Vuonna 1843 toimintansa aloittaneen Lybeckerin köyhien tyttöjen koulun toiminta muutettiin käsityökouluksi vuonna 1872, kun kansakoulu aloitti Raahessa toimintansa. Sofia Lybecker perusti koulunsa aikana, jolloin vähävaraisilla
Koivisto, Käkisalmi, Kuolemajärvi, Matkaselkä, Muurila, Sortavala, Suistamo, Viipuri, menetetyn Karjalan paikannimet ovat minulle tuttuja lapsuudestani. Kaikki alkoi, kun löysin äidin piilottaman lottamerkin liinavaatekaapista mankeloitujen, käsin
The Guardian-lehti julkaisi uutisen 2.12.2025, jossa kerrottiin Christie’sillä tehdystä huutokaupasta. ”A vintage jewel-studded Fabergé egg that belonged to the mother of Russia’s last emperor has
Peruskoulun jälkeen Satu Hukkanen lähti opiskelemaan automaatioasentajaksi. Ala ei ollut erityisen tavanomainen, mutta muita vaihtoehtoja ei silloin tullut mieleen – tärkeintä oli päästä muuttamaan pois
Lähiöaktiivi Helena Inomaa (ent. Immonen) on tehnyt koko työuransa nuorten parissa. Hän vietti lapsuutensa Valkeakoskella. Avioiduttuaan Helena Inomaa muutti Espoon Laajalahteen. Laajalahdessa Helena Inomaa toimi
Unohdettu Kreeta Liisa Kreeta Liisa Paulaharju (o.s. Isokorpi) oli kansanperinteen kerääjän Samuli Paulaharjun ensimmäinen vaimo. Kreeta menehtyi 39-vuotiaana 21.9.1913. Olen usein pohtinut, millaista oli viisilapsisen
Eläkekahvitusta odotellessa kertaamme geriatrian erikoislääkäri Maisa Karjulan työuran vaiheita. Suomen Geriatrit ry valitsi hänet vuoden geriatriksi vuonna 2011. Raahen kaupunki myönsi hänelle Pro Raahe -mitalin
Lapsuus kahden maailman välissä Joulun jälkeen 28. joulukuuta 1953, syntyi Jyväskylässä tyttö, joka tulisi kulkemaan monipuolisen elämänpolun. Eva Maria on viisilapsisen perheen esikoinen, ja hänen
Fredrika Pietilä tuli Raaheen Lybeckerin tyttökoulun opettajaksi vasta valmistuneena kansakoulunopettajana. Kun kansakoulutoiminta alkoi Raahessa, hän sai paikan ensimmäisenä opettajana. Merimiehen tytär Oulusta Fredrika Pietilä syntyi
Sodan jälkeen syntyneen tyttölapsen elämä vaatimattomassa maalaistalossa tuskin ennakoi merkittävää akateemista tulevaisuutta. Tyttöjen oli sopeuduttava, opittava luopumaan ja seurattava nöyrästi perinteistä naisen mallia. Protestihenkeni nousi
Viivi tunnetaan kuvanveistäjä Ville Vallgrenin vaimona pikemminkin kuin kuvataiteilijana, mutta miten hän tähän asemaan päätyi, ansaitsee tulla kerrotuksi. Suurperheen lapsi Flora Olivia (Viivi) syntyi Rautalammilla
Oululaisesta Zahris Franzénista (1787–1852) tuli 1800-luvun alussa kirjanpitäjä Johan Langin kauppahuoneeseen Raaheen. Raahessa asui siihen aikaan noin 1150 henkeä. Langin kauppahuone oli tuolloin Pohjois-Suomen suurin
Langit olivat Soveliusten rinnalla Raahen merkittävimpiä kauppiaita ja laivanvarustajia 1700- ja 1800-lukujen vaihteen Raahessa. Johanna Gustava Lang (1796–1826) avioitui 18-vuotiaana vuonna 1814 isänsä kirjanpitäjän oululaisen
Suomen ensimmäiseen eduskuntaan valittiin 19 naista vuonna 1907. Heidän pienoiselämäkertansa on nyt julkaistu Naisten äänessä. Rohkeita, sinnikkäitä, uranuurtajia! Vas. takana Dagmar Neovius, Hedvig Gebhard, Ida
Dagmar Neovius, opettajatar, rehtori ja aktuaari, oli Ruotsalaisen kansanpuolueen ensimmäinen naiskansanedustaja. Hän oli perustamassa Marttaliittoa ja oli Naiskagaalin ensimmäinen puheenjohtaja sekä todellinen isänmaanystävä. Dagmar syntyi
Jenny Nuotio oli nuorin ensimmäisen eduskunnan kansanedustajista. Hän oli valintansa aikana raskaana vaan ei naimisissa. Avioliitto etäännytti hänet politiikasta, mutta hän palasi myöhemmin leskeksi jäätyään
Oli talvi 1848 eikä Oulun satamassa ollut mitään elämää. Albert Herman Snellman (1828–1904) kohtasi Oulun krouveissa merimiehiä, joista yksi oli raahelainen merikapteeni Johan Hanninen (myöh.
