Aili Alasirniö – sotavuodet Posion Sirniön kylässä

Aili Alasirniö – sotavuodet Posion Sirniön kylässä

Kirjoittanut Liisa Päätalo

Äiti kirjoittaa isälle rintamalle 19.8.1941:”Tyyniä on kohdannut ikävä tapaus, Aarohan on kaatunut viime perjantaina. Kirkkoherra Koivisto kävi pyhänä sanaa tuomassa, siellä on ollut kovat taistelut. Satoja Pudasjärveläisiä on siellä kaatunut, mm Naamagan Reino.”

Ja 2.9.1941 äiti jatkaa: ”Tyynille syntyi tyttö 29 elokuuta ja sitte viime pyhänä oli sankarivainajien hautajaiset Taivalkoskella jolloin Aarokin haudattiin, me oltiin Isän ja Eskon (Tyynin ja Aaron 8- vuotias poika) kans siellä käymässä kun Tyyni ei voinut lähteä, kun oli 2 päivän vanha tyttö. Meillä oli valtion puolesta matkakyyti ja kahvitarjoilu Suojeluskunnan talolla, olihan se surullinen päivä meille kaikille. Toivottomuushan tuo pakkaa tulemaan mieleen, ettette tekään palaa muuten kun valkeassa arkussa.” Lue lisää Aili Alasirniön sotavuosien kokemuksista.

Lue lisää »

Hilkka Hallanoro – Keskikoululaisen päiväkirjasta

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

”Kaikki ihmiset puhuvat sodasta…” kirjoitti viisitoistavuotias keskikoululainen Hilkka Hallanoro (myöh. Ruokolainen) päiväkirjaansa sunnuntaina 3. päivänä joulukuuta 1939. Koti Raahen Velkaperällä Matti Leander Hallanoro työskenteli ratamestarina

Lue lisää »

Elsa Turpeinen – Avojalakanen raahelainen

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Elsa Turpeinen (o.s. Turpeenoja) oli avojalakanen raahelainen. Hän oli syntynyt Gellmanin sairaalassa 24.11.1928 ja asunut melkein koko ikänsä Katinhännässä. Hänen kotitalonsa Saaristokadun ja Kirkkokadun kulmassa

Lue lisää »

Lyydia Huhtelin ent. Huhtanen – Karjalan evakko

Kirjoittanut Hilkka Hiltunen, o.s. Huhtanen

Ilomantsissa, Ryökkylän kylällä, Korvunniemellä oli talo, jossa asui Anna ja Jyrki Volotinen perheineen, johon kuului vaari, mummo, setiä, ynnä muita sukulaisia ja vuokralainen, Tsihka-Aleksi, mukava

Lue lisää »

Saimi Uotila – vaivaistalon johtajattareksi 20-vuotiaana

Kirjoittanut Pekka Pietiläinen ja Pirkko Pietiläinen

Lapsuuden koulutieltä ammattiin Saimi syntyi Hämeessä Hollolan Herralan kylässä yhdeksänlapsisen maanviljelijäperheen kahdeksantena lapsena vuonna 1891.  Hän jäi 16-vuotiaana täysorvoksi. Veljistä kahdesta tuli kauppiaita. Yksi jäi

Lue lisää »

Vuokko Suorsa – Evakkotaival opetti sopeutumaan

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Kaksi kertaa kotinsa jättämään joutunut Vuokko Suorsa (o.s. Härkönen) vietti eläkepäiviään Raahessa, jonne elämä hänet kuljetti monien mutkien kautta. Haastattelu tehtiin vuonna 2016. Lapsuudenkoti Suistamossa

Lue lisää »

Elna Eerikäinen – Raahelaisten hovikuvaaja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

– Kuules Maija kultasein, mamma sanoi näin: Toinen talo kirjastolta kaupungille päin, siellä kuulu kuvaliike Koljosella on, kauppamaineeltansa täysin moitteeton. Sieltä kuvat arkeen, juhlaan, hankkii

Lue lisää »

Tyyne Wideman – TUL:n hiihtotähti

Kirjoittanut Raili Ilola

Tyyne Wideman nousi sodan aikana TUL:n hiihtotähdeksi voitettuaan puolustusvoimien hiihtomestaruuskilpailut. Hän oli Suomen parhaita 10 kilometrin hiihdossa 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. Vuoden 1951 talvikauden

Lue lisää »

Taimi Perikangas oli riuska rakentaja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Asemies Aarne Perikangas sai tontin Velkaperältä keväällä 1945. Yhdessä Aarne ja Taimi rakensivat tontille talon, jossa Taimi yhä asuu (vuonna 2010). Ennen oman orren alle

Lue lisää »

Berit Paatsi – Suomen toinen naismaanmittari

Kirjoittanut Raili Ilola

Suomen toinen naismaanmittari, maanmittausinsinööri Berit Linnea Paatsi (1909-2000, ent. Björkell) pääsi ylioppilaaksi yksityisluokalta Helsingissä vuonna 1919. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta maanmittausosastolta maanmittariksi vuonna 1936,

Lue lisää »

Sirkka Liakka – Ensimmäinen naismaanmittausinsinööri

Kirjoittanut Raili Ilola

Sirkka Liakka (1908-1999) oli ensimmäinen Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta valmistunut nainen ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen kenttätöissä toiminut naismaanmittari. Juuret Alatorniolla Aulis Ilta Sirkka Liakka syntyi sivistyneeseen

Lue lisää »

Olga Sarkkila – Lybeckerin käsityökoulun johtajatar

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Sepän tytär Olga Sarkkila eteni työurallaan Lybeckerin käsityökoulun johtajattareksi. Hän oli saanut taidon käsitöihin verenperintönä.  Taitava kaikissa käsitöissä Raahelaisella seppämestari Johan Sarkkilalla ja vaimollaan Kristiinalla

Lue lisää »

Anna-Liisa Hyvönen. Sukua, politiikkaa ja Oulua

Kirjoittanut Riitta Mäkelä

Syksyllä 2015 menin tapaamaan tuttavaani helsinkiläiseen ikäihmisten palvelutaloon. Avarassa ala-aulassa oli koolla iloisesti jutteleva iso ryhmä. Siinä joukossa tuttavakin oli. ”Tervetuloa tänne nuorison opintopiiriin!” ryhmän

Lue lisää »

Siina Urpilainen eli ja toimi vakaumuksensa mukaan

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Siina Urpilainen (o.s. Ihalainen) oli vakaumuksellinen kommunisti. Hänet valittiin vuonna 1927 SKP:n peitejärjestön sosialistisen työväen ja pienviljelijäin vaalijärjestön listoilta eduskuntaan. Kansanedustajana hän toimi vuoteen 1930

Lue lisää »

Saima Heikkinen – Leipomon vanha rouva

Kirjoittanut Pirkko Keskinen

Kajaanilaisen Pekka Heikkisen leipomon kahvilassa piipahteli vielä 2000-luvun alussa vanha rouva, joka seurusteli tuttujen asiakkaiden kanssa ja varmisti, että vitriinit olivat kauniisti laitetut ja palvelu

Lue lisää »

Tyyne Luoma – Suomen ensimmäinen terveydenhuoltoneuvos

Kirjoittanut Raili Ilola

Yksilöön kohdistuva terveydenhuoltotyön kehittäminen alkoi Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Uranuurtaja Tyyne Luoma oli avainasemassa, kun Suomeen suunniteltiin terveyssisarten koulutusta, terveyssisar- ja neuvolalain aikaansaamista ja terveyssisartyön jatkuvaa

Lue lisää »

