Mummoni perhe muutti Kittilän Kaukosen kylästä aluksi Sodankylän Kierinkiin, sieltä Sodankylän Unarin Uimaniemeen. Unarissa syntyi perheeseen tyttölapsi, jolle annettiin nimeksi Helena Matilda. Isä Michael Ranta
Ellen Haverisen työsuhde ompelunopettajana Lybeckerin Naiskotiteollisuuskoulussa kesti vuodesta 1965 vuoteen 1984. Hän opetti pukuompelua Raahen Työväenopistossa vuosina 1967–1985. Sofian koulu köyhille tytöille Sofia Lybeckerin nimi
Maire syntyi perheensä esikoiseksi 27. päivä helmikuuta vuonna 1923. Koti sijaitsi Turun Raunistulassa, joka tuolloin kuului vielä Maarian kuntaan. Veli syntyi vuonna 1928. Kansakoulun Maire
Lapsuusvuodet siivittävät museoharrastukseen Rautalammin museon perustajan Aina Peuran (1872-1940) koko elämää siivitti kiinnostus kulttuuria, perinnettä ja taidetta kohtaan. Hänen isänsä oli maanviljelijä, kansanrunoilija Albert Kukkonen
Unohdettu Kreeta Liisa Kreeta Liisa Paulaharju (o.s. Isokorpi) oli kansanperinteen kerääjän Samuli Paulaharjun ensimmäinen vaimo. Kreeta menehtyi 39-vuotiaana 21.9.1913. Olen usein pohtinut, millaista oli viisilapsisen
Eläkekahvitusta odotellessa kertaamme geriatrian erikoislääkäri Maisa Karjulan työuran vaiheita. Suomen Geriatrit ry valitsi hänet vuoden geriatriksi vuonna 2011. Raahen kaupunki myönsi hänelle Pro Raahe -mitalin
Lapsuus kahden maailman välissä Joulun jälkeen 28. joulukuuta 1953, syntyi Jyväskylässä tyttö, joka tulisi kulkemaan monipuolisen elämänpolun. Eva Maria on viisilapsisen perheen esikoinen, ja hänen
Sodan jälkeen syntyneen tyttölapsen elämä vaatimattomassa maalaistalossa tuskin ennakoi merkittävää akateemista tulevaisuutta. Tyttöjen oli sopeuduttava, opittava luopumaan ja seurattava nöyrästi perinteistä naisen mallia. Protestihenkeni nousi
”Suomalaisen puolueen kansanedustajalla, kansakoulun opettaja ja Kansanopiston johtaja Iida Vemmelpuulla oli hyvin tiukka kristillis-siveellinen elämänkatsomus. Hän tuli tunnetuksi myös fennomaanisen kansanvalitusaatteen kannattajana.” (Aune Innala) Kauppiaan
”Minun nuoruusaikanani Raahessa olivat meidän nuorten silmissä laivat ja merimiehet kaikki kaikessa. Laivat tuottivat niiden omistajille varallisuutta: olivathan rikkaimmat porvarit juuri laivapatruunoita. Näin oli minunkin
Oulaisten Liikenteen Raahen osaston linja-autonkuljettajina on toiminut pari naista takavuosina, mutta tällä hetkellä Kirsi Nissilä on ainoa nainen Raahen toimipisteessä linja-auton ratissa. Hän ajaa linjaa
Suomenruotsalainen kirjailija Adèle Weman (1844-1936) on nykyään unohdettu. Hän oli ruotsiksi kirjoittava kirjailija ja runoilija, joka teki uraauurtavaa työtä sivistyksen parissa, toimi kulttuurivaikuttajana saaristossa sekä
”Emilia Ansarannan runot ja pakinat ovat Saloisten ja Raahen elävää historiaa 1930-luvulta 1950-luvun alkuun. Paikallishistoria valottaa myös suuria maailmaa mullistaneita tapahtumia.” (Saloisten koulun kotiseudun valinnaisaineryhmä
”Vuonna 1963 Katinhännän nopeakinttuinen lettipää Helena Turpeinen voitti Suomen mestaruuden tyttöjen 17-vuotiaitten 100 metrin juoksussa ajalla 12,4. Seuraavana vuonna hän saavutti kaksi Suomen mestaruutta.” (Teuvo
Hailuoto oli vuoteen 1968 saakka kesällä laivamatkan ja talvella jäätien takana Oulusta. Paikkakunnalla oli kätilö ja terveyssisar, pankki ja kolme kauppaa ja kaksi kansakoulua. Sodan
Pappilassa kasvanut kirkkoherran tytär Amalia Appelgren (1834-1915) oli tyttöjen ammattikoulutuksen ja nimenomaan käsityökoulutuksen uranuurtaja Perä-Pohjolassa. Hänestä tuli vuonna 1893 Kemin Naiskäsityökoulun johtajatar, ”fröökynä”, kuten häntä
Siikajoki Pohjois-Pohjanmaalla olisi jäänyt paljosta paitsi, jos Jaakko Loppi ei olisi tullut sinne kansakoulunopettajaksi vuonna 1927. Loppi ei toki tuolloin tiennyt, miten paljon hänen Alli-tyttärensä
Agatha Niskanen syntyi Pohjois-Savossa Maaningalla Pöljän kylässä vuonna 1883. Hänen isänsä oli talollinen ja maanviljelijä Paavo Niskanen ja äiti Heta o.s. Rönkä. Heillä oli kymmenen
”Raahelaisen Suvi Mattilan romaani Suden polulla on tositapahtumiin löyhästi pohjautuva selviytymistarina naisesta, joka lähtee matkalle keräämään voimia ja pohtimaan elämäänsä. Kohtaamaan omat sutensa.”(Kirjasampo). Vuonna 2013
Itseoppinut perinteenkerääjä sittemmin professorin arvonimellä palkittu Samuli Paulaharju (1875-1944) tapasi Maria Haapasen, Haapas-Marin, tultuaan Jyväskylän seminaarista vastavalmistuneena opettajana perheineen Uudellekirkolle Kirstinärän koululle opettajaksi syksyllä 1901.
JOHDANTO Onko 92-vuotias ihminen vanhus? Äkkipikaa tuohon kysymykseen voisi vasta ”kyllä on”. Tarkemmin ajateltuna vanhukseksi ei kuitenkaan voitane nimittää jokaista 90 vuotta täyttänyttä henkilöä.
Anna-Liisa Turpeinen on Niittykosken musikaalista sukua Kaustiselta. Hän kulkeutui Raaheen miehen työn mukana. Liityttyään vuonna 1978 Raahen Laulutovereihin, joka on perustettu vuonna 1975, hän on
Matti ja Kerttu Liisa (o.s. Pääkkönen) Nikola muuttivat Amerikasta Siikajoelle, joka oli erotettu vuonna 1868 omaksi pitäjäksi. Siikajoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa. Nikolat asuivat Suomeen
Eija Sorjamaa on tehnyt pitkän uran rakennusalalla monissa eri tehtävissä sekä työntekijänä että rakennusliikkeen omistajana. Luottamustehtävistä mittavin on toiminta Osuuspankin hallituksessa ja sen ensimmäisenä naispuheenjohtajana.
Iida Eriika (Ida) Niva (Juntti) syntyi Karungissa vuonna 1885. Hänen äitinsä oli Hilda Abramintytär o.s. Rautio Karungin Rautionpäästä (1862-?) ja isä, seppä Juho Juhonpoika Juntti
Elämä Kultalanperän (ent. Saloinen, vuodesta 1973 Raahe) pienillä maatiloilla oli niukkaa ja omavaraista. Työt tehtiin itse ja ilman koneiden apua aina 1950-luvulle saakka, jolloin ensimmäiset
Siikajoki-seura valitsee vuosittain kunniakansalaisen. Joka toinen vuosi valitaan Lippo-Liisa ja joka toinen vuosi Lippo-Mies. Siikajoki on noin 5.000 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Kesällä 2024 kunniakansalaiseksi kukitettiin
Maija-Leena Hirvoselle perustyö neuvola- ja kouluterveydenhuollossa on ollut oikea kutsumusammatti. Työuran ohessa hän on hoitanut useita luottamustoimia vuosikymmenien ajan. Lapsuus Veneheiton kylässä Maija-Leena Hirvonen (o.s.
