1700-1800 -luvun naiset :: Naisten Ääni

Ingeborg Tott – Hämeen linnan valtiatar

Hämeen linnassa vietettiin vuosina 1504 – 1507 loistokasta hovielämää. Linnaa ja laajoja alueita sen ympärillä hallitsi silloin tanskalaissyntyinen ylhäisönainen Ingeborg Tott, Ruotsin valtionhoitajana toimineen Sten Sturen leski. Ingeborg Aakentytär Tott syntyi 1440-luvulla Varbergin linnassa, Tanskan Hallandissa. Hänen isänsä Aake Akselinpoika Tott oli tanskalainen valtaneuvos ja Varbergin linnanherra. Äiti Märta Bengtintytär oli Vinstorpa-sukua. Ingeborgilla oli seitsemän…

kirjoittanut Leena Ahonen, julkaistu 8. 2. 2025

Catharina Freitag – Rakkaudessa riutunut

Varakkaiden serkusten, Catharina Freitagin (1769-1840) ja Johan Mattsson Soveliuksen (1770-1852), toteutumatta jäänyt avioliitto oli omana aikanaan merkittävä asia, koska se mainitaan useissa historian kirjoissa. Freitagin suku on lähtöisin Lyypekistä. Vuonna 1709 Frans Diedrich Freitag muutti perheineen Raaheeen. Freitagin perheeseen syntyi kaikkiaan yksitoista lasta, joista neljä tytärtä ja neljä poikaa elivät aikuisiksi asti. Vuonna 1720 syntynyt…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 20. 4. 2025

Fredrika Runeberg – Raahe-yhteyksiä monen sukupolven ajalta

Walter Runebergin veistämä Pehr Brahen patsas seisoo Raahessa keskellä Pekkatoria (ent. Isotori). Kuvanveistäjällä on äitinsä puolelta sukujuuria Raaheen. Hänen isänsä oli kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg. Fredrika-rouvan äiti (Anna Margareta Tengström, o.s. Bergbom), oli Raahessa sijainneen Ollinsaaren kartanon tyttäriä. Onpa kuvanveistäjän Fredrika-äitikin (o.s. Tengström 1807-1879), viettänyt ainakin yhden talven Ollinsaaressa serkkujensa luona, siis mummolassa. Vanhemmat lähettivät…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 15. 3. 2025

Elisabeth Blomqvist – Naisten koulutuksen uranuurtaja

Anna Charlotta Elisabeth Blomqvist syntyi Helsingissä vuonna 1827. Hän oli Suomen naiskasvatuksen tiennäyttäjä, tyttökoulun johtajatar, tyttöjen opetuksen uudistaja ja naisopettajien koulutuksen pioneeri. Elisabeth Blomqvist on Suomen ensimmäinen nainen, joka on kuvattu mitaliin. Elisabeth Blomqvistin isä oli oppihistorian professori ja yliopiston kirjastonhoitaja Alexander Blomqvist (1796-1848 ), joka oli syntynyt ruukinpatruuna Alexander Magnus Sederholmin ja palvelija…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 27. 2. 2025

Olivia Sovelius – Leskirouva ja purjelaivakauden yritysjohtaja Raahessa

Purjelaivakausi on Raahen historiassa kaupungin kukoistusaikaa. Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki 1860–1870-luvuilla. Yksi kaupungin laivanvarustajasuvuista oli Soveliuksen suku, joka harjoitti merenkulkua ja kauppaa monen sukupolven ajan. Yhteyksiä pidettiin rannikon muihin merikaupunkeihin esimerkiksi Pietarsaareen. Avioliiton satamaankin Raahen ja Pietarsaaren nuoret purjehtivat käsi kädessä. Näin esimerkiksi Johan (Johannes) Sovelius IV (1812-1853) ja Olivia Vilhelmina Winsten (1827-1897) Fredrik…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 29. 1. 2025

Maiju Översti – Vaiherikas elämä kolmessa avioliitossa

Pyhäjoella sijaitsevaa Annalaa on isännöinyt muiden muassa lukkari Thomas Cannelin, Maijun isä. Se toimi kestikievarina 1850-luvun alusta, kun Maiju (myöh. Översti) miehensä Matti Suomelan kanssa oli siellä isäntäpariskuntana. Annala on nykyään museoalue, jossa on 22 rakennusta. Annalan museon tärkeimpänä tehtävänä on esitellä maalaiselämää ennen traktorien valtakautta. ”Thomas (1775–1853) löysi elinkumppanikseen Pyhäjärven kappalaisen tyttären Juliana Ticklénin…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 29. 1. 2025

