta – Isoäitini, ihailemani ihminen

Suuren maailmankartaston sivut kääntyvät isossa olohuoneessa Jyväskylän Voionmaankadulla K-Market Ruokavinkkiä vastapäätä sijaitsevassa kuudennen kerroksen kerrostaloasunnossa. Pieni kiharahiuksinen poika kysyy uteliaana kysymyksiä eri maista ja maanosista. Hän ei kyllästy kuulemaan isoäitinsä rauhoittavaa ja kauniin lempeää puheääntä, joka kertoo hänelle jännittäviä asioita suuresta maailmasta. Maailmasta, joka on tuolla jossain ja joka on hänelle täysin tuntematon. Isoäidin luona…

kirjoittanut Lasse Lindqvist, julkaistu 30. 10. 2016

Lyyli Aalto – Janakkalan Rautarouva

Olen tottunut lainkäyttöön jo pienestä pitäen. Isästänikin käytiin oikeutta. Vuonna 1922 tuli voimaan uusi lapsenruokkolaki ja minun tapaukseni on varmaan ensimmäinen Humppilan käräjillä. Kuuntelen äitini helmoissa kun tuomari sanoo: ”Tyttöhän on ihan näköisenne, eikös olisi parasta tehdä sopimus sovinnolla?” Renki Väinö Korpilon ei auta kuin suostua, ja hän maksaa kerralla sovitun summan. Sillä rahalla pystyn käymään…

kirjoittanut Ari Aalto, julkaistu 28. 10. 2016

Vieno Parhaniemi – perhe on aina ykkönen

Äitini Vieno Kaarina syntyi Pyhäjokivarressa Oulaisten Irvanperällä Ketosen Helmin ja Kaunon perheeseen seitsenjäsenisen sisarussarjan toisena lapsena helmikuun pakkasilla vuonna 1935. Samana vuonna syntyivät myös Elvis Presley, Pavarotti ja Dalai Lama. Suomea johti tuolloin kolmas presidenttimme P.E. Svinhufvud. Äidin auttoi maailmaan hänen isänäitinsä, Sanna-mummu, joka oli tunnettu lapsenpäästäjä kylällä. Äiti muisteli usein lapsuuttaan: kaunista jokivartta, tukinuittoa ja uintia…

kirjoittanut Marjo Luokkanen, julkaistu 26. 10. 2016

Kaarina Äijö, kotitalousopettaja ja tienraivaaja

Onneksi maailmassa Kaarina Äijön kaltaisia tahtonaisia, joille mikään ei ole mahdotonta. Kaarinalle maailma on täynnä kiinnostavia haasteita, suurempia ja pienempiä urakoita, joilla asiat muuttuvat piirun verran paremmiksi. Mikä parasta Kaarina tekee kaiken suoraryhtisenä, hymy huulilla ja esimerkillisen hyvin. Kaarina on meille kotitalousopettajille esikuva vailla vertaa. Kaarina on kahdeksanlapsisen perheen vanhin, äidin apulainen ja varmasti ahkera…

kirjoittanut Kaisa Isotalo, julkaistu 20. 10. 2016

Eira Paunu – ensimmäinen teologian tohtoriksi väitellyt nainen

”Minusta tuntuu siltä, että naisteologius vapautuu lapsenkengistään silloin, kun joku meistä painaa tohtorinhatun päähänsä. Mutta myös työmme kannalta on tärkeää, että mekin saamme sellaisia näköaloja ja sitä arvostelukykyä, mitä jatkuva perusteellinen syventyminen tieteeseen antaa. Maailmassa näyttää myös olevan niin, että suoritettu oppiarvo antaa ihmisen sanoille ja teoille suuremman kantavuuden kuin niillä muuten olisi.”

Eira Paunusta tuli ensimmäinen tohtorisnainen teologisessa tiedekunnassa vuonna 1952, mutta helpolla hän ei tutkintoaan saanut. Paunu osallistui myös aktiivisesti keskusteluun naisena olosta ja naisen tehtävistä kirkossa ja yhteiskunnassa. Lue lisää teologian professori Eira Paunusta.

kirjoittanut Pirkko Lehtiö, julkaistu 18. 10. 2016

Aura Korppi-Tommola – Historiantutkija, tiedon levittäjä ja organisaattori

Istuin vuonna 1983 illallispöydässä Ruotsin Kommunförbundetin johtajan Sten Sture Landströmin vieressä ja keskustelimme suomalaisesta tutkimuksesta. Hän mainitsi, että hänellä on työpöydällään suomalaisen tutkijan Aura Korppi-Tommolan tuore teos, jota Landström piti hyödyllisenä. Olin todella ylpeä siitä, että Auran tutkimus oli päätynyt oikeisiin käsiin ja sillä oli käyttöä. Aura Korppi-Tommola oli väitellyt vuotta aikaisemmin (1982) väitöskirjalla Ystävyyttä…

kirjoittanut Marjatta HIetala, julkaistu 14. 10. 2016

Maria Olli – arjen sankari

”Runturi, ronturi, äidin unturi, kultainen lunturi, runturi, ronturi”, lauloi äitini minulle keksimäänsä ja säveltämäänsä lorua, kun vauvana katselin maailmaa hänen sylistään. Kahdelle pikkuveljelleni hän lauloi:” Lemmulla on leviät korvat, kissalla on kuusi häntää, koiralla on seitsemän silmää, kanalla on näppärä nokka!” Laulu jatkui ja kaikilla äidin laulussa mainitsemilla eläimillä oli mitä kummallisimpia ominaisuuksia. Pienet pojat…

kirjoittanut Terttu Jokinen, lehtori, julkaistu 12. 10. 2016

Marja Nuuttila-Helenius – arkkitehti, arkkitehtitoimiston osakas ja alan uranuurtaja

Jälkikäteen ajateltuna tuntuu, että eräänlainen tilanteiden ja tapahtumien nauha johdatti minua kohti Teknilliseen korkeakoulua. Kaikki lähtee perheestäni. Isästä, äidistä ja pikkusisarestani Kirstistä. Isä oli maanviljelijäperheen poika Lapinjärveltä. Hänen molemmat vanhempansa tulivat vanhoista talonpoikaissuvuista, ja poikien oli tapana jatkaa talonpitoa. Isän kansakoulunopettaja oli kuitenkin sanonut perheelle, että kyllä tuo Lauri täytyy saada oppikouluun. Isäni isä oli…

kirjoittanut Pirkko-Liisa Schulman, julkaistu 6. 10. 2016

Hilma Lehtiö – Kirjekuoritehtaan työntekijästä Kansanhuollon johtajaksi

Hilma syntyi tamperelaiseen työläisperheeseen kuopuksena vuonna 1896. Perheen yhdeksästä lapsesta esikoinen Johannes kuoli kuusivuotiaana ja myöhemmin syntynyt Naima yhdentoista päivän ikäisenä. Vuosisadan vaihtuessa perhe asui tyypillisessä työläisasunnossa Alarannassa. Yksitoista henkeä jakoi yhden huoneen, keittiö kuului neljälle perheelle siten, että jokaisella oli piisissä oma keittopaikka. Hilman isä joutui hakemaan työtä teollisuuskaupungissa, kun vanhin veli peri kotitalon…

kirjoittanut Pirkko Lehtiö, julkaistu 4. 10. 2016

Helena Sainio – ”turha murehtiminen pois!”

Helena Sainio syntyi 2.11.1925 suomenkielisten vanhempien lapsena Maalahdessa. Kun Helena oli kaksivuotias, perhe muutti Vaasaan isän valmistuessa poliisiksi. Helenalla muistaa lapsuuden valoisana, minkä hän arvelee johtuvan siitä, että ihmissuhteet perheen ja sukulaisten kesken olivat hyvät. Helena vietti lapsuuden kesät Maalahdessa ja kertoo, että ennen sotia oli suomenkielisiä kielletty seurustelemasta ruotsinkielisten kanssa ja päinvastoin. Helena kävi…

kirjoittanut Riitta Aikkola, julkaistu 27. 9. 2016

Kata Jouhki – metsäneuvos

Eva Catharina Elisabet (Kata) Jouhki o.s. Brofeldt syntyi 13.4.1921 Helsingissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1939 Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kata valmistui metsänhoitajaksi 1943. Perheen neljä lasta syntyi vuosina 1944-51. Pitkän ammatillisen uransa Kata teki Thomesto-yhtiöissä. Metsäneuvoksen arvon hän sai 1982. ”Isäni suostui metsäopintoihini sillä ehdolla, että suorittaisin vain maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon enkä lukisi varsinaiseksi metsänhoitajaksi.…

kirjoittanut Anna-Liisa Raunio & Pia-Maria Thomssen, julkaistu 22. 9. 2016

Seija Estlander – Kohti tasa-arvon tantereita

”Koen nykyään yhä enemmän onnea ja elämänriemua ja huomaan tammikuun pimeässä aamussakin naurunpaikkoja. Olen myös oppinut, että elämään kuuluu monenlaisia kivirekiä, joiden kiskominen loppuu äitini sanoin vasta sitten, kun on multaa suun päälle. Juuri tästä on elämän kakussa mielestäni kyse. Ja kun tuon on vihdoin tajunnut, niin jokainen päivä on voittajan päivä, kun saa kulkea kulkijana kulkijain joukossa. Ihan kaikkine karvoineen.”

Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander kertoo oman tarinansa rehellisen suorapuheisesti. Lue.

kirjoittanut Seija Estlander, julkaistu 16. 9. 2016

Inkeri Kinnunen – Esimerkillinen soroptimisti

Meillä ei ole rajoja, ellemme itse niitä laadi. Filosofian maisteri Inkeri Kinnunen oli Porin soroptimistiklubin ensimmäinen presidentti. Hän syntyi 20.9.1906 Loimaalla ja kuoli 92-vuotiaana vuonna 1998 Porissa. Porin klubi perustettiin vuonna 1960, ja seuraavana vuonna klubi järjesti Porin Suomalaiseen Yhteislyseossa lähinnä oppikoululaisille tytöille tarkoitetun yleisötilaisuuden, mihin tuli vieraaksi tyttöjen kysymyksiin vastaava Kotilieden PikkuÄiti. Tilaisuuden nimi oli…

kirjoittanut Sinikka Tiusanen, kemisti, eläkkeellä SI Pori, julkaistu 6. 9. 2016

Gerda Ryti ja keskipäivän kirkonkellot

Gerda Ryti oli tasavallan presidentin puolisona sotien vaikeina vuosina. Hänen aikansa presidentinlinnan emäntänä 1940–1944 ei ollut edustamista vaan vaikeiden aikojen kestämistä ja itsekuria vaativaa esikuvana olemista. Hän valoi radiopuheissaan rohkeutta ja uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. Hän oli ehkä maan kuuluisin spiritualismin harjoittaja. Suomenruotsalaisen säätyläisperheen tyttärenä Gerda Serlachius kävi tyttökoulua (Helsingissä Laguska skolan ja Viipurissa Svenska fruntimmerskolan…

kirjoittanut Korppi-Tommola, Aura, Pohls Maritta, julkaistu 3. 9. 2016

Toini Eklund, Suomen ensimmäinen naispuolinen metsänhoitaja

Helsinkiläinen Toini Suoma Eklund aloitti vuonna 1918 ensimmäisenä naisena Suomessa metsäopinnot. Hän oli kirjoittanut ylioppilaaksi edellisenä vuonna Helsingin Suomalaisen Tyttökoulun jatkoluokilta. Metsänhoitajaksi Toini valmistui vuonna 1921 ja filosofian kandidaatiksi 1930. Pettyneenä työtehtäviinsä metsähallituksessa hän siirtyi opettajaksi. Metsäopinnot Toini Eklund aloitti vuonna 1918 itsenäistyneessä, mutta katkeran vapaus- ja kansalaissodan kuohuttaneessa Suomessa. Toinin luokkatoverit Helsingin Suomalaisessa Tyttökoulussa ihmettelivät…

kirjoittanut Pia-Maria Thomssen, julkaistu 29. 8. 2016

Pirkko Arola – Akaalainen kauppaneuvos työllisti satoja naisia

Kartanonemäntä Pirkko Arola perusti vuonna 1948 kutomon, jotta juurikaspelloilla työskennelleille naisille saatiin sadepäiviksi ja talveksi tekemistä. Arolan kutomosta tuli suomalainen menestystarina, ja sen värikästä johtajaa muistellaan yhä lämpimästi. Näin Pirkko Arola kertoi kutomonsa toiminnasta sen alkuvaiheessa 1949: ”Jotta näille viljelyksille saataisiin ammattitaitoista työväkeä, oli välttämätöntä saada työvoima vakinaistetuksi ja varatuksi sille läpi vuoden sopivaa työtä.…

kirjoittanut Kirjoittanut SI Akaan työryhmä: Pirkko Arolan miniä Maila Arola, Minna Kalliainen, Katariina Romppainen ja Eva von Wehrt, julkaistu 20. 8. 2016

Anni Walden – sotakummivaliokunnan puheenjohtaja, kenraalitar

Puolustusministeri, jalkaväenkenraali Rudolf Waldenin puoliso Anni Walden toimi vuosina 1940 – 1945 Mannerheimin Lastensuojeluliiton sotakummivaliokunnan puheenjohtajana. Sotakummitoiminta laajeni hänen johdollaan nopeasti paitsi kotimaassa myös ulkomailla, erityisesti Ruotsissa. Tämä järjestelmä oli merkittävä lisä sotaorpojen huollolle valtion maksamien eläkkeiden lisäksi. Anni Konkola syntyi vuonna 1885 jämsäläisen tilanomistajan, valtiopäiväedustaja Severus Konkolan (1857 – 1898) ja hänen puolisonsa Hilma…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 14. 8. 2016

Järjestösihteeri Alma Mäkelä – Piikkomekkotyttö

Karkeassa rohdinpuvussaan, piikkomekossa, seitsemäntoistavuotias Alma Mäkelä lähti vuoden 1916 syksyllä kävelemään seitsemän kilometrin taivalta Rotmosta ison tien varteen. Ilmajoelle Perhosta poikkimain tuohon aikaan taisi kulkeminen olla hieman vaivalloista. Muun kaipaavan kotiväen joukosta Alman veljen vaimo kertoi seuranneensa matkan etenemistä metsänreunaan asti ajatuksin, että mitenkähän tuo lapsiraukka maailmalla selviää. Hän kertoi eläessään minulle Alman sen aikaisesta…

kirjoittanut Inkeri Sipola, julkaistu 11. 8. 2016

Salme Vannas – silmätautiopin professori

Salme Vannas oli monipuolinen silmäsairauksien tutkija ja leikkausmenetelmien kehittäjä, joka toi jo varhain mikroskoopin käytön silmäleikkauksiin. Hän oli myös silmäsairauksien tutkimusta tukevan Silmäsäätiön perustajia ja sen pitkäaikainen puheenjohtaja. Toimittuaan apulaislääkärinä Helsingissä Kivelän sairaalan silmätautiosastolla vuosina 1948 – 1949 Salme Vannas, tuolloin Salomaa, siirtyi apulaislääkäriksi Helsingin yleisen sairaalan silmätautiosastolle. Siellä hän teki väitöskirjan hepariinin paikalliskäytöstä silmäsairausia…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 7. 8. 2016

Signe Relander – presidentin puoliso

Kielitaitoisena ja tyylikkäänä Signe Relander oli edustava puoliso ulkomaanmatkoja harrastavan presidentin rinnalla. Maan ensimmäisen naisen tehtävän hän käsitti enemmän näkyväksi kuin kuuluvaksi rooliksi eikä hän ottanut julkisesti kantaa politiikkaan. Vielä käydessään Helsingin ruotsinkielistä tyttökoulua Signe Österman tapasi samaan pihapiiriin muuttaneen opiskelijan Lauri Kristian Relanderin. Nuoret menivät kihloihin morsiamen ollessa vasta 15-vuotias; avioliitto solmittiin sulhasen saatua…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 4. 8. 2016

Tuula Peltonen – tiukkapipoisesti naisten, mutta ennen kaikkea tasa-arvon asialla

”Olen keskustalaisen kodin kasvatti ja isällä oli luottamustehtäviä kunnan tasolla. Opiskeluaikana aktivoiduin yhteiskunnallisesti ja kokeilin vähän aikaa myös kokoomusta, koska silloinen poikaystäväni oli kokoomuslainen. Harjoittelin julkista vaikuttamista kirjoittamalla kolumneja alueen valtalehteen, Keskisuomalaiseen. Vuonna 2000 sekä SDP että kokoomus pyysivät minua kunnallisvaaliehdokkaaksi. Luin puolueiden ohjelmia netistä ja vertailin niitä keskenään. SDP:n ohjelma oli parempi, ja niin…

kirjoittanut Merja Minkkinen, julkaistu 31. 7. 2016

Armi Kuusela – kauneuskuningatar, Miss Universum

Vaalea Armi Kuusela valittiin Yhdysvalloissa Miss Universumiksi Suomen olympiavuonna 1952. Kauneuskuningattaren rakkaustarinaa filippiiniläisen liikemiehen kanssa ja hänen kasvavan perheensä elämää seurattiin herpautumattoman kiinnostuneesti aikakauslehdistön välityksellä. Armi Kuusela valoi sodan jälkeen niukoissa oloissa elävälle kansalle uskoa huomiseen ja edesauttoi Suomen pyrkimyksiä sitoutua henkisesti yhä lujemmin länteen. Armi Kuusela kuuluu kaikkein rakastetuimpiin suomalaisiin kauneuskuningattariin. Hänen nousuunsa ei…

kirjoittanut Marjatta Hietala, julkaistu 27. 7. 2016

Jenny af Forselles – kansanedustaja, kouluneuvos

Jenny af Forselles kuului niihin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun naisiin, jotka hyvän koulutuksen saaneina halusivat parantaa maailmaa ja astuivat julkiseen elämään, mutta jotka saamansa kasvatuksen takia vierastivat politiikanteon kovimpia muotoja. Tämän vuoksi he työskentelivät julkisen ja yksityisen rajalla saadakseen aikaan yhteiskunnallisia muutoksia. Jenny af Forselles oli Suomen ensimmäisiä akateemisen koulutuksen saaneita naisia. Hän valmistui…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 21. 7. 2016

Seija Sihvola – lasten terveyden edistäjä, filosofian tohtori

Filosofian tohtori Seija Sihvola on edistänyt lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia monella tavalla toimittajana, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmapäällikkönä, tutkijana sekä kirjoittamalla yleistajuisia teoksia ja oppikirjoja. Hän on ollut taustavaikuttajana kansanterveystyötä linjattaessa erityisesti 1990-luvulla ja terveystiedon opetusta kehitettäessä 2000-luvulla. Seija Sihvolan (o.s. Rantio) elämä oli vähällä päättyä jo seitsemänvuotiaana, kun hän mäkeä laskiessaan jäi kuorma-auton alle.…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 21. 7. 2016

Sirkka Hämäläinen – Euroopan keskuspankin jäsen, Suomen Pankin pääjohtaja

Sirkka Hämäläinen on pitkän linjan kansantalouden asiantuntija ja päätöksentekijä. Hän työskenteli valtaosan urastaan Suomen Pankissa, jonka johtokuntaan hän nousi vuonna 1991. Pankin pääjohtajaksi hänet nimitettiin 1992, jolloin Suomi oli ajautunut toisen maailmansodan jälkeisen ajan pahimpaan lamaan. Hämäläinen luotsasi maan Euroopan rahaliittoon. Hän oli vuosina 1998 – 2003 Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsen. Valmistuttuaan ekonomiksi vuonna…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 15. 7. 2016

Alli Paasikivi – tasavallan presidentin puoliso, vapaaehtoisen sosiaali- ja lastensuojelutyön tukija

Alli Paasikivi oli edustava ja julkisuudesta nauttiva tasavallan presidentin puoliso, joka osasi toimia myös välittäjänä valtakunnan johtopoliitikkojen ja äkkipikaisen presidentin välillä. Alli Paasikiven, koko kansan ”Alli-tädin”, tuella perustettiin useita vapaaehtoista lastensuojelutyötä tukevia rahastoja ja säätiöitä. Valistuneen suutarin tytär Alli Valve (vuoteen 1907 Hildén) sai käydä maan parhaimpiin kuuluvaa Helsingin Suomalaista yhteiskoulua, josta hän erosi 1900…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 9. 7. 2016

