Tekla Hultin – naisten oikeuksien tienraivaaja

Tekla Hultin – naisten oikeuksien tienraivaaja

28.1.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Venla Sainio

Maalisvaaleissa 1907 Tekla Hultinia ei valittu eduskuntaan. Kaiken kaikkiaan nuorsuomalainen puolue kärsi musertavan tappion. Sen naisehdokkaista valittiin vain Martta-järjestön aktiivit, opettajat Lucina Hagman ja Alli Nissinen. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä valittiin ainoana naisedustajana maalaisliiton ehdokas, opettaja Hilma Räsänen, josta, niin kuin Tekla Hultin päiväkirjassaan toteaa, kukaan ei ollut kuullut yhtään mitään ennen vaaleja.

Puolueista riippumatta naiset katsoivat tuloksen tappioksi ja syyksi siihen naisten poliittisen kehittymättömyyden.

Heti kesäkuussa perustettiin Suomalainen Naisliitto. Opetusneuvos Hilja Vilkemaan mukaan huomattava syy liiton perustamiseen oli nuorsuomalaisen puolueen kahden eturivin naisen, Tekla Hultinin ja Maikki Fribergin, jääminen eduskunnan ulkopuolelle. Seuraavia vaaleja ajatellen haluttiin hyvissä ajoin ryhtyä lisäämään naisten kansalaissivistystä ja poliittista aktiivisuutta. Lue lisää Tekla Hultinista ja Suomalaisesta Naisliitosta!

Nuppu Rouhiainen – Kannustiminani yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja feminismi

29.9.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Nuppu Rouhiainen ja Maija Kauppinen

Oli itsestään selvää, että tultuani vuonna 1978 ylioppilaaksi lähden opiskelemaan yhteiskuntatieteitä. Humanistinen vaikuttaminen ja halu parantaa maailmaa ohjasivat minua. Esimerkkinä olivat vanhempani, joille puhuminen ja

Alma Junnelius – Suomalaisen Naisliiton Alatornion osaston ensimmäinen puheenjohtaja

22.9.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Alma Junnelius (1861-1930) oli Suomalaisen Naisliiton Alatornion osaston ensimmäinen puheenjohtaja ja perustajajäsen. Hänen puheenjohtajakaudellaan alettiin kerätä perusrahastoa tulevaa lappilaista keuhkotautiparantolaa varten vuonna 1908. Alma Junnelius

Iida Liakka – Kiertokoulunopettaja Tornionlaakson Karungista

7.6.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Iida Eriika (Ida) Niva (Juntti) syntyi Karungissa vuonna 1885. Hänen äitinsä oli Hilda Abramintytär o.s. Rautio Karungin Rautionpäästä (1862-?) ja isä, seppä Juho Juhonpoika Juntti

Martha Dahl-Salonen – Edelläkävijä kirkkomusiikin kentällä

10.5.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

”Martha Dahl-Salonen oli yksi tasa-arvon edelläkävijöistä Suomen kirkkomusiikin kentällä. Vaikka kanttorin ja kanttori-urkurin vakituiset tehtävät avattiin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa naisille virallisesti vasta vuonna 1963, Dahl-Salonen

Maija Haavisto-Hyvärinen: Geologin uran valinta yllätti itsenikin

1.5.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Haavisto-Hyvärinen

Kun katselen vanhaa ja uutta laakeriseppelettä kirjahyllyssäni tunnen tyytyväisyyttä, että syksyllä 1964 aloitin geologian opinnot. Valintani johti akateemiseen uraan, jossa sain myös käytännön ammatin. Geologiaahan

Ida Moberg – Unohdettu suomalainen naissinfonikko

29.4.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Säveltäjä Ida Moberg on ensimmäisiä suomalaisia naissinfonikkoja. Häntä on myös kutsuttu Suomen ensimmäiseksi naissäveltäjäksi. Säveltäjä Ida Moberg oli tuottoisa, hän sävelsi lähes 100 teosta. Mutta

Inkeri Savolainen – sukupuolten tasa-arvon kannattaja

28.3.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

”Katsokaa, nuori nainen tuli.”

Ida Sarkanen – Suomalaisen Naisliiton puheenjohtaja ja tunnettu luennoitsija

6.3.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Maisteri Ida Sarkanen oli sisäistänyt naisasian ja toimi sen mukaisesti olemalla kansanedustajaehdokas useampaan kertaan ja oli arvostettu luennoitsija, joka lukuisissa tilaisuuksissa kertoi naisasiasta ja avioliittolain

Irene Mendelin – Naisasianainen ja ensimmäinen runokokoelman julkaissut naisrunoilija

19.2.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Runoilija ja kääntäjä Irene Mendelin (1864-1944) oli ensimmäinen suomeksi runokokoelmia julkaissut nainen ja oman aikansa naisasianainen. ”Hiljaa juuri kuin lammen laine” on Irene Mendelinin sanoittama

Maj-Lis Tervaskanto – Iloinen ja positiivinen voimanainen

17.1.2025 Ei kommentteja

Kirjoittanut Tiina Tervaskanto-Mäentausta

Syntymän hetkestä rikkaaseen ja pitkään elämään Nuori äiti oli 5. elokuuta 1924 synnyttämässä toista lastaan Oulussa Uudenkadun ja Asemakadun kulmassa Vanhalan talossa. Lapsi syntyi, mutta

Marjukka Helenius – Stadin friidusta Kauppakorkeakoulun kamreeriksi

30.12.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

Perusstadilainen tyttö Marjukka, Marja-Leenaksi ristitty, syntyi Helsingin kalliolaiseen työläisperheeseen 1943. Sotaa hän ei tietenkään muista, mutta ei hän muista myöskään, että hänen lapsuutensa oli ollut

Rita Gripenberg – Muurolan parantolan ensimmäinen ylilääkäri

30.11.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Rita Elisabeth Gripenberg (1880-1965) oli Muurolan parantolan ensimmäinen ylilääkäri ja samalla Suomen ensimmäinen parantoloiden naisylilääkäri. Opinnot Rita Elisabethin isä oli Johannes Gripenberg (1842-1893), joka

Maria von Pfaler – Pohjolan lottapiirin puheenjohtaja ja Muurolan parantolan taustavaikuttaja

