Hämeen linnassa vietettiin vuosina 1504 – 1507 loistokasta hovielämää. Linnaa ja laajoja alueita sen ympärillä hallitsi silloin tanskalaissyntyinen ylhäisönainen Ingeborg Tott, Ruotsin valtionhoitajana toimineen Sten
Vuonna 1843 toimintansa aloittaneen Lybeckerin köyhien tyttöjen koulun toiminta muutettiin käsityökouluksi vuonna 1872, kun kansakoulu aloitti Raahessa toimintansa. Sofia Lybecker perusti koulunsa aikana, jolloin vähävaraisilla
Fredrika Pietilä tuli Raaheen Lybeckerin tyttökoulun opettajaksi vasta valmistuneena kansakoulunopettajana. Kun kansakoulutoiminta alkoi Raahessa, hän sai paikan ensimmäisenä opettajana. Merimiehen tytär Oulusta Fredrika Pietilä syntyi
Oululaisesta Zahris Franzénista (1787–1852) tuli 1800-luvun alussa kirjanpitäjä Johan Langin kauppahuoneeseen Raaheen. Raahessa asui siihen aikaan noin 1150 henkeä. Langin kauppahuone oli tuolloin Pohjois-Suomen suurin
Langit olivat Soveliusten rinnalla Raahen merkittävimpiä kauppiaita ja laivanvarustajia 1700- ja 1800-lukujen vaihteen Raahessa. Johanna Gustava Lang (1796–1826) avioitui 18-vuotiaana vuonna 1814 isänsä kirjanpitäjän oululaisen
Elisabeth Amanda Wilhelmina Wikander oli merikapteenin tytär. Hän meni naimisiin merikapteeni Alfred Dahlstömin kanssa. Häämatkansa aikana hän menetti miehensä ja synnytti laivassa pojan. Hän solmi
”Minun nuoruusaikanani Raahessa olivat meidän nuorten silmissä laivat ja merimiehet kaikki kaikessa. Laivat tuottivat niiden omistajille varallisuutta: olivathan rikkaimmat porvarit juuri laivapatruunoita. Näin oli minunkin
Johdanto Hanna Ingman (1845–1916) oli merkittävä suomalainen opettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka elämäntyö keskittyi näkövammaisten opetukseen ja aseman edistämiseen Suomessa. Hän toimi Helsingin sokeainkoulun johtajana
Säveltäjä, runoilija ja taidemaalari Thora Vallenius o.s. Wahlström (1848-1915) syntyi Ruotsissa. Hän oli 1800-luvun lopulla Vaasan Soitannollisen Seuran kantavia voimia ja perustajajäsen. Avioiduttuaan baritoni ja
Varakkaiden serkusten, Catharina Freitagin (1769-1840) ja Johan Mattsson Soveliuksen (1770-1852), toteutumatta jäänyt avioliitto oli omana aikanaan merkittävä asia, koska se mainitaan useissa historian kirjoissa. Toimeliaat
Walter Runebergin veistämä Pehr Brahen patsas seisoo Raahessa keskellä Pekkatoria (ent. Isotori). Kuvanveistäjällä on äitinsä puolelta sukujuuria Raaheen. Hänen isänsä oli kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg.