Hedvig Bensow-Ståhlberg – Suomen ensimmäinen naishammaslääkäri

Tukholmassa syntynyt Hedvig Bensow (1858-1894) oli ensimmäinen nainen, joka oli koulutettu hammaslääkäri ja joka sai harjoittaa koulutustaan vastaavaa ammattiaan Suomessa. Hedvig Eleonora syntyi Tukholmassa 1858. Isänsä, hovihammaslääkäri Simon Constantin (Konstantin) Bensow (1828-1918) ja äiti Eleonora Wallenstein (1830-1904) olivat molemmat syntyneet Pietarissa ja muuttaneet Tukholmaan. Perheessä oli seitsemän lasta. Simon Bensow oli valmistunut hammaslääkäriksi 1851 Tukholmassa…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 7. 1. 2025

Anna Salmberg – Mamsellikoulun johtajatar Turusta

Tyttökoulun johtajatar Anna Salmberg o.s. Brinck tunnetaan kuuluisamman oppilaansa Fredrika Runebergin (1807-1879, o.s. Tengström) ansiosta. Kielten opetus oli niin tehokasta Salmbergin mamsellikoulussa, että Fredrika osasi kääntää tekstejä aviomiehelleen Johan Ludvig Runebergille suoraan ranskasta, saksasta ja englannista vielä vanhoilla päivilläänkin. Anna Brinck syntyi Kööpenhaminassa vuonna 1788. Hän ei ollut tanskalainen vaan englantilainen ainakin äidinkieleltään. Hän…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 4. 1. 2025

Aina Frieman sai nukkekodin ja perusti kirjakaupan

Friemanin suku on vaikuttanut Raahessa 1700-luvulta alkaen monin tavoin. Olof Friemanin (1691-1774) poika Johan (1728-1790) oli varakas kauppias sekä kaupungin raatimies ja postimestari. Eivät Johanin pojatkaan – Johan (1774-1845) ja Nils (1788-1833) – mitään tyhjätaskuja olleet. Johan Frieman nuorempi oli kauppias ja raatimies. Nilsin poika Johan III (1816-1878) oli viimeinen Friemanin kauppias Raahessa. Hän asui…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 27. 10. 2024

Sara Wacklin – Useiden tyttökoulujen perustaja ja kirjailija

Oululainen Sara Wacklin oli tyttöjen koulutuksen tienraivaaja. Hän oli kulttuurihistoriallisen ja satiirisen kirjallisuuden uranuurtaja. Ja luultavasti hän oli ensimmäinen suomalaisnainen, joka hankki opettajan pätevyyden, ei suinkaan Suomessa vaan peräti Sorbonnen yliopistossa Pariisissa vuonna 1836. Hänet valittiin vuonna 2005 kaikkien aikojen oululaiseksi. Sara Elisabet Wacklin, arkinimeltään Saara Liisa, syntyi Oulussa vuonna 1790 porvarisperheeseen. Hänen isänsä oli…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 20. 10. 2024

Augusta Durchman lahjoitti ja testamenttasi varoja hyväntekeväisyyteen

Augusta Durchman muistetaan Raahessa siitä, että hänelle oli koko elämänsä ajan lähellä sydäntä vähäosaiset ja heidän auttamisensa. Hän tuki muun muassa Raahen Rouvasväen yhdistyksen ylläpitämän lastenkodin toimintaa vuosikymmenien ajan. Vuonna 1911 hän testamenttasi 60.000 markkaa Pattijoen seurakunnalle turvakodin perustamista ja ylläpitoa varten. Summa vastasi Pattijoen nykyisen kirkon rakennushintaa. ”Vanhusten hoitokodit olivat tuolloin harvinaisia, joten Pattijoki…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 10. 8. 2024

Fanny Churberg – Vaasasta lähtöisin oleva taiteen pioneeri ja Suomen Käsityön Ystävät -yhdistyksen perustaja