27.11.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Maria (Mascha) von Pfaler (o.s. Mitrofanoff) syntyi Laihialla 28.9.1877. Marian isä oli Vienan Karjalassa Uhtuan pitäjän Enonsuussa syntynyt kauppias Ivan Ivaninpoika Mitrofanoff (1837-1896) ja äiti

Kaino W. Oksanen – Kasvatusopista ensimmäisenä naisena väitellyt

13.11.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Tohtori Kaino W. Oksanen oli kansanedustaja, Ilmatieteen laitoksen meteorologi ja ensimmäinen nainen suomalaisessa yliopistossa, joka väitteli kasvatustieteistä. Lapsuus pappilassa Kaino Wilhelmiina Oksanen, filosofian

Sinikka Sipilä – maalaiskylästä maailmalle, runotytöstä presidentiksi

9.11.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Sinikka Sipilä

Ajatus kirjastoalasta ammattina tuli mieleen lukioaikana, kun piti päättää jatko-opinnoista. Olin viihtynyt koulukaupunkini Hämeenlinnan tunnelmallisessa kirjastossa, joka oli perustettu entiseen venäläiseen sotilaskirkkoon. Sinne askeleeni usein

Fanny Pyhtilä – Lapaluodon kansakoulun ensimmäinen opettaja

16.10.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Raahessa kansakoululaitos pääsi alkuun vuonna 1871. Se oli kaksiosastoinen. Toisessa opetettiin suomeksi, toisessa ruotsiksi. Vuonna 1910 kaupunginvaltuusto päätti joidenkin lapaluotolaisten anomuksesta, että Lapaluodon satamakaupunginosaan rakennetaan

Pirkko Koskiahde – Neljännesvuosisata vapaaehtoistoimintaa

7.7.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marjatta Björknäs

Suurella sydämellä vapaaehtoistoimintaa neljännesvuosisata Vaasan Suomalaisen Naisklubin hyväksi. Pirkko Koskiahde on omistautunut suurella innolla ja sydämen palolla 25 vuotta Vaasan Suomalaisen Naisklubi ry:n sekä Asunto

Sofia Madetoja – kauppias, prokuristi, naisasianainen

25.3.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Madetojan sukua on vuosisatojen ajan asunut Raahessa. Jaakko (1847-1922) ja Hilda Gustaava (o.s. Nevanperä 1847-1923) saivat viisi lasta: pojat Matti August (1874-1936), Karl Jakob (1879-1975)

Milma Lappala – Unitaariseurakunnan naispappi Minnesotassa

19.3.2024 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Kuopiossa syntynyt Milma Lappala (1879-1950) oli Suomalaisen unitaari- eli vapaakristillisen seurakunnan pappi Virginiassa. Häntä on pidetty ansioituneena amerikansuomalaisena. Hänen vierailunsa Suomeen vuonna 1925 herätti naisasiajärjestöissä

Maila Hakala – keksijänaisten tulkki

19.12.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Helsinkiläinen Maila Hakala on ideoija, jolle kaikki on mahdollista. Hänen aloitteestaan Suomalaisen Naisliiton tiedotteet muuttuivat 1980-luvulla Minna-lehdeksi ja toiminta hetkeksi keksijävaltaiseksi. Ilmestyi Keksijä-Minna, ja naisliittolaiset

Kirsti Ojala 40 vuotta tekniikan ja teollisuuden muutosten kourissa

23.11.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Ojala

Synnyin Hailuodossa suurten ikäluokkien joukkoon v. 1947. Kotini oli vanha maalaistalo. Äitini Kreetta Hiltunen o.s. Laurila oli hailuotolainen s.1904 ja isäni Eino Hiltunen oli syntynyt

Lucina Hagman – luottamusyhteiskunnan rakentaja

26.6.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maritta Pohls

Ison perheen elättäjä Lucina Hagman (1853–1946) oli nimismies Nils Johan Erik Hagmanin (1811–1868) ja Sofia Margareta Hagmanin (s. Nordman, 1813–1895) viidestä lapsesta nuorin. Lucinan syntyessä

Rosa Forstén – Ensimmäisiä naisia Postilaitoksen palveluksessa

28.5.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Naisista tuli Suomessa juridisia henkilöitä vuonna 1864, ja siitä alkoi naisten palkkatyö. Postilaitos oli yksi ensimmäisistä naisia palkanneista valtion laitoksista. Postin tehtäviin sai alkaa palkata

Tuuli Reijonen – Toimittaja, kriitikko ja palkittu kirjailija

12.3.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Tuuli Reijonen kirjoitti tosipohjaisessa romaanissaan Vedessä ja tulessa tarinan, jonka päähenkilö on Maria Elisabeth Cajanus (1804-1861). Elisabeth kuului pohjalaiseen virkamies- ja pappissukuun. Reijosen äidin suvusta

Hedvig Gebhard – Ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen valiokunnan puheenjohtajana

7.3.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Hedvig Gebhard (o.s. Silén, 1867-1961) oli ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen eduskunnan valiokunnan puheenjohtajana vuonna 1924. Hedvig syntyi Turussa ruotsinkielisen kauppiaan tyttäreksi. Hän oli

Milly Tojkander – Suomen ensimmäinen Valtionrautateiden naisasemapäällikkö

31.1.2023 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Vuonna 2022 tuli kuluneeksi 160 vuotta ensimmäisen rautatielinjan avaamisesta Helsingistä Hämeenlinnaan ja 110 vuotta siitä, kun ensimmäinen naisasemapäällikkö, Milly Tojkander, sai pikkuruisella Muurolan asemalla oikeuden

Lucina Hagman – Marttajärjestön perustajajäsen ja naisasianainen

1.11.2022 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marttaliitto / Marttaliiton viestintä

Lucina Hagman (5. kesäkuuta 1853 Kälviä – 6. syyskuuta 1946 Helsinki) oli marttajärjestön perustajajäsen ja tarmokas naisasianainen. Hagmanin 93 vuotta kestänyt elämä kattoi ajanjakson, johon

Rehtori Naëmi Ingman – yhteiskunnallinen vaikuttaja

5.6.2022 Ei kommentteja

Kirjoittanut Vuokko Palonen

Naëmi Ingman toimi kolmekymmentäkuusi vuotta Vaasan suomalaisen tyttökoulun rehtorina. Hän oli aktiivinen jäsen naisjärjestöissä toimien mm. Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtajana ja Kansainvälisen Naisten Rauhan ja Vapauden

