Eira Paunu – ensimmäinen teologian tohtoriksi väitellyt nainen

Eira Paunu – ensimmäinen teologian tohtoriksi väitellyt nainen

Kirjoittanut Pirkko Lehtiö

”Minusta tuntuu siltä, että naisteologius vapautuu lapsenkengistään silloin, kun joku meistä painaa tohtorinhatun päähänsä. Mutta myös työmme kannalta on tärkeää, että mekin saamme sellaisia näköaloja ja sitä arvostelukykyä, mitä jatkuva perusteellinen syventyminen tieteeseen antaa. Maailmassa näyttää myös olevan niin, että suoritettu oppiarvo antaa ihmisen sanoille ja teoille suuremman kantavuuden kuin niillä muuten olisi.”

Eira Paunusta tuli ensimmäinen tohtorisnainen teologisessa tiedekunnassa vuonna 1952, mutta helpolla hän ei tutkintoaan saanut. Paunu osallistui myös aktiivisesti keskusteluun naisena olosta ja naisen tehtävistä kirkossa ja yhteiskunnassa. Lue lisää teologian professori Eira Paunusta.
 

Lue lisää »

Maria Castrén – Suomen ensimmäinen naisurkuri

Kirjoittanut Raili Ilola

Maria Castrén oli ensimmäinen nainen Suomessa urkurina ja päätoimisena musiikin lehtorina sekä ensimmäinen nainen Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuustossa. Urkurin virka avautui naisille jo vuonna 1898. Tehtävään ei

Lue lisää »

Constance Montgomery – 1800-luvun kansalaisaktivisti

Kirjoittanut Jaana af Hällström

Lasimaalaus ”Antakaa lasten tulla minun työni” Diakonissalaitoksen kirkossa Helsingin Kalliossa muistuttaa vuonna 1923 kuolleesta hyväntekijästä, rouva Constance Montgomerystä. Varat lasimaalauksen hankintaan Diakonissalaitos sai tämän pitkäaikaisen

Lue lisää »

Hanna Huotari – Kainuusta Orivedelle

Kirjoittanut Anneli Ojala

Nuoruus Luokanvalvojani Hanna Huotari, Oriveden Yhteiskoulun luonnonhistorian lehtori, oli sisukas ihminen. Hanna Emilia syntyi 30.10.1900 Sotkamossa pienviljelijän perheeseen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1920 Kajaanin yhteislyseosta. Hanna

Lue lisää »

Ida Godenhjelm omisti elämänsä Suomen naiskasvatukselle

Kirjoittanut Raili Ilola

Ida Godenhjelm perusti miehensä Bernhard Godenhjelmin kanssa Helsingin suomalaisen tyttökoulun ja Helsingin suomalaisen jatko-opiston. Godenhjelmit työskentelivät yhdessä suomalaisen naiskasvatuksen ja suomenkielisen väestönosan ja erityisesti nuorten

Lue lisää »

Adele Korhonen – Yksi Raahen seminaarin esikoisista

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

”Seminaarin perustaminen Raaheen vuonna 1896 herätti kaupunkilaisissa monenlaisia tuntemuksia. Suomenkielinen naisopettajaseminaari oli aluksi väheksytty yhdistelmä. Raahe oli elänyt maineikkaan menneisyytensä merenkulusta ja laivanvarustuksesta, eikä seminaaria

Lue lisää »

Anna-Liisa Virta – Äitiyshuolto elämäntehtävänä

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Raahen kaupunki myönsi Anna-Liisa Virralle vuonna 2022 Pro Raahe -mitalin nro 121 1950-luvulla alkaneesta ansiokkaasta pitkäaikaisesta toiminnasta terveydenhuollon hyväksi, joka edelleen jatkuu koko seutukunnan parhaaksi luottamustoimissa.

Lue lisää »

Anneli Sauli – Raahe jäi, filmitähti syntyi

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

”En minä oikeastaan muista Raahesta mitään”, myöntää Anneli Sauli Vappu Kalliolle vuonna 2019 antamassaan haastattelussa. Raahelaiset muistavat Anneli Saulin. ”Anneli oli Lapaluodossa pidetty, kaunis tyttö.

Lue lisää »

Sirkka Kiilakoski – Lapset sydämenasiana

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Sirkka Kiilakosken pitää elämässä kiinni perhe, lapset ja lastenlapset. Pitkän työuransakin hän on tehnyt lasten parissa. Varhaiskasvatus ja lapset ovat hänelle sydämenasia.  Piehingin Mäntylästä elämäneväät

Lue lisää »

Maria Colliander – Pikakirjoituksen uranuurtaja

Kirjoittanut Raili Ilola

Suomenkielinen pikakirjoitusjärjestelmä luotiin vuonna 1875 keisarillisen Suomen senaatin tarpeeseen. Maria Colliander opetteli 30-vuotiaana ruotsin ja suomen kielen pikakirjoitustaidon, josta tuli hänen elämäntyönsä. Liki seitsemänkymmentä vuotta

Lue lisää »

Aino Krohn: Mikähän minusta tulee isona?

Kirjoittanut Aino Krohn

Alle kouluikäisenä minulla oli kolme toiveammattia: satukirjailijan, karjakon ja lastentarhan opettajan. Lukiota aloittaessani olin varma, että minusta tulee eläinlääkäri, sitä lopettaessani päätin, että halusin opiskella

Lue lisää »

Maila Hakala – keksijänaisten tulkki

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Helsinkiläinen Maila Hakala on ideoija, jolle kaikki on mahdollista. Hänen aloitteestaan Suomalaisen Naisliiton tiedotteet muuttuivat 1980-luvulla Minna-lehdeksi ja toiminta hetkeksi keksijävaltaiseksi. Ilmestyi Keksijä-Minna, ja naisliittolaiset

Lue lisää »

Anja Pirttilahti – porvoolaisen nukketeatterin äiti

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Porvoolainen Anja Pirttilahti oli ammatiltaan kirjastonhoitaja, mutta tunnettiin myös monitoimisena harrastaja- ja nukketeatterin näyttelijänä sekä mummokammarin satujen ja tarinoiden kertojana. Olipa hän mukana muutamassa kotimaisessa

Lue lisää »

Rita Piirainen – Ensimmäinen nainen tiejohtajana

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Ensimmäinen nainen tiejohtajana on Lahdesta maailmalle lähtenyt Rita Piirainen, joka on käynyt koulunsa Helsingissä. Hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä rakennusinsinööriosastolla pääaineenaan tienrakennustekniikka ja valmistui diplomi-insinööriksi

Lue lisää »

Pia Hortling – Panimomestari Olvi Oyj:llä

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

”Olen periaatteessa syntynyt tynnyriin”, sanoo viidennen polven olvilainen Pia Hortling (1976). Hänen sukunsa on ollut Olvilla sen perustamisesta lähtien, 126 vuotta [vuonna 2004]. Pia Hortlingin

Lue lisää »

Eila Koivuniemi – Suomen ensimmäinen naiskomisario

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Eila Koivuniemi (s. 1951) on ensimmäinen poliisikoulutuksen kautta poliisipäällystöön kohonnut naispoliisi. Hän on kotoisin Petäjävedeltä Keski-Suomesta. Hän pääsi Petäjäveden yhteiskoulusta ylioppilaaksi 1970, valmistui ylioppilasmerkonomiksi Mäntän

Lue lisää »

Toini Nousiainen – Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Toini Nousiainen (s. 1926) oli Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1982-85. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1945 ja valmistui sairaanhoitajaksi neljä vuotta myöhemmin. Nousiainen aloitti ammattijärjestötaipaleensa 1952, jolloin

Lue lisää »