Anna Charlotta Elisabeth Blomqvist syntyi Helsingissä vuonna 1827. Hän oli Suomen naiskasvatuksen tiennäyttäjä, tyttökoulun johtajatar, tyttöjen opetuksen uudistaja ja naisopettajien koulutuksen pioneeri. Elisabeth Blomqvist on
Purjelaivakausi on Raahen historiassa kaupungin kukoistusaikaa. Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki 1860–1870-luvuilla. Yksi kaupungin laivanvarustajasuvuista oli Soveliuksen suku, joka harjoitti merenkulkua ja kauppaa monen sukupolven
Pyhäjoella sijaitsevaa Annalaa on isännöinyt muiden muassa lukkari Thomas Cannelin, Maijun isä. Se toimi kestikievarina 1850-luvun alusta, kun Maiju (myöh. Översti) miehensä Matti Suomelan kanssa
Tukholmassa syntynyt Hedvig Bensow (1858-1894) oli ensimmäinen nainen, joka oli koulutettu hammaslääkäri ja joka sai harjoittaa koulutustaan vastaavaa ammattiaan Suomessa. Isä ansioitunut hammaslääkäri Hedvig Eleonora
Tyttökoulun johtajatar Anna Salmberg o.s. Brinck tunnetaan kuuluisamman oppilaansa Fredrika Runebergin (1807-1879, o.s. Tengström) ansiosta. Kielten opetus oli niin tehokasta Salmbergin mamsellikoulussa, että Fredrika osasi
Friemanin suku on vaikuttanut Raahessa 1700-luvulta alkaen monin tavoin. Olof Friemanin (1691-1774) poika Johan (1728-1790) oli varakas kauppias sekä kaupungin raatimies ja postimestari. Eivät Johanin
Oululainen Sara Wacklin oli tyttöjen koulutuksen tienraivaaja. Hän oli kulttuurihistoriallisen ja satiirisen kirjallisuuden uranuurtaja. Ja luultavasti hän oli ensimmäinen suomalaisnainen, joka hankki opettajan pätevyyden, ei
Augusta Durchman muistetaan Raahessa siitä, että hänelle oli koko elämänsä ajan lähellä sydäntä vähäosaiset ja heidän auttamisensa. Hän tuki muun muassa Raahen Rouvasväen yhdistyksen ylläpitämän
Fanny Churberg syntyi 12. joulukuuta 1845 silloisessa Nikolainkaupungissa, eli nykyisessä Vaasassa. Hän oli lasarettilääkäri Matias Christian Churbergin ja hänen vaimonsa Maria Ulrika Peranderin seitsenlapsisen perheen
Anna Christina Charlotta Edelheim (1845-1904) oli Suomen ensimmäinen kiinteästi palkattu sanomalehtinainen ja naisasianainen, ruotsiksi kirjoittava toimittaja ja kirjailija. Päätoimittaja, jonka kirjoitusten ansiosta protestanttiset eriuskoiset saivat
Emilia Augusta Chydenius syntyi vuonna 1844 Helsingin pitäjässä Degerön tilalla. Hänen isänsä oli yliopiston asiamies, revisionioikeuden ylikomisarius Anders Johan Chydenius (1795-1865) ja äiti, sittemmin kirjapainon
Sisar Emma oli yksi niistä suomalaisista naisista, joita kutsutaan uranuurtajiksi. Hän oli ensimmäinen Helsingin Diakonissalaitoksella vihitty diakonissa vuonna 1873. Sisar Emma teki arvokasta työtä myös
Amanda Cajanderin oma elämä oli täynnä tragedioita. Tämä sisukas nainen omisti elämäntyönsä kurjille, sairaille ja hylätyille. Suomessa vietettiin vuonna 2022 diakonian juhlavuotta, koska tuolloin tuli
Kuuromykkäin-lehti kirjoittaa maaliskuussa 1897 kuuromykkäinkoulun johtajattaresta ja opettajasta Anna Heikelistä seuraavasti: ”Hän tahtoi tehdä hyvää tässä maailmassa, tahtoi olla hyödyllinen ihminen, tahtoi tehdä työtä.” Kauniisti
Marie Johansdotter Berg, känd under sin pseudonym Pali-Maja, föddes den 10 december 1784 i Pali, en gårdsgrupp vid Österlandsvägen i Pörtom. Hennes far, Johan Hansson