Pirjo Mäkelä – Kansanterveyslaitoksen osastonjohtaja, akateemikko

Pirjo Mäkelä saavutti 1960-luvulla kansainvälisesti arvostetun aseman molekyylibiolääketieteen tutkijana ja lasten aivokalvontulehdusta ehkäisevän rokotteen kehittäjänä. Hän toimi vuodesta 1965 kolme vuosikymmentä Kansanterveyslaitoksen bakteriologian osaston johtajana ja teki laaja-alaista tutkimustyötä ja kehitti alan henkilökunnan koulutusta muun muassa julkaisemalla useita oppikirjoja eri aloilta. Kirjoituksissaan hän kosketteli ydinsodan terveysvaaroja, lääkärin etiikkaa ja kehitysmaiden rokotusohjelmia. Lahtelaisen opettajapariskunnan tytär Pirjo…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 5. 7. 2016

Varpu Sintonen – naisena muuttuvassa kirkossa ja yhteiskunnassa

Varpu Sintonen on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja paikallisvaikuttaja, joka on tehnyt elämäntyönsä Kymin seurakunnassa Karhulassa. Kirkon piirissä tehdyn pitkän uran ohella hän on myös toiminut toimittajana ja aktiivisena mielipidevaikuttajana paikallisissa sanomalehdissä. Jo opiskeluajoista lähtien vähempiosaisten aseman puolustaminen on ollut Sintoselle tärkeää, ja myös hänen valintaansa ottaa pappisvihkimys vaikutti erityisesti toive toimia kirkossa tasa-arvon edistäjänä.…

kirjoittanut Sara Jormakka, julkaistu 1. 7. 2016

Annikki Suviranta – sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosaston osastopäällikkö, kodin taloustieteen dosentti

Annikki Suviranta oli ensimmäinen nainen, joka nimitettiin osastopäällikkötasoiseen virkaan ministeriössä. Johtaessaan sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosastoa hän oli ideoimassa sosiaalipolitiikan keskeisiä kysymyksiä käsitteleviä tutkimushankkeita. Hän kehitti sosiaalimenojen tilastointia, ja hänen johtamansa tutkimushankkeet palvelivat päätöksentekijöitä lainsäädäntötyössä. Varsinkin palkattoman kotityön arvoa koskeva tutkimus on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta!

kirjoittanut Riitta Säntti, julkaistu 23. 6. 2016

Sirkka Pykäläinen – äitini

Raks, raks, raks. Laskukone raksuttaa talvisena lauantai-iltana vuonna 1962 Munkkiniemen kodissamme. Äitini istuu ruokapöydän äärellä mappeja selaten ja mustakantisiin tilikirjoihin tapahtumia kirjaten. Debet ja kredit. Minä istun äitiä vastapäätä ja lasken kuitteja nauhakoneella. Raks, raks, raks… Äitini Sirkka Pykäläinen syntyi vuonna 1926 Jokioisten Pellilässä äitinsä kotitalon salissa. Hän muutti 3-vuotiaana vanhempiensa kanssa Helsinkiin ja perhe…

kirjoittanut Pykäläinen-Syrjänen Ritva, julkaistu 21. 6. 2016

Hilda Käkikoski – kansanedustaja, opettaja, kirjailija

Opettaja ja kirjailija Hilda Käkikoski oli Suomalaisen Puolueen tärkeimpiä puhujia valmistauduttaessa ensimmäisiin eduskuntavaaleihin 1906 – 1907. Hän esiintyi yhdessä J. R. Danielson-Kalmarin ja J. K. Paasikiven kanssa ja otti kantaa niin perustuslakiin, kunnalliseen äänioikeuteen ja työväenkysymykseen kuin raittiuteen, naisasiaan ja äidinkielen sekä uskonnon merkitykseenkin. Käkikoski valittiin valtiopäiville Uudenmaan vaalipiirin suurimmalla äänimäärällä. Hilda Käkikoski valittiin 1907…

kirjoittanut Eeva Ahtisaari, julkaistu 17. 6. 2016

Sirkka Nukari – elämän kaikki valinnat kotitilan hyväksi

– Omassa elämässäni olen tehnyt kaikki valintani ja ratkaisuni kotitilani hyväksi. Elämä on ollut täyteläistä, paljon työtä, mutta paljon myös juhlan ja hauskuuden hetkiä. Hienoa on ollut nähdä maatalousalan työmenetelmien ja välineiden huikea kehitys ja tiedon lisääntyminen. Täytyy sanoa kuin Niskavuoren vanha emäntä, että minulle onni on sitä, kun vilja kasvaa niin, että korvissa kohisee.…

kirjoittanut Tuula Heinänen, julkaistu 15. 6. 2016

Sisko Ruokolan tarina

Sisko Ruokola (o.s. Pulkkinen) syntyi Sodankylässä 7.4.1931. Isä oli räätäli, äidin vastuulla oli OP:n kassa paikkakunnalla. Myöhemmin äiti toimi OP:n johtajana Sodankylässä. Äiti oli myös mukana isän räätälin työssä. Perheeseen syntyi kolme lasta, kaksi poikaa ja tyttö, Raili Sisko Kristiina. Koti sijaitsi keskellä kylää ja kaikki siellä tunsivat toisensa. Lapinmaan kauppa sijaitsi aivan kodin vieressä.…

kirjoittanut Ulla Moilanen-Pyhtinen, julkaistu 4. 6. 2016

Aune Ylppö – hammaslääketieteen tutkija ja professori

Aune Ylpöstä tuli Suomen toinen naispuolinen hammaslääketieteen tohtori vuonna 1934. Hän aloitti röntgenkuvausten käytön sairaalloisen purennan tutkimuksessa ja kiinnitti ensimmäisenä Suomessa huomiota proteesin aiheuttamiin puheongelmiin. Hän oli myös Naishammaslääkäriyhdistyksen perustaja ja sen alkuaikojen kantava voima ensimmäisenä puheenjohtajana. Aune Ylppö kasvoi Akaassa 12-lapsisessa maanviljelijäperheessä, josta lapset lähetettiin koulutielle. Aune Ylppö saapui Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1918 ja…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 30. 5. 2016

Marjatta Hietala – yleisen historian professori, kaupunki- ja innovaatiohistorian tutkija

Molempien vanhempieni ja isovanhempieni sukujuuret ulottuvat Johannekseen, Kaijalan kylään ja Johanneksen edustalla oleviin saariin. Johannes (nykyään Sovietsk) on rannikkopitäjä, 25 kilometriä Viipurista etelään. Kylästä on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja ja esineitä. Se sijaitsi Rokkalanjoen rannalla (kartoissa Kosenjoki) ja 1939 siellä oli 151 taloa, kaksi kansakoulua, osuuskauppa, suojeluskuntatalo ja nuorisoseuran talo. Ensimmäinen merkintä maakirjoissa Puusa-talosta Kaijalan kylässä…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 22. 5. 2016

Eeva Alha- tyttö- ja naistyön uranuurtaja ja naispappeuden kannattaja

Eeva Alha työskenteli yli 30 vuotta Suomen Nuorten Kristillisen Liiton, nykyisen Nuorten Keskuksen, tyttö- ja naistyön eri tehtävissä. Hän toimi myös Kenttäviesti- ja Nainen ja Elämä -lehtien päätoimittajana ja kirjoitti ahkerasti erilaisia julkaisuja koskien naisten ja tyttöjen asemaa kirkossa ja yhteiskunnassa. Alha näki työnsä nais- ja tyttötyönsihteerinä olleen toiminnan järjestämisen ja kehittämisen lisäksi myös parantaa…

kirjoittanut Aino Laine, julkaistu 19. 5. 2016

Hilkka Pietilä – YK-liiton pääsihteeri, tietokirjailija, kansalaisaktivisti

Suomen YK-liiton pitkäaikainen pääsihteeri Hilkka Pietilä on vuosikymmenten ajan välittänyt tietoa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) toiminnasta luennoiden ja kirjoittaen erityisesti YK:n roolista kehityskysymyksissä ja naisten aseman parantamisessa. Kansainvälinen toiminta on vienyt Pietilän pohtimaan ihmisenä elämisen ja ihmiskunnan yhteisiä ongelmia. Näitä asioita käsittelevissä kirjoissaan hän etsii ratkaisuja ongelmiin ja paluuta ihmisarvoa korostavaan ja luonnonläheisempään elämäntapaan. Lue koko…

kirjoittanut Aili Nenola, julkaistu 17. 5. 2016

Märta Donner – lastenneurologian kehittäjä, professori

Lastenneurologian erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti Märta Donner (1922-2013) tuli tunnetuksi merkittävänä kehitysvammaisten lasten hoidon ja diagnostiikan kehittäjänä. Hän toimi Helsingissä Lastenklinikan lastenneurologian ja EEG:n erikoislääkärinä vuosina 1962 – 1977 ja konsultoi sen jälkeen vuoteen 1985 Länsi-Uudenmaan aluesairaalassa muiden sairaaloiden lastenneurologiapotilaiden hoitoa. Märta Donner pääsi ylioppilaaksi keväällä 1940 ja aloitti lääketieteen opiskelut. Jatkosodan aikana hän…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 14. 5. 2016

Carolina Moesböll – ravintoloitsija, Lahden kirjaston perustamiseen vaikuttanut naisyrittäjä

Hollolan pitäjän Lahden kylässä ei ollut kovin montaa yleistä kokoontumispaikkaa 1800-luvulla. Vuonna 1872 sai heinolalainen ravintoloitsija Carolina Moesböll, lahtelaisille Karoliina Moesbell (1814–1883) luvan harjoittaa leipurinliikettä Lahdessa ja ”siinä sivussa pitää ruoka- ja kahvikauppaa reissaaville”. Paikasta tuli Lahden ensimmäinen ravintola ja monien juhlien pitopaikka. Karoliina Moesbell oli tullut Tanskasta tanskalaisen miehensä Carl Emilin kanssa Heinolaan, tuolloin…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 10. 5. 2016