Alli Trygg-Helenius – Raittiuskasvatuksen uranuurtaja Suomessa

7.4.2022 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Kansakoulunopettaja Alli Trygg-Helenius oli poikkeuksellisen hyväsydäminen ja tarmokas ihminen, joka halusi auttaa jokaista avuntarvitsijaa. Hänen ansiostaan perustettiin Sörnäisiin Kansankoti sosiaalisen elämän keskukseksi. Hän oli puolisonsa

Pirkko Keskinen – lähtö Kainuuseen oli työuran paras päätös

20.2.2022 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

”Parhaimmillani olen toimittajana ollut, kun on pitänyt juosta pää kolmantena jalkana.” Näin toteaa vuosikymmeniä päätoimenaan kahta maakuntalehteä – Hämeen Sanomia ja Kainuun Sanomia – palvellut

Jenny Paulaharju – ensimmäisiä naispuolisia kansanperinteen kerääjiä

5.2.2022 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Jenny Paulaharju o.s. Simelius (1878-1964) oli Suomen ensimmäisiä suullisen ja aineellisen perinnetiedon ja tapakulttuurin naispuolisia kerääjiä. Hän oli naimisissa kirjailija, valokuvaaja, professori, Suomen kaikkien aikojen

Mimmi Augusta Hevonpää – isänmaallisen isosiskon äidillinen rakkaus

28.12.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut JI Hyytiäinen

Suomalaisen naisliiton Oulun osasto syntyi kahden naisen orkestroimana 1907. Heistä nuorempi oli tuleva lottajohtaja Fanni Luukkonen. Yhtä lailla paikallisosaston syntymisestä kertovissa lehtiuutisissa on opettaja Mimmi

Kirsti Ojala luokkaretkellä

4.8.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Ojala

Kirsti Ojala. o.s. Hiltunen s.1947 Hailuodossa. Olen elänyt etuoikeutettujen joukossa, koska minulla on ollut aina työtä. Uskon, että työttömyys olisi ollut minulle pahin itsetunnon tuhoaja.

Heli Eskolinilla upea elämänkaariura vauvasta vaariin

1.8.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Hämeenlinnalaisella Heli Eskolinilla on ollut onni tehdä elämänkaariura: aloittaa lapsista ja nuorista ja päättää yli 40 vuotta kestänyt työura vanhus- ja vammaispalveluihin. Senkin jälkeen vuodet

Esteri Heikinheimo – Suomen ensimmäinen naispankinjohtaja oli Kemijärveltä

18.7.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Esteri Maria Heikinheimo syntyi Hailuodossa 8.2.1874 Heikelin perheen kahdeksanneksi lapseksi ja hän kuoli 13.12.1957 Kemijärvellä. Muutti sukunimensä Heikel vuonna 1908 nimeksi Heikinheimo. Hänet valittiin Suomen

Eeva Raekallio – Elämänvaiheista ja elämäntyöstä

7.7.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut Vuokko Raekallio-Teppo

EEVA RAEKALLIO (Eva Sarlin — Eva Hagelberg — Eeva Raekallio) 3.10.1876 — 9.11.1951 Elämänvaiheista ja elämäntyöstä Muistitiedon, kirjallisen aineiston ja painettujen lähteiden pohjalta koonnut Vuokko

Kirsti Pohjonen – lahjomaton toimittaja

24.2.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Tamperelainen Kirsti Pohjonen on tehnyt yli 40 vuotta kestäneen toimittajan uran. Valtaosan siitä – 37 vuotta – hän on ollut Aamulehdessä uutistyössä, vuoropäällikkönä, politiikan toimittajana

Lotta Jaanu – musiikki on elämäni suola

9.1.2021 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Laulavainen lapsi, kuorolainen, musiikin- ja musiikkileikkikoulunopettaja, soitinvalmennuksen kehittäjä, valtakunnallinen musiikkialan vaikuttaja, omien lasten ja lastenlasten kannustaja musiikin maailmaan.Hämeenlinnalaisen Lotta Jaanun musiikillinen tie on ollut monivaiheinen

Maija Kauppinen – Perusolemukseltaan toimittaja

16.10.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Tuula Stenberg

Elettiin 1950-lukua, kun ystävykset Maija, Kaarina ja Ritva tekivät Iisalmen tyttölyseossa lehtiä. Käsin kirjoitettuja tietenkin. Yhdelle heistä innostus ja tekemisen ilo jäi alitajuntaan niin, että

Tellervo Siikanen, lastentarhanopettaja, urhea sairauksien tuttava

14.3.2020 Ei kommentteja

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

Tutustuin Tellervoon, jota aina kutsuttiin Telleksi, Suomalaisen Naisliiton Lahden osastossa. Hän oli joutunut jäämään varhaisessa vaiheessa ennenaikaiselle eläkkeelle lastentarhan johtajan tehtävästä, joten aikaa ja energiaakin

Helle Kannila: tasa-arvon ja kirjastojen puolesta

16.4.2019 Ei kommentteja

Kirjoittanut Pirjo Tuomi

Ehkä monetkin – varsinkin vanhemman polven suomalaiset – kuullessaan Helle Kannilan nimen osaavat yhdistää hänet suomalaiseen kirjastolaitokseen. Helle Cannelin (vuodesta 1938 Kannila) valittiin 1921 perustetun

Kirsti Ikonen – jämpti ja reilu, ei horju ei heilu

25.3.2019 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Hämeenlinnassa asuva Kirsti Ikonen tunnetaan aktiivisena vihreänä sisarena ja poliittisena vaikuttajana. Hänen päättäväisyytensä ansiosta Parolannummi sai uuden sotilaskodin, Sotilaskotijärjestö oman virren ja Hämeenlinnan kaupunki rantareitin,

Kirjailija Selma Anttila – Aikakautensa sydän ja omatunto

18.2.2019 Ei kommentteja

Kirjoittanut Sari Anttila

Kirjailija Selma Anttila (1867-1942) oli kirjailija, naisasian ajaja, sosiaalipoliitikko, rauhanaktivisti ja aikanaan vahva, vaikutusvaltainen persoona. Koulutus Koulutus oli tuiki harvinainen etuoikeus 1880-luvulla rahvaanlapselle, vieläpä tytölle.