Asta Heickell – Miksi Yleisradio vaikeni lotista

Kirjoittanut Asta Heickell

Tulin Yleisradioon lehdistöstä 1965 Hella Wuolijoen perustaman ”Kotien ohjelmat” -nimisen toimituksen toimituspäälliköksi. Muutin omana päällikkökautenani nimen ”Perheradioksi”. Se sopi hyvin yhteen ”Kouluradion” ja ”Lasten radion”

Lue lisää »

Helmi Pallari – Syytettynä sodan vastustamisesta

Kirjoittanut Tapio Salo

Syytettynä sodan vastustamisesta Edesmennyt äitini palasi viimeisinä vuosinaan useasti kertomukseen eräästä oikeudenkäynnistä. Äiti joutui todistajaksi oikeudenkäyntiin Koivun koulun opettajaa Helmi Pallaria vastaan. Opettajaa syytettiin armeijan

Lue lisää »

Laina Riihonen – Valonviejä kansalle

Kirjoittanut Tuula Hyyrö

Akselin ja Lainan ”häämarssi” Keväällä 1923 valittiin uusi opettajatar Kuhmoniemen kirkonkylän 2-opettajaiseen kansakouluun. Hän oli Laina Lyydia Korpela, joka pian kesän koittaessa muutti uuteen kotipitäjäänsä.

Lue lisää »

Meeri Tolkki — Aina meidän parastamme ajatteleva äiti

Kirjoittanut Sirkka Nikko

Minun äitini, Meeri Helena Tolkki o.s. Konttinen, syntyi Jaakkimassa Kukkalammin kylässä juuri itsenäistyneeseen Suomeen 17.12.1917 nelilapsiseen pienviljelijäperheeseen. Hänen Maria-äitinsä kuoli hänen synnyttämisensä jälkeisiin komplikaatioihin, joten

Lue lisää »

Aili Lehto – TAITEILIJAÄITI

Kirjoittanut Arja Hannele Lehto

Äidin lapsuus Äitini Aili Irene Lahti syntyi Luopioisissa 5.4.1924. Perheen esikoinen, enoni Viljo Iivari, oli 6-vuotias saadessaan pikkusiskon. Tyttöä perheeseen oli odotettu vuosikausia, minkä vuoksi

Lue lisää »

Sirkka Koivisto

Kirjoittanut Terhi-Anneli Koivisto

Työnnän kädet syvälle taikinaan. Vaikka tiedän, etten oikein osaa tätä. En osaa vaivata taikinaa tarpeeksi riuskasti ja samalla sulavasti. Kuten kätesi. Vahvat käsivarret, jotka väsymättä

Lue lisää »

Aili Raitio – Mummini elämäkerta

Kirjoittanut Auri Raitio

Lapsuus Mummini syntyi 22.9.1912. Mummin syntymävuonna Kiinassa tapahtui vallankumous eli keisari syrjäytettiin vallasta ja tilalle tuli tasavalta ja tuolloin Suomi kuului Venäjän alaisuuteen. Mummini oli

Lue lisää »

Kirjastoäiti Saara Katainen

Kirjoittanut Sirpa Katainen

Äitini Saara Maria Katainen kuoli aurinkoisena syysaamuna v. 2016. Päivä 10.10. eli Aleksis Kiven päivä sopi hänen lähtöönsä hyvin, sillä Saara oli sydämestään kirjaihminen ja

Lue lisää »

Edit Salo – täti, pankkineiti

Kirjoittanut Pirjo Salo

Syntyi suurruhtinaskunnassa Isoäitini Amanda ja tyttärensä Edit elivät tavallisen, sitkeän naisen elämän pienellä paikkakunnalla, mutta suurien mullistusten keskellä. Edit-täti syntyi Kotkassa vuoden 1912 kesäkuussa. Vanhemmat

Lue lisää »

Helvi Hara – Kuusikkolan Helvi

Kirjoittanut Lahja Tavi

Helvi Hara o.s. Myyry syntyi  Kontiolahden Pusossa pientilallisten  Hilja ja Antti Myyryn esikoiseksi huhtikuussa 1922. Helvi oli  jo pienestä pitäen vahvarakenteinen ihminen. Luonteeltaan hän oli

Lue lisää »

Isoäitini Jeudokia Vepsä

Kirjoittanut Sirkka Vepsä

Isäni äidin, isoäitini Jeudokian ääni Karjalainen isoäitini Jeudokia katsoo hymysuin ja hyvin eloisana paperikopiokuvassa, joka on edessäni. Viisaus, lempeys, rakkaus, elämänvimma ovat todellisia, kun katson

Lue lisää »

Elli Saurio – sopiva ja pätevä johtajaksi

Kirjoittanut Aila Kervinen

Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä naiset olivat, vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Laura Harmaja, Ella

Lue lisää »

Elli Esteri Näppinen – Sydän paikallaan

Kirjoittanut Kirsi Arvela

Minä en voi sietää veteläksi keitettyä kananmunaa. Sitä tätini Esteri tarjosi minulle aamupalaksi asuessani hänen perheensä luona oppikouluaikana. Hän huolehti terveellisestä aamupalasta, mutta minua alkoi

Lue lisää »

Jenni Mikkonen – Takarintaman naisia

Kirjoittanut Sirkka-Liisa Mikkonen

Lapsuus ja nuoruus Äitini Jenni Marjatta syntyi 19.2.1923 Kustaa ja Elli (o.s. Kolehmainen) Koskelan kuudentena lapsena. Perheessä oli jo kolme tyttöä ja kaksi poikaa. Lapsia

Lue lisää »

Helmi Hujanen – Helmin maailmat

Kirjoittanut Marja Värri

Kertomus äitini elämästä 1. Helmin maailma sodan jälkeen Höyryveturi puuskutti asemalaiturilla ja odotti kärsivällisesti junaan nousevia matkustajia. Elokuun aamu oli varhainen, aurinko oli juuri noussut

Lue lisää »

Alina Juntunen – Juntus-Alina, mummuni mun

Kirjoittanut Tuula Hyyrö

JOHDATE Kun ”Naisten ääni” -kirjoituskilpailun tiedote ilmestyi tietokoneeni ruudulle, se pysähdytti. Useimmiten puhutaan ja kirjoitetaan miesten toimista, sotimisista ja miesten yhteiskunnallisista riennoista naisten jäädessä varjoon,

Lue lisää »

Mirja Pelttari – Elämää Tornionjoen rannalla

Kirjoittanut Jaana Angeria, Hannu Pelttari

Kenenkäs tyär sie olet? Kokkahreen Viljamin. Mikäs sinun nimi on? Mirja, Vappu Mirjami. Jaa, Viljami näköhjään usko minua, myhäili tyytyväisenä Mirjalle täysin outo naisihminen. Syntymäpäiväjuhlilla

Lue lisää »

Ida Augusta Salomaa o.s. Savolainen

Kirjoittanut Partala Elsa

Ida Augusta Salomaa o.s. Savolainen  s. ?.?.1889 – 16.8.1964 Nuoruus Ida Savolainen oli viisilapsisen perheen nuorin. Hän suoritti ruotsinkielisen keskikoulun Hangossa, jossa hänen perheensä asui.