Sylvi Kekkonen – kirjailija

Sylvi Kekkosen hauraalta näyttävä olemus kätki sisälleen voimakastahtoisen naisen. Maan ensimmäisenä naisena Sylvi Kekkonen piti velvollisuutenaan puolisonsa tukemista tämän vaativassa tehtävässä. Hänen oma yhteiskunnallinen osallistumisensa oli lähinnä näyttelyiden ja yhteiskunnallisten rientojen suojelijana toimimista. Kirjailijana Sylvi Kekkonen oli erityisesti vaikutelmien ja lapsen kokemusmaailman kuvaaja. Sylvi Uinon rakkaimmat lapsuudenmuistot olivat Karjalan kannakselta Metsäpirtistä ja Mikkelin läänistä Puumalasta,…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 8. 5. 2016

Olga Auer – kyläkoulun opettajan vaimo ja maatilan emäntä

Esivanhempani Olga, meijerska ja tyttöjen käsityönopettaja, ja Nikolai, kansakoulunopettaja, aloittavat työnsä Multian Sahrajärvellä haaveineen ja toiveineen hyvin erilaisessa Suomessa kuin nyt. Maailman muuttuminen ja sodat koettiin perheen arjessa. Olga antaa esimerkin ja mallin naisen roolista muutosten keskellä 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. On elokuu 1899. Olga, Nikolai ja pieni Teuvo ovat matkustaneet pitkän matkan Sortavalasta Multian Sahrajärvelle,…

kirjoittanut Anneli Kortelainen, julkaistu 5. 5. 2016

Fredrika Wetterhoff – käsityön- ja taidekäsityönopetuksen uranuurtaja

Fredrika Wetterhoff aloitti naisten käsityön ja taidekäsityön koulutuksen Hämeenlinnassa 1880-luvulla, ja hänen perustamansa käsityö- ja kotiteollisuuskoulu saavutti pian tiennäyttäjän aseman. Hänen toimintansa auttoi ratkaisemaan erästä vaikeaa yhteiskunnallista kysymystä, nuorten naisten työllistämistä, ja hän oli aikaansa edellä kohdellessaan kansannaisia ja säätyläisneitejä tasavertaisesti. Saksalaisperäiseen Wetterhoff-sukuun kuulunut Fredrika Wetterhoff vietti lapsuutensa Hattulassa, minne hänen isänsä, laamanni Georg Adolf…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 30. 4. 2016

Tuovi Monola – Lausuntataiteilija, dosentti

Tuovi Heleena Monola syntyi Viipurissa 11.5.1934 ja kuoli 28.11.2010 Oulussa pitkällisen sairauden murtamana. Hän koki evakon kohtalon eikä unohtanut koskaan rakasta Karjalaa. Monolan perhe asettui viimein asumaan Keravalle, missä Tuovi kävi koulunsa. Tutkinnot: Ylioppilas v. 1955 Keravalla, Filosofian maisteri, Helsingin Yliopisto v. 1961, Logonomin tutkinto v. 1961 Filosofian tohtori v. 1976, Puheopin dosentti v. 1979,…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 22. 4. 2016

Salli Hantunen – 105 vuotta täynnä tarmoa

Olen tavannut Sallia säännöllisesti ja ihana tuttavuus on tämä matalaääninen, tomera nainen, josta sain heti vaikutelman, että siinä oli nainen, joka osasi tarvittaessa näyttää kaapin paikan. Olen lukenut Sallin kirjan ”Näin sen olen kokenut”, jonka hän kirjoitti 92-vuotiaana. Kirjan luettuani tiesin ensivaikutelmani osuneen oikeaan. Salli Hantunen on tarkkanäköinen, määrätietoinen ja jämäkkä nainen; kirjassa hän käy…

kirjoittanut Anneli Velho, julkaistu 16. 4. 2016

Ester Ståhlberg – kirjailija, lastensuojelun edistäjä

Ester Ståhlberg loi ensimmäisenä presidentin puolisona toimintatavat presidentinlinnan seuraelämälle. Impulsiivisena taiteilijapersoonana hän pehmensi jäykän ja sulkeutuneen miehensä sosiaalisia ja poliittisia suhteita. Hän oli omana aikanaan myös suosittu kirjailija, mutta kenties merkittävimmän elämäntyönsä hän teki lastensuojelutyön alalla ja Pelastakaa Lapset ry:n perustajana. Vaasan pormestarin tytär Ester Elfving suoritti Oulun ruotsalaisen tyttökoulun jälkeen Suomalaisen jatko-opiston tutkinnon. Hänen…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 8. 4. 2016

Hanna Rothman – lasten päivähoidon kehittäjä, Ebeneser-kodin perustaja

Hanna Rothman toi Saksasta Suomeen fröbeliläisen lastentarha-aatteen ja aloitti lastentarhatoiminnan ja lastentarhanopettajankoulutuksen. Hänen perustamansa Ebeneser-säätiö toimii täydennyskoulutuslaitoksena ja lapsitutkimuksen keskuksena. Isän varhaisen kuoleman takia Hanna Rothman tarvitsi ammatin. Helsingin ruotsinkielisen jatko-opiston johtaja Elisabeth Blomqvist ohjasi hänet työskentelemään pienten lasten kanssa ja innosti häntä lähtemään opiskelemaan Saksaan. Palattuaan kotimaahan Rothman avasi Helsingin Lapinlahdenkadulla vuonna 1883 maksullisen…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 3. 4. 2016

Sodan ajan koululainen – ruustinna Maija-Liisa Lavanko

Maija-Liisa Lavanko s. Roininen syntyi 8.5.1926 Savossa Siilinjärvellä Eeti Roinisen ja Tyyne Roininen s. Pulkkisen perheeseen ensimmäiseksi ja ainoaksi lapseksi. Taivaan Isä otti 29-vuotiaan Tyyne-äidin luokseen Maija-Liisan ollessa 5-vuotias. Isä ja Liisa-taloudenhoitaja pitivät sen jälkeen rakkaudella huolen tyttösestä. 10-vuotiaana Maija-Liisa sai äitipuolen, joka sodan ajan toimi Lapinlahdella olevan suuren Lotta-ravintolan emäntänä. Isä oli Kuopion Karjanmyyntiosuuskunnan…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 28. 3. 2016

Kerttu Kujala – Martta-aktiivi ja monitoimija

Espoolainen Kerttu Kujala tunnetaan rohkeana ja aikaansaavana moneen toimeen tarttujana. Työura alkoi kansakoulunopettajana ja jatkui sittemmin perheyrityksissä. Ennen muuta hän on kuitenkin ollut aktiivinen monenlaisessa vapaaehtoistyössä ja harrastustoiminnassa. Näistä keskeisin on ollut elämänmittainen jäsenyys Marttajärjestössä, johon on sisältynyt paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen tason luottamustoimien lisäksi kansainvälisiä kontakteja ja avustustyötä. Kerttu Orvokki syntyi 24.3.1936 Helsingin Naistenklinikalla…

kirjoittanut Katariina Sokka, julkaistu 23. 3. 2016

Tuomi Elmgren-Heinonen – kirjailija, tapakulttuurin opettaja

Tuomi Elmgren-Heinonen oli laulaja, menestyvä nuorisokirjailija ja Uuden Suomen toimittaja. Tutkijankykynsä hän osoitti vuonna 1938 ilmestyneessä Toivo Kuulan elämäkerrassa. Toisen maailmansodan jälkeen hänestä tuli maan tunnetuin tapakulttuurin tuntija ja opettaja. Hänen 1954 ilmestynyt laaja, hakuteostyyppinen oppaansa Käytöksen kultainen kirja oli menestys, josta otettiin useita painoksia. Suuren yleisön tapakulttuurin tutkijana ja opettajana tunteman Tuomi Elmgren-Heinosen äiti oli…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 21. 3. 2016

Pirkko Erkkilä – tieni messuyrittäjäksi

Työ mainostoimistoissa 40 vuotta sitten oli viime hetken päätöksien aiheuttaman sekasortoisen kiireen täyttämää selviytymistä päivästä toiseen. Päätin irrottaa itseni tuosta oravanpyörästä ja ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi aivan toiselle alalle – kukkakauppiaaksi. Vuoden kokemuksen jälkeen olin kuitenkin valmis siirtymään lähemmäksi aikaisempaa osaamisaluettani ja perustin sopivantuntuisen kumppanin ilmaannuttua av-alan yrityksen. Tällä tiellä kasvoin sitten eteen tulleisiin tilaisuuksiin tarttumalla…

kirjoittanut Pirkko Erkkilä, julkaistu 11. 3. 2016

Marja Rysä – koulua ja koulunuudistusta koko elämä

”Puhuimme oppikoulukysymyksestä, joka on tämän hetken polttavimpia, onhan oppikoulukomitea jo saanut ehdotuksensa valmiiksi. Linjajako, läksytön maanantai, oppikurssien osittainen supistaminen kangastavat onnellisen kouluajan tunnusmerkkeinä mielissämme. Turha toivo! Me saamme vielä kirjoittaa vanhanaikaisen ylioppilaskirjoituksen. Millainen on nykyaikainen ylioppilas? Hän on uhrannut kahdeksan elämänsä parasta vuotta kuluttamalla oppikoulun penkkiä. On ehkä oppinutkin jotakin, muutamia vuosilukuja, logaritmisääntöjä ja erikielisiä…

kirjoittanut Marja Anneli Rysä o.s. Hiltunen, julkaistu 7. 3. 2016

Sirkka Keränen – intohimona tieteellinen tutkimus

Sinnikäs. Periksi antamaton. Selviytyjä. Ennakkoluuloton. Utelias. Ahkera. Kunnianhimoinen. Motivoitunut. Pätevä. Palkittu… Kainuussa syntynyttä, kansainvälisen tutkijauran Suomessa tehnyttä Sirkka Kerästä luonnehtimaan ei yksi adjektiivi riitä. Eikä edes kymmenen, sillä niin tiivis ja mielenkiintoinen on ollut hänen työuransa laborantista virusten molekyylibiologian kautta hiiva- ja solubiologian tutkijaksi. Lue lisää Sirkka Keräsen elämästä!