Berit Paatsi – Suomen toinen naismaanmittari

Kirjoittanut Raili Ilola

Suomen toinen naismaanmittari, maanmittausinsinööri Berit Linnea Paatsi (1909-2000, ent. Björkell) pääsi ylioppilaaksi yksityisluokalta Helsingissä vuonna 1919. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta maanmittausosastolta maanmittariksi vuonna 1936,

Lue lisää »

Kirsi Arve-Inkinen – Finnairin ensimmäinen naislentäjä

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Ensimmäinen naislentoperämies Kirsi Arve-Inkinen (s. 1958) on kotoisin entisestä Karkun kunnasta. Hän kasvoi maanviljelijä-toimihenkilöperheessä ja poikaenemmistöisessä toveripiirissä. Leikit olivat sen mukaiset. Kirsi innostui ilmailusta lukioaikana,

Lue lisää »

Anneli Linna-Penttilä – Ensimmäinen ilma-akrobaatti

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Ilma-akrobaattien ensimmäinen nainen oli Anneli Linna-Penttilä (1932-94). Tämä pilvien huimapää syntyi Vimpelissä. Isä kaatui jatkosodassa. Lentämisen kipinä tarttui Vaasan Lentokerhosta, jossa Anneli sai purjelentäjäkoulutuksen. Koneet

Lue lisää »

Sirkka Liakka – Ensimmäinen naismaanmittausinsinööri

Kirjoittanut Raili Ilola

Sirkka Liakka (1908-1999) oli ensimmäinen Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta valmistunut nainen ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen kenttätöissä toiminut naismaanmittari. Juuret Alatorniolla Aulis Ilta Sirkka Liakka syntyi sivistyneeseen

Lue lisää »

Sirpa Rautio – Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja Sirpa Hannele Rautio syntyi Laihialla maanviljelijäperheeseen. Hän suoritti kunnallistutkinnon Tampereen yliopistossa 1970 ja aloitti uransa kunnallishallinnossa toimimalla kuusi vuotta kunnansihteerinä. Hän oli

Lue lisää »

Katri Bergholm – Suomen Sotilaskotiliiton perustaja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Katri Bergholm (1878-1949) oli Suomen Sotilaskotiliiton perustaja ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustajajäsen. Senaattori ja tilastollisen toimiston johtaja Karl Ferdinand Ignatius ja Lapväärtin rovastin tytär Amanda Bergman

Lue lisää »

Hulda Soini – Pankinjohtaja ja talousneuvos

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Talousneuvos Hulda Soini (1899-1971) toimi Someron Säästöpankin johtajana 1944-60. Hän oli kotoisin Haapasaaresta. Kotkan kauppakoulun käytyään hän muutti Somerolla 1920 kirjanpitäjäksi Maanviljelijäin Kauppaan ja avioitui

Lue lisää »

Hilda Malm – Ensimmäinen naisfarmaseutti

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Hilda Malm (o.s. Brunberg, 1852-1952) oli Suomen ensimmäinen naisfarmaseutti. Hildan isä oli Pietarsaaren raatimies ja kaupunginnotaari. Hildan veli Karl Albert Brunberg sai vuonna 1867 Lapuan

Lue lisää »

Raili Nuortila, Kemianteollisuuden voimanainen

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

  Raili Nuortila (s. 1929) on kotoisin asikkalalaisesta maanviljelijäperheestä. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun kemian osastolta 1953 ja aloitti varsinaisen työuransa saman vuoden syyskuussa vasta

Lue lisää »

Leena Rantanen – Ensimmäinen naiskirkkoneuvos

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Kirkkoneuvoksen viran sai ensimmäisenä naisena Leena Rantanen, s. 1956 Suolahdessa. Kirkon yhteisen talouden ohjaksiin astui nainen, kun helsinkiläisestä Leena Rantasesta tuli vuonna 2001 kirkon keskusrahaston

Lue lisää »

Ina Rosqvist – Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri Alma Josefina (Ina) Rosqvist (1865-1942) syntyi Loviisassa merikapteenin perheeseen. Loviisassa alkanut koulunkäynti jatkui Helsingissä tyttökoulun jatkoluokilla. Siellä Ina ystävystyi Karolina Eskelinin kanssa.

Lue lisää »

Inkeri Anttila – Ensimmäinen nainen oikeusministerinä

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Ensimmäinen naispuolinen oikeustieteen tohtori, rikosoikeuden professori ja ensimmäinen nainen oikeusministerinä oli Inkeri Anttila (o.s. Metsämies, 1916-2013). Tuleva tuomari pääsi ylioppilaaksi Oulunkylän yhteiskoulusta 1933 ja ilmoittautui

Lue lisää »

Agnes Lundell – Ensimmäinen naisjuristi

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Ensimmäinen naisjuristi Agnes Amanda Lundell (1878 – 1936) suoritti erivapaudella 1899 ylioppilastutkinnon 21-vuotiaana ja jatkoi samana vuonna Helsingin yliopistossa. Opinnot keskeytyivät välillä varojen loppuessa, mutta

Lue lisää »

Selma Rainio – Ensimmäinen lääkäri Ambomaalla

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Ensimmäisenä naispuolisena lähetyslääkärinä Ambomaalla toiminut Selma Rainio (ent. Lilius, 1873-1939) syntyi Saarijärvellä Tarvaalan pappilassa Liliuksen pappisperheeseen. Suuresta lapsikatraasta varttui aikuiseksi kymmenen, kaikki tarmokkaita ja lukuhaluisia

Lue lisää »

Ruusu Merikallio – Suomen ensimmäinen naistalousneuvos

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Ensimmäinen naistalousneuvos Ruusu Merikallio (o.s. Rantonen, 1880-1948) syntyi Haapavedellä maanviljelijäperheeseen. Hän kävi kansakoulun lisäksi Haapaveden kansanopiston, Oulun kauppakoulun sekä talouskoulun Tampereella ja opiskeli vielä Helsingin

Lue lisää »

Taina Manninen – Kuusamo koetteli mutta ei hyljännyt

Kirjoittanut Pirkko Keskinen

Taina Manninen lähti vuonna 1981 Kuusamosta Helsinkiin opiskelemaan teologiaa tietämättä, mihin tehtävään aikanaan valmistuisi. Nyt vahvasti vanhoillislestadiolaisella alueella, naispappeuden pitkään torjuneessa Oulun hiippakunnassa syntynyt ja

Lue lisää »

ULLA SALUNEN – ARJEN TURVAAJA JA AUTTAJA

Kirjoittanut Irja Eskelinen

Lehtori, talousopettaja Ulla Kaisa Salunen syntyi Ylöjärvellä 8.9.1929 ja menehtyi 6.4.2022 monia koskettaneen elämäntyön tehneenä.   Ulla syntyi Taimo ja Saimi Salusen henkisesti virikkeisen kaksilapsisen

Lue lisää »

Rehtori Naëmi Ingman – yhteiskunnallinen vaikuttaja

Kirjoittanut Vuokko Palonen

Naëmi Ingman toimi kolmekymmentäkuusi vuotta Vaasan suomalaisen tyttökoulun rehtorina. Hän oli aktiivinen jäsen naisjärjestöissä toimien mm. Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtajana ja Kansainvälisen Naisten Rauhan ja Vapauden

Lue lisää »

Anna-Liisa Hyvönen. Sukua, politiikkaa ja Oulua

Kirjoittanut Riitta Mäkelä

Syksyllä 2015 menin tapaamaan tuttavaani helsinkiläiseen ikäihmisten palvelutaloon. Avarassa ala-aulassa oli koolla iloisesti jutteleva iso ryhmä. Siinä joukossa tuttavakin oli. ”Tervetuloa tänne nuorison opintopiiriin!” ryhmän

Lue lisää »