Saima Kallinen – Ensimmäinen nainen Tornion kaupunginvaltuustossa

12.11.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Saima Johanna Kallinen (17.2.1884-5.4.1947) oli ensimmäinen Tornion kaupunginvaltuustoon valittu nainen. Hän toimi konttoristina 1900-luvun alussa Röyttän satamassa ja perusti Tornioon vuonna 1918 kenkäkaupan. Saima Kallinen

Raija Lummi/Tasa-arvoon kasvaa kotoa käsin/Torniolainen vaikuttaja 2000-luvulla

1.11.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Raija Lummi on vuonna 1961 syntynyt torniolainen 4. kauden kaupunginvaltuutettu, filosofian maisteri, lehtori, kielten opettaja Lapin ammattikorkeakoulussa. Lapsuus pikkukaupungin tyttönä Raija syntyi Torniossa viidentenä tyttönä

Alma Westerlund, torniolainen kirjakauppias ja opettaja

1.11.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raili Ilola

Torniolainen kansakoulun opettaja ja kirjakauppias Alma Westerlund (1863-1950) oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella Tornion huomattavimpia naisvaikuttajia. Hän toimi melkein neljä vuosikymmentä kansakoulun alaluokkien opettajana,

Hilja Hartman (o.s. Alaviuhkola) – elämän vaiheet

24.9.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kalle Kauppila

Hilja Alaviuhkolan lapsuus Hiljan isä oli Petteri (Pehr) Johaninpoika Pieti. Hän syntyi Ylitornion Martimon kylässä (3.3.1841). Varhaisimpana muistona isänsä lapsuudesta Hilja oli kertonut isänsä sanavalmiudesta.

Vilhelmina Vuorivirta – kappa- ja turkisliikkeen omistaja Oulussa

26.8.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Ojala

Vilhelmina Fisk syntyi 10.6.1869 Hailuodossa. Hänen isänsä oli kunnan esimies Asarias Fisk. Vilhelmina sai tehdä ompelutöitä jo 11-vuotiaana kylän miesten vaatteiden räätälinä toimineen isänsä mukana.

Jenny af Forselles – länsimaisen Suomen rakentaja

2.8.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maritta Pohls

Jenny Matilda af Forselles (1869–1938) syntyi Elimäellä everstiluutnantti Fredrik af Forsellesin ja Adolfina Emelia Kellanderin tyttärenä. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1896, siis vasta 27-vuotiaana. Filosofian

Alma Hedenström – nainen kulttuurin, naisjärjestötyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen eturivissä

21.7.2018 Ei kommentteja

70-vuotissyntymäpäivänä katse taaksepäin Menneiden kymmenenvuosien sarja mahduttaa puitteisiinsa elämyksistä ja pyrkimyksistä harvinaisen rikkaan elämän, jolla leimaa-antavana on ollut polttava kaipuu yhä täydellisempään tietoon ja alati

Anni Savola – oman kaupan, raittiusaatteen ja naisasian edistäjä

20.7.2018 Ei kommentteja

Lahdessa vietti kauppias Anni Savola 50-päiviään marraskuun 16. päivä 1928. Anni Savola tunnetaan kotiseudullaan hyvien harrastusten, tarmon ja toiminnan naisena. Naisten asioita ja raittiusaatetta hän

Hanna Salminen – karjalainen ruustinna ja naisasianainen

20.7.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Terttu Välikangas

Laatokan Karjalan Jaakkiman pitäjässä vietti ruustinna Hanna Salminen 60-vuotispäiviään toukokuun 26. päivä 1927. Hän on esimerkki isänmaallisesta ja lämminsydämellisestä vaikuttajanaisesta. Salminen on hoitanut mallikkaasti niin

Sofia Madetoja – raahelainen prokuristi ja naisasianainen

15.7.2018 Ei kommentteja

Raahen huomattavimpiin liikenaisiin kuuluva prokuristi Sofia Madetoja vietti 50-vuotispäiviään toukokuun 19. päivä 1927. Hän aloitti jo nuorena liikealalla puurtamisen, kävi Oulun kauppakoulun sekä palveli sen

Armi Hulkkonen – aina valmiina!

15.5.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

Synnyin loppiaisaamuna Kaavin Rasimäen kotikoululla isän toimiessa kätilönä, kirjoittaa Armi päiväkirjassaan. Kotiapulaisemme Elma oli ansaitulla joululomalla ja minä tupsahdin iäkkäille vanhemmilleni hieman etuajassa. Pestyään minut

Eeva Holma – pohjoisten puhurien ihmenainen

22.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Terttu Välikangas

Eeva Holma on mystinen meren ja tunturituulien hioma lumoojatar. Työuransa hän teki Ylikiimingin yläkoulun lehtorina opettaen kieliä ja uskontoa. Eläkevuosinaan Eeva Holma on kirjoittanut runoja

Venny Soldan-Brofeldt – merta rakastava luontomaalari

19.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) tunnettiin vuosikymmenet vain kirjailija Juhani Ahon puolisona ja Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 pronssia voittaneen Heränneitä-teoksen maalaajana. Taidehistorioitsija Riitta Konttinen, joka on tutkinut Vennyn

Sirkka-Liisa Anttila – paremman huomisen puolesta

11.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

“Eniten minua ilahduttavat ne yli 400 000 naista jäsenjärjestöissämme. He tekevät upeaa talkootyötä paremman huomisen puolesta. Suomi ei pärjäisi päivääkään ilman naisten työpanosta.” Näin vastaa

L. Onerva – nainen ja vapaus

11.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Tiina Ottela, Maija Kauppinen

L. Onerva oli monella tapaa kiinnostava henkilö. Hän eli nuoren aikuisiän Venäjän vallan aikaisessa Helsingissä, aikana jolloin kansallisuusaate ja suomalaisen kulttuurin kansainväliset kontaktit olivat ajankohtaisia.

Eija Pessinen – keksijänainen synnytyssalissa

9.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maijaliisa Kaistila

Eija Pessinen tietää mistä puhuu kertoessaan kätilön ammatin rasittavuudesta. Työssään hän alkoi kummastella, miksi äitien piti synnyttää ”ylämäkeen”. Ja sitähän se meillä perinteisesti on ollut.

