Ensimmäinen nainen nuohoojamestarina Raija Raappana (o.s. Jokela, s. 1944) valmistui ammattiin 1982. Kittilästä kotoisin oleva Raija Raappana ehti hankkia itselleen monta ammattia. Hän on opin
Ensimmäinen lento-opetusta saanut lentäjätär on Helvi Karhumäki (o.s. Marttila, s. 1908). Peräseinäjokelaisen neiti Helvi Marttilan ilmailuharrastus alkoi 1920-luvun lopulla. Vuonna 1928 hän liittyi Etelä-Pohjanmaan Ilmapuolustusyhdistykseen
Ensimmäinen nainen tiejohtajana on Lahdesta maailmalle lähtenyt Rita Piirainen, joka on käynyt koulunsa Helsingissä. Hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä rakennusinsinööriosastolla pääaineenaan tienrakennustekniikka ja valmistui diplomi-insinööriksi
Nordea-pankin varatoimitusjohtaja Eira Palin-Lehtinen (s. 1950) syntyi insinööriperheeseen silloisessa Helsingin maalaiskunnassa. Vuonna 1975 hän suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Työskenneltyään vajaat kymmenen vuotta asianajotoimistossa
Ensimmäinen nainen Yleisradion ulkomaankirjeenvaihtajana oli Sinikka Siekkinen (s. 1943), joka valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1969 ja pääsi kohta toimittajaksi televisiouutisiin. Hän oli aluksi kotimaan
”Olen periaatteessa syntynyt tynnyriin”, sanoo viidennen polven olvilainen Pia Hortling (1976). Hänen sukunsa on ollut Olvilla sen perustamisesta lähtien, 126 vuotta [vuonna 2004]. Pia Hortlingin
Rikosylikonstaapeli Marja Vuento (s. 1950) oli ensimmäiseltä poliisikokelaskurssilta valmistunut naispoliisi. Hänet valittiin vuoden poliisiksi vuonna 2003. Jo ennen kuin naisten poliisikoulutus oli edes mahdollista, Marja
Sairaalapappi, lehtori ja ensimmäinen naistyöhön asetettu naisteologi Toini Värri (1911-2003) syntyi Virolahdella. Hän valmistui sacri ministerii kandidaatiksi (nykyään teologian kandidaatti) 1936 ja sai lehtorin oikeudet
Lempääläinen Pirkko Oksa (s. 1939) valittiin Tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton puheenjohtajaksi 1991. Hän ehti olla liiton jäsen 45 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään 1999. Tevaa hän
Ensimmäinen naispanimomestari on Riitta Vepsäläinen (s. 1946), joka syntyi Jyväskylän maalaiskunnassa ja kasvoi nelilapsisen perheen esikoisena. Hän aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä kemian osastolla ja
Tiettävästi ensimmäinen naispuolinen vakuutusyhtiön toimitusjohtaja Saima-Ester Rydh-Pohjamo (1909-2003) syntyi Pyhännällä maatalon ainoana lapsena. Hän menetti isänsä kymmenvuotiaana. Äiti lähetti tytön keskikouluun Haapavedelle. Saima-Ester kävi vielä
Lempääläläinen ensimmäinen naishitsaajamestari Mia Ahlgren (s. 1973) syntyi Tampereen Ikurissa. Hän meni koneistajalinjalle Tampereen aikuiskoulutuskeskukseen 1994 ja suoritti seuraavana vuonna koneistajan perustutkinnon, johon kuului myös
Hilda Joutsijoki (o.s. Lehtinen, 1894-1979) oli ensimmäisiä naispuolisia muurareita. Aamulehti kertoi kevättalvella 1943, että Tampereella aloitettu naisten kouluttaminen muurareiksi oli tuottanut hyvän tuloksen. Nokialainen seitsemän
Euroopan ensimmäinen lääketehtaan naisjohtaja Harriet Eckstein (1962-2004) syntyi esikoislapsena suomenruotsalaiseen lääkäriperheeseen. Kouluaikana hän vietti vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Hän valmistui farmaseutiksi ja työskenteli muutaman vuoden apteekissa,