kirjoittanut Maija Kauppinen, toimittaja, julkaistu 4. 3. 2016

Liisa Ahola – terveyssisarena Kainuussa 1950-luvulla

1950-luvulla Kainuun terveystilanne, samoin koko Pohjois-Suomen, oli muuta maata heikompi johtuen elinolojen niukkuudesta, hygienian heikosta tasosta, epäterveellisista ruokailutottumuksista, erityisesti eläinrasvojen ja suolan runsaasta käytöstä sekä miesten runsaasta tupakoimisesta. Myös sota vaikutti terveystilanteeseen. Monet miehet olivat rintamalla 4-5 vuotta ja jotkut nuoret miehet olivat lähes neljänneksen elämästään rintamalla. Kaikesta oli pulaa. Elintarvikkeiden säännöstelyllä turvattiin peruselintarvikkeiden saanti…

kirjoittanut Liisa Ahola s. Oilinki, julkaistu 29. 2. 2016

Vappu Taipale – tavoitteena maailmanrauha, hyvä vanhuus ja mielenterveys

Isäni kaatui talvisodassa jo ennen syntymääni enkä koskaan ehtinyt nähnyt häntä. Ei ihme, että rauhanliike on nuoresta saakka ollut minulle tärkeä. Äiti palasi isän kuoleman jälkeen kotikaupunkiinsa Vaasaan, missä asuimme isovanhempien kanssa. Olen kasvanut isossa suvussa, jossa oli paljon serkkuja ja tätejä. Pidämme vieläkin tiiviisti yhteyttä. Feminismiä opetti isoäiti, emansipoitunut kansannainen, joka itse kävi vain…

kirjoittanut Merja Minkkinen, julkaistu 26. 2. 2016

Saara Heikkinen – se on selvittävä ja selvitään

Saara Heikkinen syntyi 1947 Koillismaalla isoon maataloon. Heikkinen oli perheen esikoinen ja kaikki seuraavat lapset (kuusi kappaletta) olivat poikia. Maatalossa vanhemmilla riitti töitä, kiireisinä aikoina avuksi otettiin piikoja ja renkejä. Heikkisen ympärillä oli iso suku ja kaikki osallistuivat kasvatukseen omalla tavallaan, mutta mummo kasvatti ja hoiti Saaran. Mummolta Heikkinen omaksui myös elämän arvot: rehellisyys, siisteys,…

kirjoittanut Ulla Moilanen-Pyhtinen, julkaistu 24. 2. 2016

Kansakoulun opettaja Eeva Hanna Rantala

Äiti syntyi Hollolan Lahdessa vuonna 1900. Monien vaiheiden jälkeen hän siirtyi Ylitornion Pessalompolon opettajaksi vuonna 1926. Hän halusi etäisyyttä hirveisiin sisällissodan tapahtumiin ja muutosta sinänsä. Pessalompolon johtokunnalla ei pysynyt kynät kädessä, kun pätevä, Jyväskylän seminaarin käynyt nuori opettaja hakeutui Perä-Pohjolaan. Äitini Eeva Hanna Nikula ei tiennyt Lapista mitään. Hän luuli porojenkin oleilevan navetassa. Valinnan jälkeen…

kirjoittanut Lanko-Pekka, ent. Rantala, julkaistu 16. 2. 2016

Nora Pöyhönen – Haapaveden emäntäkoulun perustaja

Nora Pöyhönen syntyi 16.7.1849 Liperin kirkkoherra A.J. Europaeuksen kymmenlapsiseen perheeseen. Europaeuksen toinen puoliso, Noran äiti, Selma Augusta Lampa kuoli vain kuukauden kuluttua nuorimman lapsen syntymästä. Kirkkoherra Europaeus kuoli jo vuonna 1870. Isänsä kuoleman jälkeen Nora Pöyhönen ja sisarensa Thekla lähtivät opiskelemaan Jyväskylän seminaariin, mutta heikentyneen terveyden vuoksi Pöyhönen joutui pian luopumaan opinnoista. Hänen tiedetään tämän…

kirjoittanut Kaisu Kynkäänniemi, julkaistu 15. 2. 2016

Rosa Emilia Clay – opettaja, kuoron- ja näyttämönjohtaja

Rosa Emilia Clay oli ensimmäinen Suomen kansalaisuuden saanut afrikkalainen. Hän muutti kuitenkin jo nuorena edelleen Yhdysvaltoihin, missä hän loi Lemberg-nimisenä uran amerikansuomalaisen työväenliikkeen harrastustoiminnoissa. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta!

kirjoittanut Antero Leitzinger, julkaistu 5. 2. 2016

Sirkka Mäki – tekstiilitehtailijasta kirjanpitäjäksi

Sirkka Mäki syntyi syksyllä 1913 Väisäsen perheeseen, jossa äiti oli ompelija ja työllisti jo muitakin naisia. Tuolloin osa naisista tuli ompelemaan perheen yhden huoneen ja keittiön kotiin. Koti oli rautateillä työskentelevän isän työsuhdeasunto. Asunnon huoneessa otettiin ompelukoneet esille aamulla työpäivän alettua ja siirrettiin syrjään työpäivän päätteeksi. Sirkka väittää saaneensa pistoksen tekstiilialalle kaksiviikkoisena. Hän oli eräänä…

kirjoittanut Tiina Mäki, julkaistu 2. 2. 2016

Zaida Eriksson-Lihr – Allergiasairaalan perustaja

Kirjoitus Zaida Eriksson-Lihristä oli ollut mielessäni jo pitkään. Asia sai uutta virikettä, kun serkkuni Jyrki Ritvala lähetti minulle toukokuun 2010 alussa Pikku Matti -nimisen lastenlehden ruotsinkielisen numeron 10 vuodelta 1931. Siinä on nimittäin kertomus ”När kycklingarna valde sig en mor”, jonka kirjoittaja oli Elli Hiidenheimo, isosisäni Artturi Hiidenheimon toinen puoliso. Lehti toi esiin uuden ja…

kirjoittanut Arno Forsius, julkaistu 28. 1. 2016

Irma Arminen – kansakoulun opettaja

Kansakoulun opettaja Irma Arminen, os. Puonti oli 156-senttinen. Hänellä oli ruskea, kihara tukka ja toisessa silmässään aavistus ruskeaa väriä. Hän jäi täysorvoksi 15-vuotiaana ja samalla nuorempien sisarustensa huoltajaksi. Hänestä kehittyi merkittävä opettajavaikuttaja Helsingissä. Hän oli naisasianainen, edistysaatteen kannattaja ja ihailtu opettaja. Hänellä oli laaja ystäväpiiri. Meitä kahta tytärtään hän kannusti monin tavoin ja auttoi nuorempia…

kirjoittanut Hilkka Lehtonen, professori emerita, TKT, arkkitehti Safa, julkaistu 18. 1. 2016

Miina Sillanpää – vahva kansalaisvaikuttaja

Miina Sillanpää muistetaan ensisijaisesti siitä, että hänestä tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri. Hän oli apulaissosiaaliministerinä Väinö Tannerin hallituksessa vuosina 1926–1927. Mutta Miina Sillanpää oli myös paljon muuta, merkittävä kansalaisvaikuttaja ja edelläkävijä monessa asiassa. Miina Sillanpään elämä on huikea tarina köyhän torpan tytöstä tehtaantyöläiseksi, piiaksi ja palvelijattareksi ja siitä palvelijattarien aseman parantajaksi, toimittajaksi, kansanedustajaksi, ministeriksi ja…

kirjoittanut Ulla Numminen, julkaistu 15. 1. 2016

Edith Bergholmin elämäntyönä Porvoon Naisopisto

1867 Edith Bergholmin isä oli Borgå Lyceumin rehtori, professori Karl Axel Bergholm ja äiti Ida Augusta os. Roschier. Edith Bergholm innostui nuoruudessaan naisasialiikkeestä ja oli huolissaan nuorten naisten koulutus- ja työmahdollisuuksista varsinaisen koulunkäynnin jälkeen. Ollessaan oppikoulun opettajana Edith Bergholmia alkoi askarruttaa koulun yksipuolisuus. Hänelle selvisi, että oli perustettava koulu, joka ei perustu pelkästään älyn kehittämiseen,…

kirjoittanut Sirkka Söderlund, rehtori, FM, MBA, Helsinki, julkaistu 2. 12. 2015

Sirkka Littow – kulttuurin suurkuluttaja

Miellyttävä, tyylikäs, hillitty, iätön. Luonnehdinta kertoo 85-vuotiaasta zonta-sisarestamme Sirkka Littowista. Hän osallistuu Oulun Zonta-kerho I:n kokouksiin aina kun mahdollista. Kun useimmat meistä tulevat autolla, hän pyöräilee paikalle sään ja kelin salliessa. Sirkka Littow, o.s. Hyyryläinen, on kotkalaisen, juuriltaan savolaisen puusepän ja talonrakentajan neljästä lapsesta vanhin. Perheessä oli kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Vanhemmat pitivät…

kirjoittanut Eva-Liisa Nikula, julkaistu 1. 12. 2015

Eeva-Liisa Siltala – monipuolinen toiminnan nainen

Eeva-Liisa Siltala kuuluu niihin – toivottavasti ei harvinaisiin – ihmisiin, joilla on halu ja kyky nähdä kaikissa asioissa hyvät puolet tai ainakin jotakin myönteistä. Tuo elämänasenne on näkynyt siinä, miten hänen elämässään on ollut ja on edelleen keskeistä toisten hyväksi toimiminen. Zonta-sisarestamme ja kerhomme Oulun Zonta-kerho I:n perustajajäsenestä piirtyy aidon kristityn ja lähimmäisen kuva. Eeva-Liisa Siltala syntyi…

kirjoittanut Tellervo Luukkonen, julkaistu 26. 11. 2015

Piia Vähäsalo – pelastusalan First Lady

Uranuurtava, jämäkkä, avoin, yhteistyökykyinen ja maanläheinen. Nämä ovat muutamia niistä adjektiiveista, jotka ovat hyviä kuvaamaan Piia Vähäsaloa, joka valittiin pelastusjohtajaksi ensimmäisenä naisena Suomesta. Vähäsalo on myös vaimo ja kahden lapsen äiti. Piia Vähäsalo syntyi 22.10.1972 Keski-Pohjanmaalla, Kokkolassa yrittäjäperheeseen. Perheeseen kuuluu isosisko ja pikkuveli. Vanhemmat ja molemmat sisarukset ovat yrittäjiä. Koti opetti yrittäjyyteen ja antoi työnteon mallin. Vähäsalon…

kirjoittanut Sirpa Suomalainen ja Mira Leinonen, julkaistu 25. 11. 2015

Orvokki Hiltusen elämää: Pommikoneet lapsuuden taivaalla Kuusamossa

Orvokki Hiltunen kertoo: ”Raskaiden pommikoneiden kumea ääni jäi pelottavana mieleen jatkosodasta. Koneita riitti Kuusamon taivaalla, kun Oulua kuumimmillaan pommitettiin. Pusikkoon juostiin ilmahälytysten aikana. Erään kerran naapurin emäntä huusi: ’Sisko, Sisko vahtaa niitä koneita, että minä saan juosta!’ Koulussa mentiin muurin viereen ilmahälytysten tullessa.” Äidilläni oli aina pari ompeluoppilasta oppimassa käsityöllä elämisen taitoja. Äiti Liisa Späd s.…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 24. 11. 2015