Sortavalan seminaarista opettajaksi valmistunut Hilma Räsänen (1877-1955) oli ainoa maalaisliittolainen naiskansanedustaja Suomen ensimmäisessä eduskunnassa. Raittiusaatteen ajaminen sekä eduskunnassa että kirjallisissa töissä olivat Hilma Räsäselle tärkeitä
”Suomalaisen puolueen kansanedustajalla, kansakoulun opettaja ja Kansanopiston johtaja Iida Vemmelpuulla oli hyvin tiukka kristillis-siveellinen elämänkatsomus. Hän tuli tunnetuksi myös fennomaanisen kansanvalitusaatteen kannattajana.” (Aune Innala) Kauppiaan
”Aleksandra Reinholdsson on köyhälistön lapsia. Ollut aikaisemmin palwelijattarena ja sittemmin ompelijattarena. Työskennellyt innokkaasti köyhälistön asian hywäksi. Lomahetkiään on ahkerasti käyttänyt opintojen hankkimiseen, laajentanut tietojaan ja
Räätälin tytär Maria (Maiju) Raunio syntyi vuonna 1872 Keuruun pitäjässä Keski-Suomessa räätäli Erland Saarisen (1846-1930) ja piika Kristiina Hellénin (1851-?) esikoisena. Perheeseen syntyi kaikkiaan 13
Elisabeth Amanda Wilhelmina Wikander oli merikapteenin tytär. Hän meni naimisiin merikapteeni Alfred Dahlstömin kanssa. Häämatkansa aikana hän menetti miehensä ja synnytti laivassa pojan. Hän solmi
Mimmi Kanervo työskenteli palvelijana vuoteen 1903. Sen jälkeen hän siirtyi työväenliikkeen järjestötehtäviin. Hän kuului vuoden 1905 suurlakon keskuskomiteaan. Hän oli yhtäjaksoisesti eduskunnan jäsen vuosina 1907–1917.
Anni Huotari oli ammatiltaan ompelija ja käsityönopettaja. Hän oli 1900-luvun alussa suomalaisen työväenliikkeen näkyvimpiä naishahmoja yhdessä Miina Sillanpään ja Ida Aalle-Teljon kanssa. Hän oli yksi
”Minun nuoruusaikanani Raahessa olivat meidän nuorten silmissä laivat ja merimiehet kaikki kaikessa. Laivat tuottivat niiden omistajille varallisuutta: olivathan rikkaimmat porvarit juuri laivapatruunoita. Näin oli minunkin
Maria Paaso ent. Laine (myös Paaso-Laine ja Laine) oli yksi niistä 19 naiskansanedustajasta, jotka valittiin ensimmäisinä naisina Suomen eduskuntaan. Kansanedustajana hän oli vuosina 1907–1908 Hämeen
Linda Maria Sibelius (1863-1932) syntyi Hämeenlinnassa Sibeliuksen kulttuurikotiin. Musiikki yhdisti Sibeliuksen perhettä. Linda valmistui opettajaksi, oli täysihoitokodin johtajatar ja Tunisiassa lähetystyössä mutta uupui ja vietti
Liisi Kivioja toimi kansakoulunopettajana, kansanedustajana ja sokeain työkoulun johtajana ennen kuin hänestä tuli pankinjohtaja Kalajoen Kansallis-Osake-Pankin asioimistoon. Siikajoelta Jyväskylän seminaarin kautta ammattiin Liisi (Lisa) Annantytär
Oulaisten Liikenteen Raahen osaston linja-autonkuljettajina on toiminut pari naista takavuosina, mutta tällä hetkellä Kirsi Nissilä on ainoa nainen Raahen toimipisteessä linja-auton ratissa. Hän ajaa linjaa
Hämeenlinnan kirjastossa toteutetaan tiistai-iltaisin maksuton elämäkertakirjoittamisen lyhytkurssi 21.10. – 9.12.2025 ja 13. – 20.1.2026.
Suomenruotsalainen kirjailija Adèle Weman (1844-1936) on nykyään unohdettu. Hän oli ruotsiksi kirjoittava kirjailija ja runoilija, joka teki uraauurtavaa työtä sivistyksen parissa, toimi kulttuurivaikuttajana saaristossa sekä
”Emilia Ansarannan runot ja pakinat ovat Saloisten ja Raahen elävää historiaa 1930-luvulta 1950-luvun alkuun. Paikallishistoria valottaa myös suuria maailmaa mullistaneita tapahtumia.” (Saloisten koulun kotiseudun valinnaisaineryhmä
Suomalainen Naisliitto kunnioitti Naisten ääneen yli 100 pienoiselämäkertaa kirjoittanutta Raili Ilolaa kunniakirjalla Naisliiton syyskokouksessa Hämeenlinnassa 4.10.2025. Kuvassa vasemmalla Raili Ilola, keskellä NÄ-toimikunnan puheenjohtaja Kirsti Ojala
Alma Cecilia “Cely” Mechelin (12.8.1866–30.7.1950) oli suomalainen naisasialiikkeen ja kansalaisyhteiskunnan vaikuttaja, joka omisti merkittävän osan elämästään erityisesti vammaisten oikeuksien edistämiselle sekä kotitalous- ja marttajärjestötoiminnalle. Hän
Anna Friman (1878–1937) oli suomalainen näkövammainen nainen, joka omisti elämänsä vammaisten aseman parantamiselle. Hän toimi aktiivisesti yhdistyksissä, hoiti sokeainkirjastoa, perusti lehden ja oli keskeinen hahmo
Johdanto Hanna Ingman (1845–1916) oli merkittävä suomalainen opettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka elämäntyö keskittyi näkövammaisten opetukseen ja aseman edistämiseen Suomessa. Hän toimi Helsingin sokeainkoulun johtajana
Oli itsestään selvää, että tultuani vuonna 1978 ylioppilaaksi lähden opiskelemaan yhteiskuntatieteitä. Humanistinen vaikuttaminen ja halu parantaa maailmaa ohjasivat minua. Esimerkkinä olivat vanhempani, joille puhuminen ja
Alma Junnelius (1861-1930) oli Suomalaisen Naisliiton Alatornion osaston ensimmäinen puheenjohtaja ja perustajajäsen. Hänen puheenjohtajakaudellaan alettiin kerätä perusrahastoa tulevaa lappilaista keuhkotautiparantolaa varten vuonna 1908. Alma Junnelius
Lehtori Aili Heimo opetti suomen kieltä Raahen yhteislyseossa vuosina 1957–1974. Oppilaat tunsivat hänet lempinimellä Muumi. Lempinimi lienee johtunut hänen ulkomuodostaan ja siitä, että hänellä oli
