Sinnikäs. Periksi antamaton. Selviytyjä. Ennakkoluuloton. Utelias. Ahkera. Kunnianhimoinen. Motivoitunut. Pätevä. Palkittu… Kainuussa syntynyttä, kansainvälisen tutkijauran Suomessa tehnyttä Sirkka Kerästä luonnehtimaan ei yksi adjektiivi riitä. Eikä edes kymmenen, sillä niin tiivis ja mielenkiintoinen on ollut hänen työuransa laborantista virusten molekyylibiologian kautta hiiva- ja solubiologian tutkijaksi. Lue lisää Sirkka Keräsen elämästä!
Helvi Leiviskä – Suomen ensimmäisiä naissäveltäjiä
Helvi Leiviskä oli suomalaisten naissäveltäjien uranuurtaja ja ensimmäinen merkittävä naispuolinen säveltäjä ja naissinfonikko Suomessa. Hän loi monipuolisen orkesteri-, laulu- ja kamarimusiikkituotannon. Säveltäjä Helvi Leiviskä ei suinkaan ole unohdettu taiteilija. Hänen elämäkertansa julkaistiin vuonna 2017 ja 2000-luvulla levytettiin hänen säveltämiään teoksia. Helvi Lemmikki Leiviskän (1902-1982) isä oli muhoslainen pappi ja kirjallisuuden suomentaja Hannes Leiviskä (1873-1918) ja…
Annika Kronqvist – Boheemi, opettaja, taiteilija, äiti
Leila Annika Kronqvist syntyi Ylitorniolla 3.7.1955 ja kuoli kotonaan Haaparannalla syyskuun 15. päivänä 2024. Hänen vanhempansa olivat Veikko Antero Kronqvist (1930–2020) ja puolisonsa Outi Sinikka Kronqvist o.s. Siikanen (1936–2000), Sisaret Sirpa Hannele Pukema (o.s. Kronqvist, s.1957) sekä Lea Maarit Kronqvist (s. 1961). Vanhemmat toimivat Ylitorniolla monialayrittäjinä. Heillä oli liike Rautasähkö ky (pienrauta-, urheilu- ja kodinkoneliike),…
Aino Suits – Kulttuurivaikuttaja ja Tarton yliopiston lehtori
Aino Suits oli opiskellut Helsingin yliopistossa suomen kieltä ja kirjallisuutta, kansatiedettä, taidehistoriaa ja kansanrunoutta vuosina 1903-1912. Hänestä tuli suomalais-virolaisen kulttuurin moniottelija. Aino Emilia Thauvón syntyi 1884 Haapajärvellä kuusilapsiseen pappisperheeseen. Ainon isä oli Torniossa vaikuttanut kirkkoherra ja alkeiskoulun rehtori Johan Fredrik Thauvónin (1828-1918) poika Emil Thauvón (1860-1926) ja äiti Raahessa syntynyt Katarina Alma Alexandra (1859-1892)…
Nanny Cedercreutz – Vuorikiipeilijä, matemaatikko ja kirjailija
Langin, Franzénin ja Soveliuksen suvun toimijat olivat Raahen merkittävimpiä kauppiaita ja laivanvarustajia 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Nanny Cedercreutzin (o.s. Lagerborg) sukujuuret ulottuvat purjelaivakauden Raaheen Franzénin suvun kautta. Langin kauppahuoneen omistajasuku vaihtui kaksi kertaa liikkeen siirtyessä avioliittojen kautta ensin Franzéneille (1823) ja sitten Soveliuksille (1859). Vuonna 1829 Zachris Franzén (1787-1852) solmi toisen avioliittonsa itseään 18 vuotta…
Elisabeth Blomqvist – Naisten koulutuksen uranuurtaja
Anna Charlotta Elisabeth Blomqvist syntyi Helsingissä vuonna 1827. Hän oli Suomen naiskasvatuksen tiennäyttäjä, tyttökoulun johtajatar, tyttöjen opetuksen uudistaja ja naisopettajien koulutuksen pioneeri. Elisabeth Blomqvist on Suomen ensimmäinen nainen, joka on kuvattu mitaliin. Elisabeth Blomqvistin isä oli oppihistorian professori ja yliopiston kirjastonhoitaja Alexander Blomqvist (1796-1848 ), joka oli syntynyt ruukinpatruuna Alexander Magnus Sederholmin ja palvelija…
Ingeborg Tott – Hämeen linnan valtiatar
Hämeen linnassa vietettiin vuosina 1504 – 1507 loistokasta hovielämää. Linnaa ja laajoja alueita sen ympärillä hallitsi silloin tanskalaissyntyinen ylhäisönainen Ingeborg Tott, Ruotsin valtionhoitajana toimineen Sten Sturen leski. Ingeborg Aakentytär Tott syntyi 1440-luvulla Varbergin linnassa, Tanskan Hallandissa. Hänen isänsä Aake Akselinpoika Tott oli tanskalainen valtaneuvos ja Varbergin linnanherra. Äiti Märta Bengtintytär oli Vinstorpa-sukua. Ingeborgilla oli seitsemän…
Eeva Koskinen – Tärkeää työtä maailman tyttöjen ja naisten puolesta pitää jatkaa!
Perniöläinen menehtyi 74-vuotiaana 30.8.2024. Hän jätti jälkeensä selkeän viestin: ”Tärkeää työtä maailman naisten ja tyttöjen hyväksi on jatkettava. Kohti tasa-arvoa on kuljettava.” Toimittaja ja aktivisti Eeva panosti elämänsä aikana vahvasti juuri tähän työhön maailman haastavissakin oloissa. Periksi antaminen ei kuulunut hänen ominaisuuksiinsa. Hänen jälkeensä jatkuu yhteistyö mm. afganistanilaisten naistoimittajien kanssa, vaikka nykyinen Taliban-hallinto onkin kieltänyt…
Katarina Perkinen – Perkisen poikien äiti
Perkisen veljekset tunnetaan ja muistetaan Raahessa. Onni Norio kirjoitti heistä kirjan vuonna 1986. Mutta olihan heillä toki äitikin. Hänetkin poikien yhteydessä mainitaan. Perkisen poikien äidin elämästä ei haasteita puuttunut. ”Perkisen perheen äiti Katariina (Kaisa) syntyi Salon emäseurakunnan Pattijoen kylässä Saarelan perintötalon tyttärenä 21.1.1851. 1860-luvulla oli useita katovuosia. Suuret nälkävuodet sattuivat 1867-68, jolloin syntyi vaikea taloudellinen…
Olivia Sovelius – Leskirouva ja purjelaivakauden yritysjohtaja Raahessa
Purjelaivakausi on Raahen historiassa kaupungin kukoistusaikaa. Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki 1860–1870-luvuilla. Yksi kaupungin laivanvarustajasuvuista oli Soveliuksen suku, joka harjoitti merenkulkua ja kauppaa monen sukupolven ajan. Yhteyksiä pidettiin rannikon muihin merikaupunkeihin esimerkiksi Pietarsaareen. Avioliiton satamaankin Raahen ja Pietarsaaren nuoret purjehtivat käsi kädessä. Näin esimerkiksi Johan (Johannes) Sovelius IV (1812-1853) ja Olivia Vilhelmina Winsten (1827-1897) Fredrik…
Helmi Heikinheimo – lähetyslääkäri, hermo- ja mielitautien erikoislääkäri
Helmi Maria Heikinheimo (vuoteen 1906 Heikel) toimi vuosina 1911–1916 Suomen Lähetysseuran lääkärilähettinä suomalaisten ja kiinalaisten lääkärinä Pohjois-Hunanissa Kiinassa. Hän sai hermo- ja mielitautien erikoislääkärin oikeuden vuonna 1929. Hän työskenteli Takaharjun parantolassa ja Pitkäniemen sairaalassa. Helmi Heikinheimo syntyi 3.8.1879 Kittilän pappilassa Augusta (o.s. Hellman) ja Karl Abiel Heikelin viidentenä lapsena. Pariskunnalla oli 11 lasta. Helmin reippaus…
Hedvig Bensow-Ståhlberg – Suomen ensimmäinen naishammaslääkäri
Tukholmassa syntynyt Hedvig Bensow (1858-1894) oli ensimmäinen nainen, joka oli koulutettu hammaslääkäri ja joka sai harjoittaa koulutustaan vastaavaa ammattiaan Suomessa. Hedvig Eleonora syntyi Tukholmassa 1858. Isänsä, hovihammaslääkäri Simon Constantin (Konstantin) Bensow (1828-1918) ja äiti Eleonora Wallenstein (1830-1904) olivat molemmat syntyneet Pietarissa ja muuttaneet Tukholmaan. Perheessä oli seitsemän lasta. Simon Bensow oli valmistunut hammaslääkäriksi 1851 Tukholmassa…
Emma Saltzman – Naiskagaalin, Marthaförbundetin, Folkhälsanin ja Svenska Kvinnoförbundetin aktiivinen toimija
Valtioneuvoksetar Emma Saltzman (1853-1934) aloitti muistelmiensa ”Minnen och anteckningar” kirjoittamisen 40-vuotiaana luultavasta kotonaan Pohjoisranta 14:ssä Helsingissä vuonna 1894. Hänen aviomiehensä, Fredrik Saltzman, oli lääkintöhallituksen pääjohtajana vuodet 1890–1902 ja heillä oli viisi lasta. Muistelmissaan Emma kertoo omista lapsuudenmuistoistaan ja suvustaan. Kiitos muistelmien ja tyttärensä Emma Saltzmanin kirjoittaman ”En släktrönika” on jälkipolville jäänyt taltioituna Emma Saltzmanin ainutlaatuinen…
Sinikka Sipilä – maalaiskylästä maailmalle, runotytöstä presidentiksi
”Sinusta tulisi hyvä sairaanhoitaja”, totesi kummisetäni ylioppilasjuhlissani. En vain kestänyt nähdä verta, joten se ala oli poissuljettu. Vanhempani, hauholainen maanviljelijä Jaakko Sipilä (synt. 1924) ja maatalon emäntä Annikki Sipilä (synt. 1930) toivoivat minusta ekonomia, mutta minun matikkapäälläni se oli mahdoton ajatus. Kotitalousopettajana toiminut sukulaistäti mainitsi, ettei tulevaisuudessa ole hänen alallaan töitä, kun kerroin sen minua…
Sara Wacklin – Useiden tyttökoulujen perustaja ja kirjailija
Oululainen Sara Wacklin oli tyttöjen koulutuksen tienraivaaja. Hän oli kulttuurihistoriallisen ja satiirisen kirjallisuuden uranuurtaja. Ja luultavasti hän oli ensimmäinen suomalaisnainen, joka hankki opettajan pätevyyden, ei suinkaan Suomessa vaan peräti Sorbonnen yliopistossa Pariisissa vuonna 1836. Hänet valittiin vuonna 2005 kaikkien aikojen oululaiseksi. Sara Elisabet Wacklin, arkinimeltään Saara Liisa, syntyi Oulussa vuonna 1790 porvarisperheeseen. Hänen isänsä oli…
Ina Colliander – Kosmopoliittinen kuvataiteilija ja graafikko
Ina (Inna) Colliander o.s. Behrsen syntyi Pietarissa 1905 ja kuoli Helsingissä 1985. Hän oli kuvataiteilija, joka tunnetaan enkeleitä esittävistä puupiirroksistaan. Hän oli yksi modernin suomalaisen puupiirrostaiteen keskeisiä uranuurtajia ja mestareita, yksi maamme parhaista graafikoista. Hänen vanhempansa olivat baltiansaksalaisia. Isänsä oli valtioneuvos, arkkitehti ja professori Richard Georg Behrsen (1869-1958) ja äitinsä aatelissukuinen Lydia Louise von Golicke…
Anna-Liisa Virta – Äitiyshuolto elämäntehtävänä
Raahen kaupunki myönsi Anna-Liisa Virralle vuonna 2022 Pro Raahe -mitalin nro 121 1950-luvulla alkaneesta ansiokkaasta pitkäaikaisesta toiminnasta terveydenhuollon hyväksi, joka edelleen jatkuu koko seutukunnan parhaaksi luottamustoimissa. Anna-Liisa Virta syntyi Kemissä vuonna 1934. Isän sukujuuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Äidin kotiseutu on Olkijoella. Hän kasvoi kansainvälisyyteen jo lapsena: ensin sotalapsena Ruotsissa, sitten seuraneitinä ja opiskelijana Englannissa. Sota sotki monen…
Anneli Sauli – Raahe jäi, filmitähti syntyi
”En minä oikeastaan muista Raahesta mitään”, myöntää Anneli Sauli Vappu Kalliolle vuonna 2019 antamassaan haastattelussa. Raahelaiset muistavat Anneli Saulin. ”Anneli oli Lapaluodossa pidetty, kaunis tyttö. Hän auttoi äitiänsä muun muassa viemällä Kankaan talon kahvilasta satamaan kahvia sekä työskentelemällä kesäisin Lindbergin satamaruokalassa.” Anneli Helena Sauli (vuodesta 1965 oik. Pakkasvirta, o.s. Savolainen, vuosina 1956–1965 Lindman, Saksassa taiteilijanimenä…
Fanny Churberg – Vaasasta lähtöisin oleva taiteen pioneeri ja Suomen Käsityön Ystävät -yhdistyksen perustaja
Fanny Churberg syntyi 12. joulukuuta 1845 silloisessa Nikolainkaupungissa, eli nykyisessä Vaasassa. Hän oli lasarettilääkäri Matias Christian Churbergin ja hänen vaimonsa Maria Ulrika Peranderin seitsenlapsisen perheen kolmas lapsi. Neljä lapsista kuoli nuorena, ja Fanny menetti äitinsä vain 12-vuotiaana. Hän varttui kahden nuoremman veljensä, Waldemarin ja Torstenin, kanssa, ja osallistui heidän hoitamiseensa. Fannyn isän kerrotaan olleen hieman…
Lina Snellman – Suomalaisen diakonissan perushahmo
Sofia Karolina (Lina) Snellman syntyi Oulussa vuonna 1846. Hän oli koulutukseltaan diakonissa ja hän toimi Helsingin Diakonissalaitoksen johtajattarena vuosina 1883-1924. Sanotaan että hänestä tuli suomalaisen diakonissan perushahmo. Lina Snellmanin Suomussalmella syntynyt isänsä, Johan Wilhelm Gerhardsson Snellman (1809-1881), oli arvostettu kauppaneuvos Oulussa. Äiti oli oululainen Jeannette o.s. Enbom (1817-1878), jonka isä oli lääninrahastonhoitaja J. H. Enbom.…
Harriet Hagman – tunnetun suvun tuntematon Broadway ja Hollywood -kaunotar
Elokuvamoguli David O. Selznickin (mm. Tuulen Viemää) tuottamassa trillerissä Thirteen Women (1932) on dramaattinen kohtaus, jossa trapetsitaiteilijasisarusten esitys päättyy toisen siskon kohtalokkaaseen putoamiseen sirkusareenalle. Kiinniottava sisar June Raskob (Mary Duncan) on manipuloitu/noiduttu eikä hän reagoi ilmassa lentävään siskoon. Kohtaus löytyy Youtubesta traagisesta syystä. Siinä näyttelee brittinäyttelijä Peg Entwistle trapetsiesityksen katsojaa ja sisarusten ystävää. Entwistle itse…
Alexandra Theodora Frosterus-Såltin, unohdettu vaasalainen taiteilija
Kuka on Suomen tunnetuin ja samalla unohdetuin naispuolinen taiteilija? Kenen teoksia miljoonat suomalaiset ovat ihastelleet yli sadan vuoden ajan? Kuka vaasalainen taiteilija on ollut unohdettu kymmenien vuosien ajan ilman, että Vaasassa olisi ainoatakaan muistomerkkiä tai patsasta hänelle, puhumattakaan siitä, ettei kaupungissa ole yhtään hänen mukaansa nimettyä katua? Kuka on taiteilija, jonka terveyttä edistäviä piirustuksia koululaisemme…
Hedvig von Haartman – Suomen Pelastusarmeijan perustaja ja brigadööri
Hedvig Eleonora von Haartman syntyi joulukuussa 1862 Piikkiön pitäjässä Raadelman kartanossa Varsinais-Suomessa. Hänen isänsä oli valtioneuvos Carl Daniel von Haartman (1792-1877) ja äitinsä Emilia Teodora (Emmy) von Haartman o.s. Westzynthius (1835-1906), jonka kanssa Carl Daniel von Haartman oli solminut kolmannen avioliittonsa. Aviovaimo oli 43 vuotta miestään nuorempi. Hedvig oli avioparin toinen lapsi. Hedvigin isä oli…
Aino Malmberg – Ylirajainen feministi, naisasianainen, verkostorakentaja
Aino Malmberg oli suunnannäyttäjä, ns. ensimmäinen monessakin mielessä. Hän oli Tekla Hultinin kanssa ensimmäinen suomenkielisestä koulusta ylioppilastutkinnon suorittanut nainen. Hän kuului siihen sukupolveen, joka pääsi ensimmäisenä naisena opiskelemaan yliopistossa. Aino vihittiin nuorena Emil Malmbergin kanssa ja heistä tuli yliopistohistoriamme ensimmäinen akateemisesti koulutettu aviopari ja Ainosta ensimmäinen yliopistossa opiskellut opiskelijaäiti. Aino Malmberg kirjoitti ensimmäisenä Pohjoismaissa naisten…
Milma Lappala – Unitaariseurakunnan naispappi Minnesotassa
Kuopiossa syntynyt Milma Lappala (1879-1950) oli Suomalaisen unitaari- eli vapaakristillisen seurakunnan pappi Virginiassa. Häntä on pidetty ansioituneena amerikansuomalaisena. Hänen vierailunsa Suomeen vuonna 1925 herätti naisasiajärjestöissä ihastusta. Olihan Milma Lappala naispappi. Milma Sofia Tikkanen syntyi Kuopiossa 15.12.1879. Hänen isänsä oli räätäli Pekka Tikkanen (1847-1923) ja äiti Anna Helena Tikkanen (1851-?). Milmalla oli sisko Ida Maria Väänänen…
Tiina Tervaskanto-Mäentausta – Sairaanhoitajasta kansainväliseksi tutkijaksi
Työurani terveysalan eri tehtävissä kesti liki neljäkymmentä vuotta. Ihmisen sairauksien hoidon perusasiat eivät tänä aikana juuri muuttuneet. Sen sijaan tiede ja tutkimus välitti – ja välittää edelleen – koko ajan uutta tietoa sairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä. Monialainen yhteistyö eri tieteenalojen kesken sekä teknologian ja digitalisaation hyödyntäminen tuovat uusia palvelu- ja hoitomuotoja terveyspalvelujärjestelmään ja koulutukseen. Oma…
Hilma Rusinen – Kuvernöörien palvelijasta kansanopiston suurlahjoittajaksi
Lahden kansanopiston ”Kansanopistokaikuja” lehdessä erottuu lahjoittajien listasta yksi nimi. Hilma Rusinen on lahjoittanut moninkertaisen tuhansiin kohoavan summan rahaa opistolle verrattuna lahtelaisten porhojen satasiin ja virkamiesten kymppeihin. Kuka oli tuo Hilma? Kuinka suurperheen ”ynnä muu” tytär pystyi mahdollistamaan lukuisten vertaistensa opiskelun? Hilma Rusinen syntyi huhtikuussa 1886 kaksosena Asikkalan Särkijärven Brusilassa. Hänen ja kaksoisveljensä kohtalot limittyvät vielä…
Sofia Swanljung – Merikapteenin rouva ja yhdeksän pojan äiti
Maria Catharina Sofia (o.s. Montin) Swanljung oli raahelaisen merikapteenin rouva. Hän oli mennyt naimisiin merikapteeni Carl August Swanljungin (1837-1896) kanssa 9.7.1868. Sofia-rouva sai käydä miehensä laivalla Lontoossa ja jakaa mieltymyksensä englantilaiseen. Heidän yhdeksällä pojallaan oli kaikilla englantilaisia nimiä, ainakin yksi nimi. Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjassa kerrotaan, että kapteeni, raatimies ja kauppamies Johan Montin (1807-1893)…
Kaisa Parviainen – ensimmäinen olympiamitalin voittanut suomalainen naisyleisurheilija
Keihäänheittäjä Kaisa Parviaisesta (1914-2002) tuli ensimmäinen olympiamitalin voittanut suomalainen naisyleisurheilija. Hän voitti keihäshopeaa (tulos 43,79 m) 34-vuotiaana Lontoon olympialaisissa vuonna 1948. Se oli naisyleisurheilijoiden ainoa olympiamitali aina vuoteen 1984. Kaisa Parviainen oli koulutukseltaan rakennuspiirtäjä. Katri ”Kaisa” Vellamo Parviainen syntyi Muuruvedellä vuonna 1914. Perhe omisti puusepänverstaan, jossa valmistettiin huonekaluja ja ruumisarkkuja. Isä Pekka Parviainen (1879-1939) oli…
Ritva-Liisa Pohjalainen – Mummon opeilla alkuun vaatteiden suunnittelussa
Pohjois-Pohjanmaalla Raahessa syntyi 26. marraskuuta vuonna 1949 Ritva-Liisa Pohjalainen, josta tuli aikuisena taidokas tekstiilisuunnittelija ja maineikas muotoilija. Tänä päivänä hänet tunnetaan yhtenä Suomen arvostetuimmista muotoilijoista. Hänen uransa on kulkenut muoti- ja tekstiiliteollisuuden kautta jalometalleihin, keramiikkaan ja vaativien uniikkilasiveistosten suunnitteluun. ”Perheemme asui Pattijoen Lappasissa ja koulumatkaa oli 3 kilometriä. Muistan, että potkurilla mentiin kouluun talvella ja…
Cajsa Wahllund oli arvostettu ravintoloitsija Turussa ja Helsingissä 1800-luvulla
Catharina ”Cajsa” Christina Wahllund syntyi Keski-Ruotsissa Vermlantin (Värmland) maakunnassa vuonna 1771 ja kuoli Helsingissä 1843. Hän on tullut tunnetuksi omistamastaan ravintolasta Kaisaniemi. Hänen nimensä mukaan on nimetty myös Kaisaniemen puisto, Kaisaniemenkatu, Kaisaniementie, Kaisaniemenlahti ja Kaisaniemenranta. Ei tiedetä ihan tarkkaa vuosilukua, milloin Cajsa saapui Suomeen. Vuosi 1805 on mainittu. Ja arvellaan hänen tulleen säätyläisperheen taloudenhoitajaksi. No,…
Opetusneuvos, FM Marja Liisa Toivanen – Luetaan yhdessä -verkoston perustaja
Marja Liisa syntyi pian talvisodan jälkeen Aurassa 4.4.1940. Alkutaival ei ollut ruusuinen. Hänen isänsä oli menehtynyt rauhan aattona sotilasjunan onnettomuudessa Turengissa, ja hänen äitinsä oli jäänyt leskeksi raskautensa viime metreillä. Varsinaissuomalainen suku tuli kuitenkin Elli-äidin tueksi ja tämän käydessä töissä Marja Liisa oli hoidossa enonsa kotona, jossa asui myös hänen isoäitinsä Maria. Isoäiti vaikutti…
Elli Särkkä – Liikuntatieteiden kunniatohtori
Elli Särkkä (o.s. Blåberg, 1911-1999) syntyi Jyväskylässä. Hänen isänsä oli kuorma-ajuri, äiti hoiti kotia ja yhdeksää lastaan. Sisällissodan jälkeen oli tiukkaa, kansa oli jakaantunut kahtia. Kotona ei saanut puhua vuoden 1918 vaikeista asioista. Perhe muutti usein. 1920-luvun puolivälissä hankittiin oma talo. Äiti oli myös ahkera. Hän hankki talorahoja omalta osaltaan mm. majoittamalla markkinamiehiä ja myymällä…
Aino Krohn: Mikähän minusta tulee isona?