Naisissa maaseudun voima -tunnus toteutui Wilma Ehon elämässä

Wilma Ehon juuret olivat tukevasti uusmaalaisessa maaperässä. Isä Väinö Rikhard Tikkala, ent. Silfvast oli talonpoikaissukua, jonka esipolvet tunnetaan vuosisatoja taaksepäin Artjärven Männistön kylästä ja Lapinjärven Vasarankylästä. Myös äiti Ida Olivia oli vanhaa lapinjärveläistä Eskolan sukua Porlammilta. Wilman isoisän isoäiti Lisa Matintytär Silfvast oli Jean Sibeliuksen isoisän, raatimies Johan Sibeliuksen serkku. Erilaisten elämänvaiheiden takia Wilman vanhemmat…

kirjoittanut Auli Eho, tytär, julkaistu 23. 11. 2015

Iida ja Vieno Jaatinen – äidin ja tyttären tarina

Helluntainalusviikolla alkoi Karjalankannaksella rytistä. Pian kantautui tykkien jyske Laatokan koillispuoleltakin. Siitä huolimatta pyrimme jatkamaan normaalia maalaistalon elämää. Heinäntekoaikaan kylläkin jo pohdimme: ”Kenenkähän lehmät näitäkin heiniä syövät?”

Syyskuun neljäntenä tehtiin aselepo. Vaikkeivät rauhan ehdot olleet vielä tiedossa, isän mielestä oli varmuuden vuoksi lähdettävä ajamaan lehmiä länttä kohti. Lue Nuoren Vieno Jaatisen muistelmat siirtolaisuudesta ja siitä, kuinka elämä jatkui sodasta huolimatta eteenpäin.

kirjoittanut Vieno Myllylä, julkaistu 18. 11. 2015

Eila Rummukainen – vaikeuksien läpi sosionomiksi

Eila Rummukainen teki pitkän uran sosiaalityössä, missä hän on paneutui vaikeuksissa olevien perheiden ja aivan erikoisesti apua tarvitsevien lasten asioihin. Rummukaisen oma tie sosionomiksi ei suinkaan ollut helppo, mutta omien kokemustensakin nojalla hänellä oli työssään kyky ymmärtää vaikeuksiin joutuneita. Eila Elina Rummukainen, o.s. Tokola, syntyi 14. syyskuuta 1925 Kannuksessa. Hänen kotinsa, Tokolan maalaistalo, sijaitsee Välikannuksessa Lestijoen varressa…

kirjoittanut Tellervo Luukkonen, julkaistu 13. 11. 2015

Fanni Luukkonen -lottien keulakuva

Fanni (Fanny) Luukkonen oli kotoisin Oulusta, jossa hän kävi viisi luokkaa Oulun Suomalaista Tyttökoulua. Luukkonen jatkoi 16-vuotiaana opintojaan Helsingin suomalaisesssa jatko-opistossa. Hän halusi jo nuorena opettajaksi. Luukkonen valmistui kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarista vuonna 1906 ja suoritti opettajakokeet Jyväskylässä vuonna 1912. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli kansa- ja oppikoulussa sekä työväenopistossa Oulussa. Luukkosen pätevyys huomattiin ja koulutoimen ylihallitus…

13. 11. 2015

Margareta Paschinsky – Vaasan Sotilaskotiyhdistyksen kantava voima

Margareta Paschinsky o.s. Renlund syntyi Luodossa, lähellä Pietarsaarta. Nuorena tyttönä hän muutti Vaasaan ja kävi ammattikoulun keittäjälinjan. Paschinsky kouluttautui lisää alalla ja pääsi Helsinkiin töihin hotellin kylmäköksi. Helsingistä hän kuitenkin hakeutui takaisin Vaasaan ja siirtyi Vaasan keskussairaalan keittiölle töihin. Tämän jälkeen Paschinsky päätti vaihtaa ammattia ja kävi apuhoitajakurssin. Myöhemmin hän kouluttautui sairaanhoitajaksi. Sairaanhoitajana Paschinsky pysyi uskollisena Vaasan keskussairaalalle eläkkeeseensä…

kirjoittanut Hellevi Kaminen, julkaistu 3. 11. 2015

Terhi Nieminen-Mäkynen – vahva vaikuttaja kotimaassa ja kansainvälisesti

Myös Terhi Nieminen-Mäkysestä oli tullut 50 vuoden aikana kosmopoliitti. Hän oli rakentanut merkittävän uran Suomessa ja kansainvälisesti. 1960-luvulla alkanut kunnallisvaltuutetun työ jatkui 20 vuotta. Sen lisäksi hän toimi kansanedustajana vuosina 1975 – 1983. Jäätyään pois eduskunnasta hänestä tuli kansainvälisen siviilikriisinhallinnan taitaja Kosovossa ja Afganistanissa. Kaiken aikaa hän toimi myös kolmannen sektorin osaajana ja se työ jatkuu…

kirjoittanut Timo Martikainen, julkaistu 2. 11. 2015

Elli Palm – ompelija, kotiäiti

Elli Palm on Viipurista evakkona Helsinkiin asettunut romanimatriarkka. Kahdeksan oman lapsensa, puolen kymmenen kasvattilapsensa, 24 lastenlapsensa sekä 22 lastenlastenlapsensa suursuvun keskushahmona ”Ompelija-Elli” Palm edustaa perinteistä romanielämäntapaa ja perhekäsitystä. Elli Palm sai 2010 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Vuoden Isovanhempi -tunnustuspalkinnon. Samana vuonna hän juhli itsenäisyyspäivää presidentti Tarja Halosen vastaanotolla Presidentinlinnassa. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta.

30. 10. 2015

Maja Genetz – lottien talousnero

Maja (Flora Maria) Genetz (1901–1970) oli kotoisin Viipurista. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1920 ja teki useita opintomatkoja ulkomaille. Genetz oli vuodesta 1929 lähtien autoliike Oy Nikolajeff Ab:n palveluksessa. Hän aloitti konttoripäällikkönä, vuosina 1934–1948 hän työskenteli apulaisjohtajana ja lopuksi toimitusjohtajana vuoteen 1959. Sanottiin, että se mitä Genetz ei tiennyt autoista tai automaailman ongelmista, ei ollut tietämisen…

29. 10. 2015

Maija Pekkarinen – martta ja professori

Ravitsemustieteen professori emerita, riemutohtori Maija Pekkarinen aloitti marttauransa Karjalan Marttapiiriliitossa, missä hän toimi kotitalouskonsulenttina vuosina 1942 -1950. Akateemisen uran sekä lukuisien kotimaisten ja ulkomaisten kotitalousalan luottamustoimien ohella hän on osallistunut aktiivisesti marttatoimintaan. Hänen oma yhdistyksensä on Kulosaaren Martat. Satavuotissyntymäpäivänään 20.5.2015 professori emerita Maija Pekkarinen totesi: ”On marttojen ansiota, että olen nyt tässä. Siirryin Karjalan Marttapiiriliiton…

27. 10. 2015

Kirste Paltto – saamelaiskirjailija, opettaja

Kirste Paltto on ensimmäinen teoksensa saameksi julkaissut naiskirjailija. Hän on kirjailijana tarttunut rohkeasti moniin haasteisiin, joita saameksi kirjoittaminen ja saamen kirjallisuuden nuoruus ovat tuoneet mukanaan. Kuinka pukea ajatukset saameksi kirjalliseen muotoon, kun koko koulusivistys pohjautuu suomen kieleen eikä siihen edes kuulu äidinkielen oikeinkirjoitusta? Kirste Paltto on osoittanut, että pienen vähemmistön edustaja voi kirjailijana vahvistaa ja…

26. 10. 2015

Tiiu Holappa – eksotiikkaa rakastava järjestöaktiivi

Tiiu Holappa tutustui Monika-Naiset liiton toimintaan kun liiton silloinen työntekijä Nasima Razmyar talutti hänet kirjaimellisesti kädestä pitäen S-Marketin pihalta Monika-Naiset liiton työpajaan, jonne Holappa ei ollut meinannut löytää. Holappa sanoo muistavansa tuon kohtaamisen elävästi. Holappa syntyi 12.7.1942 Tallinnassa. Hän kuvailee olevansa horoskooppimerkkinsä ravun kaltainen: päätökset tunteella, ei järjellä tekevä. Holappa väittää, ettei koskaan kasva täysin…

kirjoittanut Liisa Ketolainen, julkaistu 23. 10. 2015

Celestine Vita-Buba – energinen tekijä ja palkittu isoäiti

Celestine Vita-Buba on syntynyt Kongon pääkaupungissa Kinshassa vuonna 1949. Perheessä oli kuusi poikaa ja kaksi tyttöä, joista Vita-Buba oli vanhin. Vita-Buba kuvaileekin olleensa kuin yksi pojista. Hän oli energinen lapsi, joka piti lukemisesta ja opiskelusta. Perheen isä oli muusikko ja äiti toimi myyjänä torilla. Kongossa aloitetaan peruskoulu seitsemänvuotiaana kuten Suomessakin ja peruskoulu kestää kuusi vuotta.…

kirjoittanut Liisa Ketolainen, julkaistu 23. 10. 2015

Kyllikki Pohjala – kansanedustaja ja lotta

Kyllikki Pohjala (1894–1979) syntyi Nakkilassa ja kirjoitti Porissa ylioppilaaksi vuonna 1914. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli sanomalehti Satakunnan toimitus, mutta toimittajan ura vaihtui sairaanhoitajakouluun. Pohjala valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1917 ja osallistui Suomen sisällissotaan ambulanssisairaanhoitajana. Hän toimi ambulanssipalveluksessa myös Viron vapaussodassa vuosina 1918–1919. Pohjala jatkoi vuosina 1921–1924 sairaanhoito-opintojaan Yhdysvalloissa ja suoritti Columbian yliopistossa filosofian maisterin tutkinnon vuonna…