Fanny Churberg syntyi 12. joulukuuta 1845 silloisessa Nikolainkaupungissa, eli nykyisessä Vaasassa. Hän oli lasarettilääkäri Matias Christian Churbergin ja hänen vaimonsa Maria Ulrika Peranderin seitsenlapsisen perheen kolmas lapsi. Neljä lapsista kuoli nuorena, ja Fanny menetti äitinsä vain 12-vuotiaana. Hän varttui kahden nuoremman veljensä, Waldemarin ja Torstenin, kanssa, ja osallistui heidän hoitamiseensa. Fannyn isän kerrotaan olleen hieman…

kirjoittanut Marjatta Björknäs, julkaistu 10. 8. 2024

Anna Edelheim – Suomen ensimmäinen palkattu sanomalehtinainen

Anna Christina Charlotta Edelheim (1845-1904) oli Suomen ensimmäinen kiinteästi palkattu sanomalehtinainen ja naisasianainen, ruotsiksi kirjoittava toimittaja ja kirjailija. Päätoimittaja, jonka kirjoitusten ansiosta protestanttiset eriuskoiset saivat oikeuden perustaa omia seurakuntia. Anna Edelheimin isä Paul Henrik Edelheim, ent. Krogius, aateloitu vuonna 1817, oli Porvoossa syntynyt senaattori ja valtioneuvos (1801-1855). Hän oli naimisissa vuosina 1844–1854 serkkunsa Emilia Kristina…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 29. 7. 2024

Emilia Chydenius – Isännöitsijä, kirjapainon johtaja

Emilia Augusta Chydenius syntyi vuonna 1844 Helsingin pitäjässä Degerön tilalla. Hänen isänsä oli yliopiston asiamies, revisionioikeuden ylikomisarius Anders Johan Chydenius (1795-1865) ja äiti, sittemmin kirjapainon johtaja Margareta Sofie o.s. Enbom (1811-1886). Perheessä oli kahdeksan lasta. Oulusta kotoisin oleva Emilian täti äidin puolelta Lina Snellman (1846-1924) vieraili useasti perheessä. Hän oli koulutukseltaan diakonissa ja toimi Helsingin…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 27. 7. 2024

Emma Wichmann – Ensimmäinen vihitty diakonissa Helsingin Diakonissalaitoksessa

Sisar Emma oli yksi niistä suomalaisista naisista, joita kutsutaan uranuurtajiksi. Hän oli ensimmäinen Helsingin Diakonissalaitoksella vihitty diakonissa vuonna 1873. Sisar Emma teki arvokasta työtä myös Limingan orpolastenkodin johtajattarena vuosina 1876-1894. Emma Maria Wichmann syntyi Raahessa vuonna 1836. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Carl Wilhelm Wichmann (1792-1856) ja Beata Gustava o.s. Frosterus (1800-1871). Perheessä oli yksitoista lasta.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 25. 7. 2024

Amanda Cajander – Helsingin diakonissalaitoksen ensimmäinen johtajatar

Amanda Cajanderin oma elämä oli täynnä tragedioita. Tämä sisukas nainen omisti elämäntyönsä kurjille, sairaille ja hylätyille. Suomessa vietettiin vuonna 2022 diakonian juhlavuotta, koska tuolloin tuli kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisen diakonissa Matilda Hoffmanin vihkimisestä tehtäväänsä Suomessa. Mutta hän ei ollut Suomen ensimmäinen diakonissa, vaan vuonna 1866 Pietarin Evankeelisessa Hospitaalissa diakonissavihkimyksen sai Mikkelistä kotoisin oleva Amanda Cajander.…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 19. 6. 2024

Anna Heikel – kuuromykkäinkoulun opettaja ja johtajatar

Kuuromykkäin-lehti kirjoittaa maaliskuussa 1897 kuuromykkäinkoulun johtajattaresta ja opettajasta Anna Heikelistä seuraavasti: ”Hän tahtoi tehdä hyvää tässä maailmassa, tahtoi olla hyödyllinen ihminen, tahtoi tehdä työtä.” Kauniisti ja syvällisesti sanottu ihmisestä, joka omisti elämänsä opettamalla kuuromykkiä. Anna Charlotta Heikel (1838-1907) syntyi Turussa Turun lukion rehtori, Pietarsaaren kirkkoherra, luonnontieteiden lehtori, valtiopäiväedustaja ja tuomiorovasti Henrik Heikelin (1808-1867) ja Johanna…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 13. 6. 2024

Pali-Maja, Marie Johansdotter Berg – Skrev första dikten om alkoholens negativa sidor