Synnyin 23.7. 1948 Hämeenlinnassa Elina Marja Annikki Patailan (ent. Peltonen, os. Kurki-Suonio) ja Pentti Samuel Peltosen tyttärenä. Äitini oli pianonsoiton lehtori, isäni lääketieteen lisensiaatti, ortopedian erikoislääkäri. Molemmat elivät varsin iäkkäiksi; isäni kuoli 101-vuotiaana vuonna 2021, äitini kaksi vuotta myöhemmin 97-vuotiaana. Opin kolmevuotiaana lukemaan melkein vahingossa ääntelemällä kirjaimia peräkkäin. Lukeminen oli iso oivallus, joka muutti elämäni,…
Lydia Wideman – Ensimmäinen naishiihdon olympiavoittaja
Lydia Wideman (1920-2019) oli kotoisin Vilppulasta. Perhe muutti Mänttään, jossa oli hyvät hiihtomahdollisuudet harjoitella ja kilpailla. Lydia teki suomalaista naishiihtohistoriaa. Hän voitti 10 kilometrin naishiihdon ensimmäisen olympiakullan Oslossa vuonna 1952. Hiihtouransa päätyttyä Lydia toimi naishiihdon valmentajana ja Suomen Hiihtoliiton asiantuntijana. Hän edusti SVUL:n seuraa Mäntän Urheilijoita ja sittemmin Tampereen Pyrintöä. Naishiihdosta tuli Suomessa yleisön suosikkilaji…
Maila Hakala – keksijänaisten tulkki
Maila Hakala on paljasjalkainen helsinkiläinen. Hän syntyi 18. elokuuta 1939 Olavi ja Elli Pekkarisen (o.s. Rinkinen) perheen esikoisena. Äiti oli vauraan maalaistalon tytär Vuoriniemeltä, joka kuului ennen Säämingin kuntaan, mutta on nykyään osa Savonlinnaa. Hän kävi emäntäkoulun Somerolla. Muutettuaan Helsinkiin hän sai työpaikan, mutta avioitui pian paljasjalkaisen helsinkiläisen, liikealalla toimivan Olavi Pekkarisen kanssa, ja jäi…
Martta Koljonen – Pihtiputaalta Broadwaylle
Newyorkilaisen Barbizon Plaza -hotellin aulassa 1930-luvun alkupuolella taiteilija Frida Kahlo kivahtaa kipakasti snobeille hissipojille, jotka lukevat asiakkaista päältä ovatko he ”rikkaita vai köyhiä”. Hotelliin ei oikeasti vähempiosaisilla ollut edes pääsyä – ainakaan paraatiovesta. Barbizon Plaza oli vuonna 1930 kohonnut lähes pilvenpiirtäjä korkeuksiin taiteilijoille tarkoitetuksi asuinpaikaksi. Siinä oli 1400 huonetta, konserttisali, näyttämötiloja, äänieristetyt studiot, ateljeita ja…
Sinikka Siekkinen – Yleisradion ensimmäinen naisulkomaankirjeenvaihtaja
Ensimmäinen nainen Yleisradion ulkomaankirjeenvaihtajana oli Sinikka Siekkinen (s. 1943), joka valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1969 ja pääsi kohta toimittajaksi televisiouutisiin. Hän oli aluksi kotimaan reportterina, mutta siirtyi pian uskomaanosastolle. Hän toimi parina kesänä kirjeenvaihtajan sijaisena Tukholmassa, joten oli luonnollista, että vuonna 1984 hän päätti hakea avoinna olevaa Skandinavian kirjeenvaihtajan virkaa. Hakijoita oli runsaasti, ja…
Bertha Enwald – neljäs arkkitehdiksi valmistunut suomalainen nainen
Bertha Enwald (1871-1957) on neljäs arkkitehdiksi valmistunut suomalainen nainen. Suurimman osan työelämästään hän toimi piirustuksen opettajana, koska naisarkkitehtien oli vaikeaa saada työtä alalta, johon oli saatu ammattipätevyys. Bertha Katarina Enwald syntyi Parikkalassa vuonna 1871. Bertha syntyi kymmenlapsiseen perheeseen. Isä oli Savonlinnan piirilääkäri ja nimeltään Kurt Wilhelm Enwald (1832-1909) ja äidin nimi oli Johanna Augusta Walle…
Hertta Upari – Pohjoismaiden ensimmäinen virkapukuinen naisratsupoliisi ja ratsastuksen uranuurtaja
Suomalaisen ratsastuksen uranuurtaja Hertta Upari kuoli 84-vuotiaana vuonna 2005 Helsingissä. Upari teki elämäntyönsä hevosten parissa kilpailijana ja hevosten koulutustyössä. Vuonna 1946 Hertta Upari aloitti työuransa ratsastavan poliisin palveluksessa. Näin ollen hän oli Pohjoismaiden ensimmäinen virkapukuinen naisratsupoliisi. Ratsupoliisi Hertta Pirkko Orvokki Upari (1920-2005) syntyi Vihdissä kuusilapsiseen perheeseen. Hänen vanhempansa olivat kauppaedustaja Viktor Edvard Upari (1886-1947) ja…
Pirkko Oksa – Tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton puheenjohtaja
Lempääläinen Pirkko Oksa (s. 1939) valittiin Tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton puheenjohtajaksi 1991. Hän ehti olla liiton jäsen 45 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään 1999. Tevaa hän oli palvellut siihen mennessä 30 vuotta. Pirkko Oksa aloitti työuransa 14-vuotiaana Nuutajärven lasitehtaassa 40 pennin tuntipalkalla eikä voinut tuolloin kuvitellakaan istuvansa tulevaisuudessa maailmanlaajuisen, yli 7,25 miljoonan jäsenen ammattijärjestön hallituksessa. Kolme…
Riitta Vepsäläinen – Ensimmäinen naispanimomestari
Ensimmäinen naispanimomestari on Riitta Vepsäläinen (s. 1946), joka syntyi Jyväskylän maalaiskunnassa ja kasvoi nelilapsisen perheen esikoisena. Hän aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä kemian osastolla ja valmistui diplomi-insinööriksi 1973 pääaineenaan biokemia. Diplomityönään hän suunnitteli hiivauutetehtaan Mallasjuoma Osakeyhtiölle Lahteen, ja siten avautui tie panimoteollisuuteen. Vepsäläinen työskenteli vuodesta 1972 Lahden tehtaalla tuotanto-, tuotekehitys- ja laboratoriopäällikkönä. 1984 hän siirtyi…
Harriet Eckstein – Ensimmäinen nainen lääketehtaan johtajana Euroopassa
Euroopan ensimmäinen lääketehtaan naisjohtaja Harriet Eckstein (1962-2004) syntyi esikoislapsena suomenruotsalaiseen lääkäriperheeseen. Kouluaikana hän vietti vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Hän valmistui farmaseutiksi ja työskenteli muutaman vuoden apteekissa, mutta vaihtoi lääke-esittelijän ammattiin, koska pystyi siinä työssä käyttämään erinomaista kielitaitoaan ja hyödyntämään sosiaalisuuttaan. Työ oli juuri niin haastavaa kuin hän oli odottanut. Hän eteni urallaan 1992 amerikkalaisen Bristol-Myers Squibb…
Hanna Ollila – amerikansuomalainen akrobaatti kosketti taivasta ja laman lannistamia
Teksasissa on 1930-luvulla suuret maatalousmessut, väkeä on kertynyt paikalle satojen mailien päästä – sellaisiakin jotka ylipäätään matkustavat vain kerran vuodessa. Viljelijät, karjankasvattajat, maattomat ja kodittomat laman runtelemat ovat kerääntyneet tuhatmäärin suurtapahtuman esiintymisalueelle. Raskaan arjen katkaisee lähes taivaaseen ulottuva hetki. Äänet hiljenevät, päät kääntyvät yläviistoon, pienten lasten kädet hakevat turvaa suuremmista kämmenistä. DeWaldo duon esitys on…
Lyyli Hagan – Suomenkielisen sairaanhoitajatarliiton ensimmäinen puheenjohtaja
Lyyli Ingrid Hagan, Suomenkielisen sairaanhoitajatarliiton ensimmäinen puheenjohtaja, syntyi Kokkolassa 14.2.1889. Hänen vanhempansa olivat konsuli John Wilhelm Hagan (1857-1921) ja Selma Sofia Jakobintytär Hagan (1866-1951). Perheessä oli neljä lasta. Lyyli Hagan pääsi ylioppilaaksi Tampereen Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 1907. Hän opiskeli ensin talouskoulussa ja kävi lääkitysvoimistelukurssin valmistuen sieltä 1909. Seuraavaksi oli vuorossa sairaanhoitajattaren opinnot Helsingin Yleisen Sairaalan…
Toini Nousiainen – Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja
Toini Nousiainen (s. 1926) oli Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1982-85. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1945 ja valmistui sairaanhoitajaksi neljä vuotta myöhemmin. Nousiainen aloitti ammattijärjestötaipaleensa 1952, jolloin hänet valittiin Sairaanhoitajaliiton sihteeriksi ja neljän vuoden kuluttua pääsihteeriksi. 1963 hänestä tuli liiton puheenjohtaja. Hän toimi Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton TVK:n hallituksessa siitä saakka kun Sairaanhoitajaliitto liittyi siihen 1950-luvulla. Kun…
Tarja Halonen – Suomen ensimmäinen naisulkoministeri ja naispresidentti
Tarja Halonen (s. 1943) on Suomen ensimmäinen naispuolinen ulkoministeri ja presidentti vuodesta 2000 [2000-2012]. Toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen syntyi naisten sukupolvi, joka mursi perinteisen sukupuoliajattelun. Kun he kasvoivat aikuisiksi 1960-luvulla, tulevaisuus kotiäitinä kaupunkilähiössä ei tuntunut enää houkuttelevalta. Nuoret naiset muuttivat yhteiskuntaa kouluttautumalla ja lähtemällä joukolla työelämään kodin ulkopuolelle. Tarja Halonen syntyi Helsingin…
Helmi Arneberg-Pentti – Lotta Svärd -järjestön tehokas organisaattori
Helmi Arneberg-Pentti (1889-1981) oli Lotta Svärd -järjestön organisaattori. Helmin vanhemmat erosivat, kun hän oli 4-vuotias. Lydia-äiti vei lapsensa Vaasaan, josta oli saanut kansakoulunopettajan paikan. Niukoista oloista huolimatta tytär pantiin oppikouluun, ja Helmi pääsi ylioppilaaksi 1907. Augusta Krookin koulussa hän sai isänmaallisen kasvatuksen. Hän lähti Helsinkiin opiskelemaan pohjoismaista filologiaa, suomen kieltä ja kirjallisuutta sekä kirjallisuushistoriaa. Hän…
Tyyne Leivo-Larsson – Suomen ensimmäinen naissuurlähettiläs
Tyyne Leivo-Larsson (1902-77) oli ensimmäinen naispääministeri 1958 Reino Kuuskosken ollessa estyneenä sekä Suomen ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs 1958-65. ”Jostain merkillisestä kohtalon oikusta olen joutunut olemaan eräänlainen muurinmurtaja. Olen nimittäin joutunut monta kertaa elämässäni olemaan ensimmäinen nainen sillä tai tällä paikalla puhumattakaan siitä, että olen monesti joutunut olemaan ainoa nainen”, kirjoitti Tyyne Leivo-Larsson muistelmissaan Elämässä tapaa ja…
Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve – UM:n poliittisen osaston ensimmäinen naisjohtaja
Ulkoministeriön poliittisen osaston ensimmäinen naisjohtaja, ulkoasiainneuvos Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve (s. 1957) syntyi Porissa kirjailijan, historian lehtorin Tuure Vierroksen perheen neljän pojan katraaseen. Koti tarjosi runsain määrin kirjallisia virikkeitä, yhteiskunnallista keskustelua ja historian harrastusta. Tällaisin eväin hän lähti Tampereelle opiskelemaan poliittista historiaa. Hän opiskeli myös ranskaa ja pääsi 1983 ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssille. Hän opiskeli Ranskassa hallintokorkeakoulussa.…
Meeri Saarsalmi, ensimmäinen naispuolinen liiketaloustieteen tohtori ja professori
Meeri Saarsalmi syntyi Tampereella 18.6.1923 lämpöteknikko Kustaa Saarsalmen ja Amanda Maria Krusellin perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1943 ja valmistui pikavauhtia ekonomiksi jo vuonna 1945 ja myöhemmin kauppatieteiden kandidaatiksi Helsingin Kauppakorkeakoulussa. Hän lähti suorittamaan jatko-opintoja Yhdysvaltoihin, missä suoritti ensin MBA-tutkinnon 1951 ja väitteli liiketalouden tohtoriksi (Doctor of Business Administration) vuonna 1955. Tutkintoja ei kuitenkaan hyväksytty Suomessa.…
Helvi Sipilä – YK:n ensimmäinen naisapulaissihteeri ja Suomen ensimmäinen naispresidenttiehdokas
Helvi Sipilä (o.s. Maukola, 1915-2009 ) oli ensimmäinen suomalainen nainen Yhdistyneiden Kansakuntien apulaispääsihteerinä ja ensimmäinen nainen ehdolla Suomen presidentiksi 1982. Helvi Maukola syntyi Helsingissä tilanomistajan, talousneuvos Vilho Maukolan perheeseen. Helvi kuului nuorena partioon ja toimi Lahden Tähtityttöjen lippukunnassa. Hän pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta 1933 ja suoritti yleisen oikeustutkinnon 1939. Talvisodan vuosina hän toimi ilmavalvontalottana. Sota-aikana…
Raili Nuortila, Kemianteollisuuden voimanainen
Raili Nuortila (s. 1929) on kotoisin asikkalalaisesta maanviljelijäperheestä. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun kemian osastolta 1953 ja aloitti varsinaisen työuransa saman vuoden syyskuussa vasta perustetun Lisenssiviraston kemian osastolla. Myöhemmin Nuortila suoritti työn ohessa myös kauppatieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa 1977. Raili Nuortilan työura kesti katkeamattomana yli 40 vuotta. Hän siirtyi eläkkeelle joulukuun lopussa 1993…
Ina Rosqvist – Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri
Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri Alma Josefina (Ina) Rosqvist (1865-1942) syntyi Loviisassa merikapteenin perheeseen. Loviisassa alkanut koulunkäynti jatkui Helsingissä tyttökoulun jatkoluokilla. Siellä Ina ystävystyi Karolina Eskelinin kanssa. Tytöt opiskelivat samaa tahtia ja suorittivat ylioppilastutkinnon 1885 sekä filosofian kandidaatin tutkinnon 1888. He valmistuivat lääketieteen lisensiaateiksi 1896. Valmistuttuaan Ina Rosqvist kiinnostui tartuntataudeista. Jo valmistumisvuonna hän joutui Helsingissä hoitamaan lavantautiepidemian…
Aleksandra Gripenberg – Ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, kansanedustaja
Aleksandra Gripenberg (1857-1913) oli ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, ensimmäinen päätoimittaja ja kirjailija. Isä, senaattori ja vapaaherra, oli kahdesti aviossa, ja hänellä oli 17 lasta. Aleksandra oli toiseksi nuorin. Hän otti elämäntehtäväkseen avata naisilta suljetut ovet kirjoittamalla realistisia kertomuksia. Kirjailijan ura vaihtui kuitenkin naisasian ajamiseen. Liikkeen keulahahmona hän pystyi vaikuttamaan paljon voimakkaammin kuin kirjailijana. Vuonna 1887 Aleksandra…
Inkeri Anttila – Ensimmäinen nainen oikeusministerinä
Ensimmäinen naispuolinen oikeustieteen tohtori, rikosoikeuden professori ja ensimmäinen nainen oikeusministerinä oli Inkeri Anttila (o.s. Metsämies, 1916-2013). Tuleva tuomari pääsi ylioppilaaksi Oulunkylän yhteiskoulusta 1933 ja ilmoittautui Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, vaikka oli suunnitellut myös muusikon uraa. Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1936, tuli lakitieteen kandidaatiksi 1937 ja varatuomariksi 1942. Inkeri Anttilan aviopuoliso oli erikoistunut keuhkosairauksiin. Keuhkotautiparantolat sijaitsivat…
Selma Rainio – Ensimmäinen lääkäri Ambomaalla
Ensimmäisenä naispuolisena lähetyslääkärinä Ambomaalla toiminut Selma Rainio (ent. Lilius, 1873-1939) syntyi Saarijärvellä Tarvaalan pappilassa Liliuksen pappisperheeseen. Suuresta lapsikatraasta varttui aikuiseksi kymmenen, kaikki tarmokkaita ja lukuhaluisia nuoria. Vanhimmasta tyttärestä tuli Hämeenlinnan tyttökoulun ja myöhemmin Jyväskylän seminaarin johtajatar, toinen opiskeli seminaarissa, ja Selma aloitti 11-vuotiaana kotikoulun jälkeen Jyväskylän tyttökoulussa. Hän pääsi sieltä 1890 ja palasi kotipappilaan hoitamaan…
Alma Söderhjelm – Suomen ensimmäinen naisdosentti ja ensimmäinen historian naisprofessori
Ensimmäinen naisdosentti ja ensimmäinen historian naisprofessori Alma Söderhjelm (1870-1949) syntyi Viipurissa hovioikeuden sihteerin seitsemäntenä tyttärenä. Perheeseen syntyi kaikkiaan 11 lasta. Alman muistelmien mukaan kodin elämää sävyttivät älykkyys ja juridiikka. Alma kävi koulunsa Viipurissa ja luki ylioppilaaksi yksityisopettajan avulla. Alma aloitti yliopisto-opinnot 1889 ja valitsi historian. Sinä syksynä naisylioppilaita oli 17, mutta vuonna 1893, kun Alma…
Laimi Leidenius – Pohjoismaiden ensimmäinen lääketieteen naisprofessori
Gynekologi ja Pohjoismaiden ensimmäinen lääketieteen naisprofessori Laimi Leidenius (1877-1938) oli 18-lapsisen kappalaisperheen esikoinen. Hän syntyi Kurikassa 1877 ja kävi koulua ensin Vaasassa, sitten Jyväskylässä ja valmistui opettajaksi Helsingin suomalaisesta jatko-opistosta. Ylioppilastutkinnon hän suoritti 1897. Kappalaisen lapset olivat eteviä, sillä perheen lapsista kymmenen luki ylioppilaaksi. Laimi Leidenius valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1908, oli jonkin aikaa kunnanlääkärinä Juvalla…
Agnes Sjöberg – Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri
Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri ja eläinlääketieteen naistohtori Agnes Sjöberg (1888-1964) syntyi tilanomistajaperheeseen Kauhajoella viidentenä lapsena. Hän oli jo lapsena erityisen kiinnostunut eläimistä ja kertoi kaikille, että hänestä tulisi isona eläinlääkäri. Koska Agnes oli hyvin lahjakas, päättivät vanhemmat kouluttaa häntä tavallista pidemmälle. Koulunkäynti alkoi kotiopettajattaren johdolla. 1890-luvulla tilan vanhaan päärakennukseen perustettiin karjanhoitokoulu, jossa Agneskin usein istui kuulijana.…
Karolina Eskelin – Ensimmäinen lääketieteestä väitellyt naistohtori
Ensimmäinen lääketieteestä väitellyt naistohtori Karolina Eskelin (1867-1936) syntyi Helsingissä merikapteeni Nikolai Eskelinin ja Sidonia Antoinetta Bobergin perheeseen. Isän työn vuoksi perhe asui pitkään ulkomailla. Isän kuoltua perhe muutti Belgiasta Suomeen ja Karolina pääsi Helsingin ruotsalaiseen tyttökouluun. Jäätyään täysin orvoksi hän jatkoi opintojaan tätinsä hoivissa, mutta 14-vuotiaana hän halusi itse ansaita elantonsa ja ryhtyi kauppa-apulaiseksi ja…
Hedvig Gebhard – Ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen valiokunnan puheenjohtajana
Hedvig Gebhard (o.s. Silén, 1867-1961) oli ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen eduskunnan valiokunnan puheenjohtajana vuonna 1924. Hedvig syntyi Turussa ruotsinkielisen kauppiaan tyttäreksi. Hän oli energinen ja opinhaluinen. Kun opiskelu ei Suomessa käynyt päinsä, hän suoritti ylioppilastutkinnon Tukholmassa ja aloitti opinnot Uppsalan yliopistossa. Hän siirtyi Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon 1890, meni seuraavana vuonna naimisiin suomen kielen…
Ilmi Hallstén – kansanedustaja ja Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja
” Eilen kuoli täällä rouva Ilmi Hallsten (Hallstén) o.s. Bergroth, vaikean sairauden jälkeen. Hänessä meni manan majoille yksi maamme merkkinaisia, joka kauniilla tavalla vaali naisliikkeemme uranuurtajien perintöä ja joka itse vuosikymmenien ajan taidolla, uhrautuvaisuudella ja koko sydämensä lämmöllä toimi Suomen Naisyhdistyksen johdossa. Myöskin yhteiskunnallisena toimihenkilönä ja nuorisonkasvattajana hän suoritti merkittävän elämäntyön.” Muistokirjoitus, Uusi Suomi, 5.1.1936.…
Constance Ullner – Suomen ensimmäisiä eläinoikeusaktivisteja
Vaikuttajanainen ja Suomen eläinsuojelun äiti Constance Maria Ullner ent. Gullberg (1856-1926) toimi postitoimiston hoitajana ja eläinsuojeluaatteen innokkaana herättäjänä ja valistajana. Hän perusti elämänsä aikana useita eläinsuojeluyhdistyksiä, esitelmöi ja kirjoitti eläinten kaltoinkohtelusta. Hän toimi Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Hänen aloitteestaan Suomessa vietetään maailman eläinten päivää 4.10. Hänet on palkittu Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkillä vuonna…
Anni Harju – operettitähti ei jäänyt roolinsa vangiksi
Oulussa 1893 syntynyt Anni Harju aloitti näyttelijänuransa paikallisessa työväenteatterissa. Harjun sisko oli myös tunnettu näyttelijä – Limingassa talvella 1966 traagisesti tulipalossa menehtynyt Hilja Pisilä (ent. Halonen). Siskokset esiintyivät yhdessä mm. synnyinkaupunki Oulun ohella mm. Yleisradion lähetyksissä. Liekö arkistonauhoituksia vielä tallella? Anni Harju valmistui 1915 Helsingin musiikkiopistosta liittyen sen jälkeen Suomen Lauluun. Hänen ensimmäinen ammattilaisroolinsa oli…
Milly Tojkander – Suomen ensimmäinen Valtionrautateiden naisasemapäällikkö
Vuonna 2022 tuli kuluneeksi 160 vuotta ensimmäisen rautatielinjan avaamisesta Helsingistä Hämeenlinnaan ja 110 vuotta siitä, kun ensimmäinen naisasemapäällikkö, Milly Tojkander, sai pikkuruisella Muurolan asemalla oikeuden vastaanottaa ja lähettää junia. Asemapäälliköt olivat olleet miehiä aina vuoteen 1912 asti. Jäätyään eläkkeelle vuonna 1933 Milly Tojkander oli palvellut Valtionrautateillä kaiken kaikkiaan 48 vuotta. Naisten Ääni (1.9.1933) tapasi viimeisiä…
Elissa Aalto – arkkitehti, toimitusjohtaja ja Alvar Aallon puoliso
Kemissä syntynyt ja nuoruutensa Rovaniemellä viettänyt arkkitehti Elissa Aalto (ent. Elsa Kaisa Mäkiniemi) oli naimisissa arkkitehti ja akateemikko Alvar Aallon kanssa vuosina 1952-1976. Elissa Aallolla oli tärkeä rooli Alvar Aalto -säätiön perustamisessa vuonna 1968 ja hän oli Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n toimitusjohtaja (1976-1994), jolloin alkoivat monet Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten peruskorjaukset mm. Finlandia-talon ja…
Amerikansuomalaisen Lily Leinon elokuvallinen elämä
Legendaarinen amerikansuomalainen toimittaja Ulpukka ”Lily” Leino syntyi Omajassa Kuubassa suomalaisessa utopiasiirtokunta Ponnistuksessa 1911. Hänen vanhempansa olivat salolainen Aina Maria Leino (Hammar) ja Juho Kustaa Leino Eurajoelta. Perhe jätti ihanneyhteisön muuttamalla Yhdysvaltoihin 1912. Lilyn vanhemmat erosivat myöhemmin ja Lily asui äitinsä kanssa eri puolilla Yhdysvaltoja Aina Maria Leinon kuolemaan (1975) asti. Professori Eero Tarastin mukaan Lily…
ANJA AALTO – OPETTAJA JA JÄRJESTÖTOIMIJA
Lehtori Anja Iiris Aalto syntyi Viipurissa 22.12.1924 ja kuoli Tampereella 24.5.2021. Anjan lapsuuden ja nuoruuden koti oli historiallisessa Viipurin linnassa, sillä perheen isä oli armeijan palveluksessa. Linnan vallit olivat lapsuuden rakkaita leikkipaikkoja. Talvisodan alta perhe muutti Lahteen. Anja toimi lottana mm. Ivakissa ja rintamalottana Karjalan kannaksella. Anja pääsi ylioppilaaksi 1944 ja valmistui 1947 Helsingin yliopistosta…
Eeva Niinivaara – viron kielen ja kirjallisuuden kulttuurilähettiläs Suomessa
FM Eeva Niinivaara o.s. Pedriks (1901-2000) toimi viron kielen ja kirjallisuuden lehtorina Helsingin yliopistossa vuodesta 1945 vuoteen 1969. Hänen aikanaan Helsingin yliopiston virolaisesta laitoksesta kehittyi kulttuurikeskus, jonka ansiosta virolainen kirjallisuus ja taide tuli tunnetuksi Suomessa ja suomalaista kirjallisuutta käännettiin viroksi. Eeva Pedriks syntyi 20.12.1901 Siimustin seitsemän talon kylässä Virossa Pohjois-Tartonmaalla Jõgevan lähistöllä. Eeva Pedriksin vanhemmat…
Alli Trygg-Helenius – Raittiuskasvatuksen uranuurtaja Suomessa
Kansakoulunopettaja Alli Trygg-Helenius oli poikkeuksellisen hyväsydäminen ja tarmokas ihminen, joka halusi auttaa jokaista avuntarvitsijaa. Hänen ansiostaan perustettiin Sörnäisiin Kansankoti sosiaalisen elämän keskukseksi. Hän oli puolisonsa Matti Helenius-Seppälän kanssa raittiuskasvatuksen uranuurtaja Suomessa. Alli Trygg-Helenius valittiin Palvelijatar-yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Maria Alexandra (Alli) Trygg vuodesta 1897 Trygg-Helenius, syntyi 16.7.1852 Raisiossa ja kuoli 2.12.1926 Helsingissä. Alli Trygg-Helenius oli naimisissa…
Jenny Paulaharju – ensimmäisiä naispuolisia kansanperinteen kerääjiä
Jenny Paulaharju o.s. Simelius (1878-1964) oli Suomen ensimmäisiä suullisen ja aineellisen perinnetiedon ja tapakulttuurin naispuolisia kerääjiä. Hän oli naimisissa kirjailija, valokuvaaja, professori, Suomen kaikkien aikojen ahkerimman kansanperinteen kerääjän Samuli Paulaharjun kanssa. Paulaharjujen yhteisten vuosien keräämästä aineistosta on Jennyn osuus noin viidennes. Jenny kirjoitti yli 50 kansanperinnettä koskevaa artikkelia. Jenny Olivia Simelius syntyi Paavolan Kortekankaalla 7.11.1878.…
Ida Aalle-Teljo – ensimmäisiä naiskansanedustajia ja ensimmäinen Työläisnaisten Liiton puheenjohtaja
Ida Sofia Aalle-Teljo (alk. Ahlstedt , vuosina 1906-1912 Aalle) syntyi 6.5.1875 Kaitarannassa Nurmijärvellä ja kuoli Helsingissä 17.6.1955. Hän oli yksi Suomen ensimmäisistä naiskansanedustajista, Työläisnaisten Liiton (nyk. Sosialidemokraattinen Naisliitto) perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja, ensimmäinen puoluehallintoon osallistunut naisedustaja, työväenliikkeen merkittävimpiä naisvaikuttajia, äänioikeustaistelija, vanhainkotitoiminnan kehittäjä. Koulutukseltaan Ida Ahlstedt oli sokerileipuri. Ida Aalle-Teljon puoliso vuodesta 1912 oli kapellimestari Kyösti…
Mimmi Augusta Hevonpää – isänmaallisen isosiskon äidillinen rakkaus
Suomalaisen naisliiton Oulun osasto syntyi kahden naisen orkestroimana 1907. Heistä nuorempi oli tuleva lottajohtaja Fanni Luukkonen. Yhtä lailla paikallisosaston syntymisestä kertovissa lehtiuutisissa on opettaja Mimmi Hevonpään nimi. Luukkonen ja Hevonpää toimivat yhdessä myös mm. Nuorsuomalaisten ”agitatsiooni”osastossa 1908-. (Kaleva 15.8.1908) Mimmi Augusta Hevonpää oli syntyisin Oulujoelta kansakoulunopettaja Gråstenin perheestä. Hän oli sisarussarjan ensimmäinen, kolmesta nuoremmasta veljestä…
Tyyne Luoma – Suomen ensimmäinen terveydenhuoltoneuvos
Yksilöön kohdistuva terveydenhuoltotyön kehittäminen alkoi Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Uranuurtaja Tyyne Luoma oli avainasemassa, kun Suomeen suunniteltiin terveyssisarten koulutusta, terveyssisar- ja neuvolalain aikaansaamista ja terveyssisartyön jatkuvaa kehittämistä. Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, järjestötyöntekijä, opistonjohtaja ja lääkintöhallituksen asiantuntija Tyyne Luoma sai ensimmäisenä Suomessa terveydenhuoltoneuvoksen arvonimen vuonna 1961. Tyyne Luoma osallistui moniin komiteoihin ja muihin valtion, kuntien ja järjestöjen työryhmiin sekä…
Kansainvälisyys on Satu Lipposen työelämän punainen lanka
Kalevan yhteiskoulun oppilaana Satu Lipponen tuijotteli koulun pihalta Sorsapuiston yli Tampereen yliopistoa, jonne pääsikin opiskelemaan vuonna 1975 kansainvälistä politiikkaa ja sivuaineina tiedotusoppia ja kansantaloustiedettä. Nurmijärveläinen Satu Lipponen on nyt, vuonna 2021, Syöpäjärjestöissä johtajana vastuualueenaan strategia ja ennakointi neljättä vuotta. Matka nykyiseen tehtävään on ensimmäisestä vakituisesta työpaikasta kestänyt 45 vuotta ja se on ollut mielenkiintoinen ja…
Sole Lahtinen-Manninen: HS:n kirjeenvaihtajahistorian ensimmäinen äiti ja vaimo
Alku Skandinavian-kirjeenvaihtajana oli tukala syyskuussa 1994. Edeltäjän poismuutto viivästyi, ja Tukholman-työhuoneisto piti remontoida. yöpyi viikkoja hotellissa. Työtehtävät vyöryivät päälle: Tanskan parlamenttivaalit sekä Ruotsin ja Norjan vaalit EU-jäsenyydestä. Niiden välissä virolainen autolautta Estonia upposi myrskyssä Itämerellä. Liki tuhannesta matkustajasta menehtyi yli 800. Ruotsalaisia heistä oli 501. ”Sitä maansurua raportoin sitten kaiken ohella Ruotsista. Onneksi kollega tuli…
Liisa Vasama – käytännön sosiaalipoliitikko, suorapuheinen verkostoituja
Liisa Vasaman elämän ja poliittisen toiminnan johtotähtenä olivat lapset – lapsen asema ja heidän parhaansa. Liisa oli hyvin aktiivisesti mukana, kun Helsingissä kehitettiin edelläkävijänä Suomessa kaikille avointa nykyaikaista päivähoitojärjestelmää. Hän toimi lasten päivähoitolautakunnan puheenjohtaja aikana, jolloin maahan rakennettiin nykyinen, kansainvälisestikin arvostettu päivähoitojärjestelmä. Ennen päivähoitolain voimaan astumista 1973, lasten päivähoito oli vähän kuin huutolaistoimintaa. Äidit laittoivat…
Kaija Virta – Maailmanpolitiikan syväluotaaja
Uutisreportterina palaneen parlamenttitalon edessä Moskovassa, lakkolaisten piirittämänä Gdanskin laivatelakalla, jakkupukunaisten ja kravattimiesten seurassa EU:n ja Naton huippukokouksissa milloin Madridissa, milloin Brysselissä. Nuo ovat välähdyksiä ulkomaanjournalisti Kaija Virran uralta. Hän on pyörinyt kriisien keskellä ja vallan saleissa. Omimmillaan hän silti kokee olevansa kirjoittaessaan syvällisiä analyysejä maailman tapahtumista. Maailmanpolitiikan syväluotaus ei ole hellittänyt eläkkeelläkään. Kaija Virta ojentaa…
Tiina Komi: ”Tärkeintä on säilyttää suhteellisuudentaju”
Tiina Komi ajautui freetoimittajaksi asuessaan lyhyen aikaa kahdessa maassa. Hän kiittää ammattia, joka toimii eri elämäntilanteissa iästä riippumatta ja jossa tärkeintä ovat kysymykset. Tiina Komi kasvoi Kouvolassa äitinsä ainokaisena. Päiväkirjaan hän kirjoitti kesäkuussa 1971: – On ihme, miten kynä lentää ihan itsestään. Olisi ihana tehdä sinusta, rakas päiväkirja, jotain erikoista, niin kuin kirjoissa olevat päiväkirjat…
Jenni Pitko – nuori arkkitehti ja kansanedustaja monessa mukana
Olen aina asunut Pohjois-Suomessa lukuunottamatta lyhyitä retkiä Helsingissä. Ouluun muutin opiskelemaan syksyllä 2005. Arkeni Oulussa kuluu politiikan, ystävien ja ulkoilun parissa. Kesäisin patikoin ja pyöräilen, talvisin hiihdän. Kotini on Karjasillalla 50-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Toinen koti kansanedustajalla on luonnollisesti Helsingissä, jonne kuljen pääsääntöisesti junalla. Synnyin viisihenkiseen Pitkon perheeseen 1986 Kemissä. Minulla oli veli ja sisko.…
Leena Piikivi – Lääkäri, taiteilija ja poliitikko
Leena Piikivi, lääketieteen- ja kirurgian tohtori, Oulun kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja, kuoli Oulussa 9.4.2020 nopeasti edenneeseen syöpään. Piikivi oli syntynyt Oulussa 1.9.1945. Leenan lapsuuden maisemat olivat Tuirassa. Hän opiskeli Tipalan tyttölyseossa, josta hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1965. Tipalan vuosina hän tapasi tulevan puolisonsa Ollin. Lääketieteen opinnot hän aloitti Turussa, valmistuen kandidaatiksi 1968. Leena jatkoi opintojaan Oulussa…
Toimittaja Rita Dahl: Rakkaudesta journalismiin
Nuorena Rita Dahlin unelma-ammatteja olivat oopperalaulaja, kirjailija ja professori. Hän päätyi toteuttamaan suuren osan haaveistaan. Nykyään Rita on laaja-alaisesti työskennellyt vapaa toimittaja, kirjailija, kääntäjä, runoilija, viestinnän ammattilainen, opettaja ja sopraano. – Nyt opetan suomen kieltä Helsingin aikuislukiossa, vedän kirjoituskursseja viestinnän ammattilaisille ja käännän galicialaisen nuoren runon antologiaa. Rita myös markkinoi kirjojaan podcastien avulla ja tekee…
Kati Urho – Naisen ääni teatterissa
Kirjoitin ensimmäisen kokopitkän näytelmäni Lontoossa vuonna 2005, jolloin olin 27-vuotias. Kirjoitus syntyi hyvin nopeasti ja uskomattoman paineen alaisuudessa. Työryhmästä oli jättäytynyt henkilöitä pois, joiden kanssa esitystä oli yhdessä rakennettu ja yhteistyökumppani Suomessa vetäytyi kokonaan hankkeesta, vieden esitystilan myös mennessään. Koko projekti näytti tuhoon tuomitulta. Vasta silloin sisältäni nousi voima ja vahvuus, jota olen ihaillut, vihannut…
Maj-Len Remahl – Nainen paikallaan
Istumme Maj-Len Remahlin olohuoneen pöydän ääressä. Hän juo teetä, minä kahvia, lautasella omenapiirakkaa. Kello on kahden jälkeen tammikuun lopun torstai-iltapäivänä. Olen maanantaina kysynyt joogatunnilla häneltä suostumusta haastatteluun. Sovin ajan parin päivän jälkeen. Aikaa täsmennettiin kuntosalivuorolla. Asumme samalla alueella ja olemme kahden saman yhdistyksen jäseniä. Viime aikoina olemme olleet tekemisissä useasti, sillä toimimme molemmat aktiivisesti Pitäjänmäen…
Elli Saurio – sopiva ja pätevä johtajaksi
Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä naiset olivat, vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Laura Harmaja, Ella Kitunen ja Elli Saurio. He kaikki toimivat kotitalousopettajien opettajina, Harmaja ja Kitunen kotitalousopettajia kouluttavissa oppilaitoksissa ja Saurio Suomalaisen Marttaliiton konsulenttikunnan esimiehen roolissa. Syntymävuosissa on noin kymmenen vuoden erot. Harmaja oli…
Elli-Kaija Köngäs-Maranda – tulisoihtu, professori