Kauppaneuvos Satu Tiivola (o.s. Haavisto, ent. Vuoristo, s. 1924), ensimmäinen naistenvaatteiden kauppaketjun perustaja, syntyi Sipoossa. Hän kävi keskikoulun Helsingissä ja sen jälkeen hänellä olikin jo
Eila Koivuniemi (s. 1951) on ensimmäinen poliisikoulutuksen kautta poliisipäällystöön kohonnut naispoliisi. Hän on kotoisin Petäjävedeltä Keski-Suomesta. Hän pääsi Petäjäveden yhteiskoulusta ylioppilaaksi 1970, valmistui ylioppilasmerkonomiksi Mäntän
Irja Ketonen (o.s. Blomqvist, 1921-1988) oli ensimmäinen naispuolinen vuorineuvos. Irja Blomqvist oli viilarin tytär Turun työläiskaupunginosasta Portsasta. Viisitoistavuotiaana hän tuli juoksutytöksi Turun Sanomiin ja viisi
Oikeustieteen tohtori Kaarina Buure-Hägglund (s.1942) oli puolustusvoimien asessori vuosina 1995-2002 ja ensimmäinen nainen Suomen kenraalikunnassa. Asessori Kaarina Buure-Hägglund valittiin 1995 Pääesikunnan oikeudellisen osaston johtajaksi. Asessori
Kauppatieteiden tohtori Tuire Santamäki-Vuori (s. 1952) valittiin KTV:n puheenjohtajaksi 2001 ja myös SAK:n valtuuston puheenjohtajaksi. Hän on sekä liittonsa että SAK:n valtuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja. Tuire
Ensimmäinen naiskelloseppä Saara Oksanen (1912-1994) sai kellosepän ammattiopin perusteet isältään kelloseppä Johan Arvid Oksaselta. Saara aloitti työskentelyn isänsä liikkeessä Sipoon Nikkilässä jo 16-vuotiaana 1928. Hän
Ensimmäinen nainen ”kruununluotsina”, merenkulun ylitarkastajana, merenkulkupiirin päällikkönä ja merenkulkulaitoksen johtoryhmässä on Sirkka-Heleena Nyman (s. 1952). Nyman valmistui joulukuussa 1974 Helsingin merimiesammattikoulusta kansimieheksi ja 1977 Kotkan
Eva Martatta Sairinen (o.s. Maijanen, s. 1923) sota-aikana koulutettu linja-auton- ja kuorma-autonkuljettaja on kotoisin Saimaan kanavan varrelta Lappeen Mustolasta. Hän syntyi 12-lapsiseen maanviljelijäperheeseen pahnan pohjimmaisena.
Teologian lisensiaatti, kirkkoherra, tuomiorovasti ja tuomiokapitulin varapuheenjohtaja Marjatta Laitinen (s. 1944) astui vuonna 2004 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovastin virkaan. Se on korkein kirkkojohtajan virka, johon Suomessa
Ensimmäinen naispuolinen sanomalehden toimittaja oli Fredrika Runeberg (o.s. Tengström, 1807-79). Helsingin Lauantaiseura perusti vuonna 1832 oman lehden, Helsingfors Morgonbladin, jonka toimittajaksi J. L. Runeberg lupautui,
Toini Nousiainen (s. 1926) oli Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1982-85. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1945 ja valmistui sairaanhoitajaksi neljä vuotta myöhemmin. Nousiainen aloitti ammattijärjestötaipaleensa 1952, jolloin
Ensimmäinen naislentoperämies Kirsi Arve-Inkinen (s. 1958) on kotoisin entisestä Karkun kunnasta. Hän kasvoi maanviljelijä-toimihenkilöperheessä ja poikaenemmistöisessä toveripiirissä. Leikit olivat sen mukaiset. Kirsi innostui ilmailusta lukioaikana,
Viestintäviraston pääjohtaja Rauni Hagman (s. 1953) on kotoisin poliisiperheestä Helsingin keskustasta. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1975. Juristin ura vaikutti järkevältä ja turvalliselta vaihtoehdolta.