Marie Johansdotter Berg, känd under sin pseudonym Pali-Maja, föddes den 10 december 1784 i Pali, en gårdsgrupp vid Österlandsvägen i Pörtom. Hennes far, Johan Hansson Uppgård, hade flyttat till Pörtom från Pjelax i Närpes, sedan han gift sig med Maria Greta Uppgård och därmed blivit ägare till hälften av ett hemman med namnet Uppgård. Då…

kirjoittanut Hans Björknäs, julkaistu 17. 5. 2024

Mathilda Linsén – Suomen ensimmäisen sokeainkoulun opettaja

Johanna Mathilda Linsén (1831-1872) tunnetaan Suomessa ensimmäisenä sokeainopettajana ja Helsingin sokeainopiston johtajattarena. Mathildan isä oli kansallisen herätyksen puolestapuhuja Johan Gabriel Linsén (1785-1848), Turun yliopiston roomalaisen kirjallisuuden professori ja myöhemmin myös Helsingin yliopiston roomalaisen kirjallisuuden professori. Linsén oli myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustajajäsen. Professori menetti omaisuutensa Turun palossa 1827. Samana vuonna hänen ensimmäinen aviovaimo ja kaikki…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 7. 5. 2024

Hedvig von Haartman – Suomen Pelastusarmeijan perustaja ja brigadööri

Hedvig Eleonora von Haartman syntyi joulukuussa 1862 Piikkiön pitäjässä Raadelman kartanossa Varsinais-Suomessa. Hänen isänsä oli valtioneuvos Carl Daniel von Haartman (1792-1877) ja äitinsä Emilia Teodora (Emmy) von Haartman o.s. Westzynthius (1835-1906), jonka kanssa Carl Daniel von Haartman oli solminut kolmannen avioliittonsa. Aviovaimo oli 43 vuotta miestään nuorempi. Hedvig oli avioparin toinen lapsi. Hedvigin isä oli…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 28. 4. 2024

Kaisa Lindman – neuvokas merimiehen leski

Merimiehen leski Kaisa Lindman (1789-1858) koulutti pojasta merikapteenin ja piti tyttöjen kouluopetusta välttämättömänä. Naapurit naureskelivat hänelle: ”Lindmanska se kouluttaa tytöistään pappeja”. Merimiehen ammatti kiehtoi nuoria miehiä purjelaivakaudella. Rannikkokaupunki houkutteli myös perintöoikeutta vaille jääneitä talon tyttäriä etsimään onneaan kaupungista. He päätyivät palvelijoiksi varakkaisiin perheisiin ja avioituivat renkien tai merimiesten kanssa. Pattijoella Kastellin linnanraunioiden läheisyydessä sijaitsi…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 17. 4. 2024

Fanny Palmén – Konkordia-liiton ja lasten työkodin perustaja

Suomen Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston varakanslerin tytär, yhteiskuntavaikuttaja Fanny Palmén valitsi avioliiton ja seurapiirielämän sijasta köyhien auttamisen. Hän perusti Helsinkiin köyhien lasten työkodin, oli mukana perustamassa Konkordia-liittoa ja toimi myös Naisasialiitto Unionissa. Hänen muistokseen on perustettu Fanny Palménin rahasto. Fanny Amalia Palménin (1842-1905) vanhemmat olivat senaattori, yliopiston varakansleri ja lainopin professori Johan Philip Palmén (1811-1896) ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 24. 2. 2024

Maria Garvolia – Utsjoen kirkkoherran ihailtu puoliso

Siikajoen varakkaan rovastin tyttärestä Maria Garvoliasta tiedämme aika paljon, vaikka hän eli 1700-luvulla. Sattumalla on ollut sormensa pelissä. Nimittäin Turun akatemiassa opiskellut ja Oulussa syntynyt Frans Mikael Franzén (1772-1847) matkusti yhdessä oppi-isänsä, professori Henrik Gabriel Porthanin (1739-1804) kanssa Perämeren rannikolla vuonna 1794. Marian tarina ja elämä Utsjoella innoitti Franzénia kirjailijana. Fransén ja Porthan pysähtyivät matkallaan…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 17. 2. 2024

Anna Rogell – unissasaarnaaja, joka sai muistomerkin ensimmäisenä rahvaan naisena

1700-luvulla syntyi Merikarvialla uskonnollinen liike, jonka keskushahmo oli unissasaarnaaja ja herännäissaarnaaja Anna Rogell (Rågel, Rogel), (4.12.1751-5.7.1784), joka syntyi ja kuoli Merikarvialla. Hän saarnasi kaiken kaikkiaan 14 vuotta. Hänen kotitalonsa pihapiiriin Merikarvian Alakylään on pystytetty muistoksi graniittipatsas vuonna 1870. Muistokivi on ensimmäinen rahvaan naiselle pystytetty muistomerkki Suomessa. Annan sukunimen kirjoitusasu vaihtelee eri lähteissä eri tavalla. Tässä…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 9. 2. 2024