Rinnassa syttyi kipinä, niin voimakas, ettei siitä voinut erehtyä. Yksitoistavuotias Elli-Kaija tunsi sen. Hän piteli käsissään Kalevalaa, eeposta, jonka mukaan oli nimetty koti ja jonka mukana sinetöitäisiin pienen, tulisieluisen ja runosieluisen tytön kohtalo. ”On oikeastaan onni olla syntynyt naiseksi ja maalla ja 12-lapsisen perheen yhdeksäntenä … Ei ole niin paljon harhaluuloja itsestään.”, kertoi Elli-Kaija Köngäs…
Naisten ketju – pohjoiskarjalainen Tiina Hautamäki
Lapsuus Karjalan kunnailla Äitini Tiina Helena Hautamäki o.s. Sutinen syntyi huhtikuussa vuonna 1964 perheensä esikoiseksi Juuan kuntaan Pohjois-Karjalaan. Perhe asui hänen isänsä kotitilalla, josta isä Veikko kävi muualla töissä ja äiti Aune teki maatilan töitä. Pohjois-Karjalasta mieleen tulee ensimmäisenä kansallispuisto Koli ja lukuisat pienet suojaisat järvet. Niin myös äitini synnyinkunnassa, Pielisen länsirannalla sijaitsevassa noin 5000…
Shamanismin ja folkloristiikan tutkija, Anna-Leena Siikala
Suomalaisen kansanperinteen ja mytologian tutkimuksen asiantuntijana Anna-Leena Siikalaa (1943-2016) muistetaan lämmöllä ja kiitollisina niin tutkijoiden, opiskelijoiden kuin lukijakansan keskuudessa. Hän oli professori, joka toi unohtumassa olevia perinteitä nykyajan tietoisuuteen. Hän oli akateemikkona ja tutkijana edistämässä folkloristiikan tunnettavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti. Anna-Leena Siikala keskittyi tutkimustyössään Euraasian alkuperäiskansojen uskonnollisiin tapoihin, shamanismiin, mytologiaan ja kalevalamittaisiin runoihin. Häntä on…
Helmi Hujanen – Helmin maailmat
Kertomus äitini elämästä Höyryveturi puuskutti asemalaiturilla ja odotti kärsivällisesti junaan nousevia matkustajia. Elokuun aamu oli varhainen, aurinko oli juuri noussut ja valaisi vinosti lehmusten takaa heittäen pitkät varjot asemalaiturille. Vaunussa Helmi nosti vanhan pienen kapsäkkinsä penkin yläpuoliselle verkkohyllylle ja istahti penkille, oikaisi punaisen hameensa helmaa polvien yli ja nosti käsilaukun syliinsä. Vielä viimeinen vilkaisu Kuopioon,…
Laura Harmaja avasi uusia ajattelun uria suomalaiseen taloustieteeseen
Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä naiset olivat, vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Laura Harmaja, Ella Kitunen ja Elli Saurio. He kaikki toimivat kotitalousopettajien opettajina, Harmaja ja Kitunen kotitalousopettajia kouluttavissa oppilaitoksissa ja Saurio Suomalaisen Marttaliiton konsulenttikunnan esimiehen roolissa. Syntymävuosissa on noin kymmenen vuoden erot. Harmaja oli…
Pirkko Fihlman – äänellä itkijä ja yhteisöllisyyden puolesta puhuja
”Sortavalassa isä sai paikan Supisen sahan seppänä ja me asuttiin Jänneksen kadulla, henkilökunnan asunnoissa. Oli helluntain aika ja aika, jolloin minun piti syntyä. Äiti oli hälyttänyt jo kätilön kotiin, ja naapurin rouva oli laittanut vettä lämpiämään. Ja kun kätilö tuli, hän tokaisi, että eihän häntä täällä enää tarvitakaan. ’Johan täällä on väkeä jo vaikka kuinka…
Judith Ponkala – oman aikansa moderni nainen
Judith Valborg Ponkala (o.s.Nordling) syntyi Helsingissä 10.12.1885. Hänen isänsä oli piirilääkäri ja kirjailija Hjalmar Nordling, kirjailijanimeltään Hj Nortamo. Isä Nordling opiskeli lääkäriksi Helsingissä. Siellä hän aloitti seurustelun raumalaisen luokkatoverinsa Lydia Wilhelmiina Palmrothin kanssa, joka toimi tuolloin pääkaupungissa kansakoulunopettajana. Nuoret menivät naimisiin 8.8.1884. Nordling valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1888 ja sai ensin hoitaakseen Porin piirilääkärin kesälomansijaisuuden.…
AINO SIBELIUS – RAKKAUDESTA MIEHEEN
Aino (ent. Aina) syntyy Järnefeltien perheen seitsemäntenä lapsena 10. elokuuta 1871 Suomen kansallisen heräämisen aikaan. Hänellä on neljä vanhempaa veljeä: Kasper, Arvid, Erik ja Armas, jotka kaikki tekevät uransa kulttuurin parissa sekä neljä sisarta: Ellida, Ellen, Hilja ja Siiri, joista kaksi viimeisintä syntyvät Ainon jälkeen ja kuolevat jo lapsina. Ainon vanhemmat – kenraali Alexander Järnefelt…
Ulpu Iivari – Pienoiselämänkerta
Kaikki alkoi varsinaisesti Naruskasta. Kylästä, joka sijaitsee tiettömän tien takan, noin 50 kilometrin matkan päässä Sallan keskustasta pohjoiseen, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Naruskan kylä rakennettiin joen rannalle asumattomaan korpeen. Naruskasta tuli rajan taakse sodassa jääneen Korjan kylän asukkaiden uusi kotipaikka. Sinne poltettuun ja miinoitettuun Lappiin palasivat muiden mukana Tornion seminaarista parhain arvosanoin valmistunut opettaja ja…
Hilda Mäenpää o.s. Ahokas, Sortavalan seminaarin kasvatti
Kävelen maantieltä pihaan, villiintyneessä ruohikossa on vielä muistuma pihatiestä. Vertaan rakennusta kädessäni olevaan vanhaan valokuvaan. Rakennus on ränsistynyt, maali hiutunut seinistä miltei olemattomiin, katto paikkailtu monenlaisilla pellinpalasilla, kaksi viistoon naulattua riukua pitää koossa kuistin seinää. Mutta rakennus on tunnistettavissa. Tähän pihaan äitini Hilda, silloin vielä Ahokas, tuli elokuussa 1934 21-vuotiaana, kesäkuussa Sortavalan seminaarista yläkoulun opettajaksi…
Tiia Veneranta, Elämän tanssia maailmalla
Tiia Veneranta on pienestä pitäen ollut kiinnostunut itsensä ilmaisemista liikkeen avulla. Hänen kantava ajatuksensa on ? Elämisen toiminto on jokaisen kehon oma koregrafia? Venerannan ?tanssipolku? ei ole ollut perinteinen, sillä hän ei ottanut balettitunteja, vaan aloitti kansantanssilla Porissa. Eri kiinnostuksen kohteet ovat kuljettaneet kolmekymppistä naista, ensinopiskelemaan Englantiin vuonna 2012 ja sitten Portugaliin 2016. Hän on…
Sylvi Koposen muistolle
syntyi Kuittualla Kalle Albin ja Eeva Angelina Virneksen kymmenlapsisen perheen kuopuksena. Suru-uutinen saapui meille Atlantin takaa, sillä Sylvi Koponen nukkui ikiuneen Kanadan Sault Ste Mariessa 96-vuotispäivänsä aattona. Sylvi Koponen lähti maailmalle jo 16-vuotiaana. Hän toimi sota-aikana pikkusisarena eli SPR:n apusisarena Helsingissä ja koki myös pääkaupungin pommitukset. Sodan jälkeen Sylvi avioitui rummukkalalaisen Tauno Koposen…
Irma Marttila- monikulttuurisuutta ja yhteistyötä
Irma Marttila on nykyään eläkkeellä monipuolisesta päivähoidon ammattilaisen toimesta, mutta toimii edelleen muun muassa Helsingin Sosiaalidemokraattisen Naisyhdistyksen puheenjohtajana ja aktiivisesti useissa muissa järjestöissä hyödyntäen ja jakaen vuosien mittaan hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Energinen toimija on ehtinyt olla osallisena ja vaikuttamassa monien ihmisten elämään, päivähoitoikäisistä ikäihmisiin. Irma Marttila syntyi vuonna 1948 Kajaanissa, silloisessa Kajaanin maalaiskunnassa kolmilapsisen…
Joyce Swanljung ikuisti Vanhaa-Raahea
Joyce Swanljungin sukujuuret ovat Raahessa. Hän vietti usein kesänsä suvun keskuudessa. Raahelaisella merikapteeni Carl August Swanljungilla (1837-1896) ja Sofia-vaimolla (o.s. Montin, 1847-1939) oli 9 poikaa, heistä kuudentena syntyi Harald Einar (1881-1936). Harald sai päättötodistuksen Raahen Porvari- ja Kauppakoulusta vuonna 1901. Hän opiskeli sähköinsinööriksi Hannoverissa ja suoritti opintoja myös teknisessä korkeakoulussa Middlesbrouhgissa, Englannissa. Haraldin vaiherikas työelämä…
RUTH MUNCK – JÄÄKÄRILIIKKEEN AKTIIVI JA LOTTA
”Olemus on kapea, selkä iän kumaraan painama, mutta asettuessaan valokuvattavaksi hän ojentautuu ryhdikkääksi ja asettaa sirot säärensä tyttömäisesti viistoon. Hänen hopeanvalkoiset hiuksensa on kammattu pehmeälle sykerölle, kuperilla silmäluomilla erottaa hipaisun luomiväriä ja kaidoilla poskilla hehkuu hento ROUGE. Hänen olemuksestaan henkii hienostuneisuus ja tavaton lämpö. Eläväisten sanojen takana väikkyvät huumori ja itseironia. Lakastuneeksi kukaksi hän itseään…
Virpi Honkala haluaa oikeasti tehdä hyvää
Virpi Honkala (o.s. Salminen) syntyi Nokialla vuonna 1951. Hänen isänsä työskenteli moottoriasentajana Nokian paperitehtaalla. Äidillä oli prokuristin paikka tamperelaisessa yrityksessä. Virpin vanhemmat olivat tavanneet sota-aikana ja aloittaneet yhteisen elämänsä lähes tyhjästä. He halusivat kouluttaa lapsensa hyvin. Virpi oppi lukemaan 6-vuotiaana isonveljen mukana. Perheen opettaja-ystävä suositteli, että tyttö aloittaisi koulun jo tuolloin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut,…
Tuulikki Antila – sata vuotta suomalaista journalismia
Naistoimittajat ry:n perustaja- ja kunniajäsen ja 1960-luvun lopun puheenjohtaja, ekonomi Tuulikki Antila (o.s. Väänänen) syntyi kolme viikkoa vanhaan itsenäiseen Suomeen Hämeenlinnassa 31.12.1917. Hän ehti elämänsä aikana kokea Suomen ja maailmanhistorian merkittävät käänteet ja tavata ajan valtaapitävät. Ennen kaikkea Antila koki naisen aseman muutoksen ruutuessuisesta hellapoliisista aktiiviseksi virkanaiseksi. Antila kirjoitti paljon, elävästi ja modernisti. Tupakka sauhusi taukoamatta. Hän työskenteli…
Leena Jääskeläinen – Hiihtoliiton ensimmäinen naiskunniajäsen
Liikuntaneuvos ja vuonna 2009 Pro Urheilu -mitalilla palkittu liikuntavaikuttaja, Rovaniemellä asuva Leena Jääskeläinen, kutsuttiin Hiihtoliiton kunniajäseneksi vuonna 2019. Hän on Hiihtoliiton historiassa ensimmäinen kunniajäseneksi kutsuttu nainen. Liikuntaneuvos ja urheiluvaikuttaja Leena Marjatta Jääskeläinen o.s. Hakola syntyi 22.7.1939 Viipurissa. Leena Jääskeläinen on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri. Hän valmistui liikunnanopettajaksi vuonna 1964 Helsingin yliopiston voimistelulaitokselta ja opiskeli Jyväskylän liikuntatieteellisessä…
Terttu Soinila – saksan kielen opettaja, apulaisrehtori
Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Oulussa. Kansakoulua kävin sota-aikana. Oulua pommitettiin ja koulut suljettiin ajoittain. Kävinkin osan kansakoulusta Lumijoella. Neljännen luokan jälkeen aloitin opiskelun 9-vuotisessa tyttölyseossa eli Oulun Tipalassa. Koulu taisi olla vaativa, ensimmäisellä luokalla oli kaksi suurta rinnakkaisluokkaa, viidennellä enää yksi luokka. Yhdeksännellä luokalla meitä oli 20, joista kukaan ei reputtanut. Opiskelin 5 vuotta Turun…
Helle Kannila: tasa-arvon ja kirjastojen puolesta
Ehkä monetkin – varsinkin vanhemman polven suomalaiset – kuullessaan Helle Kannilan nimen osaavat yhdistää hänet suomalaiseen kirjastolaitokseen. Helle Cannelin (vuodesta 1938 Kannila) valittiin 1921 perustetun Valtion kirjastotoimiston johtajaksi, eli rakentamaan Suomeen yleistä kirjastolaitosta. Hän oli tuolloin vain 25-vuotias eikä hänen valintansa suinkaan ollut itsestäänselvää. Naisen – ja vielä nuoren naisen – valinta korkeaan valtion virkaan…
Tarja Vanhamaan matka pikkukylästä suurteollisuuden vaikuttajaksi
Olen Tarja Vanhamaa. Olen äiti ja diplomi-insinööri, tuotannon kehittämisen päällikkö sekä vuoden 2019 eduskuntavaaliehdokas Lapista. Asun lastemme ja mieheni kanssa Keminmaassa. Synnyin Lapissa eräänä kylmänä talvipäivänä kaamoksen keskelle. Ensimmäinen kotini oli Savukosken Lunkkauksen kylässä, jossa isäni toimi opettajana. Matka vei minut sieltä Ylikiiminkiin isäni kotiseudulle suvun lähelle. Veljeni ja minut kasvatettiin siis samalla tavalla. Meillä…
Marina Takalo – vienankarjalainen runonlaulaja
Vienan Karjalasta kotoisin oleva Marina Takalo tunnetaan runonlaulajana, vanhan kalevalamittaisen kansanrunouden taitajana, jolta on tallennettu sadan tunnin äänitekokoelma ja joka lienee suurin yhden ihmisen suullisesta muistista koottu perimätieto maassamme. Marina Takalo kuolee Kemin kaupunginsairaalassa 22.7.1970. Hänet on haudattu Peurasaaren hautausmaalle Kemiin. Marina Ivanovna Nikitin syntyy 3.8.1890 Vienan Karjalassa Oulangan Taavonkylässä monen sukupolven vanhauskoisten suurperheeseen. Kalastus…
Elsa Montell – lappilainen raanutaiteilija
Elsa Henrika Montell syntyi 28.12.1926 Rovaniemellä. Hänen vanhempansa olivat kapteeni Isak Gustaf Montell ja Else Helena Nyman. Äiti oli ruotsalaista sukua Kalixista. Suvun jäsenet ovat toimineet raudan sulattajina ja värjäreinä noin 250 vuotta. Alkuaan he olivat Belgian valloneja.Elsa Montell on uniikeissa taideteoksissaaan uudistaja, jonka työt pohjautuvat traditioon ja myytteihin. Tämä näkyy sekä aiheissa että tekniikoissa.…
Lilja Kinnunen-Riipinen – teologiaa ja kirkkodraamaa
Teologian tohtori, teatteriohjaaja ja maailmankansalainen Lilja Kinnunen-Riipinen syntyi Muuramessa 16.12.1946 ja hän kuoli Salossa 14.5.2018 vaikeaan sairauteen 71-vuotiaana. Kinnunen-Riipinen oli karismaattinen nainen, kielitaitoinen ja poikkeuksellisen lahjakas ja joka aina pukeutui mustaan. Lilja Kinnunen-Riipinen vietti lapsuutensa ja kävi koulunsa Perniössä. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1966 ja aloitti opiskelun Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Myös teatteri veti puoleensa.…
Tyyne Martikainen – naissotakirjailija ja tietokirjailija
Tyyne Martikainen (o.s. Kuosku) syntyi vuonna 1931 Savukosken Kuoskun kylässä Itä-Lapissa Anna-Liisa (o.s. Niemelä) ja Aale Kuoskun perheeseen.Tyyne Martikainen on terveydenhuoltoneuvos, valtiotieteen maisteri ja terveystieteiden lisensiaatti sekä kirjailija. Martikainen on tullut tunnetuksi teoksistaan, jotka käsittelevät partisaanisodan siviiliuhreja ja inkerinsuomalaisten vainoja 1930-luvun Neuvostoliitossa. Tyyne Martikainen opiskeli keskikoulun jälkeen Porissa ja valmistui sairaanhoitaja-terveyssisareksi vuonna 1954. Kotikunnassaan Savukoskella…
Liisa Rautiainen – Lapin taiteen Grand Old Lady
– Hän oivalsi osaavansa piirtää piirrettyään onnistuneesti varsin vaikean aiheen: tytön pyörittämässä vannetta. Myös ensimmäinen käynti taidenäyttelyssä 14-vuotiaana oli taiteellisesti tärkeää: Rautiainen tutustui salaa Kemin klubilla olleeseen Yrjö Saarisen näyttelyyn, jota tuolloin pidettiin rohkeana, jopa sopimattomana, kertoo tohtori Eva-Johanna Mäkinen, joka tarkastelee väitöstutkimuksessaan vuodelta 2012 Lapin taiteen Grand Old Ladyksi kutsutun kuvataiteilija ja kuvataideopettaja Liisa…
Hilja Pärssinen – sosialismin soihdunkantaja
Hilja Pärssinen (o.s. Lindgren) syntyi 13.07.1876 Halsualla pappisperheeseen. Hänen isänsä oli kappalainen Karl Henrik Lindgren ja äitinsä Anna Elisabeth o.s. Dahlund. Äiti oli ruotsinkielinen, mutta perheessä puhuttiin isän suomalaisuusaatteen innoittamana kotikielenä suomea. Perheeseen syntyi viisi lasta, joista Hilja oli nuorin. Isä Karl Henrik oli kansanvalistaja. Hän toi Halsualle kirjaston, perusti kuoron ja köyhäinkoulun. Se muuttui…
Leena Viitaniemi – Kukka-Leenasta kenraalien kenraaliksi
Pienoiselämäkerta kertoo Leena Viitaniemen (s. 1944) tarinan. Kertomuksessa kuljetaan Leena Viitaniemen mukana lapsuudesta Tampereella aina vuoteen 2017 asti. Kertomuksessa kuvataan, millaista oli perheiden elämä sodan jälkeisinä vuosina, kerrotaan teinien elämästä, kouluista, harrastuksista, nuoren perheen elämästä ja määrätietoisesta tavoitteesta tehdä uraa fysioterapeuttina ja perustaa oma yritys. Viitaniemen opinnot ulkomailla ovat tehneet hänestä alansa erityisosaajan. Hän on…
Sylvi Wuolijoki ─ aikansa naisasianainen
1900-luvun alkupuolella naimisissa olevan naisen paikka oli koti, yhteiskunnalliset asiat kuuluivat miehille. Sylvi Wuolijoki ajatteli toisin; hänen mielestään naisilla oli velvollisuuksia paitsi perhettään myös yhteiskuntaa kohtaan. Hän tuki miehensä poliittista uraa ja edusti hänen rinnallaan, mutta korosti, ettei edusta miestään vaan tämän asemaa. Omalla esimerkillään hän rohkaisi naisia laajentamaan reviiriään kodin ulkopuolelle. Sylvi Wuolijoki, o.s.…
Gunilla Löfman – Kan stjärnorna le?
25 maj 1995 Polikliniken har jag besökt varannan vecka under fem månaders tid. Idag säger man att nu finns det inga fler undersökningar att göra, vi ska studera resultaten och skicka din diagnos per post. 28 augusti 1995 Att jag inte kommer att få något brev…
Wilhelmiina Anttila – Saarijärven salomailta Afrikkaan
Saarijärven salomailla Lanneveden kylässä Anttilan talossa elelivät maatilallansa Johannes ja Kustaava Anttila perheensä kanssa. Perheessä oli äidin ja isän lisäksi poika Juho ja tyttäret Johanna ja Maria. Sitten kesällä v.1897 heinäkuun 15. päivänä perhe kasvoi kerralla kahdella: syntyi potra poika ja hento tyttö. Kaksoset saivat kasteessa nimet Oskari ja Wilhelmiina. Perheeseen syntyi vielä paljon lapsia,…
Liisa Kiianlinna – Ihmemaailmassa
Ovikello soi. Eteisestä kuului tuttu kysymys: ”Anybody home?”. Olohuoneeseen astui punatukkainen Liisa-mummo. Istuuduimme alas ja hän alkoi kertoa minulle lapsuudestaan. Isoäitini Liisa Kiianlinna syntyi 15.6.1943 Kuusankoskella. Sairaala oli uusi, eikä siellä ollut syntynyt kuin vasta neljä lasta ennen häntä. Liisan perhe asui siihen aikaan Korian varuskunnassa. Perheeseen kuului hänen lisäkseen äiti, isä, pikkuveli Lauri ja…
Tuulikki Koivunen Bylund – Härnösandin piispa, Uppsalan tuomiorovasti
Tuulikki Koivunen Bylund on tehnyt merkittävän uran Ruotsin evankelisluterilaisessa kirkossa. Härnösandin piispan virkaan marraskuussa 2009 vihitty Bylund Koivunen on Ruotsin ensimmäinen suomalainen naispiispa. Lue koko teksti https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/9500!
Pirjo Karhu – naisyrittäjyyden johtotähti
Kun Pirjo Karhu 16-vuotiaana lähti maailmalle, hänellä oli vankka usko siihen, että kaikki ovet ovat auki ja hyviä asioita tulee tapahtumaan. Jo lapsena iskostui vahvasti selkärankaan halu vastata omista asioista ja tehdä osuutensa maatilan töistä ahkerasti ja sinnikkäästi. Opiskelujen jälkeen mielessä siinsi unelma omasta yrityksestä ja yrittäjäurasta. Sitä ennen tarvittiin kuitenkin vahvaa ammatillista kokemusta ja…
Eija-Liisa Ahtila – nuori akateemikko
”Feminismini on tasa-arvoa: sama palkka, sama asema kulttuurissa, sama näkyvyys”, vastaa videotaiteilija Eija-Liisa Ahtila kysymykseen, millainen feministi hän on. Seisomme Hämeenlinnan Taidemuseossa Koirat purivat -nimisen värivalokuvasarjan edessä, missä alaston nuori nainen jäljittelee koiran eleitä: venyttelee, kyyristelee, kerjää… Eija-Liisa Ahtila kertoo valokuvien olevan hänen varhaisimpiaan ja kuuluvan kauteen, jolloin häntä kiinnosti naiseksi kypsyminen. Hetkeä aikaisemmin olimme…
Kaija Saariaho – musiikin viejämme maailmalla
”Heräsin naisasiaan varsin myöhään”, säveltäjä Kaija Saariaho totesi joulukuussa Naisliitossa, jonne Vantaan liike- ja virkanaiset olivat järjestäneet juhlan Vuoden 2013 naiselle. Herätyksen Kaija Saariaho sai Naisasialiitto Unionissa, jonne hänet oli pyydetty puhumaan urastaan. Kun hän lopetti puheensa, kuulijat totesivat: ”On sääli, ettet puhu naisasiasta.” Säveltäjä kertoi, että lause jäi soimaan hänen mieleensä: ”Olin 30 vuotta…
Sirpa Pietikäinen – luontoihminen Euroopassa
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen luonnehtii olevansa samaan aikaan pohjalaisen äidin ja karjalaisen isän kulttuurien tuloksena syntynyt iloinen häjy, jota on siunattu hämäläisellä lehmähermoisuudella eli maltilla. ”Kulttuuri on vahva voima ja kaikessa läsnä. Olen kokenut, että kulttuuri lohduttaa ja parantaa”, Sirpa Pietikäinen sanoi esitelmöidessään naisliittolaisille kulttuurin voimasta. Kaunista kulttuurin ei hänen mukaansa silti tarvitse olla. Se voi…
Tuula Lehtinen – kauneuden kapinallinen
Tuula Lehtinen tunnetaan taidemaailman tuhmana tyttönä, joka uskaltaa maalata vaaleanpunaisia ruusuja, kehystää ne kukkatyynyillä ja antaa näyttelylleen epäilyttävän nimen: Kauneudesta. ”Tosikkokin täällä herkistyy ja ajatus lentelee leikitellen ruususta ruusuun.” ”Kyllä tää on niin hyödytöntä.” ”Upea, herkullinen näyttely, erityisesti mosaiikkityöt lumosivat.” ”Posliinimosaiikkijuttu on ihan kamala, taidat tahallasi ärsyttää katsojaa.” ”Ihanaa, upeaa, monta erilaista tekniikkaa, kaunista.” Sitaatit…
Irja Askola – Helsingin piispa ja runoilija
Irja Askola valittiin 2010 Helsingin hiippakunnan piispaksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Hän toimi aluksi akateemisena tutkijana, Seurakuntaopiston konferenssikeskuksessa ja avoimessa akatemiassa Järvenpäässä sekä Euroopan kirkkojen konferenssin toimialasihteerinä. Ennen piispaksi valitsemistaan hän oli Espoon piispan teologinen erityisavustaja. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta!
Hanna Rönnberg – uutta etsivä kosmopoliitti
Hanna Rönnberg (1860-1946) oli kuvataiteilija, kirjailija, toimittaja ja rohkea oman tiensä kulkija. Hän oli varsin näkyvä taiteilija runsas vuosisata sitten, mutta unohdettiin monen naistaiteilijan tavoin. ”Hän oli monipuolinen taiteilija, joka olisi syytä nostaa yhdeksi Suomen kuvataiteen kulta-ajan edustajaksi”, filosofian maisteri, tutkija Anna-Maria Wiljanen kertoo Rönnbergistä. Hanna Rönnberg tuli tutuksi Anna-Maria Wiljaselle vuosina 2003–2004 hänen tehdessään …
Eija Pessinen – keksijänainen synnytyssalissa
Eija Pessinen tietää mistä puhuu kertoessaan kätilön ammatin rasittavuudesta. Työssään hän alkoi kummastella, miksi äitien piti synnyttää ”ylämäkeen”. Ja sitähän se meillä perinteisesti on ollut. Omat kokemukseni 1960-luvun Naistenklinikalta ovat hyvin karuja. Siellä sitä pötkötettiin selällään lavitsalla ja odoteltiin tilanteen kehittymistä. Tänä päivänä synnyttäjät ovat tässä suhteessa kuin toisella planeetalla; tältä ainakin kuulostaa, kun kuuntelee…
Imbi Paju – lottien maineenpuhdistaja Virosta
Kirjailija-toimittaja-elokuvaohjaaja Imbi Pajun rajat ylittävästä yhteistyöstä kertova lottadokumenttinsa Suomenlahden sisaret on nähty Suomessa, Virossa ja Brysselissä ja herättänyt paitsi kiinnostusta myös kysymyksen, eikö lotista ja sodasta ole jo puhuttu tarpeeksi. ”Ei ole”, Imbi Paju vastaa tiukasti. Lotista on toki tehty Suomessa elokuvia, mutta ne ovat kovin pateettisia ja ei-eurooppalaisia madonna-huora-leimoineen. Niistä puuttuu emotionaalinen ja älyllinen taso, viime…
Helena Ranta – kansainvälisin sotarikostutkijamme
Professori, oikeushammaslääkäri Helena Ranta tunnetaan kansainvälisten katastrofien jälkiselvittelijänä. Tuntemattomampaa, mutta yhtä tärkeää on hänen työnsä naisten aseman ja ihmisoikeuksien palavasieluisena puolustajana. ”Vaikka en ole koskaan noussut naisasiassa barrikadeille, se on minulle yhtä tärkeä kuin ihmisoikeudet ja tasa-arvo”, Helena Ranta aloittaa. ”Sillä naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia.” Eväät elämänkatsomukselleen hän sai lapsuudenkodistaan Kajaanista. ”Äitini oli opettaja ja…
Ritva Jakku-Sihvonen – virkaura koulutuksen johtamistehtävissä
Ritva Mirjami Jakku-Sihvonen syntyi Iissä 1949, mutta asui suurimman osan lapsuudestaan Kajaanissa. Ylioppilaaksi päästyään hän valmistui maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 1974, lisensiaatiksi Tampereen yliopistossa 1978 ja filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1982. Hänellä on avioliitostaan DI Seppo Sihvosen kanssa kaksi tytärtä. Ritva Jakku-Sihvoselle sukupuolten tasa-arvo tuli tärkeäksi arvoksi jo lapsuuden kodissa, jossa asiasta keskusteltiin usein. Oppikoulussa…
Hillevi Lönn – tasa-arvon edistäjä hankkeissa ja valtavirrassa
Hillevi Lönn syntyi vuonna 1952 Helsingissä. Koulunsa hän kävi Helsingissä, yliopistotutkinnot hän suoritti Jyväskylän yliopistossa ja Humboldt-yliopistossa Berliinissä. Hänellä on kolme lasta ja kaksi lapsenlasta. Opiskellessaan yhteiskuntapolitiikkaa Jyväskylän yliopistossa filosofian tohtori Raija Julkusen oppilaana Hillevi Lönn kiinnostui naistutkimuksesta, joka tuolloin otti ensi askeleita Suomen yliopistoissa. Ensimmäisessä työpaikassaan 1980-luvulla Lönn työskenteli Kajaanin kaupunginsairaalan sosiaalihoitajana. Sosiaalityöntekijänä hän…
Seija Tyrninoksa – maailman kansalainen
Vanha sanonta “Kauas on pitkä matka” pitää kirjaimellisesti paikkansa Kainuun pikkukylässä Puolangan Puokiovaaralla kasvaneelle Seija Tyrninoksalle (os. Kyllönen). Maailman monet kriisipisteet, kylät ja kaupungit ovat tulleet tutuiksi, niin myös eri kansainvälisten humanitääristen järjestöjen ohjelmat ja toimistot, joiden neuvonantaja- ja johtotehtävissä hän on saanut työskennellä pitkän uransa aikana, lievittämässä omalta osaltaan maailman hätää. Hänen tiensä on…
Anna Yrjänäinen – Budapestin lähetystössä toisen maailmansodan ja Unkarin kansannousun pyörteissä
”Kyllä elämässä pärjää ilman ylioppilastutkintoakin”, tuumi tätini jättäessään koulunkäyntinsä jatko-opiston toiselta luokalta vuonna 1912, kun matematiikka tuotti vaikeuksia. Tätini Anna Katariina Yrjänäinen syntyi vuonna 1892 maanviljelijäperheeseen Oulujoella. Tila sijaitsi lähellä Oulun kaupunkia, noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta. Uusi kotitalo oli vielä rakenteilla Anna-tädin varhaislapsuudessa ja perhe asui nykyisessä Laanilan virkatalossa, jonka maita perheen isä oli…
Taina Pitkänen-Koli – yhteisöllinen toimija
Äitini, Helmi Knuuttila ja isäni Tatu Pitkänen kouluttautuivat mielisairaanhoitajiksi 1930- luvun alussa, isä Niuvanniemessä ja äiti isän jälkeen Seinäjoen Piirisairaalassa sen ensimmäisellä kurssilla. Minä ja veljeni Tauno synnymme, kun äiti ja isä muuttivat asumaan sairaalan asuntoon 1939 lopussa. Sisaremme Tuulikki syntyi muutettuamme sairaalaan. Alkoi kymmeniä vuosia kestänyt asuminen samassa ´monttuasunnossa´. Sairaalan työntekijät, lääkärit mukaan lukien,…
Kaarina Aho – Lapin edustaja lähellä ja kaukana
Kaarina Aho on syntynyt Alatorniolla 25.11.1945 maanviljelijäperheeseen. Hän kävi neljä vuotta Yliliakan kansakoulua ja pääsi neljännen luokan jälkeen pääsykokeiden kautta Tornionseudun keskikouluun, jota kävi viisi vuotta. Kohta sen jälkeen hän päätyi naimisiin Olavi Ahon kanssa. Avioliitosta syntyi kaksi lasta, tyttö ja poika. Lasten hieman vartuttua ja Kaarinan Ahon siirryttyä työelämään hän jatkoi opintoja Kemin iltalukiossa,…
Marja Rouvali – viulunsoittaja preesensissä
”Miksiköhän meistä Matin kanssa puhutaan aina menneessä aikamuodossa? Fossiilihan sitä toki on jo yli neljänkymmenen vuoden orkesteriuran jälkeen, mutta hei, mä vielä soittelen, usein puuta heinääkin, mut soittelen kuitenkin ihan preesensissä”, naurahtaa Sinfonia Lahden orkesterissa toista viulua soittava Marja Rouvali. Hänen miehensä Matti soittaa klarinettia samassa kokoonpanossa. Marja Rouvali on soittanut viulua vuodesta 1974 lähtien…
Helena Allahwerdi ja Pirkko Liikanen – kaksoset maailmankansalaisina
Helena Allahwerdin ja Pirkko Liikasen 80 elinvuoteen mahtuu vaikuttava ura kasvattajina ja niin paljon saavutuksia, että molemmista voisi kirjoittaa kirjan. Ehkä joku sen vielä tekee. He ovat vaikuttaneet erikseen ja yhdessä monenlaisissa projekteissa. Tässä keskityn heidän neljään projektiinsa: Noppaan, Taikaratsuun, Maailmankansalaisen kypsyyskokeeseen ja Toimiviin Senioreihin. Molemmat naiset ovat kuuluneet naiskasvattajien järjestöön Delta Kappa Gamma Society…
Heli Bathija – ylitse kaikkien rajojen
Lääkäri Heli Bathija lähti vain pari vuotta valmistumisen jälkeen rohkeasti Afrikkaan lähetystyöhön ja toteuttamaan unelmaansa lasten auttamisesta. Vuodet Senegalissa siivittivät Helin elämää, loivat pohjan kansainväliselle uralle sekä synnyttivät monikulttuurisen parisuhteen ja perheen. Maailman lasten ja äitien hyvinvoinnin lisäämiseksi tehdyn työn voimavarana ovat olleet kristillinen usko sekä turvallinen suomalainen kasvatus ja koulutus. Heli kasvoi lapsuutensa Turussa…
Paula Axelsson – elämä kuin yksi revyy
Paula, kamerasi ovat raskaita naisen kantaa. Olet vielä nuori ja vartesi hoikka. Olet saanut kosiokirjeen. Asetutko kameran eteen vai sen taakse mustan vaatteen alle? Kun Selma ja Gustav Nordlinin vanhin lapsi Paula (1871-1963) syntyy Turussa, perhe asuu Westerlånggatan kolmessa, Aningaisten kaupunginosassa. Gustav kipparoi laivoilla Concordia ja myöhemmin höyrylaivalla Leimu. 1870-luvun lopulla perhe muuttaa Turun keskustaan…
Lahja Linko ja Liisa Linko-Malmio – Käkisalmen laululintuset
Lahja Linko syntyi Elli Lahja Maria Heléninä vuonna 1890 Luumäellä Konstantin ja Elin Helénin perheeseen, joka muutti sittemmin Käkisalmeen. Konstantin Helén toimi siellä rovastin virassa. Lahja Helénin laulunlahjat tulivat tutuksi käkisalmelaisille, eikä heitä yllättänyt yhtään, että rovastintytär lähetettiin opiskelemaan Helsingin musiikkiopistoon, nykyiseen Sibelius-Akatemiaan, jossa hänen opettajakseen tuli Abraham Ojanperä. Helsingin musiikkiopistoon tuli Tampereelta opiskelemaan Ernst Linko…
Birgitta Ara – rintakuvien ja pyöreiden muotojen kuvanveistäjä
Birgitta Majlis Ara syntyi vuonna 1934 Helsingissä. Hänen isänsä oli Käkisalmessa lapsuus- ja nuoruusvuodet kasvattiäidin kanssa viettänyt oopperalaulaja, baritoni Ture Ara ja äitinsä Elsie Juslin, joka oli nuorena näytellyt Svenska Teaternissa, mutta kouluttautui myöhemmin kansakoulunopettajaksi. Vanhemmat tapasivat Svenskanissa, mutta pari erosi ennen Aran yksivuotissyntymäpäivää. Ara kasvoi neljän naisen taloudessa: hänen lisäkseen siinä olivat äiti Elsie,…
Maire Pelttari – juuret ja siivet elämän eväinä
Aina uudelleen meidän on kysyttävä itseltämme: Kuka sinä olet tässä, tällä kalliolla. Muut kertovat meille, miltä näytämme. Keitä olemme, se meidän on tiedettävä itse. (Lassi Nummi) Olen sota-ajan lapsi, syntynyt syyskuussa 1941 Ylitornion kunnan Vähä-Lohijärvellä äitini lapsuudenkodissa, jossa asuimme sodan päättymiseen asti. Isä ja äiti olivat menneet naimisiin jouluna 1940 ja isä oli tuolloin rajavartiostossa töissä. Kun sota…
Irma Stormbom – Lapin Kullan ”äiti”
Irma Stormbom haaveili tulevansa kätilöksi, hänestä tuli oluttehtaan omistaja. Hänestä tuli Lapin ensimmäinen teollisuusneuvos, Lapin Kulta-brändin luoja, suvun panimoyrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja, presidentin ystävä – hän kulki tehtaalla karamellipussi taskussaan ja tarjosi kaikille, muisti tehtaan eläkeläistenkin syntymäpäivät, tuuletti aivojaan ajamalla autoaan hurjaa vauhtia, lausui Kanteletarta ja lauloi omaa juomalauluaan, jututti mielellään kadulla…
Laila Ponkala – opettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja
Laila Ponkala syntyi vuonna 1938 Mikkelissä Hjördis ja Sulo Ponkalan perheen viidestä lapsesta nuorimpana. Lailan rakkaus kieliin, erityisesti ruotsin kieleen ja kansainvälisyyteen oli suuressa määrin kodin perintöä. Äiti Hjördis kuului suomenruotsalaiseen Palinin sukuun. Isä Sulo oli Ponkaloiden Alatornion sukuhaaraa. Sulo Ponkala oli työskennellyt yhdeksän vuotta mm. yrittäjänä ja liikemiehenä Yhdysvalloissa ennen perheen perustamista Suomessa. …
Tuulikki Juusela – topakasti tasa-arvosta
Tuulikki Juuselan elämässä punaisena lankana ovat kulkeneet yrittäjyys ja kansainvälisyys, tasa-arvon edistäminen ja nuorten naisten kannustaminen. Mentoroinnin asiantuntijana hänen tavoitteensa on, että kokeneemmat jakavat osaamistaan ja hiljaista tietoaan niin työyhteisöissä kuin aatteellisissa yhdistyksissä. ”Naisena meidän on joka päivä kysyttävä itseltämme: miksi ei nainen? Päämääränä on, että löydämme toimintatavat, jotka johtavat miehet ja naiset yhdessä rakentamaan…
Meri Elo – Suomen matkailun merkittävä vaikuttaja
Tätini, kauppaneuvos Meri Elo syntyi 9-lapsiseen perheeseen. Perheen elanto tuli Jussi-isän puusepäntaidoista. Hän rakensi Helsingissä useita puutaloja Käpylään, Kumpulaan ja Toukolaan. Meri oppi pitämään puoliaan isossa perheessä ja kulmakunnan kavereiden kanssa. Lapsuuden mieluisiin muistoihin kuului Olli-niminen varis. Se kesyyntyi, kun Meri ruokki sitä, ja varis tykkäsi istua Merin pyörän tarakalla hänen viilettäessään pitkin Kumpulan katuja.…
Armi Ratia – karjalainen legenda
Armi Ratia jos kuka, oli legenda jo eläessään. Hän oli ”vihassaan julma ja rakkaudessaan ylitsevuotava. Ei mitään siltä väliltä”, toteaa Ristomatti Ratia äidistään. Armi Ratia oli poikkeusihminen, joka loi poikkeuksellisen ilmiön, Marimekon. Se oli maailmalla aikanaan tunnetuin suomalainen yritys, jota kansainväliset lehdet esittelivät näyttävästi, varsinkin sen jälkeen, kun Jacqueline Kennedy esiintyi odotusaikanaan marimekossa. Jokapoika-paita oli…
Leena Kaartinen – lumikenttien lääkäri