Elisa Jalkanen – maaseudun kätilö

Kirjoittanut Riitta Mäkelä

Torstaina, elokuun 6. päivän aamuna 1942 iso kuorma-auto ajoi kätilö Elisa Jalkasen kotipihaan Ähtärin Myllymäentien varrella. Jalkanen oli ihmeissään. Häntä oli haettu synnytykseen hevosreellä ja

Lue lisää »

Hanne Aho – Ensimmäinen nainen journalistien johdossa

Kirjoittanut Riitta Lehtimäki

Hanne Aho toimii Suomen Journalistiliiton puheenjohtajana aikana, jolloin alalla käydään vuodesta toiseen jatkuvia yt-neuvotteluja, ja tuhannet entiset journalistikollegat ovat menettäneet työnsä. Lapsena Hanne vastaili toimittajaäitinsä

Lue lisää »

Tyyne Luoma – Suomen ensimmäinen terveydenhuoltoneuvos

Kirjoittanut Raili Ilola

Yksilöön kohdistuva terveydenhuoltotyön kehittäminen alkoi Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Uranuurtaja Tyyne Luoma oli avainasemassa, kun Suomeen suunniteltiin terveyssisarten koulutusta, terveyssisar- ja neuvolalain aikaansaamista ja terveyssisartyön jatkuvaa

Lue lisää »

Asta Heickell – Miksi Yleisradio vaikeni lotista

Kirjoittanut Asta Heickell

Tulin Yleisradioon lehdistöstä 1965 Hella Wuolijoen perustaman ”Kotien ohjelmat” -nimisen toimituksen toimituspäälliköksi. Muutin omana päällikkökautenani nimen ”Perheradioksi”. Se sopi hyvin yhteen ”Kouluradion” ja ”Lasten radion”

Lue lisää »

Helmi Pallari – Syytettynä sodan vastustamisesta

Kirjoittanut Tapio Salo

Syytettynä sodan vastustamisesta Edesmennyt äitini palasi viimeisinä vuosinaan useasti kertomukseen eräästä oikeudenkäynnistä. Äiti joutui todistajaksi oikeudenkäyntiin Koivun koulun opettajaa Helmi Pallaria vastaan. Opettajaa syytettiin armeijan

Lue lisää »

Laina Riihonen – Valonviejä kansalle

Kirjoittanut Tuula Hyyrö

Akselin ja Lainan ”häämarssi” Keväällä 1923 valittiin uusi opettajatar Kuhmoniemen kirkonkylän 2-opettajaiseen kansakouluun. Hän oli Laina Lyydia Korpela, joka pian kesän koittaessa muutti uuteen kotipitäjäänsä.

Lue lisää »

Kirsti Ojala luokkaretkellä

Kirjoittanut Kirsti Ojala

Kirsti Ojala. o.s. Hiltunen s.1947 Hailuodossa. Olen elänyt etuoikeutettujen joukossa, koska minulla on ollut aina työtä.  Uskon, että työttömyys olisi ollut minulle pahin itsetunnon tuhoaja.

Lue lisää »

Terttu Kukkonen – MAAILMA EI LAISKOJA ELÄTÄ

Kirjoittanut Terttu Kukkonen

  Työtä kuudella vuosikymmenellä 1963 – 2012                                       Eläkeläisenä 2012 alkaen  Anneli Halme: Ympäristö, perimä ja läheiset ihmiset vaikuttavat siihen, millaisia meistä tulee. Mitä

Lue lisää »

Sigrid Axelson oli opettaja ja taiteilija

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Sigrid Sofia Axelson syntyi Joensuussa 15.3.1871 upseerin perheeseen. Lapsuudenkoti oli komea Linnunniemen huvila. Taloustyöt jäivät tytölle vieraaksi, mutta muuten hän oli käsistään taitava. Hän aloitti

Lue lisää »

Anna-Stina Nykänen: Hesarin kapinallinen

Kirjoittanut Emma Jolkkonen

Toimittaja Anna-Stina Nykänen on ihastuttanut ja vihastuttanut jutuillaan Helsingin Sanomien lukijoita jo viidellä vuosikymmenellä. Nykänen on tullut tunnetuksi kolumneistaan, pitkistä artikkeleistaan ja siitä, ettei hän

Lue lisää »

Keski-Suomen äiti Impi Sirkka

Kirjoittanut Hannu Korhonen

Impi Wiljander syntyi Helsingissä 30.9.1884. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1904, opiskeli yliopistossa historiaa, äidinkieltä ja kansanrunoutta ja muutti sukunimensä sinä aikana Viljatieksi muun

Lue lisää »

Annikki Wiirilinna – Legenda jo eläessään

Kirjoittanut Raija Pelttari

ANNIKKI WIIRILINNA o.s. Tilvis, syntynyt vuonna 1921 maanviljelijäkodissa Kalajoella, oli toimittaja jos kukaan. Hän halusi niin kiihkeästi toimittajaksi, että saapuessaan opiskelijana kesälomalle Helsingistä, asteli asemalta

Lue lisää »

Kirsti Pohjonen – lahjomaton toimittaja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Tamperelainen Kirsti Pohjonen on tehnyt yli 40 vuotta kestäneen toimittajan uran. Valtaosan siitä – 37 vuotta – hän on ollut Aamulehdessä uutistyössä, vuoropäällikkönä, politiikan toimittajana

Lue lisää »

Leena Ahlholm – Kirjoittava elämä

Kirjoittanut Leena Ahlholm

Tulevan työurani suunta määräytyi abikeväänä 1969. Koulussa vahvin aineeni oli äidinkieli, jossa kielioppia ja kirjallisuutta ei opetettu erikseen. Molemmat olivat mieliaineitani. Lukiossa erityisesti kirjallisuus ja

Lue lisää »

Hilda Kuokkanen – Lappeen kätilö

Kirjoittanut Hannu Korhonen

Naisihmisen tie itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ei ollut 1800-luvun lopulla mikään itsestäänselvyys. Hilda Korhosen monipolviset elämänvaiheet Rautalammin Saikarilta kunnankätilöksi Lappeen pitäjään ovat kuvaava esimerkki. Rippikirjasta saa sellaisen

Lue lisää »

Raija Pelttari – Muistoja Keskipohjanmaasta

Kirjoittanut Raija Pelttari

Tässä oma tekemäni juttu kulttuuritoimittajan vuosistani Keskipohjanmaassa. Viivyin ja viihdyin Keskipohjanmaassa lähes 40 vuotta eli täsmällisesti ilmaistuna 37, 5 vuotta vuodesta 1968 vuoteen 2005 saakka.

Lue lisää »

Päivi Alasuutari: Osa asioista on menossa hyvään suuntaan

Kirjoittanut Johanna Liukkonen

Toimittaja Päivi Alasuutari on toiminut toistakymmentä vuotta Kalevassa työsuojeluvaltuutettuna ja kymmenisen vuotta luottamustehtävissä Journalistiliitossa. ”Jos työpaikoilta ei löydy niitä, jotka neuvottelevat, ollaan pian saneluyhteiskunnassa”, hän

Lue lisää »

Lotta Jaanu – musiikki on elämäni suola

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Laulavainen lapsi, kuorolainen, musiikin- ja musiikkileikkikoulunopettaja, soitinvalmennuksen kehittäjä, valtakunnallinen musiikkialan vaikuttaja, omien lasten ja lastenlasten kannustaja musiikin maailmaan.Hämeenlinnalaisen Lotta Jaanun musiikillinen tie on ollut monivaiheinen

Lue lisää »

Maija Toppila – Kolmen lehden päätoimittaja

Kirjoittanut Jenna Parmala

Lukijan palvelemiseksi on käännettävä kaikki kivet, ja hyvä taloudellinen tulos kertoo, että lehti on siinä onnistunut.  Monen aikakauslehden päätoimittaja ja erikoislehden tekijä Maija Toppila kertoo oppineensa nämä