Lue lisää »

Ulla Hassinen – Äitini oli kirjastotäti

Kirjoittanut Johanna Hassinen

ÄITINI OLI KYLÄN KIRJASTOTÄTI Tii, tii tikanpoika. Äiti metsässä hiihtää. Sukat, kengät kainalossa. Äiti tanssii jäällä. Piruetin tekee. Pyörähtää. Pyörii kela, Singer takoo. Äiti taikoo

Lue lisää »

Judith Ponkala – oman aikansa moderni nainen

Kirjoittanut Johanna Vartiainen

Lapsuus Raumalla 1800-luvun lopussa Judith Valborg Ponkala (o.s.Nordling) syntyi Helsingissä 10.12.1885. Hänen isänsä oli piirilääkäri ja kirjailija Hjalmar Nordling, kirjailijanimeltään Hj Nortamo. Isä Nordling opiskeli

Lue lisää »

Laina Saarinen – urhea äitimme

Kirjoittanut Helena Halawa

-”Jos tietääsi ettei siinä sen enemmän  käysi niin lähtisi uurestaanki” sanoi äiti ja nuoruuden voima kuulsi äänestä. Pöydällä  oli sodanaikaisia lottakuvia paperille kopioiminani. Papereilla oli

Lue lisää »

Hilkka Rantio – Nainen, jota ajattelen öisin

Kirjoittanut Seija Sihvola

Parvekkeella istuu sirkeäsilmäinen nainen, äitini Hilkka Rantio. Hän nauttii maisemasta ja aistii heräävän luonnon edessään. Tunnen suurta kiitollisuutta kun hän yhä on täällä, maailmanmenoa seuraamassa.

Lue lisää »

SEPÄN VAIMO, ELSA ITÄNIEMI, MUMMONI

Kirjoittanut Terttu Väntänen

Vanha kuva Katson vanhaa valokuvaa, makaat arkussa ja sukulaiset ympäröivät Sinua. Sinulla on musta huivi päässä, ihmiset mustissaan, mutta muuten kaikki on valkoista, arkku ja

Lue lisää »

ISOMUMMUNI HANNA SALOJÄRVI

Kirjoittanut Silva Tedre

MUMMU Alkuperäisessä valokuvassa harmaalla sohvalla Viialassa vaneritehtaalaisille 1940-luvun lopulla rakennetussa modernissa kerrostaloasunnossa istuvat isoäiti, ukki ja isomummu. Kuvan päällä on violetti leima ”näyte”. Kuvaa ei

Lue lisää »

Meeri Lindström – Viimeinen punakaartilaisnainen

Kirjoittanut Meri Vikström

Teinitytön päähänpisto Historioitsijoilla on tapana kuvata menneisyyden suuria käännekohtia rationaalisten päätösten ja loogisesti etenevien tapahtumien jatkumoina.  Meeri Lindström (o.s. Rantala), Suomen sisällissodan punakaartilainen, ei yhtynyt

Lue lisää »

Tuovi Marjatta Saarela – Punaorvon tarina

Kirjoittanut Raija Saarela

Kuusikymmentävuotiaana aloin kirjoittaa näitä muistelmiani. Siirryn kauas menneisyyteen. Lähden vaeltamaan pienen tytön kanssa kapinan jälkeisen ajan taivalta. Yritän kertoa sen mahdollisimman totuudenmukaisesti, vaikka silmät kostuvat

Lue lisää »

Äitini, sotaleski Maire Alitalo

Kirjoittanut Maili Mustonen

Maire Alitalo (myöhemmin Maire/äiti) syntyi vuonna 1908 Hausjärvellä. Isä Villehard, ”Vilhartti”Aalto oli maanviljelijä ja taitava käsistään monella tapaa. Äiti Hilma Aalto oli hämäläiseksi vilkas, sosiaalinen

Lue lisää »

Hanna Särkiojan vaikea päivä

Kirjoittanut TUOMINIEMI ARJA

Hanna syntyi armonvuonna 1901 Viitasaarelaisen tilallisen perheen toiseksi vanhimmaksi lapseksi. Hanna sai jo nuoren oppia tekemään raskasta työtä ja hänen piti katsoa nuorempien sisarusten perään,

Lue lisää »

Mirelle Kallioinen, palasia elämästä

Kirjoittanut Seija Väre

PALASIA MIRELLE KALLIOISEN ELÄMÄSTÄ Seison korkealla kalliolla, katselen pitkien pilvien siltaa, kovaa kivien täyttämää rantaa, tuolla jossain kai piti olla satumaa…? Kun ihminen on nuori,

Lue lisää »

Sylvi Koposen muistolle

Kirjoittanut Seija Väre

  Sylvi Koponen o.s. Virnes  (14.8.1921-13.8.2017) syntyi Kuittualla Kalle Albin ja Eeva Angelina Virneksen kymmenlapsisen perheen kuopuksena. Suru-uutinen saapui meille Atlantin takaa, sillä Sylvi Koponen

Lue lisää »

Kaksoset Sylvi ja Raili Seppälä

Kirjoittanut Raili Viherlehto

Kaksoset syntyvät Me synnyimme elokuun kahdeksantena päivänä, 1931. Sylvi syntyi ensimmäisenä, minä noin kaksi tuntia myöhemmin. Sisareni syntyi keskosena, hän ei aluksi osannut edes syödä

Lue lisää »

Äitini Rauha Elsa Kaasalainen

Kirjoittanut Antero Kaasalainen

Heräsin tönäisyyn olkapäähäni ”Herää, herää nyt, ne ovat tuolla.” Nousin ylös ja menin äitini perässä olohuoneen ikkunan eteen. ”Etkö kuule, ne ovat ihan tuossa lähellä.” 

Lue lisää »

Äitini mun, Aila Pikkarainen

Kirjoittanut Marjatta Haapaniemi

JUURET MARKKULASSA  Äitini syntyi 4.2.1922 Nurmeksen Markkulaan pikkusiskoksi marraskuussa 1919 syntyneelle Martti Johannekselle. Kasteessa hän sai nimekseen Aila Helena. Hänen vanhempansa Aino Helena Nevalainen (o.s.

Lue lisää »

Tampereen tyttö – Salli Ranta

Kirjoittanut Ulla Mattelmäki

Viime vuosisadalla Suomea koetteli kolme sotaa. Monet ihmiset kokivat niihin liittyvät menetykset, huolet ja nälän henkilökohtaisesti. Erityisen rankkaa se aika oli naisille, jotka joutuivat vastaamaan

Lue lisää »

Eila Vainikainen – Muurarin tyttö

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Eila Vainikainen (s. 1938 o.s. Karjaluoto) on Raahen tyttöjä. Hän asunut vuosikymmenet Vaasassa, mutta siteet Raaheen eivät ole katkenneet. Merimiehenkadulta Saloisiin Aili ja Aarne Karjaluoto

Lue lisää »

Anna Heleena Olkoniemen tarina

Kirjoittanut Marja-Liisa Olkoniemi

Silitin varovasti äidin silkinhienoa hopeanharmaata tukkaa. Kosketin hellästi hänen olkapäätään ja toivoin, että saisin hänet hereille. Äiti lepäsi rauhallisen näköisenä Kajaanin terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hän oli

Lue lisää »

Suomalainen Maria, Maria Koivisto

Kirjoittanut Ulla Hohtari-Kivimäki

Tarkasteltaessa ihmiskohtaloita, toisinaan voi joutua ajattelemaan, että elämä on kohdellut jotakuta kohtuuttoman rankasti. Ulkopuolisen on vaikea samaistua toisen ihmisen osaan, vaikka olisikin empatiakykyä. Yritän nyt

Lue lisää »

Kaikki järjestyy – Saima Niemeläinen

Kirjoittanut Ari Niemeläinen

Aluksi Tuikkaan kuistilta kumisaappaat jalkaani ja saattelen poikani autolle kevätsohjoselle pihamaalle. Halaan vielä viimeksi pitkään ja katson Aria anovasti suoraan silmiin, jospa hän kuitenkin muuttaisi

Lue lisää »