20. 10. 2015

Anna Pakalén – Kellokosken sairaalan ylihoitaja

Anna Pakalén työskenteli pitkään Nikkilän mielisairaalan (1919 – 1931) ja Kellokosken piirimielisairashoitolan (1931 – 1955) ylisairaanhoitajana päämääränään parantaa köyhien mielisairaiden potilaiden hoitoa ja elinoloja. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta.

kirjoittanut Anna Riitta Jyrkinen, julkaistu 19. 10. 2015

Hilja Riipinen – lottien ideologi

Hilja Riipinen (1883-1966, o.s. Miklin, vuodesta 1906 Metsäpolku) syntyi Oulun maalaiskunnassa. Hän pääsi kansakoulun jälkeen vapaaoppilaspaikalle Oulun Suomalaiseen Tyttökouluun, jossa myös Fanni Luukkonen opiskeli. Riipinen kirjoitti Oulun jatko-opistosta ylioppilaaksi vuonna 1902 oppiaineinaan kielet, kirjallisuus ja estetiikka. Valmistumisensa jälkeen Hilja Riipinen työskenteli toiveammatissaan opettajana opettaen mm. venäjän kieltä. Hän avioitui vuonna 1911 Lapuan yhteiskoulun opettajan Heikki…

13. 10. 2015

Ester Vaara – sotalapsena olosta Ruotsissa mukavat muistot

Sotalapsena Ruotsissa Ester Vaara s. Saromaa lauloi ja lausui runoja naapurivierailuilla. Kylään mentiin pyhämekossa, rusettipäisenä ja ”lokatuin”, kiharretuin, hiuksin. Esiliinaa ei pantu visiitille. Pitsein koristettuja, kauniita esiliinoja kyllä pidettiin tuohon aikaan kotivaatteiden suojana. Laulu on kuljettanut Esteriä sekä palvelemaan sopraanona sunnuntaisin ortodoksikirkon kuorossa että toimimaan Oulun Karjalaseuran Kuoro Käkösissä ja Pyhän Hildegard -seuran Gloria-kuorossa. Rakkaus…

kirjoittanut Terttu Välikangas, julkaistu 12. 10. 2015

Helinä Niskala ja Terttu Välikangas – kaupunginsuunnittelijakaksoset ensimmäisinä naisina alallaan

Kun teimme oppikoulun 5. luokan piirustustunneilla koristetekstejä tasaterillä, miellytti tulos piirustuksenopettajaamme ja niinpä hän neuvoi isää panemaan kaksoset kartanpiirtäjäkouluun isämme kysyessä hyvää ammattia lyhyellä koulutuksella. Ainut kartanpiirtäjiä kouluttava ammattikoulu oli Jyväskylässä. Sinnepä me sitten haimme, tulimme valituiksi ja valmistuimme kartanpiirtäjiksi 1963. Koulukuluissa auttoivat niin isä kuin Oiva-veljemme. Pääsimme heti töihin: ensin Oulun Talousseuralle, sitten Oulun Maanmittaustoimistoon ja…

kirjoittanut Terttu Välikangas ja Helinä Niskala, julkaistu 9. 10. 2015

Elsa Ryti – lääketieteen ja kirurgian tohtori, bakteriologian ja serologian dosentti

Elsa Ryti oli maamme naislääkäreistä ensimmäinen, joka omistautui vakavasti lääketieteellisen perustutkimuksen harjoittamiseen. Siten hänellä on merkittävä sija Suomen naislääkärien ammatillisen tehtäväkuvan laajentamisessa. Elsa Maria Ryti syntyi vuonna 1895 Huittisissa ja kuoli naimattomana 1931 tuberkuloosiparantolassa Saksan Württembergissä. Hänen vanhempansa olivat tilanomistaja Karl Evert Karlinpoika Ryti (aik. Mauriala) ja emäntä Ida Vivika Ryti (aik. Junttila). Perheeseen syntyi…

kirjoittanut Arno Forsius, julkaistu 5. 10. 2015

Saara Mikkola – kansanedustaja ja martta

Marttaliiton kunniapuheenjohtaja haastoi martat jakamaan yhteisten asioiden hoidossa tarvittavia tietoja ja taitoja Kunnallisneuvos, filosofian maisteri, kansanedustaja Saara Mikkola toimi Marttaliiton valtuuskunnan varapuheenjohtajana vuosina 1963–1969 ja puheenjohtajan vuosina 1969–1975. Etelä-Hämeen Marttapiiriliiton puheenjohtajana hän oli vuosina 1965–1981. Marttaliiton kunniapuheenjohtajaksi Saara Mikkola kutsuttiin järjestön 100-vuotisjuhlavuonna 1999. Järjestötyön perheenemännille antamat valmiudet saivat Saara Mikkolalta tunnustusta. Hän haastoi martat jakamaan tietoja…

29. 9. 2015

Helmi Paasonen – Työväen Urheiluliiton naistoiminnan uranuurtaja

Työväen Urheiluliiton ensimmäinen naissihteeri Helmi Paasonen johti liittonsa naistoimintaa tärkeinä rakentamisen vuosina 1920- ja 1930-luvulla. Hän oli enemmänkin johtaja ja organisaattori kuin kasvattaja tai teoreetikko. Paasonen vaati naisille oikeutta saada itse päättää omista asioistaan. Lujaa tahtoa tarvittiinkin, sillä naiset joutuivat alkuaikoina taistelemaan miesten ennakkoluuloja vastaan myös omassa liitossaan. Naiset saavuttivat kuitenkin lyhyessä ajassa niin hyviä…

kirjoittanut Seppo Hentilä, julkaistu 22. 9. 2015

Rauha Hammar – korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Rauha Siviä Elisabet Hammarin vanhemmat olivat maanviljelijä Vilhelm Richard Hammar (s. 30.03.1841 Lemu, k. 12.07.1900 Uudenkaupungin msrk) ja tämän toinen puoliso Anna Liisa Kustaantytär (s. 05.04.1840 Laitila, k. 14.09.1920 Uudenkaupungin msrk). Aviopari asui aluksi Laitilassa ja muutti sieltä vuonna 1874 Uudenkaupungin msrk:n Salmen kylään, jossa he omistivat Salmi -nimisen rusthollin tai ”kartanon”. Avioparilla oli kaikkiaan…

kirjoittanut Arno Forsius, julkaistu 21. 9. 2015

Lydia Maria Sesemann – ensimmäinen tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen

Viipurista kotoisin ollut filosofian tohtori, kemisti Lydia Sesemann oli ensimmäinen tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen ja samalla eräs ensimmäisistä koko Euroopassa. Tämä kirjoitus perustuu pääasiallisesti Marja Engmanin yksityiskohtaiseen kirjoitukseen ”Lydia Sesemann. Finlands första kvinnliga doktor” (Historisk Tidskrift för Finland 1996: 4: 478—491). Eräitä lisätietoja on saatu muista lähteistä. Naisten yliopistollinen koulutus oli Euroopassa hyvin poikkeuksellista 1700-luvulla.…

kirjoittanut Arno Forsius, julkaistu 16. 9. 2015

Siiri Rantanen – Äitee, Suomen hiihtokuningatar

Siiri ”Äitee” Rantanen (o.s. Lintunen) syntyi vuonna 1924 Tohmajärvellä kuusilapsiseen maanviljelijäperheeseen. Äiti kuoli nuorena, joten Siirille jäi suuri vastuu perheestä, leipomisesta, siivouksesta ja pienemmistä sisaruksista. Lehmät hän lypsi jo ennen kouluun lähtöä. Kovasta työstä kasvoi sitkeä tyttö, jolla oli kova into hiihtämään. Nyt kun hän on nähnyt hiihtovälineiden huiman kehityksen, hän voi vain muistella tallukkaita,…

kirjoittanut Tuulikki Ritvanen, julkaistu 9. 9. 2015

Terttu von Weissenberg – verkostoitumisen mestari

Lehtori Terttu von Weissenberg oivalsi jo nuorena yhdistystoiminnan merkityksen. Pian Hämeenlinnaan tultuaan hän hakeutui yhdistyksiin, joissa tutustui paikallisiin. Samoin hän toimi Vaasassa, jossa ykkösyhdistykseksi nousi Vaasan Suomalainen Naisklubi. Kun hän lähes kahdenkymmenen Vaasan vuoden jälkeen palasi Hämeenlinnaan, vastassa olivat tutut yhdistykset ja ihmiset. Verkostot, joihin hän innolla sukelsi ja jotka maan ja Pohjolan laajuisiksi laventuivat.…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 8. 9. 2015

Maikki Vuoti – opettaja Olhavasta

Opettaja Maikki Vuoti täyttää (v. 1927) toukok. 15 p. puolivuosisatansa. Nuoruudessaan hän joutui aluksi liikealalle, mutta se ei häntä tyydyttänyt, vaan ihanteellinen mieli paloi opettaja-alalle. Käytyään Raahen seminaarin, joutui hän Olhavaan, jossa nyt on toiminut 26 vuotta. Monasti jää yksinäinen opettaja syrjäisellä seudulla henkisesti takapajulle, kun aina vain täytyy olla antamassa, harvoin itselleen virkistystä saamassa.…

kirjoittanut -a -ä, julkaistu 11. 8. 2015

Alva Forsius – sosiaalinen auttaja, kätilö, naisasian edistäjä

Alva Forsius syntyi vuonna 1866 Porvoon maalaiskunnassa, toiseksi vanhimpana perheen kaikkiaan 12 lapsesta. Hänen vanhempansa olivat Johan Wilhelm Forsius ja Hulda Aurora Hollmérus, jotka omistivat Porvoon lähellä sijaitsevan Åbyn säteritilan. [Katso myös Forsius-suku.] Alva Forsius valmistui ensin käsityönopettajaksi. Pian hänessä heräsi voimakas halu antautua sosiaaliseen avustustyöhön. Sen seurauksena hän liittyi Helsingissä ns. Metsästäjänkadun ystäväryhmään ja omistautui…

kirjoittanut Arno Forsius, julkaistu 11. 8. 2015

Aino Hartikainen’s story

The period between 1905 and the first World War was a time of turmoil also in Ruokolahti, where August Hartikainen lived with his family and from where he went to work at the cellulose factory (Vuoksenniskan tehtaat) located in the neighboring community. There were strikes and long periods of unemployment, and the Hartikainen family, who…

kirjoittanut Turto Turtiainen, Kaptl evp, Valt.tri, julkaistu 8. 8. 2015

Chen Teresa – monikulttuurinen ja itsenäinen moderni nainen

”Äitini, Chen Teresa, on erittäin tärkeä minulle. Hän on tukeni ja turvani. Hän on ensimmäinen henkilö, jonka luokse menen, kun minulla on huolia ja murheita. Hänelle myös jaan ensimmäisenä riemuni ja iloni. Hän on vaikuttanut suuresti elämääni, jonka vuoksi olen halunnut kertoa hänestä.”