Marjatta Tuure – martoista ystäviä kaikkialta Toiminta martoissa on ollut Marjatta Tuurelle keino tutustua paikkakuntalaisiin, minne päin Suomea tie on vienytkään. Mukana on kulkenut Martta-nukke
Säveltäjä, runoilija ja taidemaalari Thora Vallenius o.s. Wahlström (1848-1915) syntyi Ruotsissa. Hän oli 1800-luvun lopulla Vaasan Soitannollisen Seuran kantavia voimia ja perustajajäsen. Avioiduttuaan baritoni ja
”Kaikki ihmiset puhuvat sodasta…” kirjoitti viisitoistavuotias keskikoululainen Hilkka Hallanoro (myöh. Ruokolainen) päiväkirjaansa sunnuntaina 3. päivänä joulukuuta 1939. Koti Raahen Velkaperällä Matti Leander Hallanoro työskenteli ratamestarina
Nuoripari Marja-Terttu ja Martti Maliniemi asui Yritysperällä vuokra-asunnossa. Kiinnostus omaan tupaan ja perunamaahan heräsi, kun Saloisten kunta tarjosi kohtuuhintaisia tontteja Tarpion alueelta. Kaupungista maalle Marja-Terttu
Niemelänkatua reunustivat jo 1960-luvulla siperianherne- tai orapihlaja-aitapensaat. Pihoille istutetut koivut ja sireenit olivat tuuheutuneet. Rintamamiestalon piirustuksilla rakennetut talot olivat toistensa näköisiä. Verannoissa ja ulkorakennuksissa oli
”Me olemme niin pahoja nauramaan”, Miina (Johanna) Häkkinen sanoi lehtihaastattelussa keväällä 1941 ja jatkoi: ”Suru on jossain syvemmällä, sillä kaksi poikaa kaatui talvisodassa.” Häkkiset rantautuivat
Elsa Turpeinen (o.s. Turpeenoja) oli avojalakanen raahelainen. Hän oli syntynyt Gellmanin sairaalassa 24.11.1928 ja asunut melkein koko ikänsä Katinhännässä. Hänen kotitalonsa Saaristokadun ja Kirkkokadun kulmassa
”Meillä on nykyisin neljä lypsylehmää. Maito kirnutaan voiksi kaksi kertaa viikossa ja viedään Raaheen, jossa meillä on pysyvä ’tinki’ voita varten.” (Bertta Pehkonen kesäkuussa 1973)
Kansakoulunopettaja Iida Frin (myöh. Artimo) nimi mainitaan monen kunnan historiassa. Opettajan toimen ohella hän oli näkyvä henkilö kulloisessa asuinkunnassaan. Pattijoen-vuosinaan hän toimi useissa yhdistyksissä ja
Saara Mikkola 17.5.1927 Kaustinen – 15.12.2012 Hämeenlinna Äidiltäni Saara Mikkolalta jäi muistelmien kirjoitus kesken. Paljon hänellä oli kuitenkin muistelmiensa kirjoituskonetekstiä ja otsikoksi luonnoksia, joista valitsin
Ilomantsissa, Ryökkylän kylällä, Korvunniemellä oli talo, jossa asui Anna ja Jyrki Volotinen perheineen, johon kuului vaari, mummo, setiä, ynnä muita sukulaisia ja vuokralainen, Tsihka-Aleksi, mukava
Isäni Antti Valdemar Yliraasakka s. 1912 oli Raahen seminaarille perustetun armeijan koulutuskeskuksen kouluttajana ja äitini Lempi Anna Yliraasakka (o.s. Haikara s. 1917) Raahen lotissa
Perkisen veljekset tunnetaan ja muistetaan Raahessa. Onni Norio kirjoitti heistä kirjan vuonna 1986. Mutta olihan heillä toki äitikin. Hänetkin poikien yhteydessä mainitaan. Perkisen poikien äidin
Pyhäjoella sijaitsevaa Annalaa on isännöinyt muiden muassa lukkari Thomas Cannelin, Maijun isä. Se toimi kestikievarina 1850-luvun alusta, kun Maiju (myöh. Översti) miehensä Matti Suomelan kanssa
Torpparin tytär Maria Korppila muistetaan Pattijoella viimeisenä kiertokoulun opettajana. Hän oli innokkaasti mukana muun muassa Lotta Svärd -järjestön toiminnassa. Korppilan tila Pattijoen Jokelankylässä Korppilan tilan
Lapsuuden koulutieltä ammattiin Saimi syntyi Hämeessä Hollolan Herralan kylässä yhdeksänlapsisen maanviljelijäperheen kahdeksantena lapsena vuonna 1891. Hän jäi 16-vuotiaana täysorvoksi. Veljistä kahdesta tuli kauppiaita. Yksi jäi
Anna Heikinheimo (o. s. Reinilä, vuoteen 1906 Rehnbäck) asui Raahessa vuodesta 1892 vuoteen 1908. Hän suoritti ammattitutkinnon Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa ja Raahen seminaarissa. Hän
Hinni Ylitalo hoiti pienkarjaa kotinavetassaan Pattijoen Jokelankylässä. Hän toimi pyhäkoulunopettajana. Hän oli aktiivinen Lotta Swärd -toimija. Ylitalon tila Jokelankylässä Karl (Kalle) Ylitalo (ent. Asukas) syntyi
Me, jotka olemme kasvaneet Raahen Seudun lukijoina, jäimme kaipaamaan Selan seurassa -pakinoita. Se palsta oli luettava aina ensin, sitten vasta uutiset. Toimittaja Senja Anttila kirjoitti
Elämä kuljetti Liisa Saarelan Roppolanperältä Kemijärven ja Rovaniemen kautta Raaheen, jossa hän nyt (v. 2024) viettää lokoisia eläkeläisen päiviä. Kaikkeen työhön oli tartuttava Liisa Saarela
Vanttausjärvellä Niskalan perheen äitiä, Anna-Liisa Niskalaa, kutsuttiin kylällä yleisesti rouva Niskalaksi. Mikä teki hänestä ”rouvan” sodan jälkeisessä syrjäkylässä kaukana melkein kaikesta? Kielitaitoinen virkamiehen tytär Kemistä
”Runoja ei voi pakottaa. Niissä pitää olla sanoma ja se pitää pystyä kertomaan tuoreella tavalla. Ei voi vain päättää, että alkaa kirjoittaa runoja”, Eeva Heilala
Muotiliikkeen perustaja Lyyli Perunka siunattiin Kemijärven kirkossa syyskuussa 1969 laajan ystäväpiirin saattamana. Hautajaiset olivat eräät suurimmista Kemijärvellä viime vuosikymmeninä pidetyistä. Hän perusti kotiseudulleen muotiliikkeen, loi
Siikajoen varakkaan rovastin tyttärestä Maria Garvoliasta tiedämme aika paljon, vaikka hän eli 1700-luvulla. Sattumalla on ollut sormensa pelissä. Nimittäin Turun akatemiassa opiskellut ja Oulussa syntynyt
Maria Catharina Sofia (o.s. Montin) Swanljung oli raahelaisen merikapteenin rouva. Hän oli mennyt naimisiin merikapteeni Carl August Swanljungin (1837-1896) kanssa 9.7.1868. Sofia-rouva sai käydä miehensä
Mitä voisikaan muistokirjoitukseen sisällyttää ainutkertaisesta naisesta, Eevistä, joka sai elää poikkeukselliset sata vuotta. Se on elämän pituus, joka vain harvoille suodaan ja johon väistämättä sisältyy
Olen Vivi Marttila ja toimin Simon kunnanjohtajana. Olen Sodankylässä syntynyt ja varuskunta-alueella varhaislapsuuden vapaana viettänyt äidin puolelta karjalainen ja isän puolelta puoleksi karjalainen. Perheen keskimmäisenä
Leikkikaverini sanoivat Iitaa ” Pieksämäen todelliseksi mummoksi”, kun mummolla oli aina huivi päässä. Todellisuudessa talvisin niitä oli aina jopa kaksi: alushuivi ja talvella tumma, villamusliininen huivi ja
Nykyisen Junnilantien varrella seisoo Junnilan talo. Se on seisonut siinä 1700-luvulta alkaen. Rakennus ei ole ulkoapäin suuria muutoksia kokenut, mutta sisätilat on remontoitu nykyajan vaatimuksia
Maatalon emäntä Eeva Kerola oli vuosikymmenien ajan monien luottamustoimien nainen. Luottamustoimissaan hän puolusti maaseudun ihmisiä. Hän ei nöyristellyt ketään edes istuessaan nokakkain kristallikruunujen alla herrojen
Lapsuudessani mummini Margit (1927 – 2016) kertoi tarinoita elämästään meille lapsenlapsille. Eräs mieleeni jäänyt tarina sijoittui Lapinlahden Pajujärvelle. Ajoimme toisinaan Kuopion ja Iisalmen välillä ja
Suomen toinen naismaanmittari, maanmittausinsinööri Berit Linnea Paatsi (1909-2000, ent. Björkell) pääsi ylioppilaaksi yksityisluokalta Helsingissä vuonna 1919. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta maanmittausosastolta maanmittariksi vuonna 1936,
Sirkka Liakka (1908-1999) oli ensimmäinen Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta valmistunut nainen ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen kenttätöissä toiminut naismaanmittari. Juuret Alatorniolla Aulis Ilta Sirkka Liakka syntyi sivistyneeseen
Vuonna 2022 tuli kuluneeksi 160 vuotta ensimmäisen rautatielinjan avaamisesta Helsingistä Hämeenlinnaan ja 110 vuotta siitä, kun ensimmäinen naisasemapäällikkö, Milly Tojkander, sai pikkuruisella Muurolan asemalla oikeuden
Hengellinen julistaja Anna Mäntyniemi o.s. Lahtinen oli voimakas vaikuttaja ja esikuva ja hänen muistonsa elää suomalaisen romaniväestön parissa yhä edelleenkin. Yli 500 vuotta ovat romanit
Räätäli Vilho Henrik Marjomaa ja Kaisa-vaimonsa asuivat perheineen Saloisissa keltaisessa Otsola-nimisessä talossa, joka sijaitsi Raahesta pohjoiseen menevän tien varrella. Marjomaan neljästä lapsesta löytyy tietoja Raahen
Kaunosielu. Esteetikko. Katsottava, puettava, luettava, kaikki äitiini liittyvä on kaunista. Kun vanhempien vanhetessa on ollut tarve muuttaa pienempään ja pienempään asumismuotoon, on tullut todella voimakkaasti
– En ole sen arvoinen, enkä pituinen, mutta otan nöyryydellä vastaan sen, mitä minulle annetaan, sanoi Alma Moisala Pyhäjoen Kuulumiset -lehden haastattelussa saatuaan Pauha-Maija-tittelin vuonna
Martta Honka syntyi 24.2.1923 Saloisissa. Kotipaikka oli Saloisten Kertunkankaalla, jonne Johan Honka (1886-1955) oli rakentanut talon vuonna 1923. Martta nimitti paikkaa Kurjen mökiksi. Maata oli
Linda Tanner o.s. Anttila tunnetaan lähinnä poliitikko ja Elannon toimitusjohtajan Väinö Tannerin puolisona. Linda Anttila oli ensimmäisiä naisylioppilaita Hämeenlinnassa. Nuoruudessaan hän oli naisasianainen ja opiskeli
Kajaanilaisen Pekka Heikkisen leipomon kahvilassa piipahteli vielä 2000-luvun alussa vanha rouva, joka seurusteli tuttujen asiakkaiden kanssa ja varmisti, että vitriinit olivat kauniisti laitetut ja palvelu
Ida Sofia Aalle-Teljo (alk. Ahlstedt , vuosina 1906-1912 Aalle) syntyi 6.5.1875 Kaitarannassa Nurmijärvellä ja kuoli Helsingissä 17.6.1955. Hän oli yksi Suomen ensimmäisistä naiskansanedustajista, Työläisnaisten Liiton
Äitini Mirja Korhosen (1922–2011) kirjoitusten mukaan kerrottuna: Synnyin toisena kaksosista rajantakaisen Muolaan, joka pitäjä muutama vuosi myöhemmin liitettiin Äyräpäähän, Kaukilan kylässä keskellä tammikuun pakkasia vuonna
Torstaina, elokuun 6. päivän aamuna 1942 iso kuorma-auto ajoi kätilö Elisa Jalkasen kotipihaan Ähtärin Myllymäentien varrella. Jalkanen oli ihmeissään. Häntä oli haettu synnytykseen hevosreellä ja
Yksilöön kohdistuva terveydenhuoltotyön kehittäminen alkoi Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Uranuurtaja Tyyne Luoma oli avainasemassa, kun Suomeen suunniteltiin terveyssisarten koulutusta, terveyssisar- ja neuvolalain aikaansaamista ja terveyssisartyön jatkuvaa
ALUKSI Äitini Laila Pietilä, o.s. Tyvelä on elänyt pitkän ja vaiherikkaan elämän. Hän syntyi Haukiputaalla 1928, kasvoi sotavuosina pikkutytöstä nuoreksi ja avioitui sodan jälkeen sotaveteraani-isäni
Syytettynä sodan vastustamisesta Edesmennyt äitini palasi viimeisinä vuosinaan useasti kertomukseen eräästä oikeudenkäynnistä. Äiti joutui todistajaksi oikeudenkäyntiin Koivun koulun opettajaa Helmi Pallaria vastaan. Opettajaa syytettiin armeijan
Akselin ja Lainan ”häämarssi” Keväällä 1923 valittiin uusi opettajatar Kuhmoniemen kirkonkylän 2-opettajaiseen kansakouluun. Hän oli Laina Lyydia Korpela, joka pian kesän koittaessa muutti uuteen kotipitäjäänsä.
Esteri Maria Heikinheimo syntyi Hailuodossa 8.2.1874 Heikelin perheen kahdeksanneksi lapseksi ja hän kuoli 13.12.1957 Kemijärvellä. Muutti sukunimensä Heikel vuonna 1908 nimeksi Heikinheimo. Hänet valittiin Suomen
EEVA RAEKALLIO (Eva Sarlin — Eva Hagelberg — Eeva Raekallio) 3.10.1876 — 9.11.1951 Elämänvaiheista ja elämäntyöstä Muistitiedon, kirjallisen aineiston ja painettujen lähteiden pohjalta koonnut Vuokko
Elsa Maria Korhonen syntyi 2.7. 1903 Rautalammin Saikarilla Jussi (Johannes) Korhosen ja Lyyti (Anna Lydia) Björnin toisena lapsena. Jussi oli tuolloin Kymin lauttausyhtiön laivassa kipparina.
Työtä kuudella vuosikymmenellä 1963 – 2012 Eläkeläisenä 2012 alkaen Anneli Halme: Ympäristö, perimä ja läheiset ihmiset vaikuttavat siihen, millaisia meistä tulee. Mitä valintoja teemme.