Oili Kinnunen – bridgemestarista kirjailijaksi

9.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Ihmisen sanotaan elävän neljä elämänvaihetta. Oili Kinnunen, naisliittolainen, elää nyt vahvasti niistä kolmatta. Kun työ englannin kielen lehtorina päättyi 1996, hän muutti Helsinkiin, alkoi pelata

Hilkka Olkinuora – sinnikäs perheen puolustaja

8.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Terttu Välikangas

Suomalaisen Naisliiton huhtikuisessa Minna Canth -seminaarissa Helsingissä rovasti-kirkolliskokousedustaja-toimittaja-äitipuoliso-uusperheen jäsen Hilkka Olkinuora puhui aiheesta ”Perhe ja totuudet”. Esimerkkiperheeksi Hilkka Olkinuora oli valinnut perinteisen viisihenkisen perheen, joka

Kaarina Lampenius – suomalainen kirjallisuus elämäntyönä

8.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marja-Leena Jaakkola

Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistyksen marraskuun kirjalauantain aiheena oli Kaarina Lampeniuksen – kirjailija- ja tyttönimeltään Salan – toimittama Isän huone, jonka hän itse esitteli. Se on omassa

Ritva Santavuori – valtakunnan tunnetuin syyttäjä

2.1.2018 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta

Ritva Santavuori julkaisi vuoden 2005 lokakuussa kolmannen kirjansa Rouva Syyttäjän paluu, joka pääosin koostui hänen kolumneistaan Iltalehdessä 1998–2005. Hän kokosi kirjaansa viime vuosien parhaat ja eniten

Maritta Pohls – historiantutkija ja työelämävalmentaja

21.12.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Filosofian tohtori Maritta Pohls on julkaissut useita tutkimuksia tieteenhistoriasta sekä nais- ja järjestöhistorian alalta. Hänen on monissa tutkimuksissaan painottanut naisten työnteon historiaa. Hän on ideoinut

Elise Keisaari – pitkäaikainen toimija Suomalaisen Naisliiton Tornion yhdistyksessä

12.11.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta

Elise Angelika Keisaari, o.s. Viuhkola syntyi vuonna 1882 maanviljelijäperheeseen Alatorniolla. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarista. Hän palasi takaisin Alatorniolle ja toimi opettajana yli 38 vuotta

Saara Kanerva – pitkän iän salaisuutena myönteinen asenne

12.11.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta

Saara Kanerva tuli Tornioon miehensä Teuvon kanssa syyskuun 1939 ensimmäisenä päivänä. Saara oli ollut opettajana Köyliössä, mutta oli nyt virkavapaalla. Kansakoulunopettajaksi Hämeen Kangasalan tyttö oli

Elma Luokkala – tasa-arvoaktivisti Torniosta

9.11.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Paavo Luokkala

Torniolainen Elma Luokkala oli neitokaisiästä lähtien naisasia-aktivisti, tinkimättömästi kuolemaansa saakka. Toinen aktiiviharrastus oli kirkkokuoro. Eläkevuosina mukaan tulivat rintamamiesveteraanien naistoiminta ja vieläpä pitsinnypläys. Kaikista näistä hän

Hilkka Kauppila – opettaja Torniosta

6.11.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marja-Riitta Tervahauta

Hilkka Kauppila on syntynyt Torniossa kotona Tornion kirkon lähellä vuonna 1930 illalla klo 22.00. Hän asuu tänäkin päivänä syntymäkodissaan. Hilkalla on yksi siskopuoli, joka oli

Jenny Elfving – puutarhakoulutuksen ja naisten koulutuksen uranuurtaja

17.10.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Raakel Henttonen

Jenny Elfving oli suomalaisen puutarhaopetuksen, mutta myös naisten koulutuksen uranuurtajia. Hän perusti 1908 Antreaan Päähkjärven rannalle nimenomaan naisille tarkoitetun Järvenlinnan puutarhaopettajaopiston ja talouskoulun toimien sen

Alli Nissinen – kansanedustaja, opettaja, yhteiskunta-aktiivi

6.9.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Venla Sainio

Monena nainen, nainenkin, eläessään: Alli Nissinen oli kansanedustaja ja opettaja, koulunomistaja ja -johtaja, toimittaja, päätoimittaja, kirjailija, kääntäjä, naisasianainen ja martta; hän edisti raittiutta, lasten-, eläinten-

Mathilda von Troil – yhteiskoulunjohtaja, teatterin apulaisjohtaja

5.9.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Venla Sainio

Mathilda von Troil kuului sukunsa puolesta autonomisen Suomen yhteiskunnan ylimpiin: isä oli senaattori, vapaaherra Axel Gustaf Samuel (Gösta) von Troil, äidinisä senaattori, isänisä kuvernööri ja

Hilma Palmqvist – oululainen kansakoulunopettaja

19.7.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Ojala

Tammikuussa 1922 täytti kansakoulunopettaja Hilma Palmqvist Oulussa 70 vuotta. Syntyneenä, kasvaneena ja elämäntyönsä suorittaneena Oulussa, tuntee hän Oulun ja Oulu hänet. Hänen syntymäkotinsa on tuo

Marja-Riitta Tervahauta – vahva nainen pohjoisesta

19.7.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Riitta Kettunen

Suomalaisen Naisliiton Tornion (ent. Alatornio) yhdistyksen puheenjohtaja, vuonna 1947 syntynyt Marja-Riitta Anneli Tervahauta, tuttavien kesken Markareetta, on ollut ja on edelleen aktiivinen toimija, kannustaja ja

Eeva Kauppi – arvostettu oikeuspsykiatri ja vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja

6.7.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marjatta Björknäs

Eeva Kaupin kuuden sanan hoito-ohje: ”rajaava rakkaus, valvottu vapaus, lempeä väkivalta” Lapsuus Eeva Ottila Kauppi syntyi vuonna 1921 Mäntylän suurperheen kuudentena lapsena. Perheeseen syntyi yhdeksän

Ritva Karinsalo – kasvatusneuvolasta ensi- ja turvakotiin

16.6.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Heli Eskolin

Sosiaalineuvos Ritva Karinsalo on sosiaalitoimen käytäntöjen kehittäjä ja uudistaja. Perhetyön näkökulma ja ratkaisukeskeisyys korostuvat kaikissa työtehtävissä. Ritva Karinsalon laaja-alainen toiminta ulottuu lasten ja nuorten ongelmista

Hilkka Hämäläinen – Villähteen leivän tarmokas yrittäjä

24.5.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

”Kun täytän vuosia, niin ajattelen, että olen päässyt mäen päälle, josta näkyy toinen mäki. Toivon teidän kaikkien ajattelevan näin ja rynnistävän innolla kohti seuraavaa mäkeä!”