Ilma-akrobaattien ensimmäinen nainen oli Anneli Linna-Penttilä (1932-94). Tämä pilvien huimapää syntyi Vimpelissä. Isä kaatui jatkosodassa. Lentämisen kipinä tarttui Vaasan Lentokerhosta, jossa Anneli sai purjelentäjäkoulutuksen. Koneet
Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja Sirpa Hannele Rautio syntyi Laihialla maanviljelijäperheeseen. Hän suoritti kunnallistutkinnon Tampereen yliopistossa 1970 ja aloitti uransa kunnallishallinnossa toimimalla kuusi vuotta kunnansihteerinä. Hän oli
Tarja Halonen (s. 1943) on Suomen ensimmäinen naispuolinen ulkoministeri ja presidentti vuodesta 2000 [2000-2012]. Toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen syntyi naisten sukupolvi, joka
Helmi Arneberg-Pentti (1889-1981) oli Lotta Svärd -järjestön organisaattori. Helmin vanhemmat erosivat, kun hän oli 4-vuotias. Lydia-äiti vei lapsensa Vaasaan, josta oli saanut kansakoulunopettajan paikan. Niukoista
Katri Bergholm (1878-1949) oli Suomen Sotilaskotiliiton perustaja ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustajajäsen. Senaattori ja tilastollisen toimiston johtaja Karl Ferdinand Ignatius ja Lapväärtin rovastin tytär Amanda Bergman
Tyyne Leivo-Larsson (1902-77) oli ensimmäinen naispääministeri 1958 Reino Kuuskosken ollessa estyneenä sekä Suomen ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs 1958-65. ”Jostain merkillisestä kohtalon oikusta olen joutunut olemaan eräänlainen
Ulkoministeriön poliittisen osaston ensimmäinen naisjohtaja, ulkoasiainneuvos Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve (s. 1957) syntyi Porissa kirjailijan, historian lehtorin Tuure Vierroksen perheen neljän pojan katraaseen. Koti tarjosi runsain määrin
Talousneuvos Hulda Soini (1899-1971) toimi Someron Säästöpankin johtajana 1944-60. Hän oli kotoisin Haapasaaresta. Kotkan kauppakoulun käytyään hän muutti Somerolla 1920 kirjanpitäjäksi Maanviljelijäin Kauppaan ja avioitui
Hilda Malm (o.s. Brunberg, 1852-1952) oli Suomen ensimmäinen naisfarmaseutti. Hildan isä oli Pietarsaaren raatimies ja kaupunginnotaari. Hildan veli Karl Albert Brunberg sai vuonna 1867 Lapuan
Helvi Sipilä (o.s. Maukola, 1915-2009 ) oli ensimmäinen suomalainen nainen Yhdistyneiden Kansakuntien apulaispääsihteerinä ja ensimmäinen nainen ehdolla Suomen presidentiksi 1982. Helvi Maukola syntyi Helsingissä tilanomistajan,
Saimi Westerlund (1919-99) oli ensimmäinen kuljetusalan naispuolinen ammattijohtaja 1960. Padasjoella kasvanut Saimi Westerlund tuli 1953 Helsinkiin ja Kaukokiitoon kirjanpitotehtäviin. 1960 yhtiöön etsittiin toimitusjohtajaa. Jahkailun jälkeen