”Mitä katoavan elinkeinon edustaja”, tapasi tunnettu nivalalainen vaikuttaja Jaakko Vuolteenaho avata keskustelun aina, kun hän soitti minulle. Vuosikymmenien ajan. Katoavuus ei viitannut lehtityöhön vaan maatalouteen,
Sukuni vahvat äidit ja naiset Mummoni Walpuri Ylä-Outinen syntyi Säkkijärvellä noin v. 1842 ison talon tyttärenä. Äitinsä kuoltua hän lähti etsimään työtä ja omaa elämää
Naisihmisen tie itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ei ollut 1800-luvun lopulla mikään itsestäänselvyys. Hilda Korhosen monipolviset elämänvaiheet Rautalammin Saikarilta kunnankätilöksi Lappeen pitäjään ovat kuvaava esimerkki. Rippikirjasta saa sellaisen
Maijan elämä poikkesi muiden sukumme voimanaisten elämästä. Hänestä ei tullut talon emäntää eikä hän jäänyt kotitilalleen niin kuin naimattomien naisten ennen oli tapana. Maija oli
Minun äitini, Meeri Helena Tolkki o.s. Konttinen, syntyi Jaakkimassa Kukkalammin kylässä juuri itsenäistyneeseen Suomeen 17.12.1917 nelilapsiseen pienviljelijäperheeseen. Hänen Maria-äitinsä kuoli hänen synnyttämisensä jälkeisiin komplikaatioihin, joten
”En koskaan mene naimisiin! Elän yksin ja elätän itseni leipomalla ihmisille, sen osaan”, totesi nuori ja hehkeä mummoni Ida Maria. Samalla hän laski päivänkakkarakimpun sulhasensa
Äidin lapsuus Äitini Aili Irene Lahti syntyi Luopioisissa 5.4.1924. Perheen esikoinen, enoni Viljo Iivari, oli 6-vuotias saadessaan pikkusiskon. Tyttöä perheeseen oli odotettu vuosikausia, minkä vuoksi
Työnnän kädet syvälle taikinaan. Vaikka tiedän, etten oikein osaa tätä. En osaa vaivata taikinaa tarpeeksi riuskasti ja samalla sulavasti. Kuten kätesi. Vahvat käsivarret, jotka väsymättä
Perhe Aila Marjatta Kervinen syntyi Sonkajärvellä 14.4.1954. Syntymäpaikka oli hieman erikoinen, jos ottaa huomioon vuosiluvun 1954. Aila Kervinen syntyi nimittäin vanhempiensa omakotitalon isoimmassa kamarissa, kaikessa
Äitini Elsa Maria syntyi Kurkijoella Laatokan rannalla sijainneessa kodissaan maaliskuun alkupäivinä 1917. Samoihin aikoihin alkoivat Pietarissa vallankumouksen melskeet, mutta elämä Kurkijoen Riekkalassa jatkui vielä entisessä
Lapsuus Mummini syntyi 22.9.1912. Mummin syntymävuonna Kiinassa tapahtui vallankumous eli keisari syrjäytettiin vallasta ja tilalle tuli tasavalta ja tuolloin Suomi kuului Venäjän alaisuuteen. Mummini oli
Äitini Saara Maria Katainen kuoli aurinkoisena syysaamuna v. 2016. Päivä 10.10. eli Aleksis Kiven päivä sopi hänen lähtöönsä hyvin, sillä Saara oli sydämestään kirjaihminen ja
Lapsuudenperheen aineellisesti vaatimattomat olot, rakkaus kulttuuriin ja palo ihmisten auttamiseen Edla Maria Kojonen, o.s. Tiitinen, syntyi 23.6.1879 Rautalammilla vanhimmaksi tyttäreksi perheeseen, jonka vanhemmat Otto ja
Syntyi suurruhtinaskunnassa Isoäitini Amanda ja tyttärensä Edit elivät tavallisen, sitkeän naisen elämän pienellä paikkakunnalla, mutta suurien mullistusten keskellä. Edit-täti syntyi Kotkassa vuoden 1912 kesäkuussa. Vanhemmat
Helvi Hara o.s. Myyry syntyi Kontiolahden Pusossa pientilallisten Hilja ja Antti Myyryn esikoiseksi huhtikuussa 1922. Helvi oli jo pienestä pitäen vahvarakenteinen ihminen. Luonteeltaan hän oli
Esipuhe Halusin tallentaa mummostani edes jotain tietoa jälkeenjääville, sillä nykyajan lapsilla ei ole käsitystä siitä, millaista ihmisten elämä on ennen ollut. Havahduin siihen, kun TV:stä
Maija Piitulainen (o.s. Kuusenmäki) syntyi sodan jälkeen isättömäksi lapseksi. Kohtalotovereita on paljon. – Minä en tiedä isästäni mitään. Äiti ei koskaan kertonut hänestä, eikä myöhemmin tehty
”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie” Tyttäreni Lea toi minulle ”Naisten ääni” -kirjoituskilpailuesitteen ja kehotti minua kirjoittamaan. Sanoin heti, että se on sitten Äiti. Aloittelin
Koulun juhlasalin täyttää heleä lapsen ääni: ”–Kärpäset surisee, /pom pom–poksahtaa/ruutuun ja kattoon/–/Mustipa murisee, /Leuat jo loksahtaa-/ onni on huono, / jälleenpä mattoon/painuvi kuono. / Pysy,
Tarinan henkilöitä: Tilan isäntä Jeremias Eliaksenpoika Mauno s. 1814, k. 1888 1. puoliso Maria Kola, s.1818, k. 1858. 2. puoliso Anna Sofia s. 1830, k.
Jokaisella ihmisellä tulisi olla paikka – turvasatama tai keidas – jonne voi palata aina elämän myrskyistä – edes unelmissaan. Minulle tuo paikka on kummitätini Tuulikin
Lapsuus ja nuoruus Äitini Jenni Marjatta syntyi 19.2.1923 Kustaa ja Elli (o.s. Kolehmainen) Koskelan kuudentena lapsena. Perheessä oli jo kolme tyttöä ja kaksi poikaa. Lapsia
Vanhempani leikkaavat hääkakkua, on vuosi 1957. Muistojeni mustavalkoisessa rosoreunaisessa valokuvassa seisoo pieni äitini valkeassa mekossaan. Mekko on pienennetty vanhemman siskon häämekosta. Pitkä ja suoranenäinen isäni
Kertomus äitini elämästä 1. Helmin maailma sodan jälkeen Höyryveturi puuskutti asemalaiturilla ja odotti kärsivällisesti junaan nousevia matkustajia. Elokuun aamu oli varhainen, aurinko oli juuri noussut
JOHDATE Kun ”Naisten ääni” -kirjoituskilpailun tiedote ilmestyi tietokoneeni ruudulle, se pysähdytti. Useimmiten puhutaan ja kirjoitetaan miesten toimista, sotimisista ja miesten yhteiskunnallisista riennoista naisten jäädessä varjoon,
Kenenkäs tyär sie olet? Kokkahreen Viljamin. Mikäs sinun nimi on? Mirja, Vappu Mirjami. Jaa, Viljami näköhjään usko minua, myhäili tyytyväisenä Mirjalle täysin outo naisihminen. Syntymäpäiväjuhlilla
ÄITINI OLI KYLÄN KIRJASTOTÄTI Tii, tii tikanpoika. Äiti metsässä hiihtää. Sukat, kengät kainalossa. Äiti tanssii jäällä. Piruetin tekee. Pyörähtää. Pyörii kela, Singer takoo. Äiti taikoo
Aluksi Äidinäitini syntyi Venäjän vallan aikana Suomen Suuriruhtinaskunnassa, pienessä sisämaan pitäjässä, Karstulassa, 14. huhtikuuta vuonna 1882. Hän sai nimekseen Anna Pauliina Eliaksentytär Hokkanen. Tuon nimitiedon
Vesitaso kaartaa ylängön yli, laskeutuu järvelle ja liukuu rantaan. Ovi avautuu ja hento, kauniisti harmaantunut saamelaisnainen näyttäytyy ovella nojaten saattajansa käsipuoleen. Hitaasti mutta varmasti hän
-”Jos tietääsi ettei siinä sen enemmän käysi niin lähtisi uurestaanki” sanoi äiti ja nuoruuden voima kuulsi äänestä. Pöydällä oli sodanaikaisia lottakuvia paperille kopioiminani. Papereilla oli
Parvekkeella istuu sirkeäsilmäinen nainen, äitini Hilkka Rantio. Hän nauttii maisemasta ja aistii heräävän luonnon edessään. Tunnen suurta kiitollisuutta kun hän yhä on täällä, maailmanmenoa seuraamassa.
Mie oon Iida. Mie oon syntynnä Ruskealassa heinäkuussa 1893. Miun lapsuuen koissa ol viis lasta ja myö olttii vähävarasii. Koului ei ollu sillon pakko käyä,
KRISTIINA ELISABET KUUSISTO eli Betty Ihmisestä jää usein jäljelle kovin vähän. Jokunen haalistunut valokuva, pari kirjettä ehkä, sekä muutama hapan, sukulaisten antama kommentti luonteesta. Vuonna
Fanni Sofia Ojamäki s. Isopahkala (1900 – 1973) Istut tuolilla ryhdikkäästi, niin kuin aina, kädet sylissäsi. Kuva on pikkuruinen enkä erota silmiäsi, saati katseesi suuntaa
Vanha kuva Katson vanhaa valokuvaa, makaat arkussa ja sukulaiset ympäröivät Sinua. Sinulla on musta huivi päässä, ihmiset mustissaan, mutta muuten kaikki on valkoista, arkku ja
Sillanpään mammalla oli aina ikävä Kärjenkoskelle Vaikka punainen talo olikin aivan Paskakosken rannalla, ei vesi noussut koskaan edes kivijalkaan asti. Joki ei ollut mikään Niagara,
Aino (ent. Aina) syntyy Järnefeltien perheen seitsemäntenä lapsena 10. elokuuta 1871 Suomen kansallisen heräämisen aikaan. Hänellä on neljä vanhempaa veljeä: Kasper, Arvid, Erik ja Armas,
Kuusikymmentävuotiaana aloin kirjoittaa näitä muistelmiani. Siirryn kauas menneisyyteen. Lähden vaeltamaan pienen tytön kanssa kapinan jälkeisen ajan taivalta. Yritän kertoa sen mahdollisimman totuudenmukaisesti, vaikka silmät kostuvat
Edla Petäjä (o.s. Laurila) syntyi 13.11.1877 Lammilla, Kuurikan Laurilassa. Edlan vaari oli ostanut Laurilan tilan kruunulta itsenäiseksi vuonna 1742. Edlan isän oli Jonas Kustaanpoika Laurila
Maire Alitalo (myöhemmin Maire/äiti) syntyi vuonna 1908 Hausjärvellä. Isä Villehard, ”Vilhartti”Aalto oli maanviljelijä ja taitava käsistään monella tapaa. Äiti Hilma Aalto oli hämäläiseksi vilkas, sosiaalinen
Haapavedellä syntyi 1898 kolmas lapsi Iisakki Vahen torppareille Juho Aappo Kaisanpoika Erkkilälle ja Eeva Kaisa Aapelintytär Pekkalalle Kaapinkankaan torpassa Mustikkamäellä. Äitini Maria Niemistö Äitini Maria
Hanna syntyi armonvuonna 1901 Viitasaarelaisen tilallisen perheen toiseksi vanhimmaksi lapseksi. Hanna sai jo nuoren oppia tekemään raskasta työtä ja hänen piti katsoa nuorempien sisarusten perään,
PALASIA MIRELLE KALLIOISEN ELÄMÄSTÄ Seison korkealla kalliolla, katselen pitkien pilvien siltaa, kovaa kivien täyttämää rantaa, tuolla jossain kai piti olla satumaa…? Kun ihminen on nuori,
Olen nyt, kun aikaa on, muistellut paljon lapsuuttani ja elämääni. Muistan Joloksen kylällä Koivujärven rannan ison pirtin. Koristelimme talon lapsien kanssa joulukuusta jouluaattona. Äitini oli
Kaksoset syntyvät Me synnyimme elokuun kahdeksantena päivänä, 1931. Sylvi syntyi ensimmäisenä, minä noin kaksi tuntia myöhemmin. Sisareni syntyi keskosena, hän ei aluksi osannut edes syödä
Lapsuus ja nuoruus Pudasjärvellä, Oulussa ja Helsingissä Äitini Lahja Poropudas syntyi Pudasjärven Nyynäjässä 29.8.1913 Kalle ja Liisa Poroputaan toiseksi vanhimpana lapsena. Hänen vanhemmillaan oli iso
Äitini Vieno Maria (s. 1923) Laitinen o.s. Sonninen vietti lapsuuden ensimmäiset vuodet Iisalmen Ulmalan Niemisellä. Vanhemmat olivat Sonnilan talon poika Joonas Sonninen ja Maria (o.s.)