Lastenlääkäri Leena Kaartinen palasi Afganistanista Suomeen vuonna 2006. Pitkät työtehtävät saivat jäädä, mutta Afganistan pitää edelleen otteensa. Kaartinen puursi kaikessa hiljaisuudessa sodan repimässä Afganistanissa 1970-luvulta lähtien. Hän on tehnyt töitä niin sodan polttopisteessä Kabulissa kuin vuoristoseuduilla, jossa hänen täytyi toisinaan hiihtää vuoren yli päästäkseen potilaidensa luo. Joskus hän ratsasti paikalle aasilla. Kaartinen on käynyt maassa ”kesätöissä”…
Aulikki Kananoja – Ihmisen näkökulma on minun elämäni missio
Aulikki Kananoja on Suomen ensimmäinen ylisosiaalineuvos – sosiaalialan korkein eettinen auktoriteetti. Uusi arvonimi otettiin käyttöön korkeimman lääkärille annettavan arvonimen, arkkiatrin rinnalle 2012. Koko uransa ajan sosiaalialaa – tai Kananojalle mieluisempaa käsitettä käyttäen sosiaalihuoltoa – eri näkökulmista kehittänyt Kananoja oli arvonimen ilmiselvä ensimmäinen kantaja. ”Ihmisen näkökulma on minun elämäni missio – palvelut ovat olemassa ihmisen auttamiseksi”,…
Kaarina Turpeenoja – Katinhännästä New Yorkiin ja takaisin
Vanhat Raahelaiset muistavat Lauri Turpeenojan, joka ajoi hevosella vettä Jaakopin lähteestä. Kaarina on Laurin kuusilapsisen perheen keskimmäinen. Hän asui yli 20 vuotta Amerikassa. Kaarina Turpeenojan lapsuudessa Raahe oli ihana pikku kaupunki. Lehmät kulkivat kaduilla. Autoa ei tainnut olla muilla kuin tohtori Kiesvaaralla. Kirkonmäellä laskettiin mäkeä talvisin. Amerikan serkku Washingtonin osavaltiosta oli Raahessa käymässä kesällä 1966…
Sari Nurro – Katinhännän tyttö kriisinhallintatehtävissä Afrikassa
Norsunluurannikolla, Länsi-Afrikassa olevan rauhanturvaoperaation YK:n pääsihteerin erityisedustajan erityisavustaja Sari Nurro (s. 1971) viettää lomaa kesällä 2006 lapsuutensa maisemissa Katinhännässä, jota hän on maailman suurkaupungeissa asuessaan oppinut arvostamaan aina vain enemmän ja enemmän. Cortenkadun idyllisyys sekä meren ranta veneineen ja onkijoineen rauhoittavat maailman matkaajan. Sari Nurro muistelee kouluaikojaan lämmöllä. Hän menestyi koulussa hyvin, joten opettajistakin on…
Rakel Levin – pianisti, opettaja, säveltäjä
Viipurissa vuonna 1908 syntynyt Rakel Levin (o.s. Steinbock) opiskeli pianonsoittoa ensin kotikaupungissaan Viipurissa, sitten 1920-luvun lopulla Leipzigissä ja Berliinissä: kautta ammattilaisuransa niin kotimaisten kuin ulkomaisten aikansa huippupedagogien johdolla. Konsertoiva Rakel Levin toi 1940-luvulla kansainvälistä pianokulttuuria Tampereelle ja käynnisti 1960-luvulla kaupungissa pianopedagogiikan opetuksen. Rakel Levin oli myös Tampereen soroptimistiklubin perustajajäsen. Rakel Levinin isovanhemmat tulivat Valko-Venäjältä Viipuriin.…
Kari Mattila – uuden naisasian aika Suomessa
Uuden naisliikkeen vakiintuminen Suomeen kesti monta vuotta. Ammattiliittojen naiset luottivat liittoihinsa, mutta niitä henkilökohtaisia ajatushetkiä, joita naisliike ehdotti, he vieroksuivat. Kesti myös aikansa, ennen kuin vieraskielinen uusi naisasiakirjallisuus käännettiin suomeksi. Kari Mattila kuvaa kirjassa Viattomat, vallattomat ja rohkeat (1994) kokemuksiaan Unionissa, jossa vanha naisliike ja uusi feministinen liike otti mittaa toisistaan. Unioni Naisasialiitto Suomessa ry.…
Riitta Oikawa – japanilaisten majatalojen emäntä Itä-Uudenmaan Pukkilassa
Riitta Oikawa on omistanut lähes koko elämänsä japanilaisen kulttuurin edistämiseen Suomessa ja myös suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemiseen Japanissa. Riitan kohdalla se on merkinnyt konkreettista tapaa: yrittäjänä, rakentajana, tulkkina, majatalon emäntänä, kokkina, puutarhurina ja käsityöläisenä. Riitta Oikawa o.s. Lukkarinen syntyi 1948 Pielisjoen rannalla Joensuussa. Kotisynnytykset olivat siihen aikaan yleensä ja Riittakin syntyi joenrannan saunassa. Olosuhteet olivat…
Ulla Papp – jääkenttien Marilyn
”Kuka tuo Marilyn tuolla jäällä on?” kysyi jääkiekkoilijanuorukainen Kuopion Lippumäen jäähallin kahviossa, josta oli suora näköyhteys jääkiekkokaukaloon. Kysyjän äänensävyssä oli ihastusta. Vilkaisin jäälle. Valmentaja ja työkaverini Ulla Papp oli siellä vetämässä nuorille taitoluistelijalupauksille jääharjoituksia. Kerroin tämän harjoitusten jälkeen Ullalle itselleen, mistä repesi hyvät naurut, mutta samalla hän punastui. Vertaus oli neljän lapsen äidille hyvä piristys…
Riitta Mattila – Kaukomaiden kautta takaisin Katinhäntään
Saloisissa vuonna 1955 syntynyt Riitta Mattila on melkein avojalkainen raahelainen. Hän oli alle 2-vuotias, kun perhe muutti Saloisista Langin pihapiirin pieneen mökkiin, josta perheen muuttomatka kulki Kemin kautta Oulaisiin, jossa Riitta aloitti kansakoulun. Kolmannen luokan hän kävi Pattijoella ja sen jälkeen opintie jatkui Raahessa. Eräänä syyspäivänä Riitta käveli kahden Jack Russel -terrierinsä, Samin ja Frodon,…
Eija Kassner – Suomalaisena Saksan maalla
Eija Kassner (o.s. Nummela) on asunut Saksassa 24 vuotta pitäen yhteyttä Raaheen säännöllisesti. Eija Kassnerin lapsuudenkoti sijaitsee Velkaperän laitamilla Merikadulla. Vuonna 1941 rakennetussa ja nykyajan vaatimustasoa vastaavaan kuntoon remontoidussa talossa asuu nyt kaksi hänen veljeään. Eijan lapsuudessa 1950- ja 1960-luvuilla Raahessa elettiin melkein kuin maalla. Nummelalla oli kaksi lehmää: Hertta ja Heluna, jotka tuottivat maitoa…
Helena Ranta – ihmisarvon puolustaja
Kun sovimme kirjoittamisesta Naisen ääneen, tehtävänjako oli selvä. Helena Rannan kollegana professori emeritus Erkki Vuori kirjoittaa laajemman osion, jota voi sanoa pienoiselämänkerraksi. Siinä korostuvat ne lukuisat erilaiset työtehtävät, joihin Helena Ranta on osallistunut. Opetusneuvos Marja Liisa Toivasen osalle tuli järjestötoiminta ja näkökulma siihen Helena Rantaan, joka osallistuu vapaaehtoistyöhön. Tammisten perheeseen syntyi Kajaanissa 1946 neljäs lapsi,…
Ursula Vuorela – valkoiset kengät
”Olin 6-vuotias, kun perheeni vuonna 1946 palasi takaisin kotiin Nürnbergiin. Olimme olleet kaksi vuotta pommituksia paossa etelä Saksassa sukulaisten luona. Isäni oli mennyt sotaan Itä-Preussiin. Vaikka kaupungista oli jäänyt vain 20 prosenttia pommittamatta, oli meidän kotitalomme jäljellä. Samana vuonna aloitin minä koulunkäynnin. Luokassani oli 40 tyttöoppilasta. Opettajani oli suloinen, kaunis neiti Ott. Koulupäivät olivat kaksiosaisia,…
Julia Kykkänen – Suomen paras naismäkihyppääjä
Julia Kykkänen aloitti mäkihypyn jo kolmevuotiaana. Hänen isoveljensä harrasti mäkihyppyä, joten Julia halusi päästä mukaan. Koko hänen isänpuoleinen sukunsa on joko hypännyt tai jollain lailla ainakin liittynyt mäkihyppyyn, Julian mielestä sitä voisi sanoa sukuviaksi. ”Vanhempieni mukaan olin kuulemma jo hyvän aikaa kerennyt kiukuttelemaan ja kinuamaan, miksi minä en pääse myös hyppäämään. Voitte vain kuvitella sitä…
Marianne Heikkilä – moderni martta miesten maailmassa
Marianne Heikkilä on Marttaliiton pääsihteeri. Heikkilä liikkui nuorena kristillisissä porukoissa, haki lukion jälkeen teologiseen tiedekuntaan ja valmistui papiksi. Hän kokee itsensä matalan tien kulkijaksi, körtiksi. Marianne Heikkilä syntyi vuonna 1968. Lapsuuden perheeseen kuuluivat äiti, isä, kaksi vuotta nuorempi veli ja isovanhemmat. Kotiapulaiset sekä äidin ja isän yrittäjätyön yhteiskumppanit olivat kiinteä osa perhe-elämää. Heikkilän vanhemmat erosivat,…
Kaisu Heikkilä – Tampereen Diorit
Kaisu Marjatta Lehti syntyi Tampereella vuonna 1918. Olen kartoittanut äitini elämänvaiheita, persoonallisuutta ja elämäntyötä väitöstutkimuksessani ”Muodin vai muodon vuoksi?” (2003) ja hän on ollut tutkimukseni keskeinen ydinhahmo, joka toimi siltana menneestä tulevaisuuteen antaen tutkimukselleni taitotietonsa, nimensä ja kasvonsa. Jos Kaisu Heikkilän työ ja elämä pitäisi kiteyttää kolmeen sanaan, ne olisivat: ”Muotia ikä kaikki.” Kaikki kulttuurinen…
Kirsti Rissanen – tilaisuuteen kannattaa tarttua
Olen onnellinen siitä, että olen saanut toimia juristina antoisissa ja monipuolisissa tehtävissä. Ne ovat tarjonneet sekä haasteita että työn iloa. Ylioppilaskeväänä 1962 en oikein tiennyt, mihin olisin suunnistanut, joskin yhteiskunnalliset alat kiinnostivat. Akateemista kokemusta suvussani ei ollut. Sitten koulukaverini lainasi minulle horoskooppikirjan. Sen mukaan jousimiehistä tulee hyviä juristeja. No miksipäs ei, lähdin lukemaan lakia Helsingin…
Liisa Jaakonsaari – kansanedustaja, ministeri, europarlamentaarikko
Oululaissyntyinen Liisa Jaakonsaari on yli kolme vuosikymmentä kestäneen parlamentaarikon uransa aikana paneutunut erityisesti kansainvälisiin kysymyksiin. Hän on toiminut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja kahdeksan vuotta (1999–2007), eli pitempään kuin kukaan toinen. Hän on ottanut rohkeasti kantaa niin suomalaiseen Nato-keskusteluun kuin Euroopan unionia vaivaavaan demokratiavajeeseenkin. 1990-luvun laman keskellä Jaakonsaari tuli tunnetuksi lanseeraamalla julkisuuteen ns. Liisan listan. Sen tarkoituksena…
Aira Kemiläinen – yleisen historian professori
Aira Kemiläisen tutkimukset nationalismista ovat kansainvälisesti arvostettuja. Suomessa hänet tunnettiin paremmin suomalaisia koskevien rotuteorioiden selvittäjänä. Jyväskylän yliopiston yleisen historian professoriksi 1971 nimitetty Kemiläinen oli yksi Suomen harvoista naisprofessoreista. Aira Kemiläinen syntyi Kuopiossa 1919 pohjoissavolaiseen sukuun. Hänen isovanhempansa kuuluivat siihen osaan suomalaista väestöä, joka alkoi 1800-luvun lopulla kouluttaa lapsiaan korkeakoulussa. Aira Kemiläisen isä kirjastonhoitaja, filosofian maisteri…
Rosina Heikel – Suomen ensimmäinen naispuolinen lääkäri
Rosina Heikel oli Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri, uranuurtaja, joka raivasi esimerkillään tietä naisten koulutukselliselle tasa-arvolle. Pääasiallisen elämäntyönsä hän teki Helsingin piirilääkärinä, mutta hän työskenteli myös sokeainlääkärinä ja köyhien lasten työtuvan johtajana. Lisäksi hän toimi aktiivisesti Konkordia-liitossa, joka pyrki tukemaan naisten kouluttautumista. Emma Rosina Heikel syntyi Kaskisissa laamanni C. J. Heikelin ja Kristina Elisabet Dobbinin…
Helvi Boothe – henkilökohtaisen sosiaalityön kehittäjä
Helvi Boothe oli suomalainen sosiaalityön uranuurtaja, joka teki mittavan elämäntyön psyko-sosiaalisessa työssä Yhdysvalloissa. Hän toi Suomeen henkilökohtaisen sosiaalityön, niin sanotun case workin, ensin lastensuojeluun 1920-luvulla ja kirkon perhetyöhön 1950-luvulla, tällöin Yhdistyneitten Kansakuntien kulttuuri- ja tiedejärjestön Unescon asiantuntijana. Valmistuttuaan terveyssisareksi Helvi Haahti sai apurahan opiskellakseen Yhdysvalloissa aikakauden uutuutta, sosiaalityötä. Hän suoritti alan yliopistollisen loppututkinnon Smith Collegessa, minkä…
Tellervo Hakkarainen – lottajohtaja
Kotitalousopettaja Tellervo Hakkarainen aloitti uransa lottatyössä lottakanttiinien päällikkönä. Sotien jälkeen hän oli mukana luomassa Lotta Svärd -järjestön työn jatkajaa, Työmaahuoltoa, jonka toimitusjohtaja hän oli 1946–1973 ja Suomen Naisten Huoltosäätiötä, jonka puheenjohtaja hän oli 1985–1996. Tellervo Hakkarainen kasvoi Kurussa, missä hänen isänsä toimi nimismiehenä. Siellä hän liittyi Lotta Svärd -yhdistykseen 1938 ja suoritti Tuusulan Syvärannan lottaopistossa…
Agnes Sinervo-Mantere – Lastenlinnan johtajar, lastenhoitajakoulutuksen kehittäjä
Agnes Sinervo-Mantereen panos lasten hoitotyön kehittämisessä oli merkittävä. Hän edisti lastenhoitajien koulutusta ja keskoshuoltoa sekä suunnitteli Helsingin Lastenlinnan rakennusta ja organisoi johtajattarena sen toimintaa. Hän perusti Lastenlinnan museon, joka palvelee edelleen terveydenhuollon opetusta Helsingin yliopistomuseon osana. Agnes Sinervo, vuodesta 1952 Sinervo-Mantere, pääsi ylioppilaaksi Tampereen suomalaisesta yhteiskoulusta ja toimi sen jälkeen kotiopettajana Ähtärin pappilassa ja pankkivirkailijana…
Signe Löfgren – silmätautien erikoislääkäri, professori
Signe Löfgren oli silmätautien erikoislääkäri, joka sai ensimmäisenä naisena Pohjoismaissa nimityksen silmäosaston johtajaksi. Hän työskenteli Viipurin, sittemmin Lahden Diakonissalaitoksen sairaalassa lähes neljäkymmentä vuotta, suurimman osan ajasta sairaalan ylilääkärinä. Hän oli tunnettu myös poikkeuksellisen laajasta yksityisvastaanotostaan. Viipurilaissyntyinen Signe Löfgren jäi orvoksi jo lapsena, joten konsuli William Otsakorpi (1870–1927) ja tämän puoliso Ester Otsakorpi (1877–1938) kouluttivat hänet…
Helvi Niskanen – kansanedustajana hyvinvointivaltiota rakentamassa
Toimitsija, SKDL:n kansanedustaja Helvi Niskanen s. Mansikka syntyi 1938 Karjalassa Suojärven Naistenjärvellä lähellä Suomen ja Neuvostoliiton rajaa. Äiti Iia Kärki oli nuorena orpona mennyt töihin Torasjoen sahalle. Helvin isä Anton Mansikka, oli kotoisin Viipurin läheltä Antreasta. Hän teki Suojärvellä metsä- ja uittotöitä. Talvisodan syttyessä 1939 marraskuun lopussa Naisjärvellä asuvat saivat aamulla 30.11 määräyksen kiireellisestä evakkoon…
Pirkko Raunemaa – Elintarvikeviraston johtaja, Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja
Pirkko Raunemaa on toiminut kuluttajien edunvalvojana ja kuluttaja-asiantuntijana sekä kotimaassa että kansainvälisissä tehtävissä. Hänen toimintansa päämäärä, heikoimpien auttaminen, on ollut sama sekä virkauralla, joka päättyi 2002 hänen jäädessään eläkkeelle Elintarvikeviraston johtajan virasta, että kuluttaja- ja naisjärjestötyössä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n johtokunnassa Raunemaa toimi viraston perustamisesta lähtien vuodesta 2002 vuoteen 2008. Vuodesta 2006 hän on ollut Euroopan…
Ruth Wegelius – Auroran sairaalan ylilääkäri, professori
Lastenlääkäri ja Helsingin yliopiston lastentautiopin dosentti Ruth Wegelius oli veritautien eli hematologian asiantuntija. Hän toi Yhdysvalloista 1940-luvulla uusia välineitä ja lääkettä leukemian hoitoon. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki Auroran sairaalassa vuodesta 1954 ja sen lastenosaston ylilääkärinä 1967–1978. Helsinkiläissyntyinen Ruth Wegelius pääsi ylioppilaaksi 1932 ja aloitti sen jälkeen naisille tuolloin harvinaiset lääketieteen opinnot. Talvi- ja jatkosodan aikana…
Riitta Uosukainen – opetusministeri, valtioneuvos
Imatralainen äidinkielenopettaja Riitta Uosukainen nousi äänestäjäkunnan suosioon Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 1983. Hän toimi opetusministerinä 1991–1994 ja siirtyi sitten ministerinpaikalta ensimmäisenä naisena eduskunnan puhemieheksi. Vuoden 2000 vaaleissa Uosukainen oli kokoomuksen presidenttiehdokas. Karjalaisen evakkoperheen tytär Riitta Vainikka kävi koulunsa Imatralla ja pääsi ylioppilaaksi 1961. Suomen kielen opinnot Helsingin yliopistossa sujuivat hyvin, ja niiden ohessa hän toimi…
Elisabeth Rehn – puolustusministeri, YK:n alipääsihteeri
Elisabeth Rehn on tehnyt merkittävän uran sekä kotimaisessa politiikassa että kansainvälisissä järjestöissä. Hän on ollut pitkäaikainen kansanedustaja ja ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri, joka kieli- ja puoluerajat ylittävänä poliitikkona raivasi ehdokkuudellaan naisille tietä myös presidentin virkaan. Aktiivipolitiikasta luovuttuaan Rehn on toiminut Yhdistyneitten Kansakuntien (YK) alipääsihteerinä ja ihmisoikeustarkkailijana. Mäntsälän kunnanlääkärin lapset lähetettiin ruotsinkieliseen kouluun Kauniaisiin, joten Carlbergin sisarukset…
Eeva Ahtisaari – Presidentin puoliso, kulttuurin harrastaja
Eeva Ahtisaari pyrki maan ensimmäisenä naisena toteuttamaan presidentistä riippumatonta itsenäistä ohjelmaa erityisesti itselleen läheisillä sosiaali- ja kulttuurielämän aloilla. Eeva Hyvärinen kasvoi savolaisen maanviljelijä-rakennusmestarin perheessä maatilalla Jännevirralla 20 kilometriä Kuopiosta itään. Äiti piti kotona kylän kirjastoa, joten lukuhaluja oli helppo tyydyttää. Äidin ansiosta talon lapset pääsivät myös oppikouluun Kuopioon, missä piti asua viikot koulukortteerissa. Kouluaikoina Eeva…
Tellervo Koivisto – presidentin puoliso, kansanedustaja
Tellervo Koivisto kaihtoi Suomen tasavallan presidentin puolisona turhaa julkisuutta. Hän osallistui sosiaalialan järjestötoimintaan ja puolusti muutaman kerran voimakassanaisesti naisten etuja. Tellervo Koivisto uudisti presidentin puolison roolia esiintymällä omana itsenään eikä ”maan äitinä”. Satakuntalaisesta kylästä Punkalaitumelta Tellervo Kankaanranta oli ikäluokastaan ainoa, joka lähti oppikouluun, ja hänestä tuli kylän ensimmäinen ylioppilas. Hän joutui asumaan viikot Lauttakylässä koulukortteerissa…
Olga Oinola – kahden aatteen nainen