Hildur Emilia Eck (1879-1963) oli Kemin ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija. Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys julkaisi Hildur Eckin novellien ja pakinoiden kokoelman Appelkreenin fröökynä ja muita kemiläisiä
Vuodesta 1984 Raahessa on jaettu kaupunginhallituksen myöntämiä Pro Raahe -mitaleita Raahen hyväksi tehdyistä ansioista. Mitalin on suunnitellut asemakaava-arkkitehti Leo Kosonen. Taiteilija Kirsti Muinonen palkittiin ensimmäisenä
Yrittäjä Kirsi Ylisirniölle ei ole outoa se, että keski-ikäinen herrahenkilö ottaa yritykseen liittyvät asiat puheeksi nimenomaan hänen miehensä Esan kanssa. Kirsi osaa pitää puolensa eikä
”Vuonna 1963 Katinhännän nopeakinttuinen lettipää Helena Turpeinen voitti Suomen mestaruuden tyttöjen 17-vuotiaitten 100 metrin juoksussa ajalla 12,4. Seuraavana vuonna hän saavutti kaksi Suomen mestaruutta.” (Teuvo
Hailuoto oli vuoteen 1968 saakka kesällä laivamatkan ja talvella jäätien takana Oulusta. Paikkakunnalla oli kätilö ja terveyssisar, pankki ja kolme kauppaa ja kaksi kansakoulua. Sodan
Pappilassa kasvanut kirkkoherran tytär Amalia Appelgren (1834-1915) oli tyttöjen ammattikoulutuksen ja nimenomaan käsityökoulutuksen uranuurtaja Perä-Pohjolassa. Hänestä tuli vuonna 1893 Kemin Naiskäsityökoulun johtajatar, ”fröökynä”, kuten häntä
Naisten ääni -näyttely on esillä kirjastoissa syyskuussa Lammilla, lokakuussa Renkossa ja marraskuussa Kalvolassa. Tervetuloa tutustumaan!
Briitta Karihtala luonnehtii kätilön työtä iloiseksi. Kun synnytys on sujunut hyvin ja terve lapsi parkaisee ilmoille ensimmäiset huutonsa, se on musiikkia sekä vanhempien että sairaalan
Emilia Kristina Appelgren syntyi 9-lapsiseen ruotsinkieliseen pappisperheeseen vuonna 1840 Pudasjärvellä ja hän kuoli 95-vuotiaana vuonna 1935 Helsingissä. Hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi 90 vuotta vuonna 2025.
Kaino Helena Liakka syntyi Alatorniolla, Ylivojakkalan kansakoulussa 28.6.1910. Kainon vanhemmat olivat opettajia: Aukusti Liakka valmistui kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarissa ja Iida Liakka kiertokoulunopettajaksi Werkon seminaarissa Helsingissä.
Siikajoki Pohjois-Pohjanmaalla olisi jäänyt paljosta paitsi, jos Jaakko Loppi ei olisi tullut sinne kansakoulunopettajaksi vuonna 1927. Loppi ei toki tuolloin tiennyt, miten paljon hänen Alli-tyttärensä
Naisten äänen uudistetut sivut aukesivat 7.8.2025. Uudistuksesta vastasi Crea Oy.
Tohtori Kaino W. Oksanen oli kansanedustaja, Ilmatieteen laitoksen meteorologi ja ensimmäinen nainen suomalaisessa yliopistossa, joka väitteli kasvatustieteistä. Lapsuus pappilassa Kaino Wilhelmiina Oksanen, filosofian
Olga Salmi joutui 12-vuotiaana jättämään kotinsa, sukunsa ja vanhempansa Vienan Karjalaan valtakunnan rajan mentyä kiinni 1922. Hänestä tuli pakolainen, joka koti-ikävänsä ja lapsuutensa kokemukset kirjoitti
Vanttausjärvellä Niskalan perheen äitiä, Anna-Liisa Niskalaa, kutsuttiin kylällä yleisesti rouva Niskalaksi. Mikä teki hänestä ”rouvan” sodan jälkeisessä syrjäkylässä kaukana melkein kaikesta? Kielitaitoinen virkamiehen tytär Kemistä
Varhaiset vuodet Synnyin pienessä Hossan korpikylässä Kainuun takamailla lähellä Venäjän rajaa vuonna 1950. Lapsena en tajunnut, että sota-ajasta oli kulunut vain viitisen vuotta. Isäni ”yliopisto”
Säkkijärvellä syntynyt Kerttu Husu tuli sattumalta Raaheen ja viihtyi täällä. Vilkas karjalainen osallistui opettajan toimensa ohella usean yhdistyksen toimintaan Raahessa. Kotiteollisuusopettajaksi kouluttautunut Kerttu toimi Lybeckerin
Kaija Asukas on avojalakanen raahelainen. Hän syntyi 11.1.1957. Hän meni kirjastoon vuoden työllistämistukijaksolle vuonna 1980 mutta aika venähti 44 vuodeksi. Nyt syyskuussa 2024 hän aloittelee
Friemanin suku on vaikuttanut Raahessa 1700-luvulta alkaen monin tavoin. Olof Friemanin (1691-1774) poika Johan (1728-1790) oli varakas kauppias sekä kaupungin raatimies ja postimestari. Eivät Johanin
Tanssiurheiluseura Raahen Rytmikkäiden riveissä kilpatanssiharrastuksen aloittanut Sanna Hirvaskari on teeveestä tuttu. Hän ei ole aina tiennyt, että hänestä tulee tanssinopettaja. Pitkä kilpatanssiura johti koulutukseen ja
Oululainen Sara Wacklin oli tyttöjen koulutuksen tienraivaaja. Hän oli kulttuurihistoriallisen ja satiirisen kirjallisuuden uranuurtaja. Ja luultavasti hän oli ensimmäinen suomalaisnainen, joka hankki opettajan pätevyyden, ei
Ina (Inna) Colliander o.s. Behrsen syntyi Pietarissa 1905 ja kuoli Helsingissä 1985. Hän oli kuvataiteilija, joka tunnetaan enkeleitä esittävistä puupiirroksistaan. Hän oli yksi modernin suomalaisen
Aino Kari (myöh. Tammi) syntyi 9.3.1899 Pattijoella. Sukututkijan mukaan hän muutti Raaheen 2.1.1904. Hän avioitui myöhemmällä iällä soittaja Yrjö Emil Tammen (1902-1978) kanssa. Pariskunnalla ei
”Öljyvärit vaihtuivat värikyniin. Kun terveys ei enää sallinut matkoja ja liikkuminen supistui yhä pienempiin ympyröihin, hän löysi väririkkaan maailman läheltä, omasta mielestä, fantasioista, keskittymisestä olennaisimpaan.”
Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjassa kerrotaan, että kapteeni, raatimies ja kauppamies Johan Montin (1807-1893) asui Kirkkokadun ja Mentzerinkadun (nyk. Koulukatu) kulmauksessa Friemanin naapurina. Durchmanin yhtiössä
Kaisu Vuori herää tottumuksesta aamulla kuudelta. Teet juotuaan hän tarttuu toimeen: siivoaa, laittaa ruokaa, marjastaa, tekee käsitöitä. Toimeliaalta naiselta eivät työt lopu. Kaupungin kasvatti Kaisu
Kotitalousopettaja ja Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun pitkäaikainen johtajatar Edit Reinilä-Hellman vaikuttaa vielä 2000-luvullakin monissa Suomen kodeissa Kotiruoka-keittokirjan kirjoittajana. Kotiruoka on usean sukupolven ajan ohjannut suomalaisten ruoanvalmistusta
Raahessa kansakoululaitos pääsi alkuun vuonna 1871. Se oli kaksiosastoinen. Toisessa opetettiin suomeksi, toisessa ruotsiksi. Vuonna 1910 kaupunginvaltuusto päätti joidenkin lapaluotolaisten anomuksesta, että Lapaluodon satamakaupunginosaan rakennetaan
Raahen kaupunki myönsi Anna-Liisa Virralle vuonna 2022 Pro Raahe -mitalin nro 121 1950-luvulla alkaneesta ansiokkaasta pitkäaikaisesta toiminnasta terveydenhuollon hyväksi, joka edelleen jatkuu koko seutukunnan parhaaksi luottamustoimissa.
”En minä oikeastaan muista Raahesta mitään”, myöntää Anneli Sauli Vappu Kalliolle vuonna 2019 antamassaan haastattelussa. Raahelaiset muistavat Anneli Saulin. ”Anneli oli Lapaluodossa pidetty, kaunis tyttö.
”Oikiat raahelaiset asuvat aina muualla. Muualta muuttaneet raahelaiset eivät ole raahelaisia muuallakaan. Oikioille raahelaisille Raahe on maailman paras paikka. Eivät he silti muuta Raaheen muualta
Augusta Durchman muistetaan Raahessa siitä, että hänelle oli koko elämänsä ajan lähellä sydäntä vähäosaiset ja heidän auttamisensa. Hän tuki muun muassa Raahen Rouvasväen yhdistyksen ylläpitämän
Fanny Churberg syntyi 12. joulukuuta 1845 silloisessa Nikolainkaupungissa, eli nykyisessä Vaasassa. Hän oli lasarettilääkäri Matias Christian Churbergin ja hänen vaimonsa Maria Ulrika Peranderin seitsenlapsisen perheen
Viola Gahmberg, joka tunnetaan näyttämön lady Lis Laviolana, on tehnyt merkittävän 42 vuoden uran teatterissa. Sukujuuret Lis Saviolan sukujuuret ovat mielenkiintoiset. Hänen esivanhempien elämää ovat
Kauppakadun ja Koulukadun kulmassa, talon kellarikerroksessa, toimi 1960-luvulla ensin Valion baari ja sitten Kellaribaari. Rojuniemestä kaupunkiin Ester Lyydia Viirilän (1921-2008 o.s. Korhonen) koti oli Rojuniemessä,
Anna Christina Charlotta Edelheim (1845-1904) oli Suomen ensimmäinen kiinteästi palkattu sanomalehtinainen ja naisasianainen, ruotsiksi kirjoittava toimittaja ja kirjailija. Päätoimittaja, jonka kirjoitusten ansiosta protestanttiset eriuskoiset saivat
Emilia Augusta Chydenius syntyi vuonna 1844 Helsingin pitäjässä Degerön tilalla. Hänen isänsä oli yliopiston asiamies, revisionioikeuden ylikomisarius Anders Johan Chydenius (1795-1865) ja äiti, sittemmin kirjapainon
Sisar Emma oli yksi niistä suomalaisista naisista, joita kutsutaan uranuurtajiksi. Hän oli ensimmäinen Helsingin Diakonissalaitoksella vihitty diakonissa vuonna 1873. Sisar Emma teki arvokasta työtä myös
Sofia Karolina (Lina) Snellman syntyi Oulussa vuonna 1846. Hän oli koulutukseltaan diakonissa ja hän toimi Helsingin Diakonissalaitoksen johtajattarena vuosina 1883-1924. Sanotaan että hänestä tuli suomalaisen
Suurella sydämellä vapaaehtoistoimintaa neljännesvuosisata Vaasan Suomalaisen Naisklubin hyväksi. Pirkko Koskiahde on omistautunut suurella innolla ja sydämen palolla 25 vuotta Vaasan Suomalaisen Naisklubi ry:n sekä Asunto
Meille raahelaisille Pekkatori Pekka-patsaineen on lähes pyhä paikka, ainakin se on kaupungin keskus. Vanhat porvaristalot torin äärellä viestivät sanattomasti purjelaivakaudesta ja kaupungin vauraudesta. Pekkatorin taloista
Kaksi kertaa kotinsa jättämään joutunut Vuokko Suorsa (o.s. Härkönen) vietti eläkepäiviään Raahessa, jonne elämä hänet kuljetti monien mutkien kautta. Haastattelu tehtiin vuonna 2016. Lapsuudenkoti Suistamossa
Raahen kaupunginhallitus myönsi Jaana Ritolalle Pro Raahe -mitalin nro 124 vuonna 2023. Perusteluina mainittiin muun muassa se, että hän on kehittänyt alueemme ammatillista toisen asteen
Amanda Cajanderin oma elämä oli täynnä tragedioita. Tämä sisukas nainen omisti elämäntyönsä kurjille, sairaille ja hylätyille. Suomessa vietettiin vuonna 2022 diakonian juhlavuotta, koska tuolloin tuli