Heräsin tönäisyyn olkapäähäni ”Herää, herää nyt, ne ovat tuolla.” Nousin ylös ja menin äitini perässä olohuoneen ikkunan eteen. ”Etkö kuule, ne ovat ihan tuossa lähellä.”
Hilma, rakas mummuni, isäni äiti syntyi 1800-luvun lopulla maalaistaloon. Perhe hankki elantonsa pientilaltaan. Hilma avioitui miehensä Hugon kanssa 1900- luvun alkupuolella. He rakensivat talon Hugon
JUURET MARKKULASSA Äitini syntyi 4.2.1922 Nurmeksen Markkulaan pikkusiskoksi marraskuussa 1919 syntyneelle Martti Johannekselle. Kasteessa hän sai nimekseen Aila Helena. Hänen vanhempansa Aino Helena Nevalainen (o.s.
Ida Marjatta syntyi kesäkuussa 1944 sodan melskeeseen Keitele-järven Pängätsalon saaressa Hiekkakaarre-nimisen talon seitsemänneksi lapseksi. Kymmenen vuoden sisällä perheeseen syntyi kahdeksan lasta, joista vain yksi oli
Monia asioita on omasta äidistäni selvinnyt vasta sen jälkeen, kun hän on poistunut tästä ajasta. Tämä, selviytyjä nainen, on Martta Airaksinen, o.s. Vepsäläinen, s. 7.8.1907.
Marjatta Satokangas (o.s. Hummasti) on avojalakanen raahelainen. Hän syntyi vuonna 1932. Koulutaipaleensa hän aloitti Seminaarin harjoituskoulussa mutta sota sotki koululaisen elämän. Oppilaita siirreltiin paikasta toiseen
Lapsuus Taimi Gunilla Tuovinen syntyi Rautavaaran Pullikan kylään (nyk. Kellomäki) Pohjoismäkeen 15.11.1922. Tuovisen perheessä oli ennestään kolme tytärtä ja yksi poika. Poika kuoli jo alle
Ihminen on luotu maailmaan tekemään työtä ja ansaitsemaan sillä toimeentulonsa, sen vuoksi on jokaisella vähänkin ajattelevalla ihmisellä pyrkimys päästä jollakin tavalla eteenpäin. Toiset pyrkivät vaan
Anni-äitimme elämäkerta hänen itsensä vapaasti kertomana 21. päivä joulukuuta 2000. Äitimme Anni Varpu Nahkala o.s. Haikonen. Teksti on alkuperäinen kerronta ääninauhalta kaikkineen kirjoitettuna. Lapsuus ja
Eila Vainikainen (s. 1938 o.s. Karjaluoto) on Raahen tyttöjä. Hän asunut vuosikymmenet Vaasassa, mutta siteet Raaheen eivät ole katkenneet. Merimiehenkadulta Saloisiin Aili ja Aarne Karjaluoto
Tänä vuonna 19.9. tulee kuluneeksi 100 vuotta äitini syntymästä. Muutama sana ajasta ja ajankohdasta ennen äitini syntymää. Yläneelläkin tapahtui 1918 alkuvuodesta, mutta ilmeisen maltillisesti, sillä
Kerron äitini äidin elämästä. Me lastenlapset muistamme hänet Peltomaan mammana. Ensin muutama sana taustaa. Hänen isovanhempansa muuttivat 1878 Säkylästä Yläneelle Keihäskosken Kajalaan. Uuden maatilan myötä
”Äiti Hilma ja isä Jaakko yrittivät patistaa oppikouluun, mutta veljen peloteltua koulun vaikeudella en itsepäisenä mennyt pääsykokeisiin. Silloin Hilma-äiti antoi selvän komennon:” Sitten tyttö tiskin
Amanda Sofia oli suuren Patokosken talon tyttäriä Satakunnan Honkajoelta. Hän oli kaunis, tummatukkainen ja korkeapovinen nainen, jolla oli heleä iho ja suora ryhti. Kosijoita Amandalla
Silitin varovasti äidin silkinhienoa hopeanharmaata tukkaa. Kosketin hellästi hänen olkapäätään ja toivoin, että saisin hänet hereille. Äiti lepäsi rauhallisen näköisenä Kajaanin terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hän oli
Tarkasteltaessa ihmiskohtaloita, toisinaan voi joutua ajattelemaan, että elämä on kohdellut jotakuta kohtuuttoman rankasti. Ulkopuolisen on vaikea samaistua toisen ihmisen osaan, vaikka olisikin empatiakykyä. Yritän nyt
Aluksi Tuikkaan kuistilta kumisaappaat jalkaani ja saattelen poikani autolle kevätsohjoselle pihamaalle. Halaan vielä viimeksi pitkään ja katson Aria anovasti suoraan silmiin, jospa hän kuitenkin muuttaisi
Janiika syntyi Efraim ja Fredrika Maliniemen maanviljelijä perheeseen 12.9.1869. Nivalassa. Hän oli kuudesta sisaruksesta toiseksi vanhin. Viidentenä syntynyt sisar Maria kuoli vain vuoden ikäisenä ja
Rovaniemen ja Kemijärven radan puolivälissä oli kylä, Misi ja on yhä. Kylään kuuluu monta järveä ja jokea ja asuinpaikkoja järvien rannoilla. Pirttijärven rannalla on tila
Isoäitini Aune Laitinen, omaa sukua Tatti, oli syntynyt Pohjois-Inkerissä Lempaalan seurakunnan Perämäen kylässä. Hänen syntymävuodekseen on virheellisesti merkitty vuosi 1874. Aunen ja hänen samannimisen serkkunsa
Kirjastoapulainen Oikopolun kautta juoksemalla olisin voinut ehtiä, mutta kiirehdin vanhasta tottumuksesta koulun taakse parkkipaikalle. Auto temppuilee taas niin kuin aina, kun on kosteaa. Kierrän kirkonkylän
”Joka ei tunne historiaa, ei tiedä mitään. Hän on lehti, joka ei tajua kuuluvansa puuhun.”(Michael Crichton, Valitut Palat 2000. Sirkan lainaus.) Näin pohti myös Sirkka-Liisa
Helmi Annikki Mäkinen, o.s. Virtanen oli isäni äiti, mummoni, jota en koskaan tavannut. Hän ehti kuolla kaksi ja puoli vuotta aikaisemmin ennen syntymääni. Kaikki kertomani
On kaunis lokakuinen päivä (v. 2019), kun istumme Salli Ylitalon (s. 1941 o.s. Kari) tuvassa Siniluodossa. Ikkunasta avautuu upea maisema Siniluodonlahdelle. Joutsenet ovat laskeutuneet levähtämään
Saimi (1913-2000) ja Yrjö (1907-1999) Sippala viljelivät maata tilalla, joka on ollut Sippalan suvun omistuksessa vuodesta 1725. Sippalan tila sijaitsee Haapajoella entisen Saloisten kunnan alueella,
Naima, Naimi, Sofia Jokela (o.s. Hihnala) oli syntynyt 1.2.1895 Haapajoella Saloisissa. Hän solmi avioliiton Heikki Jokelan (s. 18.1.1886 k. 30.5.1960) kanssa. Pariskunta asettui asumaan pieneen
Hildur (Hilkka) Maria Kianto (o.s. Molnberg) syntyi 7.3.1882 Torniossa. Hänen isänsä oli kultaseppä Johan Olof Molnberg ja äiti Brita Maria Majava. Hildurilla oli kymmenen sisarta:
Murtolan tilan omistajille Selim Rydmanille (1872-1945) ja Helmi Lindénille (1876-1906) syntyi kolme tytärtä, joista vanhin Gertrud (Kerttu) Elisabeth syntyi 2.4.1898 Kiikassa, keskimmäinen kuoli yksivuotiaana. Selim
Maria Sofia (Maija) Vuontisjärvi o.s. Stoor syntyi 6.2.1924 Enontekiöllä ja kuoli 19.3.2018 Rovaniemellä Taivaan isään turvaten. Maija Vuontisjärvi, Kallen Maija, oli enontekiöläinen Hetan Majatalon emäntä
Edith syntyi vuonna 1915 Oulun läänissä, Kiimingin kunnan Tirinkylässä talollinen Matti Lehtolan perheeseen. Matti ja Maria Liisa o.s. Laurilalle syntyi kuusi lasta, neljä tyttöä ja
Tapaan perjantaina 4. tammikuuta 95 vuotta täyttävän Eeva Järvelän (s. 1924 o.s. Lukkaroinen) kotonaan Piehingissä, joka sijaitsee entisen Saloisten kunnan alueella. Saloinen liitettiin Raaheen vuonna
Suomi ei ollut vielä edes Suomi, kun Olga-mummoni syntyi. Alunperin Olga-mummo oli sukunimeltään Sukara ja sittemmin Manninen, ja hän eli ajat, jolloin Suomi muuttui itäisestä
Olen Tarja Vanhamaa. Olen äiti ja diplomi-insinööri, tuotannon kehittämisen päällikkö sekä vuoden 2019 eduskuntavaaliehdokas Lapista. Asun lastemme ja mieheni kanssa Keminmaassa. Varhaislapsuuteni Synnyin Lapissa eräänä
Käsityönopettaja Sanna (Susanna) Palo (myöhemmin Alamäki) Alatornion Kukkolan kylästä, tunnettu myös Mylly-Sannuna tai Mäki-Sannuna, oli koulutettu käsityöihminen. Hän opetti vuosikymmenien ajan tekstiili-ilmausta, oli kansansivistyksen avarakatseinen
Kerttu Mirjami Kastelli (o. s. Urpela) syntyi 15. elokuuta 1923 Nivalan Karvoskylällä isovanhempiensa omistamassa Weelannin talossa. ”Kastellin tiedon mukaan hänen syntymävuotensa oli katovuosi. Kertun isä
Lempi Maria syntyi 29.1.1896 Juoksengissa Ruotsissa. Käytti aluksi äitinsä omaa sukunimeä Kiviniemi, mutta muutti myöhemmin nimensä Juusoksi. Lempi tuli vuonna 1914 Ratasjärvelle piiaksi Maansaaren taloon,
Ritva Heikkilä (o.s. Miilukangas) merkittiin kirkonkirjoihin Pyhäjoella vuonna 1949. Hän vietti lapsuutensa Saloisten Kertunkankaalla, joka vuoden 1973 kuntaliitoksen jälkeen on kuulunut Raahen kaupunkiin. Ritva kertoo,
Ompelulinjalta ammattilaiseksi Aino Turpeinen (o.s. Nuutinen) hakeutui Kuopion Naiskotiteollisuuskoulun ompelulinjalle 1945. Se lienee ollut hänelle toiveammatti. Ainakin se antoi hänelle pientilan emäntänä lisäansioita lähes 20
Ilmavalvontalottana Suoma Tausta, o.s. Sipola, syntyi 1920 Hailuodossa. Hän kasvoi 13-lapsisessa perheessä. Heti rippikoulusta päästyään Suoma liittyi lottajärjestöön. Hänen kotinsa lähellä sijaitsevassa Hailuodon Ojakylän Osuuskaupan
Torniolainen yrittäjä Riitta Sisko Huttunen o.s. Konttaniemi syntyi 31.5.1946 Ylitornion Raanujärvellä pienviljelijäperheeseen. Perheessä oli 11 lasta. Isä Heikki ja äiti Meimi o.s. Granat saivat tuntea
Vienan Karjalasta kotoisin oleva Marina Takalo tunnetaan runonlaulajana, vanhan kalevalamittaisen kansanrunouden taitajana, jolta on tallennettu sadan tunnin äänitekokoelma ja joka lienee suurin yhden ihmisen suullisesta
Elsa Henrika Montell syntyi 28.12.1926 Rovaniemellä. Hänen vanhempansa olivat kapteeni Isak Gustaf Montell ja Else Helena Nyman. Äiti oli ruotsalaista sukua Kalixista. Suvun jäsenet ovat
Tyyne Martikainen (o.s. Kuosku) syntyi vuonna 1931 Savukosken Kuoskun kylässä Itä-Lapissa Anna-Liisa (o.s. Niemelä) ja Aale Kuoskun perheeseen. Tyyne Martikainen on terveydenhuoltoneuvos, valtiotieteen maisteri ja
Hildur Augusta Larsson (vuodesta 1916 Sammallahti) syntyi Pohjois-Ruotsissa Nederkalixissa (Alakainuussa) vuonna 1882 herrasperheeseen. Hänen isänsä Nils Petter Larsson (1849 – 1918) oli ammatiltaan metsäntarkastaja ja
Rauha Kourilehto (o.s. Karvonen) on syntyjään Piehingin tyttöjä. Piehinki sijaitsee entisen Saloisten kunnan alueella, joka liitettiin Raahen kaupunkiin vuonna 1973. Rauhan vanhemmilla, Aili Sofia (o.s.