Ensimmäinen nainen agronomina oli 1906 valmistunut, 1938 talousneuvoksen arvon saanut Suoma Kyykoski (1882-1963). Hänet oli luvialaisen kruununvoudin tytär ja pienestä pitäen kiinnostunut kotitilan töistä. Kun
Lempi Karjalainen (1912-95) oli ensimmäinen nainen valtion budjettivastaavana, ja hänelle annettiin ensimmäinen naiselle myönnetty virkaan liittyvä hallitusneuvoksen arvonimi 1971. Lempi Karjalainen aloitti opintiensä Viitasaaren yhteiskoulussa
Varatuomari Paula Kokkonen (s. 1946) oli perustuslakivaliokunnan ensimmäinen naispuheenjohtaja ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen TEO:n ensimmäinen ylijohtaja. Turkulainen Kokkonen pääsi ylioppilaaksi 1966 Turun tyttölyseosta ja valmistui Turun
Raili Nuortila (s. 1929) on kotoisin asikkalalaisesta maanviljelijäperheestä. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun kemian osastolta 1953 ja aloitti varsinaisen työuransa saman vuoden syyskuussa vasta
Hanna Parviainen (1874-1938) oli ensimmäinen nainen kauppaneuvoksena. Vuonna 1926 myönnettiin Suomessa ensi kerran naiselle kauppaneuvoksen arvonimi. Tapahtuman kunniaksi neljä jyväskyläläistä naista ojensi kauppiaalle kahdensadan allekirjoittajan
Kauppaneuvokseksi 1963 nimitetty Rakel Wihuri (o.s. Hellberg, entinen Aarnio, 1905-87) oli Wihuri-yhtymän johtokunnan puheenjohtaja. Rakel Justiina Hellberg syntyi Porvoossa mekaanikon tyttärenä. Ylioppilaaksi hän kirjoitti 1926.
Elisabeth Blomqvist (1827-1901) oli naisopettajakoulutuksen uranuurtaja. Elisabeth Blomqvist syntyi oppihistorian professorin vanhimpana tyttärenä. Perheen tyttäret saivat huolellisen kasvatuksen. Aluksi Elisabeth ajatteli antautua taidemaalariksi, mihin hänellä
Tiettävästi ensimmäinen naispuolinen linja-autonkuljettaja ja linja-autoliikennöitsijä on Ellen (Elli) Saarikko (ent. Korhonen, 1898-1994). Hän syntyi Suodenniemen Saarikossa 1898 maalaistalon tyttärenä. Elli ajoi pienestä pitäen hevosella
Kirkkoneuvoksen viran sai ensimmäisenä naisena Leena Rantanen, s. 1956 Suolahdessa. Kirkon yhteisen talouden ohjaksiin astui nainen, kun helsinkiläisestä Leena Rantasesta tuli vuonna 2001 kirkon keskusrahaston
Suomen ensimmäinen lentolupakirjan ja purjelentolupakirjan lentänyt nainen oli Vuokko Knuutila-Arni (1906-72). Suojeluskuntain esikunnan 25-vuotias konekirjoittaja Helsingistä sai lentokoulutuksensa Sääski Oy:n siviililentokoulussa lentomestari Georg Jäderholmin oppilaana.
Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri Alma Josefina (Ina) Rosqvist (1865-1942) syntyi Loviisassa merikapteenin perheeseen. Loviisassa alkanut koulunkäynti jatkui Helsingissä tyttökoulun jatkoluokilla. Siellä Ina ystävystyi Karolina Eskelinin kanssa.