Vaikka Olga Oinolalla oli pitkä pedagogin ura, jälkimaailma muistaa hänet naisasianaisena ja raittiusvalistajana. Aktiivinen harrastustoiminta niissä vei hänet järjestöjen johtopaikoille ja kunnalliselämän vaikuttajaksi, Oinottareksi, jonka olemukseen monitaitoisuus ja hyväntuulisuus heittivät häivähdyksen ikuista nuoruutta. Olga Adele Johansson syntyi 1865 Leppävirralla maanmittari Josef Johanssonin ja hänen vaimonsa Gustaavan perheeseen. Vanhemmat olivat edistyksellisiä ja panivat Olgan tyttökouluun. Sen…
Flora Paasonen – Suomen historian merkkihenkilön vaimon tarina
Paistettu kyyhkynen lensi hänen suuhunsa, ja minä olin se kyyhkynen. Tällä unkarilaisella sananlaskulla Flora kuvaa rakastumistaan mieheensä, Aladar Paasoseen. Unkarilaisen Flora Barthan ja suomalaisen, presidentti Kyösti Kallion adjutantin rakkaus alkoi kesällä 1938 aivan sattumalta. Flora tuli tuolloin 20-vuotiaana opiskelijana viettämään kesää Suomeen. Pienten seikkailujen jälkeen hän päätyi Aladar Paasosen äidin luokse, missä tapasi tulevan miehensä. Presidentin…
Mervi Arsiola – voimistelun ja liikkeen lähettiläs
Äitini Mervi Arsiola tunnetaan parhaiten urastaan voimistelun parissa. Kahdenkymmenen vuoden työkokemus Suomen Voimisteluliitossa on mahdollistanut upeita työtehtäviä, lukuisia uusia tuttavuuksia sekä ikimuistoisia kokemuksia. Mutta millainen Mervi on työnsä takana? Mervi on lapsesta asti ollut liikunnallinen. Mummini vei äidin satubalettiin hänen ollessaan vasta kolmevuotias. Jumppakärpänen puraisi ja tanssi vaihtui iän myötä voimisteluun ja oma harrastaminen valmentamiseen.…
Sinikka Murto – vesivärin herkkäotteinen taitaja
Sinikka Murto on rutinoitunut akvarellisti. Lähes jokaisessa työssään hän onnistuu säilyttämään tuoreuden, vaivattomuuden ja sellaisen kosteuden ja kiinteyden tunteen, joka on valmiilla akvarellimaalauksella ominaista, sillä maalauksesta toki on kyse, ei välityöstä, harjoittelusta, maalauksen esiasteesta. Näin sanoi museonjohtaja Bengt von Bonsdorff Pohjoismaisia akvarelleja -näyttelyn yhteydessä vuonna 2001. Määritellessään akvarellin olemusta von Bonsdorff totesi, että ikivanha akvarellimaalaus…
Hulda Hakala – kuurojen hyvä haltijatar
Hulda Hakala syntyi vuonna 1875 Orimattilan Niinikosken kylän Hakalassa nuorimmaisena Juho Kallenpojan ja Maria Jaakontyttären neljästä lapsesta. Hän sai viettää lapsuutensa ensimmäiset vuodet muiden terveiden lasten tavoin, kunnes yhdeksän vuoden iässä menetti kuulonsa. Hänen puhekykynsä kuitenkin säilyi, ja hän oli tuolloin jo oppinut lukemaankin. Huldan vanhemmat laittoivat tyttärensä syksyllä 1884 Porvoon Kuurojenkouluun, jonka Carl Oscar…
Sirkka Lankinen – lahtelainen tahtonainen
Sirkka Lankisen tahdonvoimaa kuvaa hyvin seuraava episodi. Keski-Lahden evankelisluterilainen seurakunta alkoi 1970-luvun alkutaitteessa suunnitella vuonna 1890 valmistuneen hirsirakenteisen kirkon purkamista ja Alvar Aallon suunnitteleman modernin tiilikirkon rakentamista sen paikalle. Hanke herätti suuressa osassa kaupunkilaisia voimakasta vastustusta. Sirkka Lankinen ryhtyi heti toimintaan ja lähetti äitinsä Anni Tukiaisen ja poikansa Matin kanssa vastustavan mielipiteen Tampereen tuomikapitulille. Museo-…
Anna-Maija Raittila – yhteisöllisen uskon etsijä
Anna-Maija Raittila oli kirjailija ja suomentaja, jonka hengellinen matka kulki vanhoillislestadiolaisuudesta ekumeenisen kristillisyyteen. Raittilan elämässä ja ajattelussa yhteisöllisyydellä oli keskeinen rooli ja hänet on tunnettu yhtenä Morbackan hiljaisuuden yhteisön perustajista ja asukkaista. Hänen tärkein innoittajansa oli Ranskassa sijaitseva Taizen ekumeeninen yhteisö, minkä lisäksi yhteisöelämä sai vaikutteita fransiskaanisesta elämäntavasta. Anna-Maija Raittila syntyi vuonna 1928 Joensuussa. Hän…
Annie Furuhjelm ja siunattu naisasia
Annie Furuhjelm oli niin suomalaisen kuin kansainvälisen naisasialiikkeen edistäjä, sekä Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja myöhemmin itsenäisen tasavallan lehtimaailman ja valtakunnanpolitiikan aktiivinen toimija. Hän oli naisten kansainvälisten kongressien erinomainen Suomen edustaja. Lyhyesti luonnehtien: monen toimen nainen! ”Kirjava on taustani”, kirjoitti kahdeksatta kymmentään käyvä Annie Furuhjelm vanhempiensa muistolle omistamassaan teoksessa Människor och öden (1932). Ja toden totta:…
Lea Rantanen – feminismiä ja rauhaa
Vuosi oli 1978, opiskelin kolmatta vuotta valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä pääaineenani kansantalous. Minulla oli silloin jo kolme lasta ja olin 31-vuotias. Sain kotiin kirjeen, jossa kutsuttiin Unioniin johonkin keskustelutilaisuuteen. Eräs tuttavani oli saanut saman kirjeen ja keskustelimme puhelimessa, että sinne pitäisi kyllä mennä. Tuttavani ei sitten jostain syystä päässyt tulemaan, joten ajelin yksin Kirkkonummelta Helsinkiin. Tilaisuudessa…
Elina Rutanen – Juoksutytöstä näköalapaikalle MTK:oon
Elina Elina Rutanen syntyi Saarijärvellä maanviljelijä Aatto Rutasen ja emäntä Linnea os. Lunttilan perheen ensimmäiseksi tyttäreksi. Linnea Lunttila oli koulutukseltaan merkonomi. Hän ehti olla vain vähän aikaa töissä, ennen kuin tapasi tulevan miehensä ja tuli talon emännäksi. Elina vietti lapsuutensa perheen ainoana lapsena, sillä hän sai sisaren vasta ollessaan lähes 13-vuotias. Elina oli isän tyttö,…
Mathilda Wrede – suomalaisnainen kansainvälisenä legendana ja ihanteena
Vapaaherratar Mathilda Wreden elämäntyön painopiste sijoittui 1800–1900-lukujen taitteen Suomeen, aikaan ennen Suomen itsenäistymistä. Hänen toimintansa kuitenkin tuki tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan syntyä. Wreden kansainväliset kytkökset ja hänen maineensa puolestaan herättivät myötätuntoa Suomea kohtaan 1900-luvun maailmanpolitiikan myllerryksissä. Vuosisadan kuluessa hänestä tuli kansainvälinen legenda, eräänlainen protestanttinen pyhimys, jonka esimerkillä on rohkaistu vaikeissa elämäntilanteissa olleita ihmisiä eri puolilla maailmaa. Vaikutusvaltaisen…
Helmi Tengén – Unionin tukipylväs
”Veistonopettajan paikkaa hakiessani syrjäytin 9 mieshakijaa, koskapa aikaisemmat ansioni ja ulkomaanmatkoilla hankkimani lisäoppi veivät minut ehdottomasti toisten hakijoitten edelle. Kun menin nostamaan ensimmäistä palkkaani, hämmästyin suuresti, kun se oli huomattavasti pienempi, kuin se palkka, joka oli hakemusilmoituksessa mainittu. Tarkastaja v. Bonsdorff sanoi syyksi sen, että olen nainen. En voinut ymmärtää, mitä tekemistä sukupuolellani oli tämän asian kanssa. Lopulta sain tarkastajankin uskomaan, että jos kerran hoidan poikia ja opetan heidät yhtä hyvin veistämään kuin mieskolleegani, minulle on maksettava ilmoituksessa luvattu palkka ja suotava muut virkaan kuuluvat edut. Niinpä sitten olenkin koko opettajanaoloaikani nauttinut miesopettajien kanssa samaa palkkaa.”
Helmi Tengén oli Naisasialiitto Unionin aktiivisimpia ja värikkäimpiä jäseniä, mutta vaikutti lisäksi mm. Helsingin Naisopettajain Yhdistyksessä, Suomen Naisopettajain Liitossa, Helsingin voimistelijain liitossa ja Autoklubissa. Itseään hän piti juoksupoikana, joka oli aina valmis tekemään, mitä oli tarvis tehdä.Lue lisää Helmi Tengénin elämästä.
Helsingin piispa Irja Askola – kannustus on ollut käsinkosketeltavaa
Suomen ensimmäinen naispiispa Irja Askola vihittiin virkaansa syyskuun kahdentenatoista päivänä 2010 Helsingin tuomiokirkossa. Askola arvelee, että hänestä on tullut ihmiskasvoisen kirkon symboli. Irja Askola ottaa minut vastaan hymyssä suin työhuoneellaan Helsingin tuomiokapitulissa Erottajalla. Olemme tehneet sinunkaupat jo sopiessamme tapaamisesta, olemmehan molemmat ”Lauritsalan tyttöjä”. Askola syntyi Lappeenrannassa, mutta muutti kahdeksanvuotiaana naapurikuntaan Lauritsalaan, missä minäkin vietin osan lapsuuttani ja nuoruuttani.…
Hilja Grönfors – mestarikansanlaulaja
Pienenä tyttönä klassisen laulajan urasta haaveilleesta Hilja Grönforsista tuli heimonsa musiikin esittäjä ja tallentaja. Hänen sinnikkään keruutyönsä ansiosta myös tulevat sukupolvet saavat vielä laulaa ja kuulla romanilauluja. Hilja Grönfors on koulutukseltaan romanin kielen opettaja ja ammatiltaan ompelija, mutta joutui luopumaan tästä ammatistaan astman takia. Grönfors on viettänyt lapsuutensa Pohjois-Karjalassa ja asunut myöhemmin 15 vuotta Ruotsissa. Kiertolaiselämän päätyttyä hän asettui…
Irmeli Kaario sukupolvien ketjussa
Sukupolvien ketjussa puhutaan yleensä miehistä. Miehen nimi on periytynyt pojalle, samoin ennen tilat ja maat. Isyydestä ei kuitenkaan aina voinut olla täyttä varmuutta. Naisten muodostama ketju on selkeämpi. Se on napanuoraketju. Isoäitini, Maria Wetterstrand, o.s. Huotari syntyi keisarillisella Venäjällä, Pietarissa karjalaisista vanhemmista. Perhe vietti turvattua, onnellista ja vaurasta elämää. Seitsemäntoistavuotiaana Maria tutustui muutamaa vuotta vanhempaan…
Maikki Fribergin ja Agnes Sjöbergin kokemuksia opiskeluajalta Berliinissä
Seuraavassa esityksessäni tarkastelen Berliiniä kahden opiskelijan, myöhemmin tohtorien Maikki Fribergin ja Agnes Sjöbergin kokemusten välityksellä. Pääasiallisena lähdeaineistona ovat heidän muistelmansa. Molemmat olivat pioneereja. Maikki Friberg opiskeli ensimmäisenä ulkomaalaisena naisena Berliinin der Friedrich Wilhelms.-Universität zu Berlin yliopistossa 1894-1895, jatkoi opiskeluja Zürichin ja Bernin yliopistoissa, jossa väitteli vuonna 1895. Agnes Sjöbergistä tuli Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri. Hän aloitti…
Aura Korppi-Tommola – Historiantutkija, tiedon levittäjä ja organisaattori
Istuin vuonna 1983 illallispöydässä Ruotsin Kommunförbundetin johtajan Sten Sture Landströmin vieressä ja keskustelimme suomalaisesta tutkimuksesta. Hän mainitsi, että hänellä on työpöydällään suomalaisen tutkijan Aura Korppi-Tommolan tuore teos, jota Landström piti hyödyllisenä. Olin todella ylpeä siitä, että Auran tutkimus oli päätynyt oikeisiin käsiin ja sillä oli käyttöä. Aura Korppi-Tommola oli väitellyt vuotta aikaisemmin (1982) väitöskirjalla Ystävyyttä…
Marja Nuuttila-Helenius – arkkitehti, arkkitehtitoimiston osakas ja alan uranuurtaja
Jälkikäteen ajateltuna tuntuu, että eräänlainen tilanteiden ja tapahtumien nauha johdatti minua kohti Teknilliseen korkeakoulua. Kaikki lähtee perheestäni. Isästä, äidistä ja pikkusisarestani Kirstistä. Isä oli maanviljelijäperheen poika Lapinjärveltä. Hänen molemmat vanhempansa tulivat vanhoista talonpoikaissuvuista, ja poikien oli tapana jatkaa talonpitoa. Isän kansakoulunopettaja oli kuitenkin sanonut perheelle, että kyllä tuo Lauri täytyy saada oppikouluun. Isäni isä oli…
Kata Jouhki – metsäneuvos
Eva Catharina Elisabet (Kata) Jouhki o.s. Brofeldt syntyi 13.4.1921 Helsingissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1939 Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kata valmistui metsänhoitajaksi 1943. Perheen neljä lasta syntyi vuosina 1944-51. Pitkän ammatillisen uransa Kata teki Thomesto-yhtiöissä. Metsäneuvoksen arvon hän sai 1982. ”Isäni suostui metsäopintoihini sillä ehdolla, että suorittaisin vain maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon enkä lukisi varsinaiseksi metsänhoitajaksi.…
Salme Vannas – silmätautiopin professori
Salme Vannas oli monipuolinen silmäsairauksien tutkija ja leikkausmenetelmien kehittäjä, joka toi jo varhain mikroskoopin käytön silmäleikkauksiin. Hän oli myös silmäsairauksien tutkimusta tukevan Silmäsäätiön perustajia ja sen pitkäaikainen puheenjohtaja. Toimittuaan apulaislääkärinä Helsingissä Kivelän sairaalan silmätautiosastolla vuosina 1948 – 1949 Salme Vannas, tuolloin Salomaa, siirtyi apulaislääkäriksi Helsingin yleisen sairaalan silmätautiosastolle. Siellä hän teki väitöskirjan hepariinin paikalliskäytöstä silmäsairausia…
Tuula Peltonen – tiukkapipoisesti naisten, mutta ennen kaikkea tasa-arvon asialla
”Olen keskustalaisen kodin kasvatti ja isällä oli luottamustehtäviä kunnan tasolla. Opiskeluaikana aktivoiduin yhteiskunnallisesti ja kokeilin vähän aikaa myös kokoomusta, koska silloinen poikaystäväni oli kokoomuslainen. Harjoittelin julkista vaikuttamista kirjoittamalla kolumneja alueen valtalehteen, Keskisuomalaiseen. Vuonna 2000 sekä SDP että kokoomus pyysivät minua kunnallisvaaliehdokkaaksi. Luin puolueiden ohjelmia netistä ja vertailin niitä keskenään. SDP:n ohjelma oli parempi, ja niin…
Armi Kuusela – kauneuskuningatar, Miss Universum
Vaalea Armi Kuusela valittiin Yhdysvalloissa Miss Universumiksi Suomen olympiavuonna 1952. Kauneuskuningattaren rakkaustarinaa filippiiniläisen liikemiehen kanssa ja hänen kasvavan perheensä elämää seurattiin herpautumattoman kiinnostuneesti aikakauslehdistön välityksellä. Armi Kuusela valoi sodan jälkeen niukoissa oloissa elävälle kansalle uskoa huomiseen ja edesauttoi Suomen pyrkimyksiä sitoutua henkisesti yhä lujemmin länteen. Armi Kuusela kuuluu kaikkein rakastetuimpiin suomalaisiin kauneuskuningattariin. Hänen nousuunsa ei…
Jenny af Forselles – kansanedustaja, kouluneuvos
Jenny af Forselles kuului niihin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun naisiin, jotka hyvän koulutuksen saaneina halusivat parantaa maailmaa ja astuivat julkiseen elämään, mutta jotka saamansa kasvatuksen takia vierastivat politiikanteon kovimpia muotoja. Tämän vuoksi he työskentelivät julkisen ja yksityisen rajalla saadakseen aikaan yhteiskunnallisia muutoksia. Jenny af Forselles oli Suomen ensimmäisiä akateemisen koulutuksen saaneita naisia. Hän valmistui…
Seija Sihvola – lasten terveyden edistäjä, filosofian tohtori
Filosofian tohtori Seija Sihvola on edistänyt lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia monella tavalla toimittajana, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmapäällikkönä, tutkijana sekä kirjoittamalla yleistajuisia teoksia ja oppikirjoja. Hän on ollut taustavaikuttajana kansanterveystyötä linjattaessa erityisesti 1990-luvulla ja terveystiedon opetusta kehitettäessä 2000-luvulla. Seija Sihvolan (o.s. Rantio) elämä oli vähällä päättyä jo seitsemänvuotiaana, kun hän mäkeä laskiessaan jäi kuorma-auton alle.…
Sirkka Hämäläinen – Euroopan keskuspankin jäsen, Suomen Pankin pääjohtaja
Sirkka Hämäläinen on pitkän linjan kansantalouden asiantuntija ja päätöksentekijä. Hän työskenteli valtaosan urastaan Suomen Pankissa, jonka johtokuntaan hän nousi vuonna 1991. Pankin pääjohtajaksi hänet nimitettiin 1992, jolloin Suomi oli ajautunut toisen maailmansodan jälkeisen ajan pahimpaan lamaan. Hämäläinen luotsasi maan Euroopan rahaliittoon. Hän oli vuosina 1998 – 2003 Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsen. Valmistuttuaan ekonomiksi vuonna…
Pirjo Mäkelä – Kansanterveyslaitoksen osastonjohtaja, akateemikko
Pirjo Mäkelä saavutti 1960-luvulla kansainvälisesti arvostetun aseman molekyylibiolääketieteen tutkijana ja lasten aivokalvontulehdusta ehkäisevän rokotteen kehittäjänä. Hän toimi vuodesta 1965 kolme vuosikymmentä Kansanterveyslaitoksen bakteriologian osaston johtajana ja teki laaja-alaista tutkimustyötä ja kehitti alan henkilökunnan koulutusta muun muassa julkaisemalla useita oppikirjoja eri aloilta. Kirjoituksissaan hän kosketteli ydinsodan terveysvaaroja, lääkärin etiikkaa ja kehitysmaiden rokotusohjelmia. Lahtelaisen opettajapariskunnan tytär Pirjo…
Maria Guzenina – hyvinvointivaltion päivittäminen on naisliikkeen tärkein tehtävä
”Olen maahanmuuttajaäidin tytär ja useamman kuin kerran elämäni aikana tuntenut itseni kuin uitetuksi koiraksi. Toisaalta erilaisuuden ja ulkopuolisuuden tunne on pannut myös yrittämään. Poliitikkona olen aina perehtynyt mahdollisimman hyvin jokaiseen pieneenkin asiaan ja pidän äärimmäisen tärkeänä, ettei minua saada tietämättömyydestä kiinni. Venäläiset toimittajat ovat joskus kysyneet minulta, suhtautuvatko Suomen sosiaaliviranomaiset erityisen tiukasti venäläisiin perheisiin. Olen…
Annikki Suviranta – sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosaston osastopäällikkö, kodin taloustieteen dosentti
Annikki Suviranta oli ensimmäinen nainen, joka nimitettiin osastopäällikkötasoiseen virkaan ministeriössä. Johtaessaan sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosastoa hän oli ideoimassa sosiaalipolitiikan keskeisiä kysymyksiä käsitteleviä tutkimushankkeita. Hän kehitti sosiaalimenojen tilastointia, ja hänen johtamansa tutkimushankkeet palvelivat päätöksentekijöitä lainsäädäntötyössä. Varsinkin palkattoman kotityön arvoa koskeva tutkimus on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta!