Släkten Rijf-Snåre-Remahls bakgrund Min mormor Hilda Maria Kull var född i Rimal by i Solf som andra barn till Anders Johan Johansson Remahl (f. 17.4.1841)
Ett kvinnoliv 1904-1982. Kvinnan jag vill berätta om är min mor Edit född Häggblom 1904-1982, gift första gången med Magnus Hägg 1903-1940. Han stupade 6.3
Heli Meriläinen kertoo isotätinsä Hanna Pietilän (o.s. Meriläinen) tarinan Hanna syntyi 1907 Juho ja Emma Gustaava (o.s. Lopakka) Meriläisen perheeseen Haukiputaan Kellon kylässä. Sisarusparveen kuului
Riitta Ahtiainen kertoo elämästään perheenäitinä, maatalousyrittäjänä, tilastohaastattelijana ja mummina. Riitta Ahtiainen, 64 v, on ollut naimisissa Ilkka Ahtiaisen kanssa 41 vuotta. Heidän perheessään on 5
”Mitä sitä höpöä”, oli anopillani, Ainilla, tapana sanoa, kun jokin asia ei hänen mielestään ollut tärkeä. Niin hän olisi varmaan sanonut, jos hänelle olisi kerrottu,
”Jouruin vangiks leipäni erestä ja olin vuaroon molempien puolella. Kun en ikänä ole mistään politiikasta pitäny. En ymmärrä kui ihmine sekkoo ku kana rohtimiin.”[1] Isomummoni
Synnyit Savossa, Vänninmäellä, Anders Böökin ja Elsa Brita Revon kahdeksanlapsisen perheen kuudentena lapsena. Sisaruksistasi usea kuoli jo aivan pikkuisena. Aikuiseksi vartuttuasi avioiduit jo hyvin nuorena
Maire Irene Luusua syntyi Sallan Vuorikylässä 1936 esikoisena metsätyönjohtaja Uuno Luusuan ja talollisen tytär Helvi Hoikkalan perheeseen. Vuorikylä sijaitsi Vuorijärven ja Nannakkajärven välissä Neuvostoliiton rajan
Laihialainen torppari Jaakko Kauppi oli lapseton kahdesti leskeksi jäänyt mies, kun hän vuonna 1881 meni naimisiin kymmenisen vuotta nuoremman Maria Koskelan kanssa. Heille syntyi neljä
Jacobina Flintan elämä kertoo irtolaisnaisen vaiheista 1800-luvun Suomessa. Lappeenrannan kaupunginviskaali August Andersin laittoi Flintan yhdessä Gustaf Johansson Mattsonin kanssa kesällä 1839 Lappeenrannan kaupungin putkaan. Heitä
Löysin sukututkimuksessani kymmenen esiäidin ketjun äitini kotipitäjästä Pieksämäeltä. Sitten äitien nimet loppuivat. Kirkonkirjoihin merkittiin vain syntyneen lapsen isän nimi. Naisella ei ollut merkitystä eikä juuri
Kuvassa, joka on otettu joskus 1930-luvun puolessavälissä, on kaksi naista ja tyttö. Vanhemmalla naisella on huivi päässään, nuorempi on paljain päin ja hänellä on hameensa suojana ruudullinen
Tyyne Kanervo (1926–2017) on kollektiivinen muisti ja autenttinen ääni kirjoituksissaan kotikylän tuoksuista ja perinteistä. ”Tuoksuja täynnä on maa…” -sarja on mahtava aistien takaisinpaluujuhla. Omaelämänkerran ja juttujen
Hilja Visuri (s. 1923 o.s. Mämmelä) on kotoisin Raahen Palonkylästä. Leskeksi jäätyään hän asettui asumaan Laivurinkadulle Runolaan, ja mikäpä siinä on asuessa, kun kunto on
Hilja Alina Kilpiö, syntyi marraskuussa Jaakkiman pitäjän Kuhkaan kylässä Savisalon saaressa Laatokan rannalla Maria ja Matti Kilpiön neljäntenä lapsena. Perheeseen syntyi 14 lasta, joista kuusi
Vieno Gunnel Tuulikki Kalliola (os. Jääskeläinen) oli monipuolinen taiteilija, yhteiskuntavaikuttaja ja maatalonemäntä. Kalliola maalasi, kirjoitti, esiintyi, käsikirjoitti ja onpa hänen runoistaan tehty sävellyksiäkin. Maatalon toimien
Isoäitini Ida, meille lapsenlapsille kotoisammin Vanna, asui lähes koko ikänsä Hailuodossa. Saaren laajat hiekkarannat vanhoine kalastajakylineen ja pellot sekä maalaistalot suurpihoineen muodostivat Vannan elämänympäristön ja
Istun Anja Torkon keittiössä, hän minua vastapäätä rullatuolissa. ”Jalat eivät enää kanna”, hän sanoo. ”Mitään en enää kuule, mutta pää on kunnossa.” Silmät ovat eloisat
Pirteä eläkeläinen Meeri Larsson (s. 1930 o.s. Tuokko) asuu vuonna 2006 näköalapaikalla Raahessa Pekkatorin kulmalla rakennuksessa, jonka me raahelaiset tunnemme Kiesvaaran talona. Jotkut kutsuvat sitä
Synnyin vuonna 1951 Ilmajoen Palonkylässä Etelä-Pohjanmaalla. Kätilö oli auttamassa kotisynnytyksessä, joka sujui normaalisti. Sisareni Eeva kertoi, että oli heti juossut kamariin katsomaan, millaiselta pikkusisko näytti.
Äitini Martta. Katselen elämäsi sateenkaarta lähes sadan vuoden aikaperspektiivillä ja mieleni täyttää syvä kunnioitus elonpolkusi edessä. Kuljit uljaasti elämäsi vuosisataisen matkan. Sinusta kasvoi luja ja
Kaksivuotias Marjatta istui kotinsa portailla leikkimässä uudella nukellaan. Koti oli vähän keskeneräinen, kuistia ei vielä ollut, pelkät portaat ulko-ovelta pihalle. Neljä vuotta vanhempi veli oli
Elli Kallioranta syntyi vuonna 1903 jämsäläiseen torppaan, jossa ei ollut sähköä, radiota, puhelinta, vesijohtoa eikä sinne vienyt edes tietä. Torpassa elämä sujui silti leppoisasti, kunnes
Kirja, joka etsi kotiaan Keväällä 2016 kirjahyllyyni ilmestyi iso, hyvin vanha, surkeassa kunnossa oleva arvokkaan oloinen kirja. En oikein uskaltanut selailla sen hauraita lehtiä. Se
Neiti Taimi Josefina Tuominen syntyi vuonna 1922 Ilmajoella. Hänen lapsuutensa polut kulkivat Ilmajoen kodissa sisarusten kanssa leikkien. Taimi oli jo lapsena innokas laulaja ja hyvin
Elsa Tervo syntyi Nokialla vuonna 1892. Hän oli Kankaantaan koulun kuuluisan opettajan, J.P. Tervon tytär. Opettajaisä oli Suomessa ensimmäisten joukossa, joka alkoi jakamaan koulussa ruokaa
Kirkkoherra Eino Rauha puhui äitini Laura Karin siunaustilaisuudessa, elokuussa 2004. Hän vertasi elämää kankaaseen, joka otettiin kangaspuista pois, kun se oli valmis. Äitini elämän vahvuuksia
Muistelujen alkuvaiheet lähtivät tapahtumasta kesällä 2017. Kävimme poikani Pekka Juhani Rannan kanssa yhdessä oman nykyisen asuntoni Vaasan Kauppapuistikko 35:n vinttikomerossa. Sieltä löytyivät laatikolliset minulle osoitettuja
Kun Katri (Kaisa) Sofia Hällström (1877-1960 o.s. Junnila) lähti Amerikkaan, Alaskaan, kolmen piehinkiläisen tytön kanssa 1800-1900-lukujen vaihteessa, oli kiireinen sadonkorjuuaika Junnilan tilalla Junnilanmäellä Saloisissa. Nanni-sisko
Eeva syntyi Torniossa, Perämeren pohjukassa Mustansaaressa. Hän oli 11-lapsisen perheensä toiseksi nuorin lapsi. Sisarukset syntyivät vuosien 1899 ja 1927 välillä. Isä Jaakko oli ammattikalastaja ja
Ritva Heikkonen (o.s. Suppanen) syntyi Ahokkalan kylässä, Taipalsaarella vuonna 1937 perheen kolmantena lapsena. Ritvan ollessa kaksivuotias alkoi sota Venäjää vastaan, ja isä haettiin mukaan joukkoihin.
Fanny Katariina Pirttiaho (o.s. Pyhtilä) syntyi Pattijoella Pyhtilänperällä, jossa hänen vanhemmillaan Maria Loviisa (o.s. Pahn) ja Matti August Pyhtilällä oli maatila. Fanny oli perheen seitsemästä
Vieno Pölläniemi (o.s. Joensuu) on syntyjään Piehingin tyttöjä. Hän teki pitkän työuran Keskuskoulun talonmies-vahtimestarina. Piehingin Ylipäästä kotoisin Vienon lapsuudenkoti sijaitsi Piehingissä Anttilanmäellä. Koulutaipaleensa hän aloitti
Maija Matilda Käiväräinen asuu tyttärensä Merjan kanssa Reiponkadun ja Saaristokadun kulmassa. Hän on kotoisin Maaningalta, josta perhe muutti Raaheen työn perässä vuonna 1955, kun Olavi
Hilja Serafia Rantanen (o.s. Uola) syntyi 31.8.1892 Huittisissa. Hänen isänsä Sakari Uola (1836–1908) ja äitinsä Kustaava Matilda Uola (1858–1898) olivat Uolan talon isäntä ja emäntä.