Helmi Kulppi ja mielen maisema

Kirjoittanut Kaisa Kervinen

Rovaniemen ja Kemijärven radan puolivälissä oli kylä, Misi ja on yhä. Kylään kuuluu monta järveä ja jokea ja asuinpaikkoja järvien rannoilla. Pirttijärven rannalla on tila

Lue lisää »

ISOÄITINI AUNE LAITINEN INKERINMAALTA

Kirjoittanut Kaarina Pietilä

Isoäitini Aune Laitinen, omaa sukua Tatti, oli syntynyt Pohjois-Inkerissä Lempaalan seurakunnan Perämäen kylässä. Hänen syntymävuodekseen on virheellisesti merkitty vuosi 1874. Aunen ja hänen samannimisen serkkunsa

Lue lisää »

Aune Laitinen – kirjastoapulainen

Kirjoittanut Kimmo Laitinen

Kirjastoapulainen Oikopolun  kautta juoksemalla  olisin voinut ehtiä, mutta  kiirehdin vanhasta tottumuksesta koulun taakse parkkipaikalle. Auto temppuilee taas niin kuin aina, kun on kosteaa.  Kierrän kirkonkylän

Lue lisää »

Helmi Mäkinen – Rautatie vie

Kirjoittanut Jaana Mäkinen

Helmi Annikki Mäkinen, o.s. Virtanen oli isäni äiti, mummoni, jota en koskaan tavannut. Hän ehti kuolla kaksi ja puoli vuotta aikaisemmin ennen syntymääni. Kaikki kertomani

Lue lisää »

RUTH MUNCK – JÄÄKÄRILIIKKEEN AKTIIVI JA LOTTA

Kirjoittanut Elina Virtanen

”Olemus on kapea, selkä iän kumaraan painama, mutta asettuessaan valokuvattavaksi hän ojentautuu ryhdikkääksi ja asettaa sirot säärensä tyttömäisesti viistoon. Hänen hopeanvalkoiset hiuksensa on kammattu pehmeälle

Lue lisää »

Kaija Karikoski asuu viiden tähden hotellissa

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Tapaan hiljattain sata vuotta täyttäneen Kaija Karikosken palvelutalo Hopeataurissa, jossa hänellä on viihtyisä huone ja talon puolesta kaikki tarvittavat palvelut. Hackmanin työyhteisö 1800-luvun alussa Hackman

Lue lisää »

Pia Katerma – kulttuurin monitaitaja ja vaikuttaja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

FT Pia Katerma vaikutti vahvasti 1930–70-luvuilla Suomen taide-elämään ja -kasvatukseen. Hän opetti kuvataiteita lyseolaisille, suunnitteli ryijyjä ja kirkkotekstiilejä Wetterhoffille ja oli Aalto-yliopiston edeltäjän, Taideteollisen oppilaitoksen

Lue lisää »

Naimi Jokela jakoi Ylipään postit kävellen

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Naima, Naimi, Sofia Jokela (o.s. Hihnala) oli syntynyt 1.2.1895 Haapajoella Saloisissa. Hän solmi avioliiton Heikki Jokelan (s. 18.1.1886 k. 30.5.1960) kanssa. Pariskunta asettui asumaan pieneen

Lue lisää »

Karin Mäkinen liikutti raahelaisia avojaloin

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Laura Karin, Kati, Mäkinen (o.s. Koskelainen) syntyi 18.1.1920 Tervajoella Viipurin maalaiskunnassa (Vahvialassa). Lapsuuden koti ja koulu olivat Tervajoella, jossa hänen isänsä Mikko Koskelainen toimi maanviljelijänä.

Lue lisää »

Eeva Järvelä – Perheenemäntä ja ompelija

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Tapaan perjantaina 4. tammikuuta 95 vuotta täyttävän Eeva Järvelän (s. 1924 o.s. Lukkaroinen) kotonaan Piehingissä, joka sijaitsee entisen Saloisten kunnan alueella. Saloinen liitettiin Raaheen vuonna

Lue lisää »

Anna Suonperä – aina muiden puolesta

Kirjoittanut Riitta Mäkelä

”Minun tyttöni menee kouluun”, päätti raahelainen Maria Rajaniemi vuonna 1880. Naapurit sanoivat, kannattaako köyhän yksinhuoltajan kouluttaa Anna-tytärtään. Raahe oli tuohon aikaan jo sivuuttanut kukoistuskautensa puulaivojen

Lue lisää »

Lempi Lantto – Piiasta emännäksi

Kirjoittanut Maija Huhta

Lempi Maria syntyi 29.1.1896 Juoksengissa Ruotsissa. Käytti aluksi äitinsä omaa sukunimeä Kiviniemi, mutta muutti myöhemmin nimensä Juusoksi. Lempi tuli vuonna 1914 Ratasjärvelle piiaksi Maansaaren taloon,

Lue lisää »

Suoma Tausta koki sodan Hailuodossa

Kirjoittanut Kirsti Ojala

 Ilmavalvontalottana Suoma Tausta o.s. Sipola syntyi 1920 Hailuodossa. Hän kasvoi 13-lapsisessa perheessä. Heti rippikoulusta päästyään Suoma liittyi lottajärjestöön. Hänen kotinsa lähellä sijaitsevassa Hailuodon Ojakylän Osuuskaupan

Lue lisää »

Hilda Herrala – lappilainen kansanedustaja Kemistä

Kirjoittanut Raili Ilola

Hilda Gustaava Herrala syntyi Kuivaniemellä Kemissä 8.4.1881 ja kuoli Kemissä 16.7.1956. Sosialidemokraatti Hilda Herrala oli kemiläinen kansakoulun käynyt ompelija, joka valittiin Lapin ensimmäiseksi naiskansanedustajaksi vuonna

Lue lisää »

Martta Ritvanen – Kaunis Korun perustaja

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

Suomen vanhin uusi ylioppilas Guinnessin ennätysten kirjaan – Koskaan en ole syntymäpäivistäni elämää pitänyt, mutta nyt aion oikein koketeerata iälläni, sanoo Martta Ritvanen Helsingin Sanomien

Lue lisää »

Edit Ström – min mor

Kirjoittanut Inga Skott

Ett kvinnoliv 1904-1982. Kvinnan jag vill berätta om är min mor Edit född Häggblom 1904-1982, gift första gången med Magnus Hägg 1903-1940. Han stupade 6.3

Lue lisää »

Helena Mathilda Alakorva – uudisraivaajan tytär

Kirjoittanut Siiri Alakorva-Balagović

Mummoni perhe muutti Kittilän Kaukosen kylästä aluksi Sodankylän Kierinkiin, sieltä Sodankylän Unarin Uimaniemeen. Unarissa syntyi perheeseen tyttölapsi, jolle annettiin nimeksi Helena Matilda. Isä Michael Ranta

Lue lisää »

Mirja Hakko – kasvu toimittajan ammattiin

Kirjoittanut Aino Kukkonen

Lapsuus Oulunsalolaisen Hakon perheen Mikko-isän työ kiertokoulunopettajana oli päättynyt, ja hän oli juuri valmistunut poliisiksi Suomenlinnan poliisikoulusta, kun Mirja Annikki syntyi maaliskuussa 1921. Uudella tulokkaalla

Lue lisää »

Aina Vähäkallio – sata siunattua vuotta

Kirjoittanut Ilari Mäkitalo

”Jouruin vangiks leipäni erestä ja olin vuaroon molempien puolella. Kun en ikänä ole mistään politiikasta pitäny. En ymmärrä kui ihmine sekkoo ku kana rohtimiin.”[1]  Isomummoni

Lue lisää »