Johanna Mathilda Linsén (1831-1872) tunnetaan Suomessa ensimmäisenä sokeainopettajana ja Helsingin sokeainopiston johtajattarena. Mathildan isä oli kansallisen herätyksen puolestapuhuja Johan Gabriel Linsén (1785-1848), Turun yliopiston roomalaisen
Huoleton lapsuus ja nuoruus Hedvig Eleonora von Haartman syntyi joulukuussa 1862 Piikkiön pitäjässä Raadelman kartanossa Varsinais-Suomessa. Hänen isänsä oli valtioneuvos Carl Daniel von Haartman (1792-1877)
Merimiehen leski Kaisa Lindman (1789-1858) koulutti pojasta merikapteenin ja piti tyttöjen kouluopetusta välttämättömänä. Naapurit naureskelivat hänelle: ”Lindmanska se kouluttaa tytöistään pappeja”. Merenkulku houkutteli Raaheen nuorisoa
Suomen Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston varakanslerin tytär, yhteiskuntavaikuttaja Fanny Palmén valitsi avioliiton ja seurapiirielämän sijasta köyhien auttamisen. Hän perusti Helsinkiin köyhien lasten työkodin, oli mukana perustamassa
Siikajoen varakkaan rovastin tyttärestä Maria Garvoliasta tiedämme aika paljon, vaikka hän eli 1700-luvulla. Sattumalla on ollut sormensa pelissä. Nimittäin Turun akatemiassa opiskellut ja Oulussa syntynyt
1700-luvulla syntyi Merikarvialla uskonnollinen liike, jonka keskushahmo oli unissasaarnaaja ja herännäissaarnaaja Anna Rogell (Rågel, Rogel), (4.12.1751-5.7.1784), joka syntyi ja kuoli Merikarvialla. Hän saarnasi kaiken kaikkiaan
Catharina ”Cajsa” Christina Wahllund syntyi Keski-Ruotsissa Vermlantin (Värmland) maakunnassa vuonna 1771 ja kuoli Helsingissä 1843. Hän on tullut tunnetuksi omistamastaan ravintolasta Kaisaniemi. Hänen nimensä mukaan
Pietarsaaressa syntynyt kansakoulunopettaja Hilda Wilhelmina Hellman (1839-1901) perusti Suomen ensimmäisen täysraittiutta ajavan raittiusseuran Vasa absoluta nykterhetsförening (Vaasan Ehdottoman Raittiuden seura) vuonna 1877 sisarustensa kanssa. Hilda
Opettaja Hanna Wegelius o.s. Bergroth syntyi Ähtärissä 1847 ja kuoli Helsingissä diakonissalaitoksella vuonna 1906 vaikeaan sairauteen 59-vuoden ikäisenä. ”Erittäin lahjakas ja samalla lujaluontoinen oli tämä
Kultasepän leski torniolainen Brita Maria Sallinen (1858-1904), ent. Molnberg, o.s. Majava, on jäänyt naiskultaseppien historiaan, koska hänen ensimmäinen puolisonsa kultaseppä Johan Olof Molnberg kuoli vuonna
Kauniilla Urajärveen pistävällä niemekkeellä on samanniminen vanha herraskartano. Vuodesta 1672 alkaen omisti tilan von Heidemanin suku. Eräs jälkeläinen neljännessä polvessa, luutnantti Axel von H., joka
Kun 35 vuotta sitten jouduin opettajaksi pääkaupungin kansakouluihin, oli vielä suuri puute oppikirjoistakin, mutta etenkin sellaisesta kirjallisuudesta, josta voi saada sisällystä juhlien ohjelmiin ja koulun
Alma Hjelt syntyi 30 p. syysk. 1853 Helsingissä, eräässä noista vanhanaikaisista kodeista, joissa vallitsi järkkymätön täsmällisyys ja järjestys, missä velvollisuudentäyttämys oli vaatimuksena kaikkiin sen jäseniin
Ensimmäinen naispuolinen sanomalehden toimittaja oli Fredrika Runeberg (o.s. Tengström, 1807-79). Helsingin Lauantaiseura perusti vuonna 1832 oman lehden, Helsingfors Morgonbladin, jonka toimittajaksi J. L. Runeberg lupautui,
Sairaanhoitajatar Anna Mathilda Falcken syntyi Turussa vuonna 1852. Hänen isänsä oli nimeltään Joel Falcken (1808-1862) ja äitinsä Christina Josefina Nummelin (1820-1890). Perheessä oli yhdeksän lasta.