Torniolainen Elma Luokkala oli neitokaisiästä lähtien naisasia-aktivisti, tinkimättömästi kuolemaansa saakka. Toinen aktiiviharrastus oli kirkkokuoro. Eläkevuosina mukaan tulivat rintamamiesveteraanien naistoiminta ja vieläpä pitsinnypläys. Kaikista näistä hän
On talvinen sunnuntai helmikuussa 2017 Joutsan Laitjärvellä. Olen tullut vierailulle Eila Mattilan kotiin. Minulle on tarjottu alkajaisiksi runsas monen ruokalajin maalaislounas. Eila-emäntä siirtelee ruokailuastioita koneeseen
Kerttu Haulos työskenteli postissa 45 vuotta. Hänen uransa aikana Raahen posti toimi Brahenkadulla, Laivurinkadulla ja Fellmanin puistokadulla. Paavolasta postilaiseksi Kerttu Haulos (o.s. Puska) on kotoisin
Seija Kuikka, o.s. Piirainen, syntyi Kirsti ja Oiva Piiraisen perheeseen neljänneksi vanhimpana lapsena Kuhmossa. Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluivat maatilan työt Kämärän kylällä. Arki oli raskasta.
Nuoren Elna Olivia Laineen suuri haave toteutui, kun hän pääsi 15-vuotiaana ”puotin pääl” eli på boden. Erik Nordlinin siirtomaatavaraliike toimi Salossa Turuntiellä ja se oli
Hilkka Kauppila on syntynyt Torniossa kotona Tornion kirkon lähellä vuonna 1930 illalla klo 22.00. Hän asuu tänäkin päivänä syntymäkodissaan. Hilkalla on yksi siskopuoli, joka oli
Aina uudelleen meidän on kysyttävä itseltämme: Kuka sinä olet tässä, tällä kalliolla. Muut kertovat meille, miltä näytämme. Keitä olemme, se meidän on tiedettävä itse. (Lassi Nummi) Lapsuus Olen
Marja-Liisa (Maria) Kettula o.s. Riihelä syntyi 28. toukokuuta vuonna 1876 Jalasjärvellä, kun Suomessa oli toivuttu 1860-luvun suurista nälkävuosista. Marja-Liisa Kettula oli kotoisin Riihelän talosta; maatila
Kuolemajärveläiset muistavat Hilda Evestin (Vihersaari, ent. Päretie) pirteänä taksina ja Kuolemajärven aseman majatalon neitinä. Liikemies ja poliisi Kristian Evestin ainoan lapsen elämästä ei vauhtia puuttunut.
Eveliina Pyykkö syntyi Kivennavalla Ylentelän kylässä. Kivennapa sijaitsi vain 60 kilometrin päässä Pietarista. Se oli suurin Kannaksen rajapitäjistä, sillä oli pisin yhtenäinen Venäjän vastainen raja,
”Olen lähtenyt monien tehtävien keskeltä ehtimättä usein ajatella aihetta, josta puhua, mutta aina olen saanut innostusta ja voimaa työhöni.” Näin kirjoittaa Aino Ohvo, maatalon emäntä
Marttaliiton hallituksen puheenjohtajan Lea Sairasen oma marttaura lähti pitopalvelutoiminnasta. Hän kyseli, miten päästä mukaan pitopalvelutoimintaan, ja kuuli, että martoilla on ainakin jossain pitopalveluja. Hän kyseli
”Sieltähän se mummun kultavieras tulloo. Voe, voe kun mummun kaala on niin kippee. Annapas teposet niin siitä se paranoo.” Minä tietysti otin heti mummua kaulasta
Seija Valtosen vaiherikkaaseen elämään on mahtunut hengästyttävän paljon, eikä kaikki aina ole ollut pelkkää päivänpaistetta. Synkkiä aikoja ja surua on ollut hänelläkin. Mutta vanhoja ei
”Lapsuus oli hyvä. Oli leipää ja lämmintä ja vaatteet päällä”, aloitti Aino Valonen menneitten muistelun kesäkuussa 2012 vieraillessani hänen luonaan Hollolassa. Aino oli Hilma (s.
Elisabet Jeskanen (o.s. Malinen) syntyi syyskuun viimeisenä päivänä 1888 Iljalassa. Elisabetin vanhemmat olivat Heikki ja Maria (o.s. Wuojolainen) Malinen. Elisabetin nimi on kirkonkirjoissa milloin Eliisa,
Äitini Iida Heinonen syntyi vuonna 1925 Hilja Maria (o.s. Soikkeli) ja Simo Ijäksen perheeseen Laatokan Karjalassa Kurkijoen Lapinlahdella. Hänen isänsä oli pikkutilallinen-kalastaja, joka toimi myös
Osuusliike Raahenseudun Piehingin myymälä pääsi parhaina aikoinaan tämän alueen Seutun kaupoista suurimpiin myyntilukuihin. Tiskin takana hääräsivät Eeva ja Pauli Kippola. Pyhäjoelta Raaheen Eeva Kippola (o.s.
Toini Jaatinen syntyi Harlun pitäjässä, Paussun kylässä maalaistalon tyttäreksi joulun alla vuonna 1919. Kotitalo sijaitsi pienen mäen päällä, mäenrinteestä alaspäin viettivät pellot, edempänä metsät. Tila
Äitini Aili syntyi maanviljelijäperheeseen Pyhännän Tavastkengällä v. 1926. Perheessä oli yhdeksän lasta, joista aikuiseksi asti selvisi seitsemän, yksi poika ja kuusi tyttöä. Siihen aikaan lapset
Vedessä yhdeksän kuuta asuin siellä täytin äitini masun huusin heti kun maailmaan pääsin siitä lähtien äitini elämän sääsin kasvoin kapalossa monta aikaa kauan vuosia pesi
Martta Rusila (o.s. Kantola) eli koko ikänsä Honganmäelle; Saloisissa, joka liitettiin Raahen kaupunkiin vuonna 1973. Maatalon tyttären elämä on ollut raskasta mutta antoisaa. Vielä lähes
Hilda Siniluoto on asunut koko ikänsä Raahen Palonkylässä. Hän on nähnyt kylän kehityksen ja palveluiden kuihtumisen. Mökki Palonkylässä Hilda Siniluodon (o.s. Mämmelä, s. 1916) isä
Kyllikki Antilan (o.s. Vesala) syntyessä vuonna 1920 oli hänelle jo nimi valmiina. Kyllikin äidin isä oli nähnyt unen, että hänellä oli sylissään pieni tyttö, jonka
Rengin ja piian tytär Äitini äiti Hilja Maria Ijäs syntyi Kiihtelysvaarassa 1895 renki, työmies Juho Soikkelin ja piika Iida Soikkelin, o.s. Venäläinen, perheen viidentenä lapsena.
Från armod till grace Edit Sarlin föddes år 1888 i Villmanstrand. Hennes mor var Anna Karolina Tikkinen som hade bott som inhysingshjon i Libelitzalo i
Kun lukee tai kuulee suomalaisten naisten elämänvaiheista, voi vain ihmetellä, miten sitkeästi naiset ovat elämässä sinnitelleet ja usein vielä kannatelleet itsensä lisäksi lapsikatrasta. Jotkut näistä
Eveliina Ala-Kulju oli yksi niistä 19 uraauurtavasta naisesta, jotka valittiin vuonna 1907 ensimmäiseen eduskuntaan. Hän oli syntynyt syksyllä 1867 köyhän lehtimäkeläisen kiertokoulunopettajan Isak Ojalan perheeseen, jossa jouduttiin nälkätalvena
Kultalanperän vanahin asukas Kerttu Kultala (o.s. Honka) oli topakka tokaluokkalainen, ku se muutti Salosista Kultalanperälle. Sittepä sitä ei oo tarvinnu mihinkään muuttaakaan. – Salosiin voisin
Motto: Herrasmies ei hukkaa tyyliään tungoksessakaan! Äitini, Elvi Granlund syntyi vuonna 1920 Pudasjärvellä Sakarin ja Katrin (o.s. Leinonen) kolmantena lapsena. Sisaruksia oli lopulta viisi, kolme
Heinäkuussa 1931 syntyi Prince Rupertin pikkukaupungissa Brittiläisessä Kolumbiassa lähellä Alaskan rajaa Anna ja Erkki Havelan esikoistytär, joka sai nimen Salme Viola. Suurliikemies Charles Hays oli
Ensimmäiset muistot äidin käsistä ovat hyvin arkisia. Meillä tytöillä oli takkuinen, luonnonkihara tukka jo pienenä. Tukkaa piti kammata varovasti, ettei sattunut. Muistan, että äiti kampasi
Muistan hämärästi Harjun harmaan hirsitalon valtavan tuvan, 9 x 9 metriä. Nurkassa oli iso uuni ja hella, seinänvieriä kiersivät penkit ja tuvassa oli tietysti pitkä
Meidän perheen lapsilla oli kaksi tätiä. Äidin sisaret Enni ja Siiri asuivat lähellä ja heitä nähtiin päivittäin. Mutta sitten vilahti aikuisten puheissa Lyydia-täti, jota Lyytiksi
Elsa Maria Immonen syntyi Pälkjärven Iljalassa maaliskuussa 1911 Anna o.s. Kuosmanen (1881–1955) ja Mikko Immosen (1868–1940) perheen neljäntenä lapsena. Esteri (1906–1997) ja Selma (1908–1990) saivat
”Ajatuksen, toiminnan ja yhteistyön vapaus sisältää suuren vastuun. Sen vastuun tulee ulottua laajemmalle kuin vain omaan elämään ja omiin asioihin. On etsittävä, mikä yhdistää. Vastuun
Äitini, Elsa Inkeri Lonkila, omaa sukua Juntunen, syntyi 1925 Vieremällä, kuoli 2012 Kiuruvedellä. Hän muutti muutaman vuoden ikäisenä perheensä kanssa Kiuruvedelle. Perhe oli maanviljelijäperhe, ja äiti oli perheen
Martta Immonen syntyi Unikeonpäivänä 1920 perheensä pahnanpohjimmaiseksi Pälkjärvellä Iljalan kylässä. Martta on ehtinyt olla monessa mukana pitkän elämänsä aikana. Haasteita on riittänyt enemmän kuin tarpeeksi,
Vieno Ruotsalainen on lähes yhtä iäkäs kuin Suomi. Rinta rinnan molemmat neidot ovat kulkeneet läpi korkeat veisut riemuineen ja murheiden alhaiset laaksot. Jaettu ilo on
Vain pari kuukautta nuoripari ehti aloitella yhteistä tulevaisuutta, kun mies lähti sotaan. Kihlajaisistakaan ei ollut ehtinyt kulua kuin puolisen vuotta. Sauna ja navetta olivat valmiina mutta
Kun Maatalousnaisten Keskuksen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin suuren järjestöuudistuksen kynnyksellä kansanedustaja, puutarhaopettaja ja kartanonemäntä Katri Kaarlonen Perniöstä, oli tavoitteena saada uudelle Maa- ja kotitalousnaisten organisaatiolle mahdollisimman