Lue lisää »

Kaija Virta – Maailmanpolitiikan syväluotaaja

Kirjoittanut Tellervo Yrjämä-Rantinoja

Aatos Erkko patisti Helsingin Sanomia lähettämään naisia ulkomaankirjeenvaihtajiksi Uutisreportterina palaneen parlamenttitalon edessä Moskovassa, lakkolaisten piirittämänä Gdanskin laivatelakalla, jakkupukunaisten ja kravattimiesten seurassa EU:n ja Naton huippukokouksissa

Lue lisää »

Jenna Parmala – Vapaus veti freelanceriksi

Kirjoittanut Maija Toppila

Vapautta arvostavalle toimittaja Jenna Parmalalle freelancerin työ on ollut hauskaa mutta median murroksessa myös väistämätöntä. Kun Jenna Parmala (s. 1987) oli lukiolainen, hän uneksi monen

Lue lisää »

Liina Putkonen: Tarina ei katoa koskaan

Kirjoittanut Tiina Vahtera

Liina Putkonen, s. 1973, tietää mitä tarkoittaa median murros. Hän on kokenut viidet yyteet kahdeksassa vuodessa. Tuossa myrskyssä Putkonen on hankkinut itselleen monipuoliset digitaidot, kirjoittanut

Lue lisää »

Liisa Kuittinen: Mikään uralla ei ole lopullista

Kirjoittanut Johanna Liukkonen

Kun Liisa Kuittinen muutti Helsingistä Lappiin ja lähti palkkatyöstä freelanceriksi, hän arveli, että sopeutuminen kestää muutaman kuukauden. Nyt hän ymmärtää, että muutoksen sisäistäminen kestää vuosia.

Lue lisää »

Leena Piikivi – Lääkäri, taiteilija ja poliitikko

Kirjoittanut Anne ja Lauri Piikivi

Leena Piikivi, lääketieteen- ja kirurgian tohtori, Oulun kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja,  kuoli Oulussa 9.4.2020 nopeasti edenneeseen syöpään. Piikivi oli syntynyt Oulussa 1.9.1945. Leenan lapsuuden maisemat olivat

Lue lisää »

Toimittaja Rita Dahl: Rakkaudesta journalismiin

Kirjoittanut Jenna Parmala

Nuorena Rita Dahlin unelma-ammatteja olivat oopperalaulaja, kirjailija ja professori. Hän päätyi toteuttamaan suuren osan haaveistaan. Nykyään Rita on laaja-alaisesti työskennellyt vapaa toimittaja, kirjailija, kääntäjä, runoilija,

Lue lisää »

Leena Karhu-Westmanin tarina

Kirjoittanut Anita Vihervaara

Lämmin kiitos Leenalle keskusteluista ja mielenkiintoisista muisteluista, jotka liittyivät sosiaalitoimen eri aikoihin Helsingissä. Olemme tehneet työmme muutosten ja kehityksen aikakaudella. Emme vieläkään ehtineet laskea kuinka

Lue lisää »

Kirjastoäiti Saara Katainen

Kirjoittanut Sirpa Katainen

Äitini Saara Maria Katainen kuoli aurinkoisena syysaamuna v. 2016. Päivä 10.10. eli Aleksis Kiven päivä sopi hänen lähtöönsä hyvin, sillä Saara oli sydämestään kirjaihminen ja

Lue lisää »

Anni Swan – vaikuttajanainen

Kirjoittanut Sirpa Kivilaakso

Tunnettu klassikkokirjailija Anni Swan (1875-1958) on merkittävä suomenkielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden luoja ja edistäjä. Hän aloitti satukirjailijana ja kääntäjänä kansallisen heräämisen aikana, jolloin jokainen suomenkielinen

Lue lisää »

Elli Saurio – sopiva ja pätevä johtajaksi

Kirjoittanut Aila Kervinen

Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä naiset olivat, vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Laura Harmaja, Ella

Lue lisää »

Elli Esteri Näppinen – Sydän paikallaan

Kirjoittanut Kirsi Arvela

Minä en voi sietää veteläksi keitettyä kananmunaa. Sitä tätini Esteri tarjosi minulle aamupalaksi asuessani hänen perheensä luona oppikouluaikana. Hän huolehti terveellisestä aamupalasta, mutta minua alkoi

Lue lisää »

Ella Kitunen – akateeminen tutkija ja kunniatohtori

Kirjoittanut Kervinen, Aila

Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä naiset olivat, vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Laura Harmaja, Ella

Lue lisää »

ISOMUMMUNI HANNA SALOJÄRVI

Kirjoittanut Silva Tedre

MUMMU Alkuperäisessä valokuvassa harmaalla sohvalla Viialassa vaneritehtaalaisille 1940-luvun lopulla rakennetussa modernissa kerrostaloasunnossa istuvat isoäiti, ukki ja isomummu. Kuvan päällä on violetti leima ”näyte”. Kuvaa ei

Lue lisää »

AINO SIBELIUS – RAKKAUDESTA MIEHEEN

Kirjoittanut MARIKA SAMPIO-UTRIAINEN

Aino (ent. Aina) syntyy Järnefeltien perheen seitsemäntenä lapsena 10. elokuuta 1871 Suomen kansallisen heräämisen aikaan. Hänellä on neljä vanhempaa veljeä: Kasper, Arvid, Erik ja Armas,

Lue lisää »

Ulpu Iivari – Pienoiselämänkerta

Kirjoittanut Miina Salo

Lapsuus Lapissa Kaikki alkoi varsinaisesti Naruskasta. Kylästä, joka sijaitsee tiettömän tien takan, noin 50 kilometrin matkan päässä Sallan keskustasta pohjoiseen, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Naruskan

Lue lisää »

Lahja Laitinen – ATK-alan pioneeri

Kirjoittanut Lahja Laitinen

Tätä kirjoittaessani olen 77 vuoden ikäinen, pitkä ATK-urani  alkoi kuitenkin  jo 57 vuotta sitten ollessani 20 vuotias. Opin koodaamaan eli ohjelmoimaan v. 1963 Sveitsissä IBM:n

Lue lisää »

Joyce Swanljung ikuisti Vanhaa-Raahea

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Joyce Swanljungin sukujuuret ovat Raahessa. Hän vietti usein kesänsä suvun keskuudessa. Swanljungin sukua Raahelaisella merikapteeni Carl August Swanljungilla (1837-1896) ja Sofia-vaimolla (o.s. Montin, 1847-1939) oli

Lue lisää »

Mirja Tukiainen – liikkeen mestari

Kirjoittanut Helena Seppälä

 Koreografi, pedagogi ja tanssija Mirja Tukiainen, syntyi v 1947 ja menehtyi kotonaan v 2019 Orivedellä.  Hän tanssi mm. Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmässä 1967–1985 ja toimi koreografina ja

Lue lisää »

Virpi Honkala haluaa oikeasti tehdä hyvää

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Virpi Honkala (o.s. Salminen) syntyi Nokialla vuonna 1951. Hänen isänsä työskenteli moottoriasentajana Nokian paperitehtaalla. Äidillä oli prokuristin paikka tamperelaisessa yrityksessä. Virpin vanhemmat olivat tavanneet sota-aikana

Lue lisää »

Aino Pietarinen – Paremman työelämän puolesta

Kirjoittanut Maija Töyry

Päätoimittaja Aino Pietarisen elämäntyönä on ollut suomalaisten työelämän seuraaminen ja työn muutoksesta kirjoittaminen. Kolmekymmentä vuotta Palkkatyöläinen-lehdessä kietoi oman toimittajauran ja lehden tavoitteet erottamattomasti yhteen. Molemmat