Elisabeth Blomqvist (1827-1901) oli naisopettajakoulutuksen uranuurtaja. Elisabeth Blomqvist syntyi oppihistorian professorin vanhimpana tyttärenä. Perheen tyttäret saivat huolellisen kasvatuksen. Aluksi Elisabeth ajatteli antautua taidemaalariksi, mihin hänellä
Minna Canth (o.s. Johnson, 1844-97) oli naisasianainen, kirjailija, usean sanomalehden toimittaja ja avustaja sekä oman aikakauskirjan päätoimittaja. Samalla tavalla kuin Fredrika Runebergista myös Minna Canthista
Kansakoulunopettaja Emma Mäkinen (o.s. Åhman) (1849-1915) oli yksi niistä suomalaisen yhteiskunnan uranuurtajanaisista, joka omisti elämänsä vaikeuksiin joutuneiden naisten ja turvattomien lasten hyväksi perustamalla heille Suomen
Kansakoulunopettaja Sofia Elisabet Hagman (17.10.1842-25.2.1900) oli Suomen ensimmäisen suomenkielisen kansanopiston perustaja ja johtaja vuosina 1889-1900. Vuonna 1889 perustettu Kangasalan kansanopisto oli nuorille tytöille tarkoitettu sisäoppilaitos,
Kuka oli Torniossa syntynyt Sofia Hagman o.s. Nordman, jonka lapsista tuli suomalaiseen kulttuurielämään ja naisasialiikkeeseen vaikuttaneita henkilöitä? Lucina Hagmanista tuli naisasialiikkeen kantavia voimia ja ensimmäisiä
Margareta Eriksdotter Florinan kymmenvuotinen ura postin palveluksessa heijastelee vielä 1600-luvun maailmaa. Hän oli viimeisiä naisia, joille konservoitiin miehen virka. Näin pitkää valtakirjaa virkaan naiset eivät
Catharina Bengtsdotter oli yksi lukuisista 1600-luvun naisista, jotka jatkoivat miehensä viranhoitoa ylläpitäen talonsa asemaa ja varallisuutta, kunnes virallisen päämiehen aseman otti jälleen joku mies. Bengtsdotterin
Brita Clemensdotterin postimestarin ura sijoittui vanhan talokeskeisen ja uuden virkamieskeskeisen järjestelmän taitekohtaan. Clemensdotter valittiin Tornion postimestariksi kaupungin johtavan porvariston edustajana, mutta hänen jälkeensä Tukholman hallinto
Anna Danielsdotter oli tyypillinen 1600-luvun kauppiaanemäntä, jolle miehensä kuoleman jälkeen konservoitiin postimestarin virka. Leskeysaikanaan hän onnistui ansiokkaasti viemään sekä talonsa varallisuuden seuraavalle sukupolvelle että hoitamaan
Riitta Paavontytär Ollikainen syntyi 7.1.1779 talollisen tyttäreksi Koskenniemellä Varpaisjärvellä, joka kuului tuolloin Iisalmen maaseurakuntaan. Perhe oli muuttanut Koskenniemeen Iisalmen Ollikkalasta. Riitan vanhemmat olivat Paavo Ollikainen
Beata Helena Carmitz syntyi 10.3.1762 Kuopion maaseurakuntaan kuuluvassa Savisaaressa. Hänen vanhempansa olivat torppari Hans Carmitz (s. 1729) ja hänen toinen aviopuolisonsa Brita Rockman (s. 1730).
Runoilija Isa Aspin sukujuuret ovat purjelaivakauden Raahessa. Laivapatruunille rengiksi Keski-Suomessa, Kivijärvellä, mietti nuori talonpoika Henrik Kinnunen tulevaisuuttaan. Paikkakunnalla oli vähän vaihtoehtoja. Raaheen oli muuttanut joitakin
Suomi ei ollut vielä edes Suomi, kun Olga-mummoni syntyi. Alunperin Olga-mummo oli sukunimeltään Sukara ja sittemmin Manninen, ja hän eli ajat, jolloin Suomi muuttui itäisestä
”…Kiitos hälle, joka sääsi Naisellekin oikeuden: Kalliin isänmaansa eestä Elää, kuolla myöskin hän! Miks’ei hän sais yhtä hyvin Isänmaata hyödyttää?…” Näin nuori Isa Asp (1853–
Jacobina Flintan elämä kertoo irtolaisnaisen vaiheista 1800-luvun Suomessa. Lappeenrannan kaupunginviskaali August Andersin laittoi Flintan yhdessä Gustaf Johansson Mattsonin kanssa kesällä 1839 Lappeenrannan kaupungin putkaan. Heitä
Löysin sukututkimuksessani kymmenen esiäidin ketjun äitini kotipitäjästä Pieksämäeltä. Sitten äitien nimet loppuivat. Kirkonkirjoihin merkittiin vain syntyneen lapsen isän nimi. Naisella ei ollut merkitystä eikä juuri