Emäntä ja kotitalousopettaja Pirkko Kallio oli ehtinyt toimia parikymmentä vuotta emäntänä Nivalan Heikkilässä, kun hänet vuonna 1987 valittiin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen puheenjohtajaksi. Vuonna 1941
”Herranjestas, mikä likkalätkä me saatiin!” huudahti muuan emäntä saliinsa kokoontuneille Oriveden maatalousnaisille, kun Hämeen-Satakunnan maanviljelysseuran konsulentti, 23-vuotias Eila Joutsela oli vielä eteisessä itseään kohentamassa ja
Vuonna 1980 Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtajaksi valittiin MMK Tuuli Rouhunkoski. Hän oli valmistunut vuonna 1962 Helsingin yliopistosta pääaineenaan kodin taloustiede ja kuului siis myös
Mummini Leena Kapiainen on kotoisin Hartolan Yölinnusta. Kesiään hän vietti oman mumminsa luona Urrion saaressa, jossa hän opetteli uimaan pitämällä lehmän hännästä kiinni. Hänen oma
Lapsi tuo leivän tullessaan – isästä orvoksi 4-vuotiaana Äitini syntyi Vesannon Närhilässä perheen toiseksi tyttäreksi. Mummoni Iida oli nainut järven vastarannalta maanviljelijä Paavon ja muuttanut
Ulla Mannonen (1895−1958) on ollut eräs Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanperinnearkiston uutterimmista perinteenkerääjistä. Hänen keräämänsä valtavat aineistot kuuluvat suurimpiin yksittäisen henkilön keräämiin. Mutta mikä sai tavallisen
Toiminnanjohtajan vaihdos tapahtui Maatalousnaisten Keskuksessa keväällä 1957, jolloin Martta Kuusela siirtyi eläkkeelle. Hänen seuraajakseen oli valittu 40-vuotias agronomi Mirja Veitonmäki, joka oli puheenjohtaja Siiri Niemisen
Maatalousnaisten Keskuksen johtokunnassa tapahtui vuonna 1953 sukupolvenvaihdos, kun parikymmentä vuotta järjestöä johtanut Lyydia Kantala siirtyi kunniapuheenjohtajaksi. Hänen tilalleen astui 53-vuotias agronomi Siiri Nieminen, Ison-Hiiden kartanon emäntä,
Helvi Särkkää voi syystä kutsua Maatalousnainen-lehden kantavaksi voimaksi. Hän oli jo syksyllä 1939 tekemässä uuden lehden näytenumeroa. Vähän yli vuotta myöhemmin hänet valittiin Maatalousnaisen ensimmäiseksi
Kun agronomi Marja Kalliolle myönnettiin vuonna 2008 maanviljelysneuvoksen arvo, tasa-arvo nytkähti hiukan eteenpäin niin maatalousseurajärjestössä kuin koko maassa. Marja Kallio, joka oli toiminut vuosina 1994–2002
Riitta-Leena syntyi keväällä 1946 Huttusten perheeseen neljästä lapsesta toiseksi nuorimpana ja kasvoi jo kotonaan Säämingin Kallislahdessa vilkkaaseen järjestötyöhön. Hänen isänsä oli Kallislahden maamiesseuran puheenjohtaja ja
Maatalousnaisten pitkäaikaisimpia konsulentteja on ollut MMM Tellervo Aaltonen o.s. Vierimaa, joka aloitti Maatalousnaisten Keskuksen kotitalouskonsulenttina tammikuussa 1953 ja jäi eläkkeelle vuonna 1988. Työvuosia kertyi siis
Elettiin aikoja, jolloin koko maailma oli sekaisin. Oli siis menossa toinen maailmansota, jota käytiin vuosina 1939–1945. Tämä vaikutti myös Kainuun korpimaiden ihmisten elämään. Vanhempani syntyivät,
Ku meijän ikäluokkamme parkasi ensi huutosa tähän kylymään maalimaan, se ei suinkaa tapahtunu superhienossa sairaalassa lääkärin avustamana eikä meijän pesijä ja paketoija ollu steriili eikä valakopukunen.
Oulunsalolainen Elli Hakko eli huolettoman, joskin ajalle tyypillisen työteliään lapsuuden. Talvisodan syttyminen muutti kaiken, sillä vain 13-vuotias tyttö joutui sotavuosina raskaisiin ja vastuullisiin tehtäviin. Kaksiosaisen
Maatalousnaisten johtohahmoihin liittyi jo 1930-luvulla Haapaveden ruustinna Olga Sariola, joka oli nimitetty Maatalousseurojen kotitalousvaliokuntaan vuonna 1932 ja Maatalousnaisten Keskusjohtokuntaan 1933 Pohjois-Pohjanmaan edustajana. Oulun läänin talousseuran
Etelä-Pohjanmaalla maatalousnaisten järjestäytymistä johti 1920-luvun puolivälissä Lapuan maamiesseuran naisosaston ensimmäinen puheenjohtaja Aliina Lahdensuo, joka oli tunnetun suurviljelijän, kansanedustajan ja ministerin Jalo Lahdensuon vaimo ja Honkimäen
Kerron erään tavallisen ikäneidon elämän tarinan. Hän, Maria Sofia, syntyi vuonna 1906, kun Suomi vielä oli osa Venäjää. Perhepiiriin tullessani olin seitsenvuotias ja hän vähän
Maatalousnaisten järjestöorganisaation rakentaminen olisi tuskin onnistunut yhtä tehokkaasti, ellei työhön olisi pestattu jo 1920-luvun alussa tuolloin kolmikymmenvuotiasta Martta Kuuselaa. Hän oli syntynyt Helsingissä 1894. Ylioppilastutkintonsa
Riikolan talossa Pälkjärven Kurikassa ei ollut emäntää. Taloa isännöi kaksi poikamiesveljestä Eerik ja Paavo Riikonen, molemmat jo yli 50-vuotiaita. Kun Pälkjärvelle perustettiin meijeri, sinne tuli
Kun maatalousnaiset saivat vuonna 1933 oman keskusjohtokuntansa, sen puheenjohtajaksi valittiin sääksmäkeläinen mahtiemäntä Lyydia Kantala. Vain vähän aikaisemmin hänet oli valittu Maatalousseurojen Keskusliiton valtuuskuntaan sen ensimmäisen naisena. Kesti
Maiju Gebhard tunnetaan astiankuivauskaapin kehittäjänä. Tämän keksinnön hän teki tultuaan valituksi vuonna 1943 Työtehoseuran kotitalousosaston päälliköksi. Sitä ennen hän oli kuitenkin jo parinkymmenen vuoden ajan
Maatalousnaisten Keskusjohtokuntaan karjalaisen siirtoväen edustajaksi valittu emäntä Bertta Leppälä oli syntynyt 18.12.1891 Helsingissä, jossa hänen isänsä Kalle Kustaa Pykälä toimi rakennuspuuseppänä. Kolme vuotta myöhemmin perhe
Marjatta oli kiltti ja kaunis. Hän oli kuin ilmetty Audrey Hepburn, yksi aikansa ehdottomista tyyli-ikoneista. Suuret ruskeat silmät ja korkeat poskipäät, joita ympäröi ruskea tukka.
Heinäkuussa 1849 syntyi Liperin pappilaan kirkkoherra Anders Josef Europaeukselle ja hänen vaimolleen Selma Augusta Lampalle tytär, joka sai kasteessa nimen Alexandra Elonora. Kutsumanimeksi vakiintui pian
Katkera naimakauppa Isoäitini, jolta perin yhden etunimen, oli koko elämänsä katkera siitä, että hänen saaressa isolla maatilalla asuneet vanhempansa sopivat tyttärensä avioliitosta suoraan tulevaa vaimoaan
Perinteisten sukkapuikkojen ja kinnasneulojen rinnalle tuli 1800-luvun lopulla suomalaiseen käsityöhön uusi työväline, kutomakone. Neuleiden valmistaminen nopeutui. Samalla syntyi uusi ammattiryhmä, kodeissa työskentelevät konekutojat. Neovius innosti
Tyyne syntyi Pälkjärven Naatselän kylässä Anna ja Matti Hiltusen esikoisena elokuussa 1923. Hän sai kolme sisarusta kahden vuoden välein; Veikko, Antti ja Aili. Perhe eli
Savon sydänmailla, tiettömän taipaleen takana, Suomen suuriruhtinaskunnassa, elokuun neljäntenätoista päivänä vuonna 1915 heräsivät isä, äiti ja kuusi lasta lämpimään aamuun. Varhain noustiin, satoa korjattiin kiivaasti.
Valbor Piipponen Siinä hän on, tuvan seinällä raameissa, suvun voimanainen Vappu, isomummoni, joka syntyi tammikuun pakkasilla 1839. Syntyi ja eli hyvin vanhaksi. Suomi kuului silloin
Onerva Niilola o.s. Koivisto syntyi Elimäen Takamaan kylässä Roope ja Tilda Koiviston kolmanneksi tyttäreksi. Hänen jälkeensä perhe kasvoi vielä kahdella tyttärellä. Kun isää kiusoiteltiin, ettei
Avioliitto ja lasten syntymät Martta syntyi maanviljelijäperheeseen 1918. Nuoruudessaan hän hoiti kotonaan karjaa ja oli ajoittain isänsä mukana muurausmatkoilla hanslankarina. Vuonna 1938 Martta lähti tätinsä
Inkerinmaalta Suomeen evakkoon Äitimme, Tyyne Lehtonen, syntyi vuonna 1925 Lempaalassa, Pohjois-Inkerissä, Suomen rajan tuntumassa. Hän oli perheen nuorin lapsi. Isän suku oli savakkoja, jotka olivat
Mamma Signe-mamma oli mielenkiintoinen ihminen. Pieni, eläväsilmäinen nainen, jolla oli ohut tukka niskaan pyöräytetyllä pienellä nutturalla. Lukiessaan hänellä oli kullanväriset pyöreät silmälasit. Arkioloissa hänellä yleensä
Juuret Helvin isä Evert Junnonen (1882─1974) oli kotoisin Lemiltä ja suuren kymmenlapsisen perheen poika. Äiti Emma Matikainen (1887─1950) oli pakkoluovutetusta Karjalasta, Pälkjärveltä. Emman lapsuuden perheessä
Pohjanmaalta Lappiin ”Olen aina tykännyt hoitaa vauvoja, koska ne tuoksuukin niin hyvälle”. Äitimme muisti monenlaisia sanontoja. ”Siitä ne vaikeudet lasten kanssa vasta alkaa, kun korva
Perimätiedon mukaan Salmion kartano rakensi mökin Rautakoskelta Salon kartanoon vievän tien varteen lähelle nykyistä Torppalaa. Tammelalainen Juho Juhonpoika (s. 1846) saapui vaimonsa Ida Marian (o.s.