Lue lisää »

Inkeri Kerola – Maaseudulta vallan kamareihin

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Inkeri Kerola syntyi vuonna 1957 Saloisten kunnassa, joka vuonna 1973 liitettiin Raahen kaupunkiin. Hän on Siniluodossa asuneen Kerolan perheen viidestä lapsesta nuorimmainen. Vanhemmat viljelivät maata

Lue lisää »

Terttu Soinila – saksan kielen opettaja, apulaisrehtori

Kirjoittanut Heli Meriläinen, tekstin välittäjä

Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Oulussa. Kansakoulua kävin sota-aikana. Oulua pommitettiin ja koulut suljettiin ajoittain. Kävinkin osan kansakoulusta Lumijoella. Neljännen luokan jälkeen aloitin opiskelun 9-vuotisessa tyttölyseossa

Lue lisää »

Olga Nyman – opettaja ja piirtäjä

Kirjoittanut Riitta Mäkelä

”… siis hyvästi soveltuu kuvaannon opettajaksi,” kirjoitti Jyväskylän seminaarin piirustuksen ja suomen kielen opettaja Edla Soldan oppilaansa Olga Nymanin ”päästökirjaan” keväällä 1873. Olga Fredrika Nyman

Lue lisää »

Hilkka Aaltonen – Kaupunginarkkitehti rakastui Raaheen

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Vuonna 2008 Raahe-seura antoi Hilkka Aaltoselle Raahen Fiian arvonimen tunnustuksena hänen toiminnastaan kaupunginarkkitehtina ja hänen ansiokkaasta työstään Raahen kulttuurihistorian ja Vanhan Raahen säilyttämisen puolesta. Lapsuus

Lue lisää »

Pia Katerma – kulttuurin monitaitaja ja vaikuttaja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

FT Pia Katerma vaikutti vahvasti 1930–70-luvuilla Suomen taide-elämään ja -kasvatukseen. Hän opetti kuvataiteita lyseolaisille, suunnitteli ryijyjä ja kirkkotekstiilejä Wetterhoffille ja oli Aalto-yliopiston edeltäjän, Taideteollisen oppilaitoksen

Lue lisää »

Kirsti Vähäkangas – Piehingistä Pikkulahelle

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Soli 1950-lukua, ku puskeuvuin elon taipaleelle Pitkäkarin kuusikosa elikkä Gellmannin lasareetisa täälä Raahesa. Pienen piehinkiläisen maalaistalon esikoisena mun hääty pahasesta sikiästä asti reuhkasta häläppärinä maatöisä.

Lue lisää »

Karin Mäkinen liikutti raahelaisia avojaloin

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Laura Karin, Kati, Mäkinen (o.s. Koskelainen) syntyi 18.1.1920 Tervajoella Viipurin maalaiskunnassa (Vahvialassa). Lapsuuden koti ja koulu olivat Tervajoella, jossa hänen isänsä Mikko Koskelainen toimi maanviljelijänä.

Lue lisää »

Kirsti Ikonen – jämpti ja reilu, ei horju ei heilu

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Hämeenlinnassa asuva Kirsti Ikonen tunnetaan aktiivisena vihreänä sisarena ja poliittisena vaikuttajana. Hänen päättäväisyytensä ansiosta Parolannummi sai uuden sotilaskodin, Sotilaskotijärjestö oman virren ja Hämeenlinnan kaupunki rantareitin,

Lue lisää »

Auli Kananen – Käsityöläinen viidennessä polvessa

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Auli Kananen (o.s. Niemi) teki mittavan työrupeaman Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston johtajana ja rehtorina. Hänen johdollaan koulu kehittyi valtakunnallisesti tunnustetuksi ja arvostetuksi opinahjoksi. Käsityöläisten sukua

Lue lisää »

Paula Pirinen – Raaheen tykästynyt

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Raaheen juurtunut ja Raahessa hyvin viihtyvä Paula Pirinen syntyi Iisalmen järvimaisemissa vuonna 1940. Hän oppi lukemaan neljävuotiaana ja muistaa vielä aikuisenakin sen huikean hetken kun

Lue lisää »

Anu Mattila – Se teatteri on vaan niin ihanaa

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Pekkateatterin (nyk. Raahen Teatteri) näyttämöltä yleisölle tutuksi tullut Anu Mattila (ent. Krekilä) sanoo tammikuussa 2010: ”Tunne on tärkeintä. Kyllä se tuntuu hyvältä, kun ihmiset taputtavat.

Lue lisää »

Sanni Pajari-Sariola – Tornion kirjastotoimenjohtaja

Kirjoittanut Mervi Mustonen

Sanni tuli Tornion kirjastonhoitajaksi 1971. Kirjasto sijaitsi tuolloin Länsirannan Pienteollisuustalossa Karkiaisen leipomon yläpuolella. Pikkukaupungin kirjastossa oli lämmin tunnelma. Koska henkilökuntaa oli alkuun vain kaksi työntekijää,

Lue lisää »

Marina Takalo – vienankarjalainen runonlaulaja

Kirjoittanut Raili Ilola

Vienan Karjalasta kotoisin oleva Marina Takalo tunnetaan runonlaulajana, vanhan kalevalamittaisen kansanrunouden taitajana, jolta on tallennettu sadan tunnin äänitekokoelma ja joka lienee suurin yhden ihmisen suullisesta

Lue lisää »

Jenny Vaivio – kutsumusopettaja

Kirjoittanut Terttu Välikangas

Äyräpään Pölläkkälän sahan koulun opettaja Jenny Vaivio täytti 50 vuotta lokakuun 3. pnä 1925. Hän oli todellinen lasten hyväksi toimisen uranuurtaja. Kun Jenny Vaivio lopetti

Lue lisää »

Lilja Kinnunen-Riipinen – teologiaa ja kirkkodraamaa

Kirjoittanut Raili Ilola

Teologian tohtori, teatteriohjaaja ja maailmankansalainen Lilja Kinnunen-Riipinen syntyi Muuramessa 16.12.1946 ja hän kuoli Salossa 14.5.2018 vaikeaan sairauteen 71-vuotiaana. Kinnunen-Riipinen oli karismaattinen nainen, kielitaitoinen ja poikkeuksellisen

Lue lisää »

Liisa Rautiainen – Lapin taiteen Grand Old Lady

Kirjoittanut Raili Ilola

– Hän oivalsi osaavansa piirtää piirrettyään onnistuneesti varsin vaikean aiheen: tytön pyörittämässä vannetta. Myös ensimmäinen käynti taidenäyttelyssä 14-vuotiaana oli taiteellisesti tärkeää: Rautiainen tutustui salaa Kemin

Lue lisää »

Hildur Larsson – Lapin valokuvauksen uranuurtaja

Kirjoittanut Raili Ilola

Hildur Augusta Larsson (vuodesta 1916 Sammallahti) syntyi Pohjois-Ruotsissa Nederkalixissa (Alakainuussa) vuonna 1882 herrasperheeseen. Hänen isänsä Nils Petter Larsson (1849 – 1918) oli ammatiltaan metsäntarkastaja ja

Lue lisää »

Aila Tamminen – Varalaa kehittämässä!

Kirjoittanut Tuula-Maija Leikomaa

Aila Sylvia Tamminen, o.s. Malm syntyi Tampereella 8.6.1942. Hänen äitinsä oli työnjohtajana Lapinniemen Puuvillatehtaalla ja isä toimi metallimiehenä Ajokilla, jossa hän oli myös pääluottamusmiehenä. Pieni

Lue lisää »

Eija-Liisa Ahtila – nuori akateemikko

Kirjoittanut Maija Kauppinen

”Feminismini on tasa-arvoa: sama palkka, sama asema kulttuurissa, sama näkyvyys”, vastaa videotaiteilija Eija-Liisa Ahtila kysymykseen, millainen feministi hän on. Seisomme Hämeenlinnan Taidemuseossa Koirat purivat -nimisen

Lue lisää »

Martta Wendelin – nostalgian mestari

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Helena Schjerfbäck on rikkaiden, mutta Martta Wendelin köyhien Schjerfbäck. Näin Kari Suomalainen totesi pilapiirroksessaan vuonna 1990, jolloin Ateneumissa oli suuri Schjerfbäck-näyttely. Nyt, 25 vuotta myöhemmin,

Lue lisää »

Maire Juujärvi – oman polun raivaaja

Kirjoittanut Soile Juujärvi

Maire Irene Luusua syntyi Sallan Vuorikylässä 1936 esikoisena metsätyönjohtaja Uuno Luusuan ja talollisen tytär Helvi Hoikkalan perheeseen. Vuorikylä sijaitsi Vuorijärven ja Nannakkajärven välissä Neuvostoliiton rajan

Lue lisää »

Eeva Holma – pohjoisten puhurien ihmenainen

Kirjoittanut Terttu Välikangas

Eeva Holma on mystinen meren ja tunturituulien hioma lumoojatar. Työuransa hän teki Ylikiimingin yläkoulun lehtorina opettaen kieliä ja uskontoa. Eläkevuosinaan Eeva Holma on kirjoittanut runoja

Lue lisää »

Venny Soldan-Brofeldt – merta rakastava luontomaalari

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) tunnettiin vuosikymmenet vain kirjailija Juhani Ahon puolisona ja Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 pronssia voittaneen Heränneitä-teoksen maalaajana. Taidehistorioitsija Riitta Konttinen, joka on tutkinut Vennyn

Lue lisää »

Tuula Lehtinen – kauneuden kapinallinen

Kirjoittanut Maija Kauppinen Terttu Välikangas

Tuula Lehtinen tunnetaan taidemaailman tuhmana tyttönä, joka uskaltaa maalata vaaleanpunaisia ruusuja, kehystää ne kukkatyynyillä ja antaa näyttelylleen epäilyttävän nimen: Kauneudesta. ”Tosikkokin täällä herkistyy ja ajatus

Lue lisää »

Hanna Rönnberg – uutta etsivä kosmopoliitti

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Hanna Rönnberg (1860-1946) oli kuvataiteilija, kirjailija, toimittaja ja rohkea oman tiensä kulkija. Hän oli varsin näkyvä taiteilija runsas vuosisata sitten, mutta unohdettiin monen naistaiteilijan tavoin.

Lue lisää »

Päivi Istala – valtakunnan feministi

Kirjoittanut Maija Kauppinen

”Feminismi on Suomessa kirosana. Feministit ovat hirveitä naisia, samassa sarjassa kuin kirkonpolttajat ja pedofiilit”, aloittaa Päivi Istala. Ja jatkaa tykitystään: ”Feminismissä tiivistyy ikiaikaista naisvihaa. Jo

Lue lisää »

Eija Pessinen – keksijänainen synnytyssalissa

Kirjoittanut Maijaliisa Kaistila

Eija Pessinen tietää mistä puhuu kertoessaan kätilön ammatin rasittavuudesta. Työssään hän alkoi kummastella, miksi äitien piti synnyttää ”ylämäkeen”. Ja sitähän se meillä perinteisesti on ollut.

Lue lisää »

Hilkka Olkinuora – sinnikäs perheen puolustaja

Kirjoittanut Terttu Välikangas

Suomalaisen Naisliiton huhtikuisessa Minna Canth -seminaarissa Helsingissä rovasti-kirkolliskokousedustaja-toimittaja-äitipuoliso-uusperheen jäsen Hilkka Olkinuora puhui aiheesta ”Perhe ja totuudet”. Esimerkkiperheeksi Hilkka Olkinuora oli valinnut perinteisen viisihenkisen perheen, joka

Lue lisää »

Tuija Brax – maailmanparantaja jalat maassa

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Oikeusministeri Tuija Brax tunnetaan työnsä hallitsevana ja aikaansaavana ministerinä, jonka tekemisiä ohjaa tasa-arvon palo. Maanpinnalla hänet pitää perhe ja naispiirit. Oikeusministeri Tuija Brax tulee tapansa

Lue lisää »

Sirkka-Liisa Kivelä – hyvän vanhushoidon esitaistelija

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Turun yliopiston yleislääketieteen professori Sirkka-Liisa Kivelän mukaan Suomessa hoidetaan vanhuksia paikoin huonommin kuin kotieläimiä. Väitteensä tueksi vanhusten hoitoon perehtynyt professori kertoo, että EU-direktiivin mukaan esimerkiksi

Lue lisää »

Hanna Partanen – olet mitä syöt

Kirjoittanut Ulla-Maija Alanne

Tapasimme Hanna Partasen kanssa puhelimitse heinäkuun 2017 alussa. Hän oli ulkoiluttamassa kahta koiraansa. Koirat tuovat hyvää rytmiä ja säännöllisyyttä kiireisen yrittäjän arkeen. Lisäksi Hanna on

Lue lisää »

Lea Lehtivuori – opettaja Kuortaneelta

Kirjoittanut Kaija Elo

Lea-ystävämme kuului niihin, joille keijuja oli olemassa samassa merkityksessä kuin Oiva Paloheimolle, joka kirjoitti sadun Pessi ja Illusia talvisodan aikana yöllä korsussa. Satu oli tarkoitettu

Lue lisää »

Mirja Helenius – kotikoulu syrjäytyneille nuorille

Kirjoittanut Mirja Helenius

Kotikoulu syrjäytyneille nuorille on yhteiskunnallinen keksintö, yhteiskunnan varoja säästävä, inhimillinen vaihtoehto, tulevaisuuden visio. Näin esittelin innovaatiotani kotikoulusta osallistuessani Tuottava-idea kilpailuun vuonna 1995. Kilpailun järjestäjät, kovat

Lue lisää »

Taina Pitkänen-Koli – yhteisöllinen toimija

Kirjoittanut Taina Pitkänen-Koli

Lapsuuden asumisympäristö Seinäjoen Piirisairaalassa Äitini, Helmi Knuuttila ja isäni Tatu Pitkänen kouluttautuivat mielisairaanhoitajiksi 1930- luvun alussa, isä Niuvanniemessä ja äiti isän jälkeen Seinäjoen Piirisairaalassa sen

Lue lisää »

Heli Bathija – ylitse kaikkien rajojen

Kirjoittanut Päivi Liippola

Lääkäri Heli Bathija lähti vain pari vuotta valmistumisen jälkeen rohkeasti Afrikkaan lähetystyöhön ja toteuttamaan unelmaansa lasten auttamisesta. Vuodet Senegalissa siivittivät Helin elämää, loivat pohjan kansainväliselle

Lue lisää »

Leena Brax – monessa mukana

Kirjoittanut Tuula-Maija Leikomaa ja Päivi Uitti

Leena Brax syntyi vuonna 1938. Syntymäpaikaksi on merkitty Oulu, mutta melko pian metsänhoitajaisän työ vei Jyväskylään, josta ajasta äiti ja lapset viettivät osan sotavuosista äidin

Lue lisää »

Paula Kivinen – Tampereen jugendin tutkija

Kirjoittanut Jussi Kivinen

Paula Kivinen (o.s. Mela) teki mittavan elämäntyön kuvaamataidonopettajana, mutta laajemmin tunnetuksi hän tuli Tampereen jugendin tutkijana ja tuntijana. Opettajana Paula Mela syntyi Kärkölässä, mutta hänen

Lue lisää »

Ulla Lilius – teot ratkaisevat!