Cajsa Wahllund oli arvostettu ravintoloitsija Turussa ja Helsingissä 1800-luvulla

Catharina ”Cajsa” Christina Wahllund syntyi Keski-Ruotsissa Vermlantin (Värmland) maakunnassa vuonna 1771 ja kuoli Helsingissä 1843. Hän on tullut tunnetuksi omistamastaan ravintolasta Kaisaniemi. Hänen nimensä mukaan on nimetty myös Kaisaniemen puisto, Kaisaniemenkatu, Kaisaniementie, Kaisaniemenlahti ja Kaisaniemenranta. Ei tiedetä ihan tarkkaa vuosilukua, milloin Cajsa saapui Suomeen. Vuosi 1805 on mainittu. Ja arvellaan hänen tulleen säätyläisperheen taloudenhoitajaksi. No,…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 29. 1. 2024

Hilda Hellman – Suomen raittiusliikkeen uranuurtaja

Pietarsaaressa syntynyt kansakoulunopettaja Hilda Wilhelmina Hellman (1839-1901) perusti Suomen ensimmäisen täysraittiutta ajavan raittiusseuran Vasa absoluta nykterhetsförening (Vaasan Ehdottoman Raittiuden seura) vuonna 1877 sisarustensa kanssa. Hilda oli mukana kehittämässä ja uudistamassa myös Vaasan kansankirjastoa, kaupunginkirjaston edeltäjää, toimimalla kaupunginkirjaston kirjastonhoitaja vuosina 1875-1901. Hilda Wilhelmina Hellman syntyi 1839 Pietarsaaressa värjärin perheeseen. Hilda Hellmanin isä oli härmäläisen talollisen poika,…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 25. 1. 2024

Hanna Wegelius – Naisasialiitto Unionin rahastonhoitaja

Opettaja Hanna Wegelius o.s. Bergroth syntyi Ähtärissä 1847 ja kuoli Helsingissä diakonissalaitoksella vuonna 1906 vaikeaan sairauteen 59-vuoden ikäisenä. ”Erittäin lahjakas ja samalla lujaluontoinen oli tämä Pohjanmaan metsänperiltä tullut nainen, kaksi etevää nimeä oli hänen syntynsä takana: Stenbäck oli äiti ja Bergroth isä; Ähtäri oli syntymäpaikka.” Näin kirjoitti naisasianainen Lucina Hagman Naisten äänessä numerossa 12 vuodelta…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 20. 1. 2024

Maria Sallinen ent. Molnberg – Kultasepän leski sai leimankäyttöoikeuden

Kultasepän leski torniolainen Brita Maria Sallinen (1858-1904), ent. Molnberg, o.s. Majava, on jäänyt naiskultaseppien historiaan, koska hänen ensimmäinen puolisonsa kultaseppä Johan Olof Molnberg kuoli vuonna 1892. Johan Olofin puolisolla Marialla oli nimittäin oikeus käyttää edesmenneen aviomiehensä leimaa omissa hopeaesineissä vuosina 1892-1904. Johan Olof Molnbergin nimileima on JOM. Leimat-sivustolla on sähköisessä muodossa suomalaisten kulta- ja…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 9. 11. 2023

Lilly von Heideman – Suomen Naisyhdistyksen tukija

Kauniilla Urajärveen pistävällä niemekkeellä on samanniminen vanha herraskartano. Vuodesta 1672 alkaen omisti tilan von Heidemanin suku. Eräs jälkeläinen neljännessä polvessa, luutnantti Axel von H., joka Suomen valloituksen jälkeen oli muuttanut Ruotsiin, palasi Suomeen ja ryhtyi äitinsä v. 1837 tapahtuneen kuoleman jälkeen sukukartanoa hoitamaan. Hänen tyttärensä oli yllämainittu Lilly, täydelliseltä nimeltään Axelia Fredrika Amalia, s. 1849.…

kirjoittanut Elin Sjöström, julkaistu 25. 8. 2023

Maria Furuhjelm – Suomen Naisyhdistyksen esitelmöitsijä

Kun 35 vuotta sitten jouduin opettajaksi pääkaupungin kansakouluihin, oli vielä suuri puute oppikirjoistakin, mutta etenkin sellaisesta kirjallisuudesta, josta voi saada sisällystä juhlien ohjelmiin ja koulun päättäjäisissä oppilaille evästystä. Hankkiakseni heille jotain henkistä hyvää käännyin Kansanvalistusseuran puoleen, ja sieltä annettiin käteeni Marian nimimerkillä varustettuja pieniä kirjasia. Sellaisia olivat ”Muutama sana Suomen äideille” ja myöhemmin ”Tervolan sarja”,…