Hilkka Pietilä – YK-liiton pääsihteeri, tietokirjailija, kansalaisaktivisti
Suomen YK-liiton pitkäaikainen pääsihteeri Hilkka Pietilä on vuosikymmenten ajan välittänyt tietoa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) toiminnasta luennoiden ja kirjoittaen erityisesti YK:n roolista kehityskysymyksissä ja naisten aseman parantamisessa. Kansainvälinen toiminta on vienyt Pietilän pohtimaan ihmisenä elämisen ja ihmiskunnan yhteisiä ongelmia. Näitä asioita käsittelevissä kirjoissaan hän etsii ratkaisuja ongelmiin ja paluuta ihmisarvoa korostavaan ja luonnonläheisempään elämäntapaan. Lue koko…
Margit Borg-Sundman – kansanedustaja ja naisasianainen
Margit Borg-Sundman (1902-1992) oli ammatillisen sosiaalityön ja teollisuuden sosiaalihuollon uranuurtaja. Kokoomuksen kansanedustajana hän ajoi perhe- ja tasa-arvolainsäädäntöä ajoittain ristiriidassa oman eduskuntaryhmänsä kanssa. 1960-luvulla hän sai aikaan suuren hälyn syyttäessään kirjailija Hannu Salamaa jumalanpilkasta. Turussa, Urjalassa ja Petäjävedellä pappilan tyttärenä kasvanut Margit Borg omaksui elämäänsä voimakkaan kristillisen uskon. Siihen liittyi kiinnostus yhteiskunnallisiin kysymyksiin kansalaissodan jälkeisen kurjuuden…
Terttu Arajärvi – lastenpsykiatrian professori
Terttu Arajärvi työskenteli lastensairaaloissa sekä neuvola- ja koululääkärinä ennen nimitystään lastenpsykiatrian ensimmäiseksi professoriksi. Lääkintäviranomaisten paljon asiantuntijana käyttämä Arajärvi kirjoitti ja puhui lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavista seikoista myös yleistajuisesti ja tuki siten vanhempien ja hoitohenkilökunnan työtä. Terttu Arajärvi oli kiinnostunut lasten hoitamisesta, joten hän erikoistui lastentautioppiin ja väitteli siltä alalta 1950-luvun alussa. Hän ei kuitenkaan…
Ester Ståhlberg – kirjailija, lastensuojelun edistäjä
Ester Ståhlberg loi ensimmäisenä presidentin puolisona toimintatavat presidentinlinnan seuraelämälle. Impulsiivisena taiteilijapersoonana hän pehmensi jäykän ja sulkeutuneen miehensä sosiaalisia ja poliittisia suhteita. Hän oli omana aikanaan myös suosittu kirjailija, mutta kenties merkittävimmän elämäntyönsä hän teki lastensuojelutyön alalla ja Pelastakaa Lapset ry:n perustajana. Vaasan pormestarin tytär Ester Elfving suoritti Oulun ruotsalaisen tyttökoulun jälkeen Suomalaisen jatko-opiston tutkinnon. Hänen…
Kerttu Kujala – Martta-aktiivi ja monitoimija
Espoolainen Kerttu Kujala tunnetaan rohkeana ja aikaansaavana moneen toimeen tarttujana. Työura alkoi kansakoulunopettajana ja jatkui sittemmin perheyrityksissä. Ennen muuta hän on kuitenkin ollut aktiivinen monenlaisessa vapaaehtoistyössä ja harrastustoiminnassa. Näistä keskeisin on ollut elämänmittainen jäsenyys Marttajärjestössä, johon on sisältynyt paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen tason luottamustoimien lisäksi kansainvälisiä kontakteja ja avustustyötä. Kerttu Orvokki syntyi 24.3.1936 Helsingin Naistenklinikalla…
Liisa Jaakonsaari – tasa-arvo ei ole mikään valmistalo, vaan tie
Kirjailija Anna-Maija Ylimaula on sanonut pistämättömästi, että kaikki naiset ovat feministejä – muussa tapauksessa he eivät tiedä, mitä feminismi on. Itse olen kysyttäessä aina vastannut: Kyllä, minä olen feministi.
Tasa-arvo ei ole mikään valmistalo, vaan tie. Tiessä saattaa olla vaarallisia kuoppia ja mutkia, mutta eteenpäin päästään, jos päämäärä on selkeä. Vauhtikaan ei ole itseisarvo. Tärkeintä on oikea tie. Jatka lukemista!
Vappu Taipale – tavoitteena maailmanrauha, hyvä vanhuus ja mielenterveys
Isäni kaatui talvisodassa jo ennen syntymääni enkä koskaan ehtinyt nähnyt häntä. Ei ihme, että rauhanliike on nuoresta saakka ollut minulle tärkeä. Äiti palasi isän kuoleman jälkeen kotikaupunkiinsa Vaasaan, missä asuimme isovanhempien kanssa. Olen kasvanut isossa suvussa, jossa oli paljon serkkuja ja tätejä. Pidämme vieläkin tiiviisti yhteyttä. Feminismiä opetti isoäiti, emansipoitunut kansannainen, joka itse kävi vain…
Zaida Eriksson-Lihr – Allergiasairaalan perustaja
Kirjoitus Zaida Eriksson-Lihristä oli ollut mielessäni jo pitkään. Asia sai uutta virikettä, kun serkkuni Jyrki Ritvala lähetti minulle toukokuun 2010 alussa Pikku Matti -nimisen lastenlehden ruotsinkielisen numeron 10 vuodelta 1931. Siinä on nimittäin kertomus ”När kycklingarna valde sig en mor”, jonka kirjoittaja oli Elli Hiidenheimo, isosisäni Artturi Hiidenheimon toinen puoliso. Lehti toi esiin uuden ja…
Benedicta Idefelt – luostarisisar, Vatikaanin radion toimittaja, kirjailija
Benedicta Idefelt tutustui katolisuuteen Viipurissa ja kääntyi siihen käydessään katolista sisäoppilaitosta Helsingissä. Hän opiskeli Königsbergissä ja liittyi katariinasisarten sääntökuntaan. Sodan jälkeen sisar Benedicta lähetettiin opettajaksi Brasiliaan. Saatuaan yhteiskunnallisen herätyksen hän aloitti toiminnan slummiväestön keskuudessa. Sitten sisar Benedicta työskenteli televisio- ja radiotoiminnan parissa, kunnes joutui pakenemaan maasta. Roomassa hän toimi sääntökuntien yhteisen tiedotuskeskuksen toiminnanjohtajana ja katolisen…
Maija Pekkarinen – martta ja professori
Ravitsemustieteen professori emerita, riemutohtori Maija Pekkarinen aloitti marttauransa Karjalan Marttapiiriliitossa, missä hän toimi kotitalouskonsulenttina vuosina 1942 -1950. Akateemisen uran sekä lukuisien kotimaisten ja ulkomaisten kotitalousalan luottamustoimien ohella hän on osallistunut aktiivisesti marttatoimintaan. Hänen oma yhdistyksensä on Kulosaaren Martat. Satavuotissyntymäpäivänään 20.5.2015 professori emerita Maija Pekkarinen totesi: ”On marttojen ansiota, että olen nyt tässä. Siirryin Karjalan Marttapiiriliiton…
Tiiu Holappa – eksotiikkaa rakastava järjestöaktiivi
Tiiu Holappa tutustui Monika-Naiset liiton toimintaan kun liiton silloinen työntekijä Nasima Razmyar talutti hänet kirjaimellisesti kädestä pitäen S-Marketin pihalta Monika-Naiset liiton työpajaan, jonne Holappa ei ollut meinannut löytää. Holappa sanoo muistavansa tuon kohtaamisen elävästi. Holappa syntyi 12.7.1942 Tallinnassa. Hän kuvailee olevansa horoskooppimerkkinsä ravun kaltainen: päätökset tunteella, ei järjellä tekevä. Holappa väittää, ettei koskaan kasva täysin…
Celestine Vita-Buba – energinen tekijä ja palkittu isoäiti
Celestine Vita-Buba on syntynyt Kongon pääkaupungissa Kinshassa vuonna 1949. Perheessä oli kuusi poikaa ja kaksi tyttöä, joista Vita-Buba oli vanhin. Vita-Buba kuvaileekin olleensa kuin yksi pojista. Hän oli energinen lapsi, joka piti lukemisesta ja opiskelusta. Perheen isä oli muusikko ja äiti toimi myyjänä torilla. Kongossa aloitetaan peruskoulu seitsemänvuotiaana kuten Suomessakin ja peruskoulu kestää kuusi vuotta.…
Elsa Ryti – lääketieteen ja kirurgian tohtori, bakteriologian ja serologian dosentti
Elsa Ryti oli maamme naislääkäreistä ensimmäinen, joka omistautui vakavasti lääketieteellisen perustutkimuksen harjoittamiseen. Siten hänellä on merkittävä sija Suomen naislääkärien ammatillisen tehtäväkuvan laajentamisessa. Elsa Maria Ryti syntyi vuonna 1895 Huittisissa ja kuoli naimattomana 1931 tuberkuloosiparantolassa Saksan Württembergissä. Hänen vanhempansa olivat tilanomistaja Karl Evert Karlinpoika Ryti (aik. Mauriala) ja emäntä Ida Vivika Ryti (aik. Junttila). Perheeseen syntyi…
Rauha Hammar – korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Rauha Siviä Elisabet Hammarin vanhemmat olivat maanviljelijä Vilhelm Richard Hammar (s. 30.03.1841 Lemu, k. 12.07.1900 Uudenkaupungin msrk) ja tämän toinen puoliso Anna Liisa Kustaantytär (s. 05.04.1840 Laitila, k. 14.09.1920 Uudenkaupungin msrk). Aviopari asui aluksi Laitilassa ja muutti sieltä vuonna 1874 Uudenkaupungin msrk:n Salmen kylään, jossa he omistivat Salmi -nimisen rusthollin tai ”kartanon”. Avioparilla oli kaikkiaan…
Lydia Maria Sesemann – ensimmäinen tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen
Viipurista kotoisin ollut filosofian tohtori, kemisti Lydia Sesemann oli ensimmäinen tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen ja samalla eräs ensimmäisistä koko Euroopassa. Tämä kirjoitus perustuu pääasiallisesti Marja Engmanin yksityiskohtaiseen kirjoitukseen ”Lydia Sesemann. Finlands första kvinnliga doktor” (Historisk Tidskrift för Finland 1996: 4: 478—491). Eräitä lisätietoja on saatu muista lähteistä. Naisten yliopistollinen koulutus oli Euroopassa hyvin poikkeuksellista 1700-luvulla.…
Maj-Len Remahl – liikealan työntekijöiden edunvalvoja
Maj-Len Remahl (s. 1942) nousi 1986 piiritoimitsijan tehtävästä Liiketyöntekijäin Liiton puheenjohtajaksi ja sittemmin Liikealan ammattiliiton ja Palvelualojen ammattiliiton johtoon. Hän on ollut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön vaikutusvaltaisimpia liittojohtajia ja kansainvälisen Union Network Internationalin puheenjohtaja. Maj-Len Rönnholm syntyi Vaasassa työläisperheeseen. Vanhemmat olivat kotoisin kaupungista, ja Maj-Len asui ensimmäiset kuusi elinvuottaan Sepänkylässä ja sittemmin Palosaaressa. Perhe muutti 1952…
Eva Anttila – oman tiensä löytäjä ja kulkija
Eva Anttila toimi 1900-luvun alussa yhtenä modernin suomalaisen tekstiilitaiteen tienraivaajista. Hän kuului ikäpolveen, joka aloitti elämänuransa Suomen itsenäisyyden alkuvuosina. Aluksi Anttila toimi taidemaalarina, mikä näkyy selvästi hänen myöhemmin luomistaan kuvakudoksista. Muita 1900-luvun alkuvuosina tekstiilitaiteen pariin siirtyneitä taiteilijoita olivat muun muassa Margareta Ahlstedt (Ahlstedt-Willandt), Greta Skogster (Skogster-Lehtinen) ja Laila Karttunen. He suunnittelivat taidekäsitöitä ja käyttötekstiilejä. Tekstiili oli…
Jenny Olivia Simelius – Oulun osastosta kansanperinteen keruuseen
Paavolan kylässä vuonna 1878 syntynyt Jenny Simelius kävi viisivuotisen Oulun suomalaisen tyttökoulun ja sen lisäksi yksivuotisen Mimmi Berghin johtaman jatkoluokan. Oulun suomalaisen lyseon rehtori Mauno Rosendahl tarjosi kuudelle tytölle mahdollisuutta osallistua poikalyseon opetukseen. Monen erikoisluvan jälkeen koulunkäynti edistyi hyvin ja Jenny kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1899. Jenny samoin kuin hänen kuusi veljeään asuivat koko kouluajan Oulussa,…
Marja Pakarinen – rehtori voi lähteä eläkkeelle, diakonissa ei
Lahtelaisen Marja Pakarisen jo 70 vuotta kestänyt elämäntyö diakonian parissa on poikkeuksellisen pitkä ja rikas. Ensin diakonissana ja sairaanhoitajana, alueensa ensimmäisenä hiippakuntasisarena, sairaanhoidon opettajana. Sitten edistyksellisenä rehtorina, jonka aikana Lahden diakoniaopisto tuli tunnetuksi korkeatasoisena ja haluttuna diakonia-alan kouluttajana. Eläkkeelle jäätyään hän vei diakoniaa Viroon, jatkoi kirjoittamistaan ja veti saattohoito- ja eläkkeelle valmentautumiskursseja. Eikä aktiivinen työ…
Frida Sjöblom – valkonauhatoiminnan vakiinnuttaja
Haminalaisen merikapteenin Henrik Sjöblomin ja hänen toisen puolisonsa Anna Sofia Gestrinin viides lapsi, 1853 syntynyt Frida Karolina aikuistui varhain, niin kuin tuon ajan suurten perheitten tyttäret yleensäkin. Kotikaupungin ruotsinkielisen tyttökoulun jälkeen tämä lämpimän uskonnollisessa kodissa kasvanut tarmokkaan isän tarmokas tytär jatkoi opintojaan Helsingin ruotsalaisen tyttökoulun yhteydessä toimivassa jatko-opistossa ja valmistui opettajaksi. Näin hänellä oli, toisin…
Fanny von Hertzen – valkonauhatoiminnan vahvistaja ja kehittäjä
Fanny von Hertzen syntyi 1873. Fannyn isä, Karl, syntyi 1844 Savitaipaleella ja äiti Alexandra Salonius 1849 Luumäellä. Karl von Hertzen vihittiin papiksi 1870 ja hän toimi Porvoon tuomiorovastin apulaisena, Pieksämäen kirkkoherran apulaisena sekä Luumäen kappalaisena. Alexandra von Hertzen kuoli 1891 vain 42-vuotiaana ja häneltä jäi kahdeksan lasta, joista vanhin, Fanny, oli äidin kuollessa vasta 19-vuotias.…
Hanna Lönnrot – ensimmäinen naispuolinen kanslianeuvoksen arvonimen saaja
Hanna Lönnrot syntyi Maaningalla 1904. Hänen isänsä oli insinööri Oscar Lönnrot ja äitinsä Hilda Julkunen. Hanna Lönnrot pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta tyttökoulusta 1922. Vuonna 1929 hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon ja samana vuonna hänet nimitettiin valtioneuvoston kanslian kirjaajaksi. Ura eteni 1953 nuoremmaksi hallitussihteeriksi. Hanna Lönnrot oli monipuolinen ja aktiivinen järjestöihminen. Hän ehti toimia Kristillisen Ylioppilasliiton naissihteerinä…
Maikki Friberg – elämäntyönä Naisten Ääni
”Paras tapa edistää suomalaista kulttuuria on hankkia paljon tietoja ja itse tulla kauttaaltaan sivistyneeksi ihmiseksi.” Maikki Friberg valitsi lauseen jo nuorena elämänsä motoksi. Ja eli sen mukaan. Opettajana ja puhujana, mutta ennen kaikkea Naisten Ääni -lehden toimittajana. Maikki Friberg syntyi vuonna 1861 Kankaanpäässä yksitoistalapsisen nimismiehen tyttärenä ja pappissukujen jäsenenä. Isä kuoli hänen ollessaan 12-vuotias, jolloin…