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

Ullan biologinen äiti oli päättänyt antaa tyttärensä adoptoitavaksi ja tuonut itse huonokuntoisen 1 ½-vuotiaan uuteen perheeseen korvaamaan menetettyä lasta. Isästä hän suostui paljastamaan: ”Korkea sotaherra,

Lue lisää »

Mirjam Kälkäjä – kirjailija

Kirjoittanut Anita Myllykoski

”Kirjoittajalla on tuhansia maisemia, tuhansia näköaloja ihmisiin ja tapahtumiin, se maailma kukkii ja kuihtuu, siellä myrskyää ja tyyntyy, siellä taivallan suuressa yksinäisyydessä pienenä tulkitsijana, joskus

Lue lisää »

Gretel Salmi oli oppilailleen Keetu

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Merikapteeni Carl August Swanljungilla (1837-1896) ja Sofia Katariinalla (1847-1939 o.s. Montin) oli yhdeksän poikaa: Ossian, John, Walter, Paul, Werner, Einar, Stanley, Gordon ja Sidney. Toiseksi

Lue lisää »

Katri Tuori – opettaja ja naisasianainen

Kirjoittanut Kirsti Ojala ja Maritta Pohls

Naisten Ääni-lehti kirjoitti syksyllä 1916 Katri Tuorista. ”Kun oppilaat tänä syksynä kerääntyvät Limingan kirkonkylän kansakouluun, ei heidän entinen, rakas opettajansa, Katri Tuori, olekaan enää heitä

Lue lisää »

Anna Mustosen sana oli laki kirjastossa

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Kirjastonhoitaja Anna Mustonen oli legenda jo eläessään. Hänet muistetaan tiukkana kirjastontätinä, joka ei suvainnut minkäänlaista meteliä tai kurittomuutta kirjastossa. On myös sanottu, että hän kasvatti

Lue lisää »

Mirja Siljamäki – synnynnäinen biologi

Kirjoittanut Lissu Kaivolehto

Soitin Pälkjärven viimeisen kirkkoherran Veikko Korvenheimon tyttärelle Mirja Siljamäelle keväällä 2013 ja lupasin käydä haastattelemassa häntä kesän aikana. Kun sovimme tarkemmin tapaamisesta heinäkuussa, Mirja lupasi

Lue lisää »

Kerttuli Kääriäinen – Rakas ystävämme

Kirjoittanut Marja Myöhänen

Airi Kerttuli syntyi vuonna 1936 Helsingissä agronomi, maanviljelysneuvos Onni Aslak Rauhamaan (1901–1984) ja hänen vaimonsa, agronomi, MMK Kaisu Inkerin s. Hirvensalo (1902–1985) perheen kolmantena tyttärenä.

Lue lisää »

Kaarina Valkonen – opettaja ja valistaja

Kirjoittanut Eeva-Liisa Östergård

Katsoessani menneisiin vuosiin pääsen siihen tulokseen, että äitini Kaarina Valkosen elämässä oli kaksi johtolankaa: Hän halusi olla valoisa ihminen ja tueksi kanssaihmisilleen niin työsarallaan kuin

Lue lisää »

Laura Lehtola – Inarin erämaiden katekeetta

Kirjoittanut Anniina Saarela

Laura Lehtola oli vain 19-vuotias aloittaessaan työnsä katekeettana Inarin erämaissa. Katekeetat kiersivät opettamassa syrjäseuduilla asuvia lapsia. Kiertäville opettajille tulivat tutuksi myös monenlaiset kodinaskareet ruoanlaitosta aina

Lue lisää »

Marianne Sutinen ei opettanut pakkoruotsia

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

Meillä ei ollut pakkoruotsia Suonenjoen yhteiskoulun lukiossa, sillä meillä oli Suti-täti! Millä ihmeellä sait meidät pitämään kielestä, josta ei yleensä pidetty? Kun astelit luokkaan reippaana

Lue lisää »

Alma Andersson opetti vain ruotsiksi

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Johtajatar Alma Andersson vaati koulunsa, Svenska Småbarnsskolan i Brahestadin, oppilaita puhumaan ruotsia myös välitunneilla. Pikkulasten valmistava koulu Raahessa oli kansakoululaitos päässyt alkuun vuonna 1872. Se

Lue lisää »

Helena Ranta – ihmisarvon puolustaja

Kirjoittanut Erkki Vuori ja Marja Liisa Toivanen

Kun sovimme kirjoittamisesta Naisen ääneen, tehtävänjako oli selvä. Helena Rannan kollegana professori emeritus Erkki Vuori kirjoittaa laajemman osion, jota voi sanoa pienoiselämänkerraksi. Siinä korostuvat ne

Lue lisää »

Aili Heikkinen – superlahjakkuus

Kirjoittanut Marjatta Kaikkonen, Anja Lindh ja Terttu Välikangas

Opetuksen ja suomalaisen kulttuurin monipuolinen asiantuntija ja kehittäjä Aili Heikkinen Heikkisen kymmenlapsisessa perheessä saattoi olla niukkaa, mutta omavaraistaloudessa pärjättiin. Lapset tekivät maatalon töitä ja oppivat

Lue lisää »

Ursula Vuorela – valkoiset kengät

Kirjoittanut Mirja Helenius

”Olin 6-vuotias, kun perheeni vuonna 1946 palasi takaisin kotiin Nürnbergiin. Olimme olleet kaksi vuotta pommituksia paossa etelä Saksassa sukulaisten luona. Isäni oli mennyt sotaan Itä-Preussiin.

Lue lisää »

Kaisu Rauhamaa – kaikkien rakastama Kaisu-äiti

Kirjoittanut Kerttuli Kääriäinen (1936-2015), Tekstin lähettänyt tytär Marja Myöhänen, Kerttulin sisarten luvalla.

Kerron äidistäni, vauhdikkaasta, monessa mukana olleesta martasta. Hän syntyi vuonna 1902 Iisalmen maalaiskunnassa, Runnilla. Kasteessa hän sai nimekseen Kaisu Inkeri. Sukunimien suomentamisen yhteydessä vuonna 1906

Lue lisää »

Sofia Lybecker oli aikaansa edellä kouluasioissa

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Kauppaneuvos Zachris Franzénin tytär Sofia perusti äidiltään perimillä rahoilla koulun Raahen köyhille tytöille. Oulusta Raaheen Oululaisen Zachris Franzénin poika Zachris (1787–1852) sai kasvaa tasapainoisessa kodissa.

Lue lisää »

Martta Erikkilä – oppikoululaisen tukihenkilö

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Aikana ennen peruskoulua oli tapana, että opettaja suositteli kansakoulun neljännellä tai viidennellä luokalla oppikouluun pyrkimistä niille oppilaille, joiden uskoi siellä pärjäävän. Oppikouluun pyrkiminen oli suuri

Lue lisää »

Aira Kemiläinen – yleisen historian professori

Kirjoittanut Marjatta Hietala

Aira Kemiläisen tutkimukset nationalismista ovat kansainvälisesti arvostettuja. Suomessa hänet tunnettiin paremmin suomalaisia koskevien rotuteorioiden selvittäjänä. Jyväskylän yliopiston yleisen historian professoriksi 1971 nimitetty Kemiläinen oli yksi

Lue lisää »

Vera Hjelt – ammattientarkastaja, kansanedustaja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Vera Hjelt teki merkittävän elämäntyön sekä veistonopetuksen uranuurtajana että ammattientarkastajana. Myös hänen toimintansa kansanedustajana 1908–1917 sekä Sosiaalimuseon perustajana ja johtajana tähtäsi työväestön ja erityisesti naisten

Lue lisää »