kirjoittanut Selma Kohonen, julkaistu 4. 8. 2023

Alma Hjelt – Suomen Naisyhdistyksen ensimmäinen sihteeri

Alma Hjelt syntyi 30 p. syysk. 1853 Helsingissä, eräässä noista vanhanaikaisista kodeista, joissa vallitsi järkkymätön täsmällisyys ja järjestys, missä velvollisuudentäyttämys oli vaatimuksena kaikkiin sen jäseniin nähden ja missä ei annettu talouskoneiston pettää eikä lasten harjoittaa vallattomuutta. Kaikella ja kaikilla oli tietty paikkansa ja tehtävänsä. Vanhimpana tyttärenä Almalla kuitenkin oli johonkin määrin etuoikeutettu asema siskopiirissä; hänellä…

kirjoittanut Elin Sjöström, julkaistu 30. 7. 2023

Fredrika Runeberg – Ensimmäinen sanomalehden toimittajatar

Ensimmäinen naispuolinen sanomalehden toimittaja oli Fredrika Runeberg (o.s. Tengström, 1807-79). Helsingin Lauantaiseura perusti vuonna 1832 oman lehden, Helsingfors Morgonbladin, jonka toimittajaksi J. L. Runeberg lupautui, sillä lehdessä hän saisi nopeasti julki uusia tuotteitaan. Mutta kirjailijan kiireet johtivat siihen, että vaimo Fredrika sai ryhtyä avustamaan lehdentekoa taloustöiden ohella. Hän käänsi ulkomaisista lehdistä sopivia kirjoituksia ja täytti…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 27. 4. 2023

Anna Falcken – Sairaanhoitajatarliiton ensimmäinen puheenjohtaja

Sairaanhoitajatar Anna Mathilda Falcken syntyi Turussa vuonna 1852. Hänen isänsä oli nimeltään Joel Falcken (1808-1862) ja äitinsä Christina Josefina Nummelin (1820-1890). Perheessä oli yhdeksän lasta. Anna Falcken aloitti sairaanhoitajaopiskelunsa Helsingin Yleisessä sairaalassa tammikuussa 1893. Hän toimi sairaanhoitajattarena sairaalan kirurgisella osastolla vuosina 1895-1898, osan ajasta hän oli myös osaston ylihoitajatar. Anna teki opintomatkan omin varoin Skandinavian…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 24. 4. 2023

Elisabeth Blomqvist – Tyttökoulun johtajatar ja taidemaalari

Elisabeth Blomqvist (1827-1901) oli naisopettajakoulutuksen uranuurtaja. Elisabeth Blomqvist syntyi oppihistorian professorin vanhimpana tyttärenä. Perheen tyttäret saivat huolellisen kasvatuksen. Aluksi Elisabeth ajatteli antautua taidemaalariksi, mihin hänellä oli kyllin lahjoja. Mutta hänellä oli palava halu myös opettajaksi. Kun isä kuoli 1848, äiti perusti Helsinkiin yksityisen ruotsinkielisen tyttökoulun, johon kolme vanhinta sisarusta asettuivat opettajiksi. Äidin kuoltua kaksi vuotta…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 22. 3. 2023

Minna Canth – naisasianainen, kirjailija, toimittaja

Minna Canth (o.s. Johnson, 1844-97) oli naisasianainen, kirjailija, usean sanomalehden toimittaja ja avustaja sekä oman aikakauskirjan päätoimittaja. Samalla tavalla kuin Fredrika Runebergista myös Minna Canthista tuli lehtinainen, kun sanomalehden päätoimittajaksi palkattu aviomies ei ehtinytkään täyttää lehden palstoja. Ulrika Wilhelmina Johnson aloitti Jyväskylän seminaarissa tarkoituksenaan valmistua opettajaksi. Hän meni naimisiin 1865 opettajansa lehtori Canthin kanssa ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 7. 3. 2023

Emma Mäkinen – Perusti Suomen ensimmäisen turvakodin ”langenneille” naisille

Kansakoulunopettaja Emma Mäkinen o.s. Åhman (1849-1915) oli yksi niistä suomalaisen yhteiskunnan uranuurtajanaisista, joka omisti elämänsä vaikeuksiin joutuneiden naisten ja turvattomien lasten hyväksi perustamalla heille Suomen ensimmäisen turvakodin vuonna 1880. Mikä tapahtuma sai kansakoulunopetteja Emma Åhmanin perustamaan turvakodin yhteiskunnan hylkimille tytöille ja naisille? Naisten ääni vieraili Emma Mäkisen luona hänen täyttäessään 60 vuotta vuonna 1909. Lehti…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 28. 2. 2023