Maire Juujärvi – oman polun raivaaja

Kirjoittanut Soile Juujärvi

Maire Irene Luusua syntyi Sallan Vuorikylässä 1936 esikoisena metsätyönjohtaja Uuno Luusuan ja talollisen tytär Helvi Hoikkalan perheeseen. Vuorikylä sijaitsi Vuorijärven ja Nannakkajärven välissä Neuvostoliiton rajan

Lue lisää »

Imbi Paju – lottien maineenpuhdistaja Virosta

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Kirjailija-toimittaja-elokuvaohjaaja Imbi Pajun rajat ylittävästä yhteistyöstä kertova lottadokumenttinsa Suomenlahden sisaret on nähty Suomessa, Virossa ja Brysselissä ja herättänyt paitsi kiinnostusta myös kysymyksen, eikö lotista ja sodasta ole

Lue lisää »

Helena Ranta – kansainvälisin sotarikostutkijamme

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Professori, oikeushammaslääkäri Helena Ranta tunnetaan kansainvälisten katastrofien jälkiselvittelijänä. Tuntemattomampaa, mutta yhtä tärkeää on hänen työnsä naisten aseman ja ihmisoikeuksien palavasieluisena puolustajana.  ”Vaikka en ole koskaan

Lue lisää »

Maija Mertalahti – sairaanhoitaja ja perheenäiti

Kirjoittanut Anja Pohjanvirta-Hietanen, os. Mertalahti

Äitini Maria (Maija) Mertalahti, omaa sukua Niemistö, syntyi maalaistalon tyttärenä vuonna 1914. Koti oli uskonnollinen, vanhemmat Juho ja Liisa olivat herännäisiä eli körttejä. Lapsuuden huolettomuus

Lue lisää »

Tyyne Kanervo – kirjoittava tätini Karjalasta

Kirjoittanut Armi Janhunen

Tyyne Kanervo (1926–2017) on kollektiivinen muisti ja autenttinen ääni kirjoituksissaan kotikylän tuoksuista ja perinteistä. ”Tuoksuja täynnä on maa…” -sarja on mahtava aistien takaisinpaluujuhla. Omaelämänkerran ja juttujen

Lue lisää »

Iida Sofia Åberg – kiitän elämästäni

Kirjoittanut Marjatta Åberg

Katselen täältä verhon takaa kappelin hiljaisuudessa saattajiani. Arkku on auki. Vanhat vaatteeni ovat säilyneet säällisesti. Vallankin, kun maallista elämää on soljunut yli kahdeksankymmentä vuotta. Enkä

Lue lisää »

Kerttu Ylä-Jääski – äitimme, perheemme ydin

Kirjoittanut Merja Vahter

Tämän alkuosuuden on kirjoittanut Kerttu Ylä-Jääsken vanhin tytär, myös jo edesmennyt Pirjo Karinkanta (s. 1932) muistelupuheekseen heinäkuussa 2011 äitimme syntymän 100-vuotisjuhlaan, johon hänen jälkeläiset useammassa

Lue lisää »

Raudna Aikio – ilon ja surun vuoristoradalla

Kirjoittanut Rauni Manninen (os. Aikio)

Äitimme Raudna syntyi 1913 Utsjoella. Hänen isänsä oli Johan Fr. Högman, jonka esivanhemmat olivat lähtöisin Länsi-Suomesta. Suvun jälkeläisistä osa jäi pohjoiseen ja saamelaistui. Raudnan äiti

Lue lisää »

Martta Edith Ylipahkala – sisulla siiville

Kirjoittanut Liisa Räisänen

Äitini Martta. Katselen elämäsi sateenkaarta lähes sadan vuoden aikaperspektiivillä ja mieleni täyttää syvä kunnioitus elonpolkusi edessä. Kuljit uljaasti elämäsi vuosisataisen matkan. Sinusta kasvoi luja ja

Lue lisää »

Eila Haukivaara – ompelemalla arjen sankariksi

Kirjoittanut Marja-Liisa Alamäki

Elämäsi perusrakenteet syntyessäsi olivat varsin turvalliset. Kansalaisodan mainingit olivat kaukana lapsuutesi pihapiiristä. Ympärilläsi oli sukutila, jonka isäsi oli perinyt vanhemmiltaan alle kolmikymmenvuotiaana, maalaistalon rytmikäs elämänmeno

Lue lisää »

Hanna Pirhonen – Suomessa on kaikki hyvin

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Kun kuuntelee Hanna Pirhosen (o.s. Verro s. 1932) kertomusta elämänsä vaiheista, ei ihmettele, että hän on tyytyväinen elämäänsä Raahessa. Pirhoset muuttivat Suomeen yli 30 vuotta

Lue lisää »

Laura Maria Kari – emäntä Laihialta

Kirjoittanut Päivi Kari

Kirkkoherra Eino Rauha puhui äitini Laura Karin siunaustilaisuudessa, elokuussa 2004. Hän vertasi elämää kankaaseen, joka otettiin kangaspuista pois, kun se oli valmis. Äitini elämän vahvuuksia

Lue lisää »

Annikki Ake – evakkomatka saaresta saareen

Kirjoittanut Liisa Ake-Helariutta

Sukuni juuret ovat Karjalassa, Koivistolla, Koivusaaren Eistilän kylässä. Venäjä valloitti talvisodassa kyseiset alueet, siis myös vanhempieni asuinalueet. Nuorena naimisiin  Äitini Olga Annikki Suutari syntyi Eistilän kylässä

Lue lisää »

Fanny Pirttiaho – tarmokas sotaleski

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Fanny Katariina Pirttiaho (o.s. Pyhtilä) syntyi Pattijoella Pyhtilänperällä, jossa hänen vanhemmillaan Maria Loviisa (o.s. Pahn) ja Matti August Pyhtilällä oli maatila. Fanny oli perheen seitsemästä

Lue lisää »

Elma Luokkala – tasa-arvoaktivisti Torniosta

Kirjoittanut Paavo Luokkala

Torniolainen Elma Luokkala oli neitokaisiästä lähtien naisasia-aktivisti, tinkimättömästi kuolemaansa saakka. Toinen aktiiviharrastus oli kirkkokuoro. Eläkevuosina mukaan tulivat rintamamiesveteraanien naistoiminta ja vieläpä pitsinnypläys. Kaikista näistä hän

Lue lisää »

Fanny Suominen – kunnioituksesta elämään

Kirjoittanut Pia Poikonen

Pyytäessäni isoisoäitini Fannyn ainoaa elossa olevaa lasta, 97-vuotiasta Annikkia kertomaan äidistään hän sanoi: ”Voi, mammalla oli niin kurja elämä”. Vastasin, että hän oli kuitenkin aina

Lue lisää »

Aino Valonen muistelee

Kirjoittanut Lissu Kaivolehto

”Lapsuus oli hyvä. Oli leipää ja lämmintä ja vaatteet päällä”, aloitti Aino Valonen menneitten muistelun kesäkuussa 2012 vieraillessani hänen luonaan Hollolassa. Aino oli Hilma (s.