Jane Trygg-Kaipiaisen elämää ohjaa voimakas vaikuttamisen tahto ja epäkohtien korjaaminen. Lapsuus Jane on syntynyt Sakari Topeliuksen päivänä Heidekenillä, eli hän on aito turkulainen. Hänen syntymäkotinsa
Kuuromykkäin-lehti kirjoittaa maaliskuussa 1897 kuuromykkäinkoulun johtajattaresta ja opettajasta Anna Heikelistä seuraavasti: ”Hän tahtoi tehdä hyvää tässä maailmassa, tahtoi olla hyödyllinen ihminen, tahtoi tehdä työtä.” Kauniisti
Sirkka Kiilakosken pitää elämässä kiinni perhe, lapset ja lastenlapset. Pitkän työuransakin hän on tehnyt lasten parissa. Varhaiskasvatus ja lapset ovat hänelle sydämenasia. Piehingin Mäntylästä elämäneväät
Juuri ennen itsenäisyyspäivää Suomen täyttäessä sata vuotta taiteilijat Raija Korppila ja Juha Laakso saivat yllättävän ja mieluisen kirjeen Raahen kaupungilta. Heidät palkittiin itsenäisyyspäivänä Pro Raahe
Elokuvamoguli David O. Selznickin (mm. Tuulen Viemää) tuottamassa trillerissä Thirteen Women (1932) on dramaattinen kohtaus, jossa trapetsitaiteilijasisarusten esitys päättyy toisen siskon kohtalokkaaseen putoamiseen sirkusareenalle. Kiinniottava
Suomenkielinen pikakirjoitusjärjestelmä luotiin vuonna 1875 keisarillisen Suomen senaatin tarpeeseen. Maria Colliander opetteli 30-vuotiaana ruotsin ja suomen kielen pikakirjoitustaidon, josta tuli hänen elämäntyönsä. Liki seitsemänkymmentä vuotta
Kaarina Terhon (Kaarina Marja-Liisa Mäkinen) tuotannon muodostavat kolme 1980-luvulla ilmestynyttä historiallista naistenromaania ja yksi dekkari sekä nimellä Mertsi K. Mäkinen julkaistu dekkari. Hän syntyi 13.2.1945
Marie Johansdotter Berg, känd under sin pseudonym Pali-Maja, föddes den 10 december 1784 i Pali, en gårdsgrupp vid Österlandsvägen i Pörtom. Hennes far, Johan Hansson
Kuka on Suomen tunnetuin ja samalla unohdetuin naispuolinen taiteilija? Kenen teoksia miljoonat suomalaiset ovat ihastelleet yli sadan vuoden ajan? Kuka vaasalainen taiteilija on ollut unohdettu
Johanna Mathilda Linsén (1831-1872) tunnetaan Suomessa ensimmäisenä sokeainopettajana ja Helsingin sokeainopiston johtajattarena. Mathildan isä oli kansallisen herätyksen puolestapuhuja Johan Gabriel Linsén (1785-1848), Turun yliopiston roomalaisen
”Runoja ei voi pakottaa. Niissä pitää olla sanoma ja se pitää pystyä kertomaan tuoreella tavalla. Ei voi vain päättää, että alkaa kirjoittaa runoja”, Eeva Heilala
Ritva Pesonen-Ehrola (o.s. Räsänen) kävi kansakoulua ja oppikoulua Kajaanissa, Rovaniemellä, Tampereella ja Oulussa. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1966 ja palveli
Huoleton lapsuus ja nuoruus Hedvig Eleonora von Haartman syntyi joulukuussa 1862 Piikkiön pitäjässä Raadelman kartanossa Varsinais-Suomessa. Hänen isänsä oli valtioneuvos Carl Daniel von Haartman (1792-1877)
Valssi soi. Letkeä foksi tekee seuraa. Tulinen tango vie mukanaan. Tanssikansaa ei mikään pidä paikoillaan, kun kutsu on käynyt parketille tai kesäiselle torille. Tahdit takasi
Elettiin vuotta 2006, kun Päivi Harjuhaahto voitti Kalevala Korun suunnittelukilpailun, jossa etsittiin uutta korua Helsingin Kampin liikekeskustan ja koruliikkeen avajaisiin. Koru tuli laajempaan myyntiin syksyllä,
Palvelutalon vapaaehtoinen apulainen Tapaan Päivin lähes joka kerta kun käyn Onnelanpolun palvelukeskuksessa. Hän istuu asukkaiden sohvaparlamentissa, neuvoo moninaisissa pulmissa asukkaita, laittaa silmätippoja, tuuraa tuolijumpan vetäjää,
Merimiehen leski Kaisa Lindman (1789-1858) koulutti pojasta merikapteenin ja piti tyttöjen kouluopetusta välttämättömänä. Naapurit naureskelivat hänelle: ”Lindmanska se kouluttaa tytöistään pappeja”. Merenkulku houkutteli Raaheen nuorisoa
Aino Malmberg oli suunnannäyttäjä, ns. ensimmäinen monessakin mielessä. Hän oli Tekla Hultinin kanssa ensimmäinen suomenkielisestä koulusta ylioppilastutkinnon suorittanut nainen. Hän kuului siihen sukupolveen, joka pääsi
Raahen taidemaalareista ei kovin moni ole päässyt matrikkelitaiteilijoiden joukkoon. Kerttu Ojanlatva on yksi heistä. Hän vaikutti Raahen kulttuurikentässä taiteilijana, opettajana ja taidekriitikkona. Hän kirjoitti runoja
Raahen purjelaivakauden historia on täynnä kiehtovia tarinoita ja monenlaisia ihmiskohtaloita. Näin alkaa ruotsalaisen Ebba Katinka Ljunggrenin vaiherikas elämä Raahessa: ” Ebba-neiti lähetettiin kaukaisen sukulaistädin, kauppaneuvoksetar
Muotiliikkeen perustaja Lyyli Perunka siunattiin Kemijärven kirkossa syyskuussa 1969 laajan ystäväpiirin saattamana. Hautajaiset olivat eräät suurimmista Kemijärvellä viime vuosikymmeninä pidetyistä. Hän perusti kotiseudulleen muotiliikkeen, loi
Kun tapasin Anna-Liisa Oravan (s. 31.3.1920), hän oli palannut maailmalta kotikonnuilleen Raaheen viettämään eläkepäiviään. Sitä hän suri vuonna 2012, ettei kovin monta ystävää ollut enää
Madetojan sukua on vuosisatojen ajan asunut Raahessa. Jaakko (1847-1922) ja Hilda Gustaava (o.s. Nevanperä 1847-1923) saivat viisi lasta: pojat Matti August (1874-1936), Karl Jakob (1879-1975)
Kuopiossa syntynyt Milma Lappala (1879-1950) oli Suomalaisen unitaari- eli vapaakristillisen seurakunnan pappi Virginiassa. Häntä on pidetty ansioituneena amerikansuomalaisena. Hänen vierailunsa Suomeen vuonna 1925 herätti naisasiajärjestöissä
Kulttuurihenkilö. Runokirjojen kirjoittaja. Selskaapilainen. Luontaishoitaja. Ihmisten tukija. Hyväntekijä. SPR:n vapaaehtoistyöntekijä. Omaehtoinen ihmisten auttaja. Kahden kauden kaupunginvaltuutettu. Näillä ansioilla on Tuula Kellola Pro Raahe -mitalin nro
Isätön tyttö Maija syntyi yksinäiseksi lapseksi Sysmässä ennen talvisotaa. – Kyllä minä tiedän kuka minun isäni on, mutta en ole ollut hänen kanssaan missään tekemisissä.
Työurani terveysalan eri tehtävissä kesti liki neljäkymmentä vuotta. Ihmisen sairauksien hoidon perusasiat eivät tänä aikana juuri muuttuneet. Sen sijaan tiede ja tutkimus välitti – ja
Pirkko Ahokas-Tuohinnolla on kaksi kotiseutua: Karjala ja Pattijoki. Hän tuli Raaheen lievittämään lääkäripulaa. Hän osallistuu kunnallispolitiikkaan ja vaalii lottaperinnettä. Raahen kaupunki myönsi hänelle Pro Raahe
Tämän pienoiselämäkerran sankaritar Sari Jaatinen on Lapuan tyttöjä. Hän tuli opiskelemaan Raahen Porvari- ja Kauppakouluun ja jäi Raaheen. Nyt Sarin hengentuotteet ilahduttavat Raahen Seudun lukijoita
Lahden kansanopiston ”Kansanopistokaikuja” lehdessä erottuu lahjoittajien listasta yksi nimi. Hilma Rusinen on lahjoittanut moninkertaisen tuhansiin kohoavan summan rahaa opistolle verrattuna lahtelaisten porhojen satasiin ja virkamiesten
”Katson ulos maailmaan, isäntääni oottaa saan. Sitten vasta käännän pään, kotona kun hänet nään.” Posliininen koirapari istua nakottaa ikkunalaudalla Katinhännässä ja katsoo lempeän kaihoisasti kaukaisuuteen.
Suomen Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston varakanslerin tytär, yhteiskuntavaikuttaja Fanny Palmén valitsi avioliiton ja seurapiirielämän sijasta köyhien auttamisen. Hän perusti Helsinkiin köyhien lasten työkodin, oli mukana perustamassa
”Suomen vanhin paikallismuseo, Raahen museo on kasvanut vuosikymmenten saatossa ja tällä hetkellä se koostuu seitsemästä eri toimipisteestä. Ympärivuotisesti kohteista avoinna ovat Pakkahuoneen museo ja Kruununmakasiinimuseo.
Siikajoen varakkaan rovastin tyttärestä Maria Garvoliasta tiedämme aika paljon, vaikka hän eli 1700-luvulla. Sattumalla on ollut sormensa pelissä. Nimittäin Turun akatemiassa opiskellut ja Oulussa syntynyt
Maria Catharina Sofia (o.s. Montin) Swanljung oli raahelaisen merikapteenin rouva. Hän oli mennyt naimisiin merikapteeni Carl August Swanljungin (1837-1896) kanssa 9.7.1868. Sofia-rouva sai käydä miehensä
Keihäänheittäjä Kaisa Parviaisesta (1914-2002) tuli ensimmäinen olympiamitalin voittanut suomalainen naisyleisurheilija. Hän voitti keihäshopeaa (tulos 43,79 m) 34-vuotiaana Lontoon olympialaisissa vuonna 1948. Se oli naisyleisurheilijoiden ainoa
Me raahelaiset olemme ylpeitä siitä, että olemme voineet kasvattaa ja saatella maailmalle monta maineikasta kirjailijaa. Patsaan on saanut toistaiseksi vain Martti Merenmaa. Pro Raahe -mitalin
1700-luvulla syntyi Merikarvialla uskonnollinen liike, jonka keskushahmo oli unissasaarnaaja ja herännäissaarnaaja Anna Rogell (Rågel, Rogel), (4.12.1751-5.7.1784), joka syntyi ja kuoli Merikarvialla. Hän saarnasi kaiken kaikkiaan
Raahen kaupunki palkitsi saksaa ja latinaa vuosikymmenet opettaneen Liisa Päivikkeen hyvin suoritetusta virkatyöstä Pro Raahe -mitalilla nro 35 vuonna 2000. Hänen tekemänsä monipuolinen ja uuttera
Pohjois-Pohjanmaalla Raahessa syntyi 26. marraskuuta vuonna 1949 Ritva-Liisa Pohjalainen, josta tuli aikuisena taidokas tekstiilisuunnittelija ja maineikas muotoilija. Tänä päivänä hänet tunnetaan yhtenä Suomen arvostetuimmista muotoilijoista.
Mitä voisikaan muistokirjoitukseen sisällyttää ainutkertaisesta naisesta, Eevistä, joka sai elää poikkeukselliset sata vuotta. Se on elämän pituus, joka vain harvoille suodaan ja johon väistämättä sisältyy
Olen Vivi Marttila ja toimin Simon kunnanjohtajana. Olen Sodankylässä syntynyt ja varuskunta-alueella varhaislapsuuden vapaana viettänyt äidin puolelta karjalainen ja isän puolelta puoleksi karjalainen. Perheen keskimmäisenä
Catharina ”Cajsa” Christina Wahllund syntyi Keski-Ruotsissa Vermlantin (Värmland) maakunnassa vuonna 1771 ja kuoli Helsingissä 1843. Hän on tullut tunnetuksi omistamastaan ravintolasta Kaisaniemi. Hänen nimensä mukaan
Pietarsaaressa syntynyt kansakoulunopettaja Hilda Wilhelmina Hellman (1839-1901) perusti Suomen ensimmäisen täysraittiutta ajavan raittiusseuran Vasa absoluta nykterhetsförening (Vaasan Ehdottoman Raittiuden seura) vuonna 1877 sisarustensa kanssa. Hilda
Suvun rohkeat ja itsenäiset naiset Marja Liisa syntyi pian talvisodan jälkeen Aurassa 4.4.1940. Alkutaival ei ollut ruusuinen. Hänen isänsä oli menehtynyt rauhan aattona sotilasjunan onnettomuudessa
Ritva Virnes (o.s. Rajalampi) syntyi perheensä ensimmäiseksi lapseksi vuonna 1949. Koti sijaitsi Vihannin Ilveskorvessa. Taimi-äidin synnytysmatka vei Oulun lääninsairaalaan. Maaseudulta ei kouluun päässyt Ritvan vanhemmat
Kirsti Mäkinen-Reijasalo asuu talossa, jonka asukkaat ovat monin tavoin vaikuttaneet Raahen historiaan aina 1800-luvulta alkaen. Sivert Lundberg, joka rakennutti Brahenkatu 5:ssä sijaitsevan talon 1800-luvulla, oli
Opettaja Hanna Wegelius o.s. Bergroth syntyi Ähtärissä 1847 ja kuoli Helsingissä diakonissalaitoksella vuonna 1906 vaikeaan sairauteen 59-vuoden ikäisenä. ”Erittäin lahjakas ja samalla lujaluontoinen oli tämä
Elli Särkkä (o.s. Blåberg, 1911-1999) syntyi Jyväskylässä. Hänen isänsä oli kuorma-ajuri, äiti hoiti kotia ja yhdeksää lastaan. Sisällissodan jälkeen oli tiukkaa, kansa oli jakaantunut kahtia.
Raahelaiset muistavat Rakel Halmeen työstään kunnalliskodin johtajattarena. Hän sai vuonna 1992 Pro Raahe -mitalin nro 12 tunnustuksena vanhusten eteen tekemästään työstä. Pro Raahe -mitaleita on
Alle kouluikäisenä minulla oli kolme toiveammattia: satukirjailijan, karjakon ja lastentarhan opettajan. Lukiota aloittaessani olin varma, että minusta tulee eläinlääkäri, sitä lopettaessani päätin, että halusin opiskella
Lydia Wideman (1920-2019) oli kotoisin Vilppulasta. Perhe muutti Mänttään, jossa oli hyvät hiihtomahdollisuudet harjoitella ja kilpailla. Lydia teki suomalaista naishiihtohistoriaa. Hän voitti 10 kilometrin naishiihdon
– Kuules Maija kultasein, mamma sanoi näin: Toinen talo kirjastolta kaupungille päin, siellä kuulu kuvaliike Koljosella on, kauppamaineeltansa täysin moitteeton. Sieltä kuvat arkeen, juhlaan, hankkii
Helsinkiläinen Maila Hakala on ideoija, jolle kaikki on mahdollista. Hänen aloitteestaan Suomalaisen Naisliiton tiedotteet muuttuivat 1980-luvulla Minna-lehdeksi ja toiminta hetkeksi keksijävaltaiseksi. Ilmestyi Keksijä-Minna, ja naisliittolaiset
Tyyne Wideman nousi sodan aikana TUL:n hiihtotähdeksi voitettuaan puolustusvoimien hiihtomestaruuskilpailut. Hän oli Suomen parhaita 10 kilometrin hiihdossa 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. Vuoden 1951 talvikauden
Synnyin Hailuodossa suurten ikäluokkien joukkoon v. 1947. Kotini oli vanha maalaistalo. Äitini Kreetta Hiltunen o.s. Laurila oli hailuotolainen s.1904 ja isäni Eino Hiltunen oli syntynyt
Ensimmäinen nainen nuohoojamestarina Raija Raappana (o.s. Jokela, s. 1944) valmistui ammattiin 1982. Kittilästä kotoisin oleva Raija Raappana ehti hankkia itselleen monta ammattia. Hän on opin
Ensimmäinen lento-opetusta saanut lentäjätär on Helvi Karhumäki (o.s. Marttila, s. 1908). Peräseinäjokelaisen neiti Helvi Marttilan ilmailuharrastus alkoi 1920-luvun lopulla. Vuonna 1928 hän liittyi Etelä-Pohjanmaan Ilmapuolustusyhdistykseen
Ida Björn (o.s. Knoblock) perusti vuonna 1911 Tornion ensimmäisen valokuvaamon, jossa hänen aviopuolisonsa Heikki Björn myös työskenteli. ”Valokuva-atelieri” oli vuosikymmenet Tornion kaupungin ainoa valokuvausalan erikoisliike.
Kultasepän leski torniolainen Brita Maria Sallinen (1858-1904), ent. Molnberg, o.s. Majava, on jäänyt naiskultaseppien historiaan, koska hänen ensimmäinen puolisonsa kultaseppä Johan Olof Molnberg kuoli vuonna
Leikkikaverini sanoivat Iitaa ” Pieksämäen todelliseksi mummoksi”, kun mummolla oli aina huivi päässä. Todellisuudessa talvisin niitä oli aina jopa kaksi: alushuivi ja talvella tumma, villamusliininen huivi ja
Kaisu Raution (o.s. Siitonen) isä, koneteknikko Heikki Siitonen, sai työpaikan Raahesta, kun Rautaruukkia rakennettiin. Perhe, isä, äiti ja kolme tytärtä, muutti Hämeenlinnasta tuuliseen merikaupunkiin jouluksi
Nykyisen Junnilantien varrella seisoo Junnilan talo. Se on seisonut siinä 1700-luvulta alkaen. Rakennus ei ole ulkoapäin suuria muutoksia kokenut, mutta sisätilat on remontoitu nykyajan vaatimuksia
Asemies Aarne Perikangas sai tontin Velkaperältä keväällä 1945. Yhdessä Aarne ja Taimi rakensivat tontille talon, jossa Taimi yhä asuu (vuonna 2010). Ennen oman orren alle
Laura Alfhild (Alli) Nikander syntyi 21.4.1867 Hämeenlinnassa. Isä Kustaa Josefinpoika Nikander ja äiti Heleena Gustava o.s. Jägerroos saivat viisi tytärtä. Alli oli nuorin lapsi. Jo
Newyorkilaisen Barbizon Plaza -hotellin aulassa 1930-luvun alkupuolella taiteilija Frida Kahlo kivahtaa kipakasti snobeille hissipojille, jotka lukevat asiakkaista päältä ovatko he ”rikkaita vai köyhiä”. Hotelliin ei
Vuonna 1886 perustettiin Viipurin Naisyhdistys. Naisasia oli silloin vielä suurelle yleisölle outo; niistäkin, jotka siitä jotain tiesivät, suhtautui osa siihen epäillen ja monet halveksien ja
Kauniilla Urajärveen pistävällä niemekkeellä on samanniminen vanha herraskartano. Vuodesta 1672 alkaen omisti tilan von Heidemanin suku. Eräs jälkeläinen neljännessä polvessa, luutnantti Axel von H., joka
Vapaaherratar Anna Sofie von Willebrand syntyi 28 p. lokakuuta 1830 Lappeenrannassa, jossa hänen isänsä Fredrik Jaenisch oli postimestarina. Läpikäytyään v. 1847 Viipurin saksalaisen tyttökoulun Sofie
Minna Canthin ensimmäiset terävät kirjoitukset Jyväskylän lehdissä, joissa hän vaati yhteiskuntaa paremmin huolehtimaan naistenkin kasvatuksesta, herättivät suurta huomiota myöskin silloisessa seminaarin naisoppilasjoukossa, vaikuttaen monessa ennen
Alma Floman syntyi Viipurissa vuonna 1855 ja sai koulukasvatuksensa Helsingin ruotsalaisessa tyttökoulussa. Tämän oppilaitoksen suomenkielen opettajasta Antti Almberg-Jalavasta tuli sitten hänen ”kohtalonsa” – sekä sanan
Augusta Bergbom näki ensimmäisen kerran päivän valon Vaasassa tammikuun 6 p. 1847. Perhe siirtyi sittemmin Helsinkiin, missä isä, Johan Erik Bergbom, toimi hallituksen jäsenenä. Äiti,
Elisabeth Gripenberg syntyi Kurkijoella 18 p. jouluk. 1847. Hänen vanhempansa olivat vapaaherra sittemmin senaattori Johan Ulrik Sebastian Gripenberg ja Maria Öhrnberg. Viitaten Hilda Käkikosken tässä
Kun 35 vuotta sitten jouduin opettajaksi pääkaupungin kansakouluihin, oli vielä suuri puute oppikirjoistakin, mutta etenkin sellaisesta kirjallisuudesta, josta voi saada sisällystä juhlien ohjelmiin ja koulun
Siihen aikaan, jolloin Suomen Naisyhdistys vielä kokoontui Ylioppilastalon kirjastorakennuksessa – rautaristikkojen ja merkillisten portaiden keskellä – kuulin Elin Sjöströmistä ”määritelmän”, joka on jäänyt muistiini: hän
Alma Hjelt syntyi 30 p. syysk. 1853 Helsingissä, eräässä noista vanhanaikaisista kodeista, joissa vallitsi järkkymätön täsmällisyys ja järjestys, missä velvollisuudentäyttämys oli vaatimuksena kaikkiin sen jäseniin
Mitä Elisabeth Lounasmaa on merkinnyt naisasialiikkeen kehitykselle Suomessa on tällä hetkellä melkein mahdoton arvostella, mutta varmaa on että, kun tämän liikkeen historia maassamme kerran vastaisina
Maatalon emäntä Eeva Kerola oli vuosikymmenien ajan monien luottamustoimien nainen. Luottamustoimissaan hän puolusti maaseudun ihmisiä. Hän ei nöyristellyt ketään edes istuessaan nokakkain kristallikruunujen alla herrojen
Porvoolainen Anja Pirttilahti oli ammatiltaan kirjastonhoitaja, mutta tunnettiin myös monitoimisena harrastaja- ja nukketeatterin näyttelijänä sekä mummokammