Seija Estlander – Kohti tasa-arvon tantereita

Seija Estlander – Kohti tasa-arvon tantereita

16.9.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Seija Estlander

”Koen nykyään yhä enemmän onnea ja elämänriemua ja huomaan tammikuun pimeässä aamussakin naurunpaikkoja. Olen myös oppinut, että elämään kuuluu monenlaisia kivirekiä, joiden kiskominen loppuu äitini sanoin vasta sitten, kun on multaa suun päälle. Juuri tästä on elämän kakussa mielestäni kyse. Ja kun tuon on vihdoin tajunnut, niin jokainen päivä on voittajan päivä, kun saa kulkea kulkijana kulkijain joukossa. Ihan kaikkine karvoineen.”

Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander kertoo oman tarinansa rehellisen suorapuheisesti. Lue.

Eva Tervonen – Elämä täynnä uteliaisuutta ja yhteiskunnallista intohimoa

27.11.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marjatta Björknäs

Lapsuus kahden maailman välissä Joulun jälkeen 28. joulukuuta 1953, syntyi Jyväskylässä tyttö, joka tulisi kulkemaan monipuolisen elämänpolun. Eva Maria on viisilapsisen perheen esikoinen, ja hänen

Nuppu Rouhiainen – Kannustiminani yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja feminismi

29.9.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Nuppu Rouhiainen ja Maija Kauppinen

Oli itsestään selvää, että tultuani vuonna 1978 ylioppilaaksi lähden opiskelemaan yhteiskuntatieteitä. Humanistinen vaikuttaminen ja halu parantaa maailmaa ohjasivat minua. Esimerkkinä olivat vanhempani, joille puhuminen ja

Kirsti Muinonen ei anna liian tarkkoja nimiä maalauksilleen

13.9.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Vuodesta 1984 Raahessa on jaettu kaupunginhallituksen myöntämiä Pro Raahe -mitaleita Raahen hyväksi tehdyistä ansioista. Mitalin on suunnitellut asemakaava-arkkitehti Leo Kosonen. Taiteilija Kirsti Muinonen palkittiin ensimmäisenä

Catharina Freitag – Rakkaudessa riutunut

20.4.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Varakkaiden serkusten, Catharina Freitagin (1769-1840) ja Johan Mattsson Soveliuksen (1770-1852), toteutumatta jäänyt avioliitto oli omana aikanaan merkittävä asia, koska se mainitaan useissa historian kirjoissa. Toimeliaat

Sofia Laurila – Karamellineiti, joka valmisti Raahen kompiaisia salaisella reseptillä

20.4.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Raahen kompiaiset tunnettiin melkein koko maassa 1800-luvun jälkipuoliskolta 1960-luvulle asti. Kompiaisresähtejä on varjeltu suurena salaisuutena. Tietotaito on siirtynyt vain hantvärkkäriltä toiselle. Taikinoita on aina keitetty

Mirja-Liisa Kallio – Lapsuus Raahen Katinhännässä

20.4.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Raahessa Rantakatu, Pitkänkarinkatu, Kauppakatu ja Saaristokatu muodostavat korttelin, jossa Kalle (Kaarlo) ja Mandi Meskus asuivat neljässä eri talossa 1950- ja 1960-luvulla. Kalle työskenteli Raahe Oy:ssä.

Annika Kronqvist – Boheemi, opettaja, taiteilija, äiti

13.4.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Katriina Pietilä-Juntura

Leila Annika Kronqvist syntyi Ylitorniolla 3.7.1955 ja kuoli kotonaan Haaparannalla syyskuun 15. päivänä 2024. Hänen vanhempansa olivat Veikko Antero Kronqvist (1930–2020) ja puolisonsa Outi Sinikka

Ulla-Maija Tuomikoski – Lapsuus Raahen Velkaperällä 1950- ja 1960-luvuilla

11.4.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Ulla-Maija Tuomikoski

Niemelänkatua reunustivat jo 1960-luvulla siperianherne- tai orapihlaja-aitapensaat. Pihoille istutetut koivut ja sireenit olivat tuuheutuneet. Rintamamiestalon piirustuksilla rakennetut talot olivat toistensa näköisiä. Verannoissa ja ulkorakennuksissa oli

Raija Ainasoja – Tyttö Patelasta 1960-luvulla

17.1.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raija Anneli Ainasoja o.s. Sipola

Asuin lapsena Pateniemessä, jossa oli iso saha ja puutavaravientiin keskittynyt vilkas satama. Oulu Osakeyhtiö omisti nämä, ja siellä oli enimmillään työntekijöitä n. 1300. Yhtiön nimi

Maija Ekberg kiittää rikkaasta elämästä

16.3.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

Isätön tyttö Maija syntyi yksinäiseksi lapseksi Sysmässä ennen talvisotaa. – Kyllä minä tiedän kuka minun isäni on, mutta en ole ollut hänen kanssaan missään tekemisissä.

Hilma Kilkkinen – 14 vuotta sotavankina Siperiassa

14.2.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Kansakoulunopettaja Hilma Pilvikki Kilkkinen syntyi Taipalsaarella 23.12.1897. Äiti Regina o.s. Hietamies ja isä Adam Kilkkinen muuttivat Taipalsaarelta vuonna 1911 Lappeenrantaan. Perheessä oli yhdeksän lasta, joista

Heli Meriläinen – pikkuonnellinen kirjoittelija

1.10.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Heli Meriläinen

Motto: ”Do any of your relatives suffer from mental illness? (kysyy psykiatri) Potilas vastaa: ”No, they all seem to enjoy it.” Olen syntynyt Oulussa toukokuussa

Kati Urho – Naisen ääni teatterissa

31.3.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kati Urho

Kirjoitin ensimmäisen kokopitkän näytelmäni Lontoossa vuonna 2005, jolloin olin 27-vuotias. Kirjoitus syntyi hyvin nopeasti ja uskomattoman paineen alaisuudessa. Työryhmästä oli jättäytynyt henkilöitä pois, joiden kanssa

Minä olen Hilja Honkanen – liki vuosisadan matka

21.3.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Virpi Honkanen

Olen nyt, kun aikaa on, muistellut paljon lapsuuttani ja elämääni. Muistan Joloksen kylällä Koivujärven rannan ison pirtin. Koristelimme talon lapsien kanssa joulukuusta jouluaattona. Äitini oli

Lahja Laitinen – ATK-alan pioneeri

20.3.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Lahja Laitinen

Tätä kirjoittaessani olen 77 vuoden ikäinen, pitkä ATK-urani alkoi kuitenkin jo 57 vuotta sitten ollessani 20 vuotias. Opin koodaamaan eli ohjelmoimaan v. 1963 Sveitsissä IBM:n

Raija Päkkilä – elämä ja intohimo – teatteri

14.4.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aili Pollari

Tosissaan, muttei tosikkona. Alkulause Sota-aikana 1938 – 1944 Suomessa oli voimassa huvitilaisuudet kieltävä laki. Kielto oli niin ankara, että luvattoman tilaisuuden järjestäjä saattoi saada vankilatuomion.

Leena Viitaniemi – Kukka-Leenasta kenraalien kenraaliksi

8.4.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Tuula Martikainen

Pienoiselämäkerta kertoo Leena Viitaniemen (s. 1944) tarinan. Kertomuksessa kuljetaan Leena Viitaniemen mukana lapsuudesta Tampereella aina vuoteen 2017 asti. Kertomuksessa kuvataan, millaista oli perheiden elämä sodan

Riitta Ahtiainen – Elämäni tarinaa

15.3.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Riitta Ahtiainen

Riitta Ahtiainen kertoo elämästään perheenäitinä, maatalousyrittäjänä, tilastohaastattelijana ja mummina. Riitta Ahtiainen, 64 v, on ollut naimisissa Ilkka Ahtiaisen kanssa 41 vuotta. Heidän perheessään on 5

Eila Huhtala – leipurin tyttären kohtalo

10.3.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Kallioisten sukujuuria Aarne (s. 1897 Viialassa) ja Elina Eufrosyne (1903-1932 o.s. Saine) Kallioinen asuivat 1920-luvun loppupuolella Oulussa, jossa Aarne työskenteli Viljo-veljensä kanssa yhteisessä leipomossa. Perheeseen

Gunilla Löfman – Kan stjärnorna le?

5.3.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Gunilla Löfman

Livet är förunderligt 25 maj 1995 Polikliniken har jag besökt varannan vecka under fem månaders tid. Idag säger man att nu finns det inga

Pirjo Karhu – naisyrittäjyyden johtotähti

21.2.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Pirjo Karhu

Kun Pirjo Karhu 16-vuotiaana lähti maailmalle, hänellä oli vankka usko siihen, että kaikki ovet ovat auki ja hyviä asioita tulee tapahtumaan. Jo lapsena iskostui vahvasti

Riitta Härönoja – mittava työura kuntasektorilla

23.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Riitta Härönoja o.s. Alamikkelä on maatalon tyttö, kotipaikka sijaitsee Pattijoen Jokelassa noin 10 kilometrin päässä Raahen kaupungista. Riitta on omien sanojensa mukaan ollut menijä pienestä

Oili Kinnunen – bridgemestarista kirjailijaksi

9.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Ihmisen sanotaan elävän neljä elämänvaihetta. Oili Kinnunen, naisliittolainen, elää nyt vahvasti niistä kolmatta. Kun työ englannin kielen lehtorina päättyi 1996, hän muutti Helsinkiin, alkoi pelata

Mirja Helenius – kotikoulu syrjäytyneille nuorille

17.12.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Mirja Helenius

Kotikoulu syrjäytyneille nuorille on yhteiskunnallinen keksintö, yhteiskunnan varoja säästävä, inhimillinen vaihtoehto, tulevaisuuden visio. Näin esittelin innovaatiotani kotikoulusta osallistuessani Tuottava-idea kilpailuun vuonna 1995. Kilpailun järjestäjät, kovat

Paula Laurila – pienviljelijän tytär ja Beatlesfani

1.12.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Paula Laurila

Synnyin vuonna 1951 Ilmajoen Palonkylässä Etelä-Pohjanmaalla. Kätilö oli auttamassa kotisynnytyksessä, joka sujui normaalisti. Sisareni Eeva kertoi, että oli heti juossut kamariin katsomaan, millaiselta pikkusisko näytti.

Taina Pitkänen-Koli – yhteisöllinen toimija

27.11.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Taina Pitkänen-Koli

Lapsuuden asumisympäristö Seinäjoen Piirisairaalassa Äitini, Helmi Knuuttila ja isäni Tatu Pitkänen kouluttautuivat mielisairaanhoitajiksi 1930- luvun alussa, isä Niuvanniemessä ja äiti isän jälkeen Seinäjoen Piirisairaalassa sen

Leena Sorvali – Kiitos teille, jotka olette rakentaneet meille hyvän Suomen!

18.11.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leena Sorvali

Kasvoin perheessä, jossa ei puhuttu politiikasta. En edes tiennyt, mitä politiikka on. En ymmärtänyt koko sanaa. Pikkuhiljaa elämä ympärilläni alkoi ihmetyttää. Opettajaisäni toimi jatkosodan aikoihin Nastolan

Maire Pelttari – juuret ja siivet elämän eväinä

30.10.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maire Pelttari

Aina uudelleen meidän on kysyttävä itseltämme: Kuka sinä olet tässä, tällä kalliolla. Muut kertovat meille, miltä näytämme. Keitä olemme, se meidän on tiedettävä itse. (Lassi Nummi) Lapsuus Olen

Tellervo Blomqvist – karjalaisesta evakkotytöstä lääkäriksi Tornioon

8.10.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Tellervo Blomqvist / Marja Blomqvist

Varhaisin muistoni lapsuudesta on lentokoneen ääni. Se lähestyy ulvoen meitä lapsia, kun olemme leikkimässä kotimme pihassa Korpiselässä nykyisen rajan takana kesäkuun alkupuolella 1944. Juoksemme sisarteni

Salla Saukkoriipi – nuoren CP-vammaisen naisen elämää 2010-luvulla

21.9.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Salla Saukkoriipi

Olen Salla Saukkoriipi ja asun tällä hetkellä Oulussa. Ikää minulle on kertynyt 26-vuotta. Kotoisin olen Keski-Suomesta, mutta sukujuureni ovat Pohjois-Savossa ja Torniojokilaaksossa. Olen mielestäni tavallinen

Annamari Marttinen – kirjailija

12.9.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Annamari Marttinen

Olen tiennyt aina haluavani kirjailijaksi, eli niin kauan kuin olen osannut ajatella ja muistan. Lapsuuteni perhe ruokki tuota haavetta paljon, koska olimme lukeva perhe. Molemmat

Annikki Mokkila kirjoitti elämänsä runoiksi

29.8.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

Vedessä yhdeksän kuuta asuin siellä täytin äitini masun huusin heti kun maailmaan pääsin siitä lähtien äitini elämän sääsin kasvoin kapalossa monta aikaa kauan vuosia pesi

Kirsti Melinin esiäiti Napuella

6.8.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Melin

”Oletko saanut syntyessäsi sen aikaisen muotinimen vai onko nimi sukusi kautta tullut”, kysyy Marja. ”Nimeni Kirsti on nimenomaan sukuni kautta saatu. Nimi tuli minulle 1700-luvulla

Edit Sarlin – en häpnadsväckande historia

12.7.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Mona Martin

Från armod till grace Edit Sarlin föddes år 1888 i Villmanstrand. Hennes mor var Anna Karolina Tikkinen som hade bott som inhysingshjon i Libelitzalo i

Kirsti Rissanen – tilaisuuteen kannattaa tarttua

25.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Rissanen

Olen onnellinen siitä, että olen saanut toimia juristina antoisissa ja monipuolisissa tehtävissä. Ne ovat tarjonneet sekä haasteita että työn iloa. Ylioppilaskeväänä 1962 en oikein tiennyt,

Aila Hämäläinen – opiskelijaelämää ja asumisen ahtautta 1950-luvun Helsingissä

19.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aila Hämäläinen

Sinä kesänä soi kaikkialla Brita Koivusen ”Suklaasydän”. Kun astuin pikajunasta Helsingin asemalaiturille, niin jopa tavarakärryn kuljettaja hyräili sitä. Laiturin päässä odotti sulhasmies Atte. Elettiin kesää

Sota-ajan lapsi – Terttu Räisäsen muistoja Kainuun korpimailta

15.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Terttu Räisänen

Elettiin aikoja, jolloin koko maailma oli sekaisin. Oli siis menossa toinen maailmansota, jota käytiin vuosina 1939–1945. Tämä vaikutti myös Kainuun korpimaiden ihmisten elämään. Vanhempani syntyivät,

Elli Tervo – huoleton lapsuus, sota-ajan nuoruus

6.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aino Kukkonen

Oulunsalolainen Elli Hakko eli huolettoman, joskin ajalle tyypillisen työteliään lapsuuden. Talvisodan syttyminen muutti kaiken, sillä vain 13-vuotias tyttö joutui sotavuosina raskaisiin ja vastuullisiin tehtäviin. Kaksiosaisen

Helena Makkonen – sairaanhoitajakoulutus Kajaanissa ja työ Ristijärven terveyskeskuksessa

5.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Helena Makkonen

Pääsin ylioppilaaksi Kajaanin Yhteiskoulusta vuonna 1972. Syksyllä aloitin lastentarhanopettajaharjoittelun Mäntylän päiväkodissa Kajaanissa. Mietin tulevia opiskelupaikkojani. Tarkoitus oli päästä Kajaaniin, missä oli kauppaopisto, opettajaseminaari ja sairaanhoito-oppilaitos.

Elma Koivunen – Kuhmon mummot ja minä

13.2.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Elma Koivunen

Valbor Piipponen Siinä hän on, tuvan seinällä raameissa, suvun voimanainen Vappu, isomummoni, joka syntyi tammikuun pakkasilla 1839. Syntyi ja eli hyvin vanhaksi. Suomi kuului silloin

Lea Rantanen – feminismiä ja rauhaa

23.1.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Lea Rantanen

Miten minusta tuli feministi Vuosi oli 1978, opiskelin kolmatta vuotta valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä pääaineenani kansantalous. Minulla oli silloin jo kolme lasta ja olin 31-vuotias. Sain

Seija Tuohesmaa – Kalevalamitan taitaja

11.1.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Seija Tuohesmaa

Äidinkieltä, kirjallisuutta ja paljon muuta Olen syntynyt Helsingissä vuonna 1938 mutta asunut koko ikäni Keski-Suomessa. Ylioppilaaksi kirjoitin Saarijärven yhteiskoulusta 1958. Kävin aluksi Jyväskylän talouskoulun, koska

Marika Slotte – en småbarnsmamma i arbetslivet

3.1.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marika Slotte

Det är augusti 2012. Jag står böjd över ett skötbord och fascineras av vårt fjärde barnbarn. Hon kanske ler mot mig redan trots att hon

Anja Moilanen – isän tyttö – aatteen vanki

11.12.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Anja Moilanen

Kirjailija Frans Emil Sillanpää sanoo: ”Kun ihminen ei ole enää eikä ole vielä”. Sanoisin, kun ihminen ei ole enää, mutta on jo. Kahdeksankymmentä täytettyäni voin

Irmeli Kaario sukupolvien ketjussa

27.11.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Irmeli Kaario

Isoäiti Maria Wetterstrand emigranttina ja evakkona Sukupolvien ketjussa puhutaan yleensä miehistä. Miehen nimi on periytynyt pojalle, samoin ennen tilat ja maat. Isyydestä ei kuitenkaan aina

Aune Kinnarinen – minun elämäni tarina

14.11.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aune Kinnarinen

Olen syntynyt 24.10.1934 Nilsiässä Pienviljelijä perheen esikoisena. Kotini oli pienen Pieksänjärven rannalla, jossa Lokki-laiva kesäisin ajoi Kuopion ja Pieksänkosken väliä, kuljettaen asukkaiden ostokset, niin rakennustarpeet kuin myös maidot meijeriin Kuopioon. Talvella oli neljän kilometrin matka käveltävänä maatien varteen, jossa kulki postikas ja yksi linja-auto kerran päivässä. Nilsiän kirkolle oli matkaa 20 kilometriä, joko hevosella tai sitten jalkapatikalla.

Lue lisää Aune Kinnarisen elämästä, joka on kuljettanut Nilsiästä Helsinkiin ja Kuusankoskelle.

Pirkko Erkkilä – tieni messuyrittäjäksi

11.3.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Pirkko Erkkilä

Työ mainostoimistoissa 40 vuotta sitten oli viime hetken päätöksien aiheuttaman sekasortoisen kiireen täyttämää selviytymistä päivästä toiseen. Päätin irrottaa itseni tuosta oravanpyörästä ja ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi

Marja Rysä – koulua ja koulunuudistusta koko elämä

7.3.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marja Anneli Rysä o.s. Hiltunen

Koulunkehittämisajatuksia jo nuorena ”Puhuimme oppikoulukysymyksestä, joka on tämän hetken polttavimpia, onhan oppikoulukomitea jo saanut ehdotuksensa valmiiksi. Linjajako, läksytön maanantai, oppikurssien osittainen supistaminen kangastavat onnellisen kouluajan

Iida ja Vieno Jaatinen – äidin ja tyttären tarina

18.11.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Vieno Myllylä

Helluntainalusviikolla alkoi Karjalankannaksella rytistä. Pian kantautui tykkien jyske Laatokan koillispuoleltakin. Siitä huolimatta pyrimme jatkamaan normaalia maalaistalon elämää. Heinäntekoaikaan kylläkin jo pohdimme: ”Kenenkähän lehmät näitäkin heiniä syövät?”

Syyskuun neljäntenä tehtiin aselepo. Vaikkeivät rauhan ehdot olleet vielä tiedossa, isän mielestä oli varmuuden vuoksi lähdettävä ajamaan lehmiä länttä kohti. Lue Nuoren Vieno Jaatisen muistelmat siirtolaisuudesta ja siitä, kuinka elämä jatkui sodasta huolimatta eteenpäin.

Helinä Niskala ja Terttu Välikangas – kaupunginsuunnittelijakaksoset ensimmäisinä naisina alallaan

9.10.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Terttu Välikangas ja Helinä Niskala

Kartanpiirtäjinä Kun teimme oppikoulun 5. luokan piirustustunneilla koristetekstejä tasaterillä, miellytti tulos piirustuksenopettajaamme ja niinpä hän neuvoi isää panemaan kaksoset kartanpiirtäjäkouluun isämme kysyessä hyvää ammattia lyhyellä koulutuksella. Ainut