Ritva Hyöky – Hovioikeuden presidentti ja Vaasan Suomalaisen Naisklubin kantava voima

28.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Terttu Jokinen

Hovioikeuden presidentti Hanni Ritva Hyöky oli Suomessa ensimmäinen nainen hovioikeuden presidenttinä, jota virkaa hän hoiti vuodesta 1975 aina vuoteen 1989 asti. Virkansa ohella Ritva Hyöky

Saara Tyyni – Vaasan Suomalaisen Naisklubin puuhanainen

28.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Katja Jokinen

Hovioikeudenneuvos Saara Tyyni kertoo vihkosessa ”Pala mennyttä” seuraavaa: -Asetuttuani Vaasaan liityin vuonna 1949 Vaasan Suomalaisen Naisklubin kuoroon, jota johti laulunopettaja Tyyne Hase. Kuorossa oli silloin

Hanna Kivinen – Vaasan Suomalaisen Naisklubin kunniajäsen

28.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Katja Jokinen

Hanna Kivinen syntyi Oulussa. Vaasaan hän muutti miehensä Matti Kivisen kanssa vuonna 1903. Kivinen oli Vaasan Suomalaisen Naisklubin perustajajäseniä ja ensimmäisen johtokunnan jäsen. Hän kuului

Hilja Vestberg – tarmokas Vaasan Suomalaisen Naisklubin perustajäsen

28.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Katja Jokinen

Hilja Vestberg oli syntynyt Savossa Rautavaaralla 1878. Käytyään kansakoulun Iisalmessa hän suoritti Kuopiossa tyttökoulun kurssin. Hän tunsi kutsumusta opettajauralle ja tyttökoulusta päästyään hän toimi kolme

Vera Hjelt – ammattientarkastaja, kansanedustaja

23.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Vera Hjelt teki merkittävän elämäntyön sekä veistonopetuksen uranuurtajana että ammattientarkastajana. Myös hänen toimintansa kansanedustajana 1908–1917 sekä Sosiaalimuseon perustajana ja johtajana tähtäsi työväestön ja erityisesti naisten

Agnes Sinervo-Mantere – Lastenlinnan johtajar, lastenhoitajakoulutuksen kehittäjä

22.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Agnes Sinervo-Mantereen panos lasten hoitotyön kehittämisessä oli merkittävä. Hän edisti lastenhoitajien koulutusta ja keskoshuoltoa sekä suunnitteli Helsingin Lastenlinnan rakennusta ja organisoi johtajattarena sen toimintaa. Hän

Katri Laine – naisten historian tutkija

13.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Manninen

Kun Maatalousseurojen Keskusliitto juhli vuonna 1947 sitä, että Suomen Talousseuran perustamisesta oli kulunut 150 vuotta, Maatalousnaiset valmistelivat yli 400-sivuisen historiateoksensa Maatalousnaiset 1797–1947 julkaisemista. Sen oli

Olga Oinola – kahden aatteen nainen

2.4.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Vaikka Olga Oinolalla oli pitkä pedagogin ura, jälkimaailma muistaa hänet naisasianaisena ja raittiusvalistajana. Aktiivinen harrastustoiminta niissä vei hänet järjestöjen johtopaikoille ja kunnalliselämän vaikuttajaksi, Oinottareksi, jonka

Sirkka Lankinen – lahtelainen tahtonainen

17.3.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Leena Sorvali

Sirkka Lankisen tahdonvoimaa kuvaa hyvin seuraava episodi. Keski-Lahden evankelisluterilainen seurakunta alkoi 1970-luvun alkutaitteessa suunnitella vuonna 1890 valmistuneen hirsirakenteisen kirkon purkamista ja Alvar Aallon suunnitteleman modernin

Pirkko Aro – eipäs vaieta seurakunnassa

15.3.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Irma Marttila

Pirkko Ihari syntyi 1923 Vihdissä, mistä isän työ osuuskauppaliikkeen hoitajana kuljetti perhettä useille paikkakunnille. Nuoruusvuodet kuluivat keskellä sotaa ja Pirkkokin lähti sotilaskotisisareksi Kivennavalle Karjalan Kannaksen

Ada Äijälä – teräväkynäinen tähystäjä

11.3.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Pietarissa syntynyt Ada Äijälä oli harvinaisuus 1900-luvun alun naisasialiikkeessä: vapaamielinen, ennakkoluuloton ja valppaasti aikaansa seuraava. Uudistaja, joka jätti jälkensä niin Suomalaiseen Naisliittoon kuin koulumaailmaan. Ada

Elsa Heporauta – kalevalaisen kulttuurin renessanssi

28.2.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Helena Rossi

Elsa Heporaudan synnyinpaikka oli Miettulan saha (nykyinen Sahanlahti) Puumalassa. Saha oli pitäjän kuuluisin teollisuuslaitos, jonka kruununvouti Johan Vilhelm Meinander perusti vuonna 1765. Se oli maakunnan

Hilja Vilkemaa – ihanteellinen tukipilari

10.2.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Karmela Bélinki

Hilja Vilkemaa oli Suomalaisen Naisliiton vaikuttaja ja tukipilari 66 vuoden ajan. Leimallista hänelle oli isänmaan palveleminen, naisasia ja raittius. Hän edusti sitä ikäpolvea, jonka johtoajatuksena

Alma Sofia Örn – määrätietoinen ja vahva naisasianainen

17.1.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Annika Örn

Perimätiedon mukaan Salmion kartano rakensi mökin Rautakoskelta Salon kartanoon vievän tien varteen lähelle nykyistä Torppalaa. Tammelalainen Juho Juhonpoika (s. 1846) saapui vaimonsa Ida Marian (o.s.