Lue lisää »

Elisabet Jeskanen – monitoiminainen

Kirjoittanut Lissu Kaivolehto

Elisabet Jeskanen (o.s. Malinen) syntyi syyskuun viimeisenä päivänä 1888 Iljalassa. Elisabetin vanhemmat olivat Heikki ja Maria (o.s. Wuojolainen) Malinen. Elisabetin nimi on kirkonkirjoissa milloin Eliisa,

Lue lisää »

Annikka Swahn – Poloinen papintytär

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Kesäkuun 16 päivänä 1714 Raahen raatihuoneessa oli raastuvanoikeuden tai maistraatin istunto.  Venäläisten vankina  Pöydän takana istui kenraalimajuri Armfelt, joka oli Suomen armeijan jäännösten kanssa majaillut

Lue lisää »

Elvi Paldanius – erään elämän siivuja

Kirjoittanut Kari Paldanius

Motto: Herrasmies ei hukkaa tyyliään tungoksessakaan! Äitini, Elvi Granlund syntyi vuonna 1920 Pudasjärvellä Sakarin ja Katrin (o.s. Leinonen) kolmantena lapsena. Sisaruksia oli lopulta viisi, kolme

Lue lisää »

Kaarina Valkonen – opettaja ja valistaja

Kirjoittanut Eeva-Liisa Östergård

Katsoessani menneisiin vuosiin pääsen siihen tulokseen, että äitini Kaarina Valkosen elämässä oli kaksi johtolankaa: Hän halusi olla valoisa ihminen ja tueksi kanssaihmisilleen niin työsarallaan kuin

Lue lisää »

Laura Lehtola – Inarin erämaiden katekeetta

Kirjoittanut Anniina Saarela

Laura Lehtola oli vain 19-vuotias aloittaessaan työnsä katekeettana Inarin erämaissa. Katekeetat kiersivät opettamassa syrjäseuduilla asuvia lapsia. Kiertäville opettajille tulivat tutuksi myös monenlaiset kodinaskareet ruoanlaitosta aina

Lue lisää »

Helena Ranta – ihmisarvon puolustaja

Kirjoittanut Erkki Vuori ja Marja Liisa Toivanen

Kun sovimme kirjoittamisesta Naisen ääneen, tehtävänjako oli selvä. Helena Rannan kollegana professori emeritus Erkki Vuori kirjoittaa laajemman osion, jota voi sanoa pienoiselämänkerraksi. Siinä korostuvat ne

Lue lisää »

Aili Heikkinen – superlahjakkuus

Kirjoittanut Marjatta Kaikkonen, Anja Lindh ja Terttu Välikangas

Opetuksen ja suomalaisen kulttuurin monipuolinen asiantuntija ja kehittäjä Aili Heikkinen Heikkisen kymmenlapsisessa perheessä saattoi olla niukkaa, mutta omavaraistaloudessa pärjättiin. Lapset tekivät maatalon töitä ja oppivat

Lue lisää »

Lyydia Pohjonen – kadonneen jäljillä

Kirjoittanut Mirja Helenius

Meidän perheen lapsilla oli kaksi tätiä. Äidin sisaret Enni ja Siiri asuivat lähellä ja heitä nähtiin päivittäin. Mutta sitten vilahti aikuisten puheissa Lyydia-täti, jota Lyytiksi

Lue lisää »

Aira Kemiläinen – yleisen historian professori

Kirjoittanut Marjatta Hietala

Aira Kemiläisen tutkimukset nationalismista ovat kansainvälisesti arvostettuja. Suomessa hänet tunnettiin paremmin suomalaisia koskevien rotuteorioiden selvittäjänä. Jyväskylän yliopiston yleisen historian professoriksi 1971 nimitetty Kemiläinen oli yksi

Lue lisää »

Tellervo Hakkarainen – lottajohtaja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Kotitalousopettaja Tellervo Hakkarainen aloitti uransa lottatyössä lottakanttiinien päällikkönä. Sotien jälkeen hän oli mukana luomassa Lotta Svärd -järjestön työn jatkajaa, Työmaahuoltoa, jonka toimitusjohtaja hän oli 1946–1973

Lue lisää »

Helvi Hyrynkangas – pikkulotasta vaikuttajaksi

Kirjoittanut Terttu Välikangas

Helvi Pääkkönen, myöhemmin Hyrynkangas, syntyi Oulun synnytyslaitoksella kiiminkiläisen opettajaperheen tyttäreksi vuonna 1928. Hänen isänsä on Erkki Pääkkönen ja äitinsä Anni Pääkkönen s. Markkanen. Pariskunta sai

Lue lisää »

Ulla Mannonen – kansanperinteen suurkerääjä

Kirjoittanut Merja Leppälahti

Ulla Mannonen (1895−1958) on ollut eräs Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanperinnearkiston uutterimmista perinteenkerääjistä. Hänen keräämänsä valtavat aineistot kuuluvat suurimpiin yksittäisen henkilön keräämiin. Mutta mikä sai tavallisen

Lue lisää »

Elli Tervo – huoleton lapsuus, sota-ajan nuoruus

Kirjoittanut Aino Kukkonen

Oulunsalolainen Elli Hakko eli huolettoman, joskin ajalle tyypillisen työteliään lapsuuden. Talvisodan syttyminen muutti kaiken, sillä vain 13-vuotias tyttö joutui sotavuosina raskaisiin ja vastuullisiin tehtäviin. Kaksiosaisen

Lue lisää »

Olga Oinola – kahden aatteen nainen

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Vaikka Olga Oinolalla oli pitkä pedagogin ura, jälkimaailma muistaa hänet naisasianaisena ja raittiusvalistajana. Aktiivinen harrastustoiminta niissä vei hänet järjestöjen johtopaikoille ja kunnalliselämän vaikuttajaksi, Oinottareksi, jonka

Lue lisää »

Kaisa Mäkelä – konekutoja ja kotirintaman lohduttaja

Kirjoittanut Riitta Mäkelä

Perinteisten sukkapuikkojen ja kinnasneulojen rinnalle tuli 1800-luvun lopulla suomalaiseen käsityöhön uusi työväline, kutomakone. Neuleiden valmistaminen nopeutui. Samalla syntyi uusi ammattiryhmä, kodeissa työskentelevät konekutojat. Neovius innosti

Lue lisää »

Saimi Riikonen – rakas täti, kummi ja ystävä

Kirjoittanut Leena Parvela

Lempi Saimi Kääriäinen syntyi Pälkjärven asemalla rautatieläisten talossa 4.4.1904. Myöhemmin huomattiin, että papinkirjoihin oli merkitty syntymäpäiväksi kaksi eri merkintää 4. ja 14. Äiti muisti kuitenkin,

Lue lisää »

Tyyne Lehtonen – sisukas äitimme

Kirjoittanut Kaarina Pietilä

Inkerinmaalta Suomeen evakkoon Äitimme, Tyyne Lehtonen, syntyi vuonna 1925 Lempaalassa, Pohjois-Inkerissä, Suomen rajan tuntumassa. Hän oli perheen nuorin lapsi. Isän suku oli savakkoja, jotka olivat

Lue lisää »

Martta Leskelä – eräs kotirintaman sankari

Kirjoittanut Markku Välitalo

Martta Leskelä (o.s. Simelius) syntyi Pulkkilassa vuonna 1922. Haastattelin Marttaa, anoppiani, useaan otteeseen vuosina 2010-2016. Tämä kirjoitus on tehty haastattelujen pohjalta ja rajautuu lähinnä sota-aikaan

Lue lisää »

Hilma Herajärvi isänmaan asialla

Kirjoittanut Helena Herajärvi

Yhteiskuntavastuunsa kantava opettaja Hilma Katariina Herajärvi syntyi 1895 lopulla Alatorniolla Hanna (o.s. Ponkala) ja Isak Herajärven eli Alakuijalan maanviljelijäperheeseen vanhimpana lapsena. Hilma valmistui 22-vuotiaana Raahen

Lue lisää »

Fanni Teirikko johtamassa Oulun lottien varusjaostoa

Kirjoittanut Aira Niva s. Teirikko kertoo, Päivi Kujasalo tarkistanut tiedot, koska Aira Niva, hänen tätinsä ei elä enää.