Lapsuus Äitini Elsi Annikki syntyi elokuun 30. päivänä vuonna 1933 nivalalaiseen viljelijä-työmiesperheeseen. Perheeseen kuului jo kolme isoa siskoa ja äitini jälkeen syntyi vielä poika. Perhe
Martta Leskelä (o.s. Simelius) syntyi Pulkkilassa vuonna 1922. Haastattelin Marttaa, anoppiani, useaan otteeseen vuosina 2010-2016. Tämä kirjoitus on tehty haastattelujen pohjalta ja rajautuu lähinnä sota-aikaan
Auhonkylän Hietalan talossa kasvanut Jaana Leena Heikintytär Kähkönen oli erikoinen nainen. Hänestä kehittyi ihmisten auttaja ja parantaja. Mistä hän, luku- ja kirjoitustaidoton sai oppinsa, ei
Pulkkisen perheen neljäs lapsi Oli maaliskuun kolmas päivä vuonna 1918. Aurinko killotti puhtaaseen hankeen. Lieveen tuvassa Määttälänvaaran huipulla oli kiireinen tunnelma. Perheen äidin, Hildan, synnyttämisen
Torniolaisella Helvi Savikujalla on takanaan rikas elämä. Se alkoi 93 vuotta sitten Ylivojakkalassa, jatkui Sukevalla, missä hän kävi kansakoulun. Helsingissä käydyn lukion jälkeen hän pääsi
Isoäitini oli meille kaikille sukulaisille Mamma, muille Kronqvistin Mamma. Mammasta tuli mamma, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi: hän ei halunnut itseään kutsuttavan mummuksi, sillä hänen kuopuksensa
Aaponmaija – nimi on enne meille, jotka tunsimme Maria Matleenan. Kuullessamme nimen Aaponmaija sydämen tienoilla viivähtää ilo siitä, että saimme tuntea hänet. Minulle hän oli
Kuusilapsisen perheen toisiksi vanhin Äitini, Lyydia Katariina – lempinimeltään Lyyli – syntyi Revonlahdella Katri ja Albert Marjomaan maanviljelijäperheen toiseksi vanhimpana lapsena toukokuussa 1905. Tummatukkaisen pikkuneidin
Suomen toinen, menetetty käsivarsi tunnetaan Petsamona, mutta Petsamo on vasta sisämaata. Vielä sen takana jatkui Suomen alue Jäämeren rannikkona ja Kalastajasaarentona. Alueen suomalaiskylät jätettiin Neuvostoarmeijan
Syksyinen aurinko paistoi vielä niin lämpimästi, että reipas kävely sai hikihelmet otsalle. Hilda pysähtyi pyyhkimään kasvojaan. Taipaleenharjun talot olivat seuraavan mäen takana. Sieltä saisi kyydin
Nuorena maailmalle leivän perään Suomessa leviävä ”lentävä keuhkotauti” valtasi 1920-luvulla Revonlahden, oli riehunut Suomessa jo muissakin pitäjissä pidemmän aikaa. Tauti riisti Saimi Maria Martikkalalta isän,
Kirjailija Frans Emil Sillanpää sanoo: ”Kun ihminen ei ole enää eikä ole vielä”. Sanoisin, kun ihminen ei ole enää, mutta on jo. Kahdeksankymmentä täytettyäni voin
Tapaaminen On jo syyskuun puoliväli, hyytävän kylmä tuuli suhisee korvissani, vaikka musta neulelippis suojaa päätäni. Tahtoisin huutaa, kuten nuo Kummatin koulun pihalla välituntiaan viettävät lapset.
”Veistonopettajan paikkaa hakiessani syrjäytin 9 mieshakijaa, koskapa aikaisemmat ansioni ja ulkomaanmatkoilla hankkimani lisäoppi veivät minut ehdottomasti toisten hakijoitten edelle. Kun menin nostamaan ensimmäistä palkkaani, hämmästyin suuresti, kun se oli huomattavasti pienempi, kuin se palkka, joka oli hakemusilmoituksessa mainittu. Tarkastaja v. Bonsdorff sanoi syyksi sen, että olen nainen. En voinut ymmärtää, mitä tekemistä sukupuolellani oli tämän asian kanssa. Lopulta sain tarkastajankin uskomaan, että jos kerran hoidan poikia ja opetan heidät yhtä hyvin veistämään kuin mieskolleegani, minulle on maksettava ilmoituksessa luvattu palkka ja suotava muut virkaan kuuluvat edut. Niinpä sitten olenkin koko opettajanaoloaikani nauttinut miesopettajien kanssa samaa palkkaa.”
Helmi Tengén oli Naisasialiitto Unionin aktiivisimpia ja värikkäimpiä jäseniä, mutta vaikutti lisäksi mm. Helsingin Naisopettajain Yhdistyksessä, Suomen Naisopettajain Liitossa, Helsingin voimistelijain liitossa ja Autoklubissa. Itseään hän piti juoksupoikana, joka oli aina valmis tekemään, mitä oli tarvis tehdä.Lue lisää Helmi Tengénin elämästä.
Olen syntynyt 24.10.1934 Nilsiässä Pienviljelijä perheen esikoisena. Kotini oli pienen Pieksänjärven rannalla, jossa Lokki-laiva kesäisin ajoi Kuopion ja Pieksänkosken väliä, kuljettaen asukkaiden ostokset, niin rakennustarpeet kuin myös maidot meijeriin Kuopioon. Talvella oli neljän kilometrin matka käveltävänä maatien varteen, jossa kulki postikas ja yksi linja-auto kerran päivässä. Nilsiän kirkolle oli matkaa 20 kilometriä, joko hevosella tai sitten jalkapatikalla.
Lue lisää Aune Kinnarisen elämästä, joka on kuljettanut Nilsiästä Helsinkiin ja Kuusankoskelle.
Sylvi syntyi Pyhäjokivarressa Alakosken taloon Oulaisten Hirsiperälle pari vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1919. Sylvin pitkään elämänkaareen mahtuivat kaikki Suomen 12 presidenttiä Ståhlbergistä Niinistöön. Vanhemmat
Äitini Vieno Kaarina syntyi Pyhäjokivarressa Oulaisten Irvanperällä Ketosen Helmin ja Kaunon perheeseen seitsenjäsenisen sisarussarjan toisena lapsena helmikuun pakkasilla vuonna 1935. Samana vuonna syntyivät myös Elvis Presley, Pavarotti
Puintipäivä isän kanssa Äitini, Martta Ilona Lehtonen, syntyi Isojoella vuonna 1924, ja siirtyi Taivaan kotiin elokuussa 2015. Hänen lapsuudenperheeseensä syntyi kahdeksan lasta, joista yksi kuoli
Helka Lumijärvi on vanhoillislestadiolainen kymmenen lapsen äiti ja kirkkoherran puoliso Sahalahdelta. Teologiksi kouluttautumisensa jälkeen hän teki suurimman osan elämäntyöstään kotiäitinä osallistuen samalla pappilan emännän roolissa
– Omassa elämässäni olen tehnyt kaikki valintani ja ratkaisuni kotitilani hyväksi. Elämä on ollut täyteläistä, paljon työtä, mutta paljon myös juhlan ja hauskuuden hetkiä. Hienoa
Esivanhempani Olga, meijerska ja tyttöjen käsityönopettaja, ja Nikolai, kansakoulunopettaja, aloittavat työnsä Multian Sahrajärvellä haaveineen ja toiveineen hyvin erilaisessa Suomessa kuin nyt. Maailman muuttuminen ja sodat
Torpan tyttö Elma Inkeri Rautio syntyi 21.3.1932 Ala-Temmeksellä. Elma-nimen hän sai Amerikassa syntyneen äitinsä serkun Elma Kukkosen mukaan, joka toimi opettajana Finlandia Yliopistossa Houstonissa. Äitini
Eloon jääneet kaksoset olivat aika harvinaisia sata vuotta sitten ja kun kyläläisiä kävi Sofia ja Matti Peltomaan perheessä Ilmajoen Harjunmäessä katsomassa syyskuussa 1916 syntyneitä nuorimpia
Pohjalaisen maatalon tytär Kaisa Kallio piti presidentin puolison tehtävässäkin kiinni talonpoikaisesta arvokkuudestaan, tavoistaan ja periaatteistaan. Kaisa Kallio vältti politiikkaa, mutta toimi erityisesti maaseudun naisten hyväksi
Wilma Ehon juuret olivat tukevasti uusmaalaisessa maaperässä. Isä Väinö Rikhard Tikkala, ent. Silfvast oli talonpoikaissukua, jonka esipolvet tunnetaan vuosisatoja taaksepäin Artjärven Männistön kylästä ja Lapinjärven
Helluntainalusviikolla alkoi Karjalankannaksella rytistä. Pian kantautui tykkien jyske Laatokan koillispuoleltakin. Siitä huolimatta pyrimme jatkamaan normaalia maalaistalon elämää. Heinäntekoaikaan kylläkin jo pohdimme: ”Kenenkähän lehmät näitäkin heiniä syövät?”
Syyskuun neljäntenä tehtiin aselepo. Vaikkeivät rauhan ehdot olleet vielä tiedossa, isän mielestä oli varmuuden vuoksi lähdettävä ajamaan lehmiä länttä kohti. Lue Nuoren Vieno Jaatisen muistelmat siirtolaisuudesta ja siitä, kuinka elämä jatkui sodasta huolimatta eteenpäin.
Mirjami-äitini (1915–1922) olisi täyttänyt vuonna 2015 sata vuotta. Omistan tämän kirjoituksen hänelle. Äiti oli orpo, hylätty huutolaistyttö. Hänen vanhempansa kuolivat nuorina, äidin ollessa alle kouluikäinen. Hänen ensi muistonsa
Äiti kirjoittaa isälle rintamalle 19.8.1941:”Tyyniä on kohdannut ikävä tapaus, Aarohan on kaatunut viime perjantaina. Kirkkoherra Koivisto kävi pyhänä sanaa tuomassa, siellä on ollut kovat taistelut. Satoja Pudasjärveläisiä on siellä kaatunut, mm Naamagan Reino.”
Ja 2.9.1941 äiti jatkaa: ”Tyynille syntyi tyttö 29 elokuuta ja sitte viime pyhänä oli sankarivainajien hautajaiset Taivalkoskella jolloin Aarokin haudattiin, me oltiin Isän ja Eskon (Tyynin ja Aaron 8- vuotias poika) kans siellä käymässä kun Tyyni ei voinut lähteä, kun oli 2 päivän vanha tyttö. Meillä oli valtion puolesta matkakyyti ja kahvitarjoilu Suojeluskunnan talolla, olihan se surullinen päivä meille kaikille. Toivottomuushan tuo pakkaa tulemaan mieleen, ettette tekään palaa muuten kun valkeassa arkussa.” Lue lisää Aili Alasirniön sotavuosien kokemuksista.
Maria Heiko Limingassa täytti (v. 1927) viime kuun 26 p:nä 50 vuotta. Käytyään omavaraisen kodin tyttärenä kansakoulua ja Oulun kauppakoulua osoitti hän sittemmin lämmintä edistysintoa
Anni Pirilä o. s. Blomberg Kauhajoella täytti v. 1924 heinäk. 27 p. 50 vuotta. Rva P. on yksi niitä tarmokkaita Pohjanmaan naisia, joka miehensä rinnalla
Kreeta Jyrkäs Pudasjärvellä täytti 75 vuotta v. 1924 heinäk. 16 p. Hän on paikkakuntansa huomatuimpia käsiteollisuuden harrastajia. Itsekseen on hän opetellut kutomaan mitä erilaatuisimpia pukukankaita,
Joulukuun 13 p. v 1924 täytti talonemäntä Margareta Pietarila o.s. Karvonen Pudasjärvellä 70 vuotta. Hän on syntynyt Pudasjärven Jongun kylässä Karvosen talon ainoana tyttärenä ja
Marttaliiton ensimmäinen päätoiminen kotitalouskonsulentti oli Greta Kivilahti (1887-1957). Alkujaan marttatoiminnan lähtökohta oli sivistyneistön pyrkimys kohottaa Suomen kansan elin- ja sivistystasoa koulutuksen, ahkeruuden, yritteliäisyyden ja terveiden
Vilhelmiina Juhontytär Tuuri, o.s. Ojala, syntyi Kauhajoella 1875 tilallinen Juho Jaakko Iisakinpoika Ojalan ja vaimonsa Heta Sofia Hermannintyttären (o.s. Krusberg) kolmantena lapsena. Suureen maailmaan onnea