Sofia Elisabet Hagman – Ensimmäisen suomenkielisen kansanopiston perustaja ja johtaja

Kansakoulunopettaja Sofia Elisabet Hagman (17.10.1842-25.2.1900) oli Suomen ensimmäisen suomenkielisen kansanopiston perustaja ja johtaja vuosina 1889-1900. Vuonna 1889 perustettu Kangasalan kansanopisto oli nuorille tytöille tarkoitettu sisäoppilaitos, jossa opetettiin teoreettisia opintoja sekä käsityötaitoa. Sofia Hagman pääsi vuonna 1868 opiskelemaan Jyväskylän seminaariin, joka oli perustettu 1863. Se oli niitä harvoja oppilaitoksia Suomessa, jossa nuoret naiset ja lähinnä porvarisperheiden…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 24. 11. 2022

Sofia Margareta Hagman – Lucina ja Sofia Hagmanin äiti

Kuka oli Torniossa syntynyt Sofia Hagman o.s. Nordman, jonka lapsista tuli suomalaiseen kulttuurielämään ja naisasialiikkeeseen vaikuttaneita henkilöitä? Lucina Hagmanista tuli naisasialiikkeen kantavia voimia ja ensimmäisiä naiskansanedustajia. Toinen tyttäristä, Sofia Elisabet, perusti Suomen ensimmäisen kansanopiston. Pojat Johan ja Tyko toimivat päätoimittajina ja sanomalehtimiehinä. Sofia (Sofi) Margareta Hagman o.s. Nordman (16.3.1813 – 10.3.1895) syntyi Torniossa ja kuoli…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 14. 11. 2022

Margareta Eriksdotter Florina – Kokkolan postimestari 1600-luvulla

Margareta Eriksdotter Florinan kymmenvuotinen ura postin palveluksessa heijastelee vielä 1600-luvun maailmaa. Hän oli viimeisiä naisia, joille konservoitiin miehen virka. Näin pitkää valtakirjaa virkaan naiset eivät enää myöhemmin saaneet. Seuraavalla vuosisadalla postimestarien lesket saattoivat enää saada yhden tai kaksi armonvuotta järjestääkseen elantonsa jollakin tavalla. Margareta Florina oli tullimies Johan Wendellin leski. Wendell oli tullut Kokkolaan Oulusta…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 29. 6. 2022

Catharina Bengtsdotter – Savonlinnan postimestari 1600-luvulla

Catharina Bengtsdotter oli yksi lukuisista 1600-luvun naisista, jotka jatkoivat miehensä viranhoitoa ylläpitäen talonsa asemaa ja varallisuutta, kunnes virallisen päämiehen aseman otti jälleen joku mies. Bengtsdotterin tarina kertoo myös paikallisen tapahtumisen ja keskusviraston välisen tiedonkulun puutteista ja siitä, miten vähän tiedämme menneestä. Catharina Bengtsdotter oli naimisissa raatimies Mathias Johanssonin kanssa, joka sai 1686 valtakirjan Savonlinnan postimestarin…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 29. 6. 2022

Brita Clemensdotter – Tornion postimestari 1600-luvun lopussa

Brita Clemensdotterin postimestarin ura sijoittui vanhan talokeskeisen ja uuden virkamieskeskeisen järjestelmän taitekohtaan. Clemensdotter valittiin Tornion postimestariksi kaupungin johtavan porvariston edustajana, mutta hänen jälkeensä Tukholman hallinto halusi saada tehtävään oikean virkamiehen. Tornion vanha kauppapaikka sai kaupunkioikeudet Kustaa II Aadolfin aikana. Se merkitsi tulliaitaa ja kaupan siirtymistä torniolaisten porvarien haltuun. Tornio oli toki vaatimaton kyläpahanen harmaine, tuohikattoisine…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 29. 6. 2022

Anna Danielsdotter – Oulun postimestari 1600-luvulla

Anna Danielsdotter oli tyypillinen 1600-luvun kauppiaanemäntä, jolle miehensä kuoleman jälkeen konservoitiin postimestarin virka. Leskeysaikanaan hän onnistui ansiokkaasti viemään sekä talonsa varallisuuden seuraavalle sukupolvelle että hoitamaan kruunun edustajan tehtäviä kotikaupungissaan. Oulun postikonttoria emännöi usein nainen. Vain pari vuotta Anna Danielsdotterin jälkeen oli vuorossa Anna Lund ja taas parin vuoden kuluttua Maria Lithovia. Sitä seurasi 15 vuoden…

kirjoittanut Maritta Pohls, julkaistu 29. 6. 2022

Riitta Ruotsalainen – sitkeä saarnamiehen puoliso ja äiti

Riitta Paavontytär Ollikainen syntyi 7.1.1779 talollisen tyttäreksi Koskenniemellä Varpaisjärvellä, joka kuului tuolloin Iisalmen maaseurakuntaan. Perhe oli muuttanut Koskenniemeen Iisalmen Ollikkalasta. Riitan vanhemmat olivat Paavo Ollikainen (1754 – 1805) ja Margareetta Martikainen (1752 – 1809). Riitta syntyi sisarussarjan kolmanneksi lapseksi. Kouluja maaseudun lapset Riitta mukaan lukien eivät päässeet käymään. Tuohon aikaan tyttäret oppivat kotona äidiltä tai…

kirjoittanut Tiina Mähönen, julkaistu 15. 5. 2022

Beata Lundahl auttoi maailmaan 2000 lasta

Beata Helena Carmitz syntyi 10.3.1762 Kuopion maaseurakuntaan kuuluvassa Savisaaressa. Hänen vanhempansa olivat torppari Hans Carmitz (s. 1729) ja hänen toinen aviopuolisonsa Brita Rockman (s. 1730). Ennen avioliittoaan Beata toimi emännöitsijänä Iisalmessa ja sisäkkönä Kuopiossa. Beata vihittiin avioliittoon Lars Lundahlin kanssa Kuopiossa 18.7.1786. Lars Lundahl (1746-1817) oli kotoisin Tukholmasta. Vuonna 1785 hän muutti Kuopioon, jossa työskenteli…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 13. 2. 2022

Isa Asp – Ensimmäinen suomeksi kirjoittanut naislyyrikko

Runoilija Isa Aspin sukujuuret ovat purjelaivakauden Raahessa. Keski-Suomessa, Kivijärvellä, mietti nuori talonpoika Henrik Kinnunen tulevaisuuttaan. Paikkakunnalla oli vähän vaihtoehtoja. Raaheen oli muuttanut joitakin hänen ystäviään. Hän saapui Raaheen Suomen sodan (1808-1809) päättymisen jälkeen ja sai rengin paikan Johan Langin kauppahuoneesta. Vuonna 1811 Henrik solmi avioliiton korpraali Johan Digerörnin tyttären Lisan kanssa. Hän kuoli 44-vuotiaana vuonna…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 13. 2. 2022

Olga-mummon elämä tsaarinajoista tasavaltaan, Venäjän vallasta vaiheitten kautta itsenäisyyden aikaan

Suomi ei ollut vielä edes Suomi, kun Olga-mummoni syntyi. Alunperin Olga-mummo oli sukunimeltään Sukara ja sittemmin Manninen, ja hän eli ajat, jolloin Suomi muuttui itäisestä valtiojärjestelmästä joltisenkin läntiseksi kulttuuriksi. Mummoni syntymän aikaan Suomi oli Suomen suuriruhtinaskunta, vuodet 1809–1917 olivat suuriruhtinaitten aikaa, mikä kuulostaa äkkiä ajatellen ajasta vailla kokemuksia omaavalle turhankin loisteliaalta. Oli 5. helmikuuta, lauantai,…

kirjoittanut Pentti Jokinen, julkaistu 16. 1. 2019

Isa Asp – runon pohjoinen tähdenlento

”…Kiitos hälle, joka sääsi Naisellekin oikeuden: Kalliin isänmaansa eestä Elää, kuolla myöskin hän! Miks’ei hän sais yhtä hyvin Isänmaata hyödyttää?…” Näin nuori Isa Asp (1853– 1872) kirjoitti täynnä isänmaallista intoa. Hän oli juuri syksyllä 1871 aloittanut opiskelun Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaarissa. Nyt lokakuussa avattiin maan toinen seminaari Tammisaaressa. Siellä koulutetaan ruotsinkielisiä naiskansakoulunopettajia. Runosta tuli pitkä, Kalevala-poljentoinen. Suomen…

kirjoittanut Riitta Mäkelä, julkaistu 29. 1. 2018