Pahnanpohjimmaisen esipuhe Näin jo tukevasti ikääntyneenä, 84-vuotiaana, osaan arvostaa sitä työtä ja niitä elämänarvoja, jotka olivat elämän kulmakiviä edellisillä sukupolvillamme. Äitini, Fanni Teirikko oli kympin

Lue lisää »

Elli Tahkola – äiti, sankarittareni

Kirjoittanut Maija Ahola

Pulkkisen perheen neljäs lapsi Oli maaliskuun kolmas päivä vuonna 1918. Aurinko killotti puhtaaseen hankeen. Lieveen tuvassa Määttälänvaaran huipulla oli kiireinen tunnelma. Perheen äidin, Hildan, synnyttämisen

Lue lisää »

Helvi Savikuja ja hänen sukutarinansa

Kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta

Torniolaisella Helvi Savikujalla on takanaan rikas elämä. Se alkoi 93 vuotta sitten Ylivojakkalassa, jatkui Sukevalla, missä hän kävi kansakoulun. Helsingissä käydyn lukion jälkeen hän pääsi

Lue lisää »

Aino Heikkilä – ahkera kyläkauppias

Kirjoittanut Arja Karttunen

Villi tyttönen Aino Aino Heikkilä syntyi Juho ja Fretriika (o.s. Kemppainen) Sirviön perheen esikoiseksi. Fretriika oli suurperheen lapsi Suomussalmen köyhästä pitäjästä. Hän oli joutunut huutolaislapseksi perheeseen,

Lue lisää »

Lyydia Hartikainen – kyläompelija

Kirjoittanut Anja Garanvölgyi

Kuusilapsisen perheen toisiksi vanhin Äitini, Lyydia Katariina – lempinimeltään Lyyli – syntyi Revonlahdella Katri ja Albert Marjomaan maanviljelijäperheen toiseksi vanhimpana lapsena toukokuussa 1905. Tummatukkaisen pikkuneidin

Lue lisää »

Saimi Paavola – sitkeä vaikeuksista selviäjä

Kirjoittanut Arja Karttunen

Nuorena maailmalle leivän perään Suomessa leviävä ”lentävä keuhkotauti” valtasi 1920-luvulla Revonlahden, oli riehunut Suomessa jo muissakin pitäjissä pidemmän aikaa.  Tauti riisti Saimi Maria Martikkalalta isän,

Lue lisää »

Elli Karsikko – selviytyjä

Kirjoittanut Tuula Laitinen

Tapaaminen On jo syyskuun puoliväli, hyytävän kylmä tuuli suhisee korvissani, vaikka musta neulelippis suojaa päätäni. Tahtoisin huutaa, kuten nuo Kummatin koulun pihalla välituntiaan viettävät lapset.

Lue lisää »

Helmi Tengén – Unionin tukipylväs

Kirjoittanut Maritta Pohls

”Veistonopettajan paikkaa hakiessani syrjäytin 9 mieshakijaa, koskapa aikaisemmat ansioni ja ulkomaanmatkoilla hankkimani lisäoppi veivät minut ehdottomasti toisten hakijoitten edelle. Kun menin nostamaan ensimmäistä palkkaani, hämmästyin suuresti, kun se oli huomattavasti pienempi, kuin se palkka, joka oli hakemusilmoituksessa mainittu. Tarkastaja v. Bonsdorff sanoi syyksi sen, että olen nainen. En voinut ymmärtää, mitä tekemistä sukupuolellani oli tämän asian kanssa. Lopulta sain tarkastajankin uskomaan, että jos kerran hoidan poikia ja opetan heidät yhtä hyvin veistämään kuin mieskolleegani, minulle on maksettava ilmoituksessa luvattu palkka ja suotava muut virkaan kuuluvat edut. Niinpä sitten olenkin koko opettajanaoloaikani nauttinut miesopettajien kanssa samaa palkkaa.”

Helmi Tengén oli Naisasialiitto Unionin aktiivisimpia ja värikkäimpiä jäseniä, mutta vaikutti lisäksi mm. Helsingin Naisopettajain Yhdistyksessä, Suomen Naisopettajain Liitossa, Helsingin voimistelijain liitossa ja Autoklubissa. Itseään hän piti juoksupoikana, joka oli aina valmis tekemään, mitä oli tarvis tehdä.Lue lisää Helmi Tengénin elämästä.
 

Lue lisää »

Irmeli Kaario sukupolvien ketjussa

Kirjoittanut Irmeli Kaario

Isoäiti Maria Wetterstrand emigranttina ja evakkona Sukupolvien ketjussa puhutaan yleensä miehistä. Miehen nimi on periytynyt pojalle, samoin ennen tilat ja maat. Isyydestä ei kuitenkaan aina

Lue lisää »

Aune Kinnarinen – minun elämäni tarina

Kirjoittanut Aune Kinnarinen

Olen syntynyt 24.10.1934 Nilsiässä Pienviljelijä perheen esikoisena. Kotini oli pienen Pieksänjärven rannalla, jossa Lokki-laiva kesäisin ajoi Kuopion ja Pieksänkosken väliä, kuljettaen asukkaiden ostokset, niin rakennustarpeet kuin myös maidot meijeriin Kuopioon. Talvella oli neljän kilometrin matka käveltävänä maatien varteen, jossa kulki postikas ja yksi linja-auto kerran päivässä. Nilsiän kirkolle oli matkaa 20 kilometriä, joko hevosella tai sitten jalkapatikalla.

Lue lisää Aune Kinnarisen elämästä, joka on kuljettanut Nilsiästä Helsinkiin ja Kuusankoskelle.
 

Lue lisää »

Ulla Laine – uraa uurtava metsänhoitajanainen

Kirjoittanut Anba-Liisa Raunio & Pia Thomssen

”Olin sikäli erityisasemassa, että oli kulunut yli kymmenen vuotta edeltäjäni Martta Valtosen ajoista, ja miessukukunta oli tuudittautunut siihen uskoon, ettei naisista ole uhkaa tällä alalla. Tiesin Hyytiälään mennessäni, että kurssin pojille oli annettu tehtävä karkoittaa minut sieltä itkien tieheni. Vetojakin kestokyvystäni oli lyöty!” kertoo Ulla huvittuneena, eikä hänen äänestään nyt, niin kuin ei muulloinkaan, löydy hienoistakaan katkeruuden sävyä.

Ulla Laine opiskeli metsänhoitajaksi 1930-luvulla, jolloin naisia oli ollut metsänhoitajan opinnoissa vain muutama. Lue, kuinka Laine kertoo opinnoista ja urastaan positiivisen elämänmakuisesti.

Lue lisää »

Maria Olli – arjen sankari

Kirjoittanut Terttu Jokinen, lehtori

Laulun lahja ”Runturi, ronturi, äidin unturi, kultainen lunturi, runturi, ronturi”, lauloi äitini minulle keksimäänsä ja säveltämäänsä lorua, kun vauvana katselin maailmaa hänen sylistään. Kahdelle pikkuveljelleni

Lue lisää »

Inkeri Kinnunen – Esimerkillinen soroptimisti

Kirjoittanut Sinikka Tiusanen, kemisti, eläkkeellä SI Pori

Meillä ei ole rajoja, ellemme itse niitä laadi. Filosofian maisteri Inkeri Kinnunen oli Porin soroptimistiklubin ensimmäinen presidentti. Hän syntyi 20.9.1906 Loimaalla ja kuoli 92-vuotiaana vuonna

Lue lisää »

Gerda Ryti ja keskipäivän kirkonkellot

Kirjoittanut Korppi-Tommola, Aura, Pohls Maritta

Gerda Ryti oli tasavallan presidentin puolisona sotien vaikeina vuosina. Hänen aikansa presidentinlinnan emäntänä 1940–1944 ei ollut edustamista vaan vaikeiden aikojen kestämistä ja itsekuria vaativaa esikuvana

Lue lisää »

Irma Merentie – sotaorvon tarina.