Aleksandra Gripenberg (1857-1913) oli ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, ensimmäinen päätoimittaja ja kirjailija. Isä, senaattori ja vapaaherra, oli kahdesti aviossa, ja hänellä oli 17 lasta. Aleksandra oli
Ensimmäinen naispuolinen nimismies ja Turunmaan kihlakunnan vouti Tuula Huisma (s. 1954) syntyi Oulussa, josta hän muutti vanhempiensa mukana Turkuun. Isä oli rikosylikonstaapeli, millä oli osuutensa
Ensimmäinen naispuolinen oikeustieteen tohtori, rikosoikeuden professori ja ensimmäinen nainen oikeusministerinä oli Inkeri Anttila (o.s. Metsämies, 1916-2013). Tuleva tuomari pääsi ylioppilaaksi Oulunkylän yhteiskoulusta 1933 ja ilmoittautui
Ensimmäinen naispuolinen eduskunnan valiokuntasihteeri Hilma Jahnsson (o.s. Hägg, 1882-1975) oli lähtöisin äärimmäisen niukoista oloista, mutta onnistui äidin ponnistusten ja vapaaoppilaspaikan avulla suorittamaan ylioppilastutkinnon Turun suomalaisessa
Ensimmäiseksi raastuvanoikeuden naistuomariksi nimitettiin 1946 Olga Bremer (1909-2001), tuomarin tytär, joka valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1937 ja pääsi auskultantiksi Viipurin hovioikeuden alaiseen Rannan tuomiokuntaan. Työ alkoi
Ensimmäinen tuomarin virassa toiminut nainen ja hovioikeudenneuvos oli Inkeri Harmaja (o.s. Vaarila, 1898-1978). Agnes Lundellin esimerkillisen toiminnan innostamana oikeustieteen tutkintoon pääsivät käsiksi muutkin naiset, mutta
Ensimmäinen nainen hallitussihteerinä oli Lyyli Jyrhämä (1886-1971), joka sai valmiiksi oikeustutkintonsa neljä vuotta Agnes Lundellin jälkeen, vuonna 1910. Hänen isänsä oli rovaniemeläinen kansakoulunopettaja, ja perheen
Ensimmäinen naisjuristi Agnes Amanda Lundell (1878 – 1936) suoritti erivapaudella 1899 ylioppilastutkinnon 21-vuotiaana ja jatkoi samana vuonna Helsingin yliopistossa. Opinnot keskeytyivät välillä varojen loppuessa, mutta
Ensimmäisenä naispuolisena lähetyslääkärinä Ambomaalla toiminut Selma Rainio (ent. Lilius, 1873-1939) syntyi Saarijärvellä Tarvaalan pappilassa Liliuksen pappisperheeseen. Suuresta lapsikatraasta varttui aikuiseksi kymmenen, kaikki tarmokkaita ja lukuhaluisia
Ensimmäinen naisdosentti ja ensimmäinen historian naisprofessori Alma Söderhjelm (1870-1949) syntyi Viipurissa hovioikeuden sihteerin seitsemäntenä tyttärenä. Perheeseen syntyi kaikkiaan 11 lasta. Alman muistelmien mukaan kodin elämää
Gynekologi ja Pohjoismaiden ensimmäinen lääketieteen naisprofessori Laimi Leidenius (1877-1938) oli 18-lapsisen kappalaisperheen esikoinen. Hän syntyi Kurikassa 1877 ja kävi koulua ensin Vaasassa, sitten Jyväskylässä ja
Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri ja eläinlääketieteen naistohtori Agnes Sjöberg (1888-1964) syntyi tilanomistajaperheeseen Kauhajoella viidentenä lapsena. Hän oli jo lapsena erityisen kiinnostunut eläimistä ja kertoi kaikille, että
Ensimmäinen lääketieteestä väitellyt naistohtori Karolina Eskelin (1867-1936) syntyi Helsingissä merikapteeni Nikolai Eskelinin ja Sidonia Antoinetta Bobergin perheeseen. Isän työn vuoksi perhe asui pitkään ulkomailla. Isän
Minna Canth (o.s. Johnson, 1844-97) oli naisasianainen, kirjailija, usean sanomalehden toimittaja ja avustaja sekä oman aikakauskirjan päätoimittaja. Samalla tavalla kuin Fredrika Runebergista myös Minna Canthista
Hedvig Gebhard (o.s. Silén, 1867-1961) oli ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen eduskunnan valiokunnan puheenjohtajana vuonna 1924. Hedvig syntyi Turussa ruotsinkielisen kauppiaan tyttäreksi. Hän oli
Ensimmäinen naistalousneuvos Ruusu Merikallio (o.s. Rantonen, 1880-1948) syntyi Haapavedellä maanviljelijäperheeseen. Hän kävi kansakoulun lisäksi Haapaveden kansanopiston, Oulun kauppakoulun sekä talouskoulun Tampereella ja opiskeli vielä Helsingin