Mei Hua Chen kertoo Intiassa syntyneen, kiinalaiseen kulttuuriin kasvatetun äitinsä tarinaa, joka Pohjois-Suomeen miehensä työn peressä muutettuaan halusi koulutuksen ja työn taatakseen tyttäriensä tulevaisuuden. Lue koko kirjoitus tästä.

kirjoittanut Mei Hua Chen, julkaistu 4. 6. 2015

Maj-Len Remahl – liikealan työntekijöiden edunvalvoja

Maj-Len Remahl (s. 1942) nousi 1986 piiritoimitsijan tehtävästä Liiketyöntekijäin Liiton puheenjohtajaksi ja sittemmin Liikealan ammattiliiton ja Palvelualojen ammattiliiton johtoon. Hän on ollut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön vaikutusvaltaisimpia liittojohtajia ja kansainvälisen Union Network Internationalin puheenjohtaja. Maj-Len Rönnholm syntyi Vaasassa työläisperheeseen. Vanhemmat olivat kotoisin kaupungista, ja Maj-Len asui ensimmäiset kuusi elinvuottaan Sepänkylässä ja sittemmin Palosaaressa. Perhe muutti 1952…

kirjoittanut Marjaliisa Hentilä, julkaistu 2. 6. 2015

Mimmi Manninen – Oulun kaupungin rokottaja, sairaanhoitaja, kätilö ja Naisten Äänen asiamies

Tammikuun 19.p 1922 täytti ystävämme Mimmi Manninen 50 vuotta. Hän on syntynyt Suomussalmella, missä isä oli kauppiaana. Suuren sisarusparven vanhimpana tyttärenä oli hänen jäätävä kotiin äidin avuksi silloin, kun vanhimmat pojat, kolme luvultaan, lähetettiin Ouluun kouluun. Mimmi sai tyytyä siihen opetukseen, jonka tarjosi kotikylä, missä herttainen ruustinnatäti, Cilla Calamnius, piti koulua omille ja naapuriensa lapsille.…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 18. 5. 2015

Hilja Teräskeli – toinen suomalainen naisprofessori vuonna 1945

Turun Yliopiston kansleri nimitti 6.4.1945 dosentti, lääk. ja kir. tri Hilja Helena Teräskelin Turun Yliopiston silmätautiopin professoriksi. Professori Teräskeli on syntynyt Oulussa v. 1893. Lääk. kandidaattitutkinnon hän suoritti 1920, lääk. lis.tutkinnon 1926 ja lääketieteen tohtorin arvon hän sai 1934. V. 1936 nimitettiin hänet silmätautiopin dosentiksi Helsingin Yliopistoon ja v:sta 1940 hän on toiminut Helsingin yleisen…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 18. 5. 2015

Helena Fellman – Oulun tyttölyseon saksan- ja englanninkielen opettaja

Oulun tyttölyseon saksan – ja englanninkielen opettaja Helena Fellman täytti 60 vuotta helmikuun 9. päivänä v.1936. ”Helena Fellman on vanhaa oululaista liike- ja virkamiessukua, niin isän kuin äidinkin puolelta. Oulussa on hän koulunsa käynyt ja monissa eri paikoissa opettajana oltuaan jälleen Ouluun opettajaksi tullut. Varsinkin on Iin Olhava, jossa on hänen lapsuudenkotinsa ”Olhavan lasibruukki” hänelle…

kirjoittanut A.H., julkaistu 18. 5. 2015

Eva Anttila – oman tiensä löytäjä ja kulkija

Eva Anttila toimi 1900-luvun alussa yhtenä modernin suomalaisen tekstiilitaiteen tienraivaajista. Hän kuului ikäpolveen, joka aloitti elämänuransa Suomen itsenäisyyden alkuvuosina. Aluksi Anttila toimi taidemaalarina, mikä näkyy selvästi hänen myöhemmin luomistaan kuvakudoksista. Muita 1900-luvun alkuvuosina tekstiilitaiteen pariin siirtyneitä taiteilijoita olivat muun muassa Margareta Ahlstedt (Ahlstedt-Willandt), Greta Skogster (Skogster-Lehtinen) ja Laila Karttunen. He suunnittelivat taidekäsitöitä ja käyttötekstiilejä. Tekstiili oli…

kirjoittanut Mai Anttila ja Sari Anttila, julkaistu 12. 5. 2015

Lydia Sofia Hägg – Oulun postin expeditööri

Lydia Sofia Hägg täytti 50 vuotta jouluaattona 1921. Nimimerkki – s – kirjoitti Naisten Ääni -lehteen hänestä näin: ”Pietarsaaren postikonttorin expeditööri Lydia Sofia Hägg, joka oli palvellut postilaitosta Oulussa, Pudasjärvellä, Torniossa ja Pietarsaaressa monessa eri toimessa ja asemassa m.m. moneen kertaan vt. postinhoitajana täytti jouluaattona t.k. 24 päivänä 50 vuotta. Hän on syntynyt Oulussa ja…

kirjoittanut – s –, julkaistu 6. 5. 2015

Jenny Olivia Simelius – Oulun osastosta kansanperinteen keruuseen

Paavolan kylässä vuonna 1878 syntynyt Jenny Simelius kävi viisivuotisen Oulun suomalaisen tyttökoulun ja sen lisäksi yksivuotisen Mimmi Berghin johtaman jatkoluokan. Oulun suomalaisen lyseon rehtori Mauno Rosendahl tarjosi kuudelle tytölle mahdollisuutta osallistua poikalyseon opetukseen. Monen erikoisluvan jälkeen koulunkäynti edistyi hyvin ja Jenny kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1899. Jenny samoin kuin hänen kuusi veljeään asuivat koko kouluajan Oulussa,…

kirjoittanut Kirsti Ojala, julkaistu 6. 5. 2015

Marja Pakarinen – rehtori voi lähteä eläkkeelle, diakonissa ei

Lahtelaisen Marja Pakarisen jo 70 vuotta kestänyt elämäntyö diakonian parissa on poikkeuksellisen pitkä ja rikas. Ensin diakonissana ja sairaanhoitajana, alueensa ensimmäisenä hiippakuntasisarena, sairaanhoidon opettajana. Sitten edistyksellisenä rehtorina, jonka aikana Lahden diakoniaopisto tuli tunnetuksi korkeatasoisena ja haluttuna diakonia-alan kouluttajana. Eläkkeelle jäätyään hän vei diakoniaa Viroon, jatkoi kirjoittamistaan ja veti saattohoito- ja eläkkeelle valmentautumiskursseja. Eikä aktiivinen työ…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 27. 4. 2015

Kyllikki Okkonen – Ouluun kotiutunut karjalaistyttö

On talvinen iltapäivä Pitkässärannassa. Olen seitsemänvuotias. Me Uiton koulun ekaluokkalaiset harjoittelemme urheilutunnilla mäenlaskua suksilla. Huomaan osaavani. Tunti loppuu, ja muut lähtevät kotiin. Minä en malta lopettaa. Yhä uudelleen ja uudelleen kapuan mäenharjalle; sitten riemullinen lasku alas. Koska olen yksin, uskallan laulaa koulussa oppimaani laulua: ”Helei, helei mäenrinteelle vaan. Pohjolan taivas jos tummakin lie, lämmin on…

kirjoittanut Marjatta Keränen, julkaistu 27. 4. 2015

Anna Mäkelä – Suomen Yrittäjänaisten ja Suomen Naiskuoroliiton voimahahmo

Anna Mäkelä, o.s. Lehtonen, syntyi Hollolan Lahdessa vuonna 1891. Hän pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1911. Anna jatkoi opiskelujaan Helsingin kauppakorkeakoulussa ja valmistui pankkilinjalta ekonomiksi vuonna 1914. Opiskelujen jälkeen Anna työskenteli mm. pankkialalla. Vuonna 1922 Anna avioitui Uuno Mäkelän kanssa. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä: Marja 1924 ja Anja 1926. 1920-luvun lopulla Anna jätti pankkiuran ja…

kirjoittanut Maikki Autio, julkaistu 16. 4. 2015

Eine Salonen – koulutuksen ja lastensuojelun asiantuntija

Eine Elisabeth Salonen s. Lahtonen syntyi 1872 Loimaalla, jossa hänen isänsä J. F. Lahtonen toimi pappina. Hänen äitinsä oli Hilda Ingborg s. Lagström. Loimaalta perhe muutti Hartolaan ja sieltä Hauholle. Perhettä kohtasi sittemmin suuri menetys, kun perheen äiti kuoli Einen ollessa vielä nuori. Eine Salonen sai päästötodistuksen 1888 Hämeenlinnan Suomalaisesta Tyttökoulusta. Sen jälkeen hän aloitti…