Seija Tuohesmaa – Kalevalamitan taitaja

11.1.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Seija Tuohesmaa

Äidinkieltä, kirjallisuutta ja paljon muuta Olen syntynyt Helsingissä vuonna 1938 mutta asunut koko ikäni Keski-Suomessa. Ylioppilaaksi kirjoitin Saarijärven yhteiskoulusta 1958. Kävin aluksi Jyväskylän talouskoulun, koska

Hilma Herajärvi isänmaan asialla

8.1.2017 Ei kommentteja

Kirjoittanut Helena Herajärvi

Yhteiskuntavastuunsa kantava opettaja Hilma Katariina Herajärvi syntyi 1895 lopulla Alatorniolla Hanna (o.s. Ponkala) ja Isak Herajärven eli Alakuijalan maanviljelijäperheeseen vanhimpana lapsena. Hilma valmistui 22-vuotiaana Raahen

Helmi Tengén – Unionin tukipylväs

5.12.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maritta Pohls

”Veistonopettajan paikkaa hakiessani syrjäytin 9 mieshakijaa, koskapa aikaisemmat ansioni ja ulkomaanmatkoilla hankkimani lisäoppi veivät minut ehdottomasti toisten hakijoitten edelle. Kun menin nostamaan ensimmäistä palkkaani, hämmästyin suuresti, kun se oli huomattavasti pienempi, kuin se palkka, joka oli hakemusilmoituksessa mainittu. Tarkastaja v. Bonsdorff sanoi syyksi sen, että olen nainen. En voinut ymmärtää, mitä tekemistä sukupuolellani oli tämän asian kanssa. Lopulta sain tarkastajankin uskomaan, että jos kerran hoidan poikia ja opetan heidät yhtä hyvin veistämään kuin mieskolleegani, minulle on maksettava ilmoituksessa luvattu palkka ja suotava muut virkaan kuuluvat edut. Niinpä sitten olenkin koko opettajanaoloaikani nauttinut miesopettajien kanssa samaa palkkaa.”

Helmi Tengén oli Naisasialiitto Unionin aktiivisimpia ja värikkäimpiä jäseniä, mutta vaikutti lisäksi mm. Helsingin Naisopettajain Yhdistyksessä, Suomen Naisopettajain Liitossa, Helsingin voimistelijain liitossa ja Autoklubissa. Itseään hän piti juoksupoikana, joka oli aina valmis tekemään, mitä oli tarvis tehdä.Lue lisää Helmi Tengénin elämästä.

Liisa Päätalon tie kulki talvisodasta toteuttamaan tekniikan suurta murrosta

8.11.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Ojala

YTM Liisa Marketta Päätalo täytti 70 vuotta maaliskuussa 2010 Taivalkoskella. Liisa syntyi Posion Sirniössä vain pari viikkoa talvisodan päättymisen jälkeen. Alue oli sotatoimialuetta ja suurin

Maikki Fribergin ja Agnes Sjöbergin kokemuksia opiskeluajalta Berliinissä

6.11.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marjatta Hietala

Seuraavassa esityksessäni tarkastelen Berliiniä kahden opiskelijan, myöhemmin tohtorien Maikki Fribergin ja Agnes Sjöbergin kokemusten välityksellä. Pääasiallisena lähdeaineistona ovat heidän muistelmansa. Molemmat olivat pioneereja. Maikki Friberg

Katri Bergholm – sotilaskotitoiminnan uranuurtaja, kirjailija ja järjestöihminen

28.5.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Hannu Niskasaari

”Tuntuu ettei minulla ole ollut vaikeuksia ensinkään”, summaa erityisesti maamme sotilaskotitoiminnan uranuurtajana tunnettu Katri Bergholm elämänsä vaiheita radiohaastattelussa vuosi ennen kuolemaansa. Jos ei omaan elämään

Margit Borg-Sundman – kansanedustaja ja naisasianainen

23.4.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Margit Borg-Sundman (1902-1992) oli ammatillisen sosiaalityön ja teollisuuden sosiaalihuollon uranuurtaja. Kokoomuksen kansanedustajana hän ajoi perhe- ja tasa-arvolainsäädäntöä ajoittain ristiriidassa oman eduskuntaryhmänsä kanssa. 1960-luvulla hän sai

Eila Saarinen – taidetta läpi elämän

22.3.2016 Ei kommentteja

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

Taidetta läpi elämän ”Jo alaluokilla koulussa minulla oli ajatus, että minusta tulee taiteilija”, kertoi Eila Saarinen. ”Osasin piirtää hyvin, osallistuin kilpailuihin ja maalasin vesiväreillä kauniita

Fanni Luukkonen -lottien keulakuva

13.11.2015 Ei kommentteja

Fanni (Fanny) Luukkonen oli kotoisin Oulusta, jossa hän kävi viisi luokkaa Oulun Suomalaista Tyttökoulua. Luukkonen jatkoi 16-vuotiaana opintojaan Helsingin suomalaisesssa jatko-opistossa. Hän halusi jo nuorena

Kyllikki Pohjala – kansanedustaja ja lotta

20.10.2015 Ei kommentteja

Kyllikki Pohjala (1894–1979) syntyi Nakkilassa ja kirjoitti Porissa ylioppilaaksi vuonna 1914. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli sanomalehti Satakunnan toimitus, mutta toimittajan ura vaihtui sairaanhoitajakouluun. Pohjala valmistui

Hilja Riipinen – lottien ideologi

13.10.2015 Ei kommentteja

Hilja Riipinen (1883-1966, o.s. Miklin, vuodesta 1906 Metsäpolku) syntyi Oulun maalaiskunnassa. Hän pääsi kansakoulun jälkeen vapaaoppilaspaikalle Oulun Suomalaiseen Tyttökouluun, jossa myös Fanni Luukkonen opiskeli. Riipinen

Helinä Niskala ja Terttu Välikangas – kaupunginsuunnittelijakaksoset ensimmäisinä naisina alallaan

9.10.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Terttu Välikangas ja Helinä Niskala

Kartanpiirtäjinä Kun teimme oppikoulun 5. luokan piirustustunneilla koristetekstejä tasaterillä, miellytti tulos piirustuksenopettajaamme ja niinpä hän neuvoi isää panemaan kaksoset kartanpiirtäjäkouluun isämme kysyessä hyvää ammattia lyhyellä koulutuksella. Ainut

Elin Malin – Marttaliiton alkuvuosien keskushahmo

16.9.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsi Vesterbacka

Elin Malin (1868–1959) omaa sukua Nikander oli tehtailijan tytär, joka kävi tyttökoulun ja suoritti suomenkielisen jatko-opiston. Opiskeluaikaan häntä kuvattiin kaunottaresi, joka osallistui aktiivisesti Suomalaisen Seuran toimintaan

Terttu von Weissenberg – verkostoitumisen mestari

8.9.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Lehtori Terttu von Weissenberg oivalsi jo nuorena yhdistystoiminnan merkityksen. Pian Hämeenlinnaan tultuaan hän hakeutui yhdistyksiin, joissa tutustui paikallisiin. Samoin hän toimi Vaasassa, jossa ykkösyhdistykseksi nousi

Maria Heiko – emäntä ja naisasianainen Limingassa

11.8.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut M.K.

Maria Heiko Limingassa täytti (v. 1927) viime kuun 26 p:nä 50 vuotta. Käytyään omavaraisen kodin tyttärenä kansakoulua ja Oulun kauppakoulua osoitti hän sittemmin lämmintä edistysintoa

Margareta Pietarila – naisliittolainen Pudasjärveltä

8.8.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut A. A.

Joulukuun 13 p. v 1924 täytti talonemäntä Margareta Pietarila o.s. Karvonen Pudasjärvellä 70 vuotta. Hän on syntynyt Pudasjärven Jongun kylässä Karvosen talon ainoana tyttärenä ja

Mimmi Manninen – Oulun kaupungin rokottaja, sairaanhoitaja, kätilö ja Naisten Äänen asiamies

18.5.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Ojala

Tammikuun 19.p 1922 täytti ystävämme Mimmi Manninen 50 vuotta. Hän on syntynyt Suomussalmella, missä isä oli kauppiaana. Suuren sisarusparven vanhimpana tyttärenä oli hänen jäätävä kotiin

Helena Fellman – Oulun tyttölyseon saksan- ja englanninkielen opettaja

18.5.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut A.H.

Oulun tyttölyseon saksan – ja englanninkielen opettaja Helena Fellman täytti 60 vuotta helmikuun 9. päivänä v.1936. ”Helena Fellman on vanhaa oululaista liike- ja virkamiessukua, niin

Lydia Sofia Hägg – Oulun postin expeditööri

6.5.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut – s –

Lydia Sofia Hägg täytti 50 vuotta jouluaattona 1921. Nimimerkki – s – kirjoitti Naisten Ääni -lehteen hänestä näin: ”Pietarsaaren postikonttorin expeditööri Lydia Sofia Hägg, joka

Jenny Olivia Simelius – Oulun osastosta kansanperinteen keruuseen

6.5.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Ojala

Paavolan kylässä vuonna 1878 syntynyt Jenny Simelius kävi viisivuotisen Oulun suomalaisen tyttökoulun ja sen lisäksi yksivuotisen Mimmi Berghin johtaman jatkoluokan. Oulun suomalaisen lyseon rehtori Mauno

Maikki Friberg – elämäntyönä Naisten Ääni

17.3.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

”Paras tapa edistää suomalaista kulttuuria on hankkia paljon tietoja ja itse tulla kauttaaltaan sivistyneeksi ihmiseksi.” Maikki Friberg valitsi lauseen jo nuorena elämänsä motoksi. Ja eli

Greta Kivilahti – kotien valistaja Karjalassa

10.2.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Marjaliisa Hentilä, Marjaliisa Hentilä VTT, dosentti, Työväen Arkiston tutkija

Marttaliiton ensimmäinen päätoiminen kotitalouskonsulentti oli Greta Kivilahti (1887-1957). Alkujaan marttatoiminnan lähtökohta oli sivistyneistön pyrkimys kohottaa Suomen kansan elin- ja sivistystasoa koulutuksen, ahkeruuden, yritteliäisyyden ja terveiden

Raija Virtanen – usko naisten huomispäivään

3.2.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa. Sananlasku pätee Raija Virtaseen, Suomalaisessa Naisliitossa yli 40 vuotta vaikuttaneeseen naiseen. Ensimmäiset vuodet hän istui rivijäsenenä Helsingin Osaston tilaisuuksissa vaiti,

Maissi Erkko – hehkuva ja rohkea

3.2.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

Helsingin Sanomat tuntee jokainen suomalainen, Eero, Eljas ja Aatos Erkonkin tietää moni. Sen sijaan toinen Erkkojen dynastian perustajista, Maissi Erkko, on jäänyt miesten varjoon. Ja

Katri Heikkilä – puoli vuosisataa Naisliiton Oulun osaston puheenjohtajana

17.1.2015 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Ojala

Katri Tervonen syntyi Sotkamossa vuonna 1890. Hän opiskeli käsityökoulussa ja Oulun kauppakoulussa. Hänen lapsuudenkotinsa Sotkamossa oli valistunut nuorsuomalainen maatila, jääkäriliikkeen etappitalo. Talon nuoriso oli 1900-luvun

Naima Kurvinen – Suomalaisen Naisliiton Oulun osasto uuteen vauhtiin

11.12.2014 Ei kommentteja

Kirjoittanut Kirsti Ojala

Naima Kurvinen syntyi 1876 Helsingissä. Perhe oli palannut vuotta ennen Naiman syntymää Ambomaalta, missä Pietari Kurvinen oli ollut seitsemän vuotta lähetyssaarnaajana. Isä oli runolaulaja Mateli

Anna Reding – Suomalaisen Naisliiton Oulun osaston 1920-luvun puheenjohtaja

11.12.2014 Ei kommentteja

Kirjoittanut A. H. (Alma Hirvelä)

Anna Reding syntyi vuonna 1876 kauppiasperheeseen Puolangan Särkijärvellä. Anna, kuten muutkin Redingin tyttäret, opiskelivat Oulun Suomalaisessa tyttökoulussa. Tyttökoulun jälkeen Anna kävi Oulun kauppakoulun. Mainion koulumenestyksensä