Kirjoittanut Kaija Sepponen

Lapsuuden onnellinen aika Isäni Kalle Keränen syntyi vuonna 1909 Suomussalmella. Hän oli muuttanut Kuhmoon työn vuoksi 1930-luvun alkupuolella. Äitini Lilli Oikarinen syntyi myös vuonna 1909

Lue lisää »

Sisko Ruokolan tarina

Kirjoittanut Ulla Moilanen-Pyhtinen

Sisko Ruokola (o.s. Pulkkinen) syntyi Sodankylässä 7.4.1931. Isä oli räätäli, äidin vastuulla oli OP:n kassa paikkakunnalla. Myöhemmin äiti toimi OP:n johtajana Sodankylässä. Äiti  oli myös

Lue lisää »

Helena Virkki kansanedustajana

Kirjoittanut Anna Ruokamo

Helena Virkki (1884–1968) tunnetaan ennen kaikkea työstään Marttaliiton valtuuskunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana ja ensimmäisenä kirkolliskokouksen naisedustajana. Näiden tehtävien lisäksi hän oli aktiivinen toimija myös monissa muissa

Lue lisää »

Margit Borg-Sundman – kansanedustaja ja naisasianainen

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Margit Borg-Sundman (1902-1992) oli ammatillisen sosiaalityön ja teollisuuden sosiaalihuollon uranuurtaja. Kokoomuksen kansanedustajana hän ajoi perhe- ja tasa-arvolainsäädäntöä ajoittain ristiriidassa oman eduskuntaryhmänsä kanssa. 1960-luvulla hän sai

Lue lisää »

Helvi Frick – lotta joka solultaan

Kirjoittanut Terttu Häkkinen, päätoimittaja

Koulussa saamaansa käytöksenalennusta harva, varsinkaan nainen, haluaa aikuisena ääneen muistella. Hämeenlinnassa asuva Helvi Frick (o.s. Heino), 98, kertoo kuitenkin omastaan ilman katumuksen tai häpeän häivää. 

Lue lisää »

Äitini Aino Pönni

Kirjoittanut Hilkka Tasanto

Kerron tässä tarinan äidistäni, arjen sankarista, selviytyjästä. Äiti sitoi heinäharavat isävainajan polkupyörän runkoa vasten. Asetti veljen istumaan rungolle ja meidät pikkutytöt tarakalle. Mentiin ahoniitylle heinäntekoon.

Lue lisää »

Äitini Aili Tuuri ja tätini Aune Rahkola

Kirjoittanut Loviisa Seppänen o.s. Tuuri

Aili Tuuri, o.s. Rahkola syntyi vuonna 1910 Kauhajoen Päntäneellä perheen kuudentena lapsena. Maalaistalossa oli totuttu kovaan työhön ja vanhemmat olivat vielä erikoisen riuskoja ja nopeita

Lue lisää »

Lempi Seppänen ja evakkomatka

Kirjoittanut Maija Heikkinen

Lempi Johanna Seppänen os. Seppänen syntyi 14.12.1909 Kovavaarassa Suomussalmella, aivan itärajan tuntumassa, Johanna ja Olli Seppäsen perheeseen. Sisaruksia oli neljä, joista yksi hukkui pienenä. 18-vuotiaana

Lue lisää »

Irma Arminen – kansakoulun opettaja

Kirjoittanut Hilkka Lehtonen, professori emerita, TKT, arkkitehti Safa

Kansakoulun opettaja Irma Arminen, os. Puonti oli 156-senttinen. Hänellä oli ruskea, kihara tukka ja toisessa silmässään aavistus ruskeaa väriä. Hän jäi täysorvoksi 15-vuotiaana ja samalla

Lue lisää »

Leila Mikkolan muistoja sota-ajalta

Kirjoittanut Leila Mikkola s. Höhtyä

Leila Mikkola kertoo: Olen viettänyt lapsuuteni sahaympäristössä. Koti oli yhteinen sahan naistyöväen kanssa. Oli suuri pirtti naisten ruokailla omia eväitään. Äitini piti kahvilaa. Ruoan päätteeksi

Lue lisää »

Iida ja Vieno Jaatinen – äidin ja tyttären tarina

Kirjoittanut Vieno Myllylä

Helluntainalusviikolla alkoi Karjalankannaksella rytistä. Pian kantautui tykkien jyske Laatokan koillispuoleltakin. Siitä huolimatta pyrimme jatkamaan normaalia maalaistalon elämää. Heinäntekoaikaan kylläkin jo pohdimme: ”Kenenkähän lehmät näitäkin heiniä syövät?”

Syyskuun neljäntenä tehtiin aselepo. Vaikkeivät rauhan ehdot olleet vielä tiedossa, isän mielestä oli varmuuden vuoksi lähdettävä ajamaan lehmiä länttä kohti. Lue Nuoren Vieno Jaatisen muistelmat siirtolaisuudesta ja siitä, kuinka elämä jatkui sodasta huolimatta eteenpäin.

Lue lisää »

Eila Rummukainen – vaikeuksien läpi sosionomiksi

Kirjoittanut Tellervo Luukkonen

Eila Rummukainen teki pitkän uran sosiaalityössä, missä hän on paneutui vaikeuksissa olevien perheiden ja aivan erikoisesti apua tarvitsevien lasten asioihin. Rummukaisen oma tie sosionomiksi ei suinkaan ollut helppo,

Lue lisää »

Fanni Luukkonen -lottien keulakuva

Fanni (Fanny) Luukkonen oli kotoisin Oulusta, jossa hän kävi viisi luokkaa Oulun Suomalaista Tyttökoulua. Luukkonen jatkoi 16-vuotiaana opintojaan Helsingin suomalaisesssa jatko-opistossa. Hän halusi jo nuorena

Lue lisää »

Kyllikki Pohjala – kansanedustaja ja lotta

Kyllikki Pohjala (1894–1979) syntyi Nakkilassa ja kirjoitti Porissa ylioppilaaksi vuonna 1914. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli sanomalehti Satakunnan toimitus, mutta toimittajan ura vaihtui sairaanhoitajakouluun. Pohjala valmistui

Lue lisää »

Elin Malin – Marttaliiton alkuvuosien keskushahmo

Kirjoittanut Kirsi Vesterbacka

Elin Malin (1868–1959) omaa sukua Nikander oli tehtailijan tytär, joka kävi tyttökoulun ja suoritti suomenkielisen jatko-opiston. Opiskeluaikaan häntä kuvattiin kaunottaresi, joka osallistui aktiivisesti Suomalaisen Seuran toimintaan

Lue lisää »

Anna Wiik – työväen muistiorganisaatioiden äiti

Kirjoittanut Marjaliisa Hentilä

Kolme työväen perinnelaitosta saa kiittää tarmokasta Anna Wiikiä kokoelmiensa hoitamisesta ja kartuttamisesta. Anna Wiik toimi Työväen Arkistossa kymmeniä vuosia ja kehitti samalla perustan Työväenliikkeen kirjastolle.

Lue lisää »

Maissi Erkko – hehkuva ja rohkea

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Helsingin Sanomat tuntee jokainen suomalainen, Eero, Eljas ja Aatos Erkonkin tietää moni. Sen sijaan toinen Erkkojen dynastian perustajista, Maissi Erkko, on jäänyt miesten varjoon. Ja

Lue lisää »
image_print