Ulla Mannonen – kansanperinteen suurkerääjä

Kirjoittanut Merja Leppälahti

Ulla Mannonen (1895−1958) on ollut eräs Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanperinnearkiston uutterimmista perinteenkerääjistä. Hänen keräämänsä valtavat aineistot kuuluvat suurimpiin yksittäisen henkilön keräämiin. Mutta mikä sai tavallisen

Lue lisää »

Riitta Uosukainen – opetusministeri, valtioneuvos

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Imatralainen äidinkielenopettaja Riitta Uosukainen nousi äänestäjäkunnan suosioon Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 1983. Hän toimi opetusministerinä 1991–1994 ja siirtyi sitten ministerinpaikalta ensimmäisenä naisena eduskunnan puhemieheksi. Vuoden

Lue lisää »

Eeva Ahtisaari – Presidentin puoliso, kulttuurin harrastaja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Eeva Ahtisaari pyrki maan ensimmäisenä naisena toteuttamaan presidentistä riippumatonta itsenäistä ohjelmaa erityisesti itselleen läheisillä sosiaali- ja kulttuurielämän aloilla. Opinnoilla museoalalle Eeva Hyvärinen kasvoi savolaisen maanviljelijä-rakennusmestarin

Lue lisää »

Katri Laine – naisten historian tutkija

Kirjoittanut Kirsti Manninen

Kun Maatalousseurojen Keskusliitto juhli vuonna 1947 sitä, että Suomen Talousseuran perustamisesta oli kulunut 150 vuotta, Maatalousnaiset valmistelivat yli 400-sivuisen historiateoksensa Maatalousnaiset 1797–1947 julkaisemista. Sen oli

Lue lisää »

Olga Oinola – kahden aatteen nainen

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Vaikka Olga Oinolalla oli pitkä pedagogin ura, jälkimaailma muistaa hänet naisasianaisena ja raittiusvalistajana. Aktiivinen harrastustoiminta niissä vei hänet järjestöjen johtopaikoille ja kunnalliselämän vaikuttajaksi, Oinottareksi, jonka

Lue lisää »

Hulda Hakala – kuurojen hyvä haltijatar

Kirjoittanut Sirkku Rainio

Hulda Hakala syntyi vuonna 1875 Orimattilan Niinikosken kylän Hakalassa nuorimmaisena Juho Kallenpojan ja Maria Jaakontyttären neljästä lapsesta. Hän sai viettää lapsuutensa ensimmäiset vuodet muiden terveiden

Lue lisää »

Edla Kojonen – ”opistomamma”

Kirjoittanut Leena Sorvali

Edla Kojosen nimi oli jäänyt mieleeni jo lapsuudesta. Äitini opiskeli nuoruusvuosinaan Lahden kansanopistossa. Kertoessaan niistä ajoista hän mainitsi usein Edla Kojosen, arvostamansa opettajan, ”opistomamman”.  Lahden

Lue lisää »

Ada Äijälä – teräväkynäinen tähystäjä

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Pietarissa syntynyt Ada Äijälä oli harvinaisuus 1900-luvun alun naisasialiikkeessä: vapaamielinen, ennakkoluuloton ja valppaasti aikaansa seuraava. Uudistaja, joka jätti jälkensä niin Suomalaiseen Naisliittoon kuin koulumaailmaan. Ada

Lue lisää »

Hilja Vilkemaa – ihanteellinen tukipilari

Kirjoittanut Karmela Bélinki

Hilja Vilkemaa oli Suomalaisen Naisliiton vaikuttaja ja tukipilari 66 vuoden ajan. Leimallista hänelle oli isänmaan palveleminen, naisasia ja raittius. Hän edusti sitä ikäpolvea, jonka johtoajatuksena

Lue lisää »

Tekla Hultin – naisten oikeuksien tienraivaaja

Kirjoittanut Venla Sainio

Maalisvaaleissa 1907 Tekla Hultinia ei valittu eduskuntaan. Kaiken kaikkiaan nuorsuomalainen puolue kärsi musertavan tappion. Sen naisehdokkaista valittiin vain Martta-järjestön aktiivit, opettajat Lucina Hagman ja Alli Nissinen. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä valittiin ainoana naisedustajana maalaisliiton ehdokas, opettaja Hilma Räsänen, josta, niin kuin Tekla Hultin päiväkirjassaan toteaa, kukaan ei ollut kuullut yhtään mitään ennen vaaleja.

Puolueista riippumatta naiset katsoivat tuloksen tappioksi ja syyksi siihen naisten poliittisen kehittymättömyyden.

Heti kesäkuussa perustettiin Suomalainen Naisliitto. Opetusneuvos Hilja Vilkemaan mukaan huomattava syy liiton perustamiseen oli nuorsuomalaisen puolueen kahden eturivin naisen, Tekla Hultinin ja Maikki Fribergin, jääminen eduskunnan ulkopuolelle. Seuraavia vaaleja ajatellen haluttiin hyvissä ajoin ryhtyä lisäämään naisten kansalaissivistystä ja poliittista aktiivisuutta. Lue lisää Tekla Hultinista ja Suomalaisesta Naisliitosta!

Lue lisää »

Salme Vannas – silmätautiopin professori

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Salme Vannas oli monipuolinen silmäsairauksien tutkija ja leikkausmenetelmien kehittäjä, joka toi jo varhain mikroskoopin käytön silmäleikkauksiin. Hän oli myös silmäsairauksien tutkimusta tukevan Silmäsäätiön perustajia ja

Lue lisää »

Aune Ylppö – hammaslääketieteen tutkija ja professori

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Aune Ylpöstä tuli Suomen toinen naispuolinen hammaslääketieteen tohtori vuonna 1934. Hän aloitti röntgenkuvausten käytön sairaalloisen purennan tutkimuksessa ja kiinnitti ensimmäisenä Suomessa huomiota proteesin aiheuttamiin puheongelmiin.

Lue lisää »

Märta Donner – lastenneurologian kehittäjä, professori

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Lastenneurologian erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti Märta Donner (1922-2013) tuli tunnetuksi merkittävänä kehitysvammaisten lasten hoidon ja diagnostiikan kehittäjänä. Hän toimi Helsingissä Lastenklinikan lastenneurologian ja EEG:n

Lue lisää »

Terttu Arajärvi – lastenpsykiatrian professori

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Terttu Arajärvi työskenteli lastensairaaloissa sekä neuvola- ja koululääkärinä ennen nimitystään lastenpsykiatrian ensimmäiseksi professoriksi. Lääkintäviranomaisten paljon asiantuntijana käyttämä Arajärvi kirjoitti ja puhui lasten ja nuorten mielenterveyteen

Lue lisää »

Sirkka Keränen – intohimona tieteellinen tutkimus

Kirjoittanut Maija Kauppinen, toimittaja

Sinnikäs. Periksi antamaton. Selviytyjä. Ennakkoluuloton. Utelias. Ahkera. Kunnianhimoinen. Motivoitunut. Pätevä. Palkittu… Kainuussa syntynyttä, kansainvälisen tutkijauran Suomessa tehnyttä Sirkka Kerästä luonnehtimaan ei yksi adjektiivi riitä. Eikä edes kymmenen, sillä niin tiivis ja mielenkiintoinen on ollut hänen työuransa laborantista virusten molekyylibiologian kautta hiiva- ja solubiologian tutkijaksi. Lue lisää Sirkka Keräsen elämästä!

Lue lisää »

Maija Pekkarinen – martta ja professori

Ravitsemustieteen professori emerita, riemutohtori  Maija Pekkarinen aloitti marttauransa Karjalan Marttapiiriliitossa, missä hän toimi kotitalouskonsulenttina vuosina 1942 -1950.  Akateemisen uran sekä lukuisien kotimaisten ja ulkomaisten kotitalousalan

Lue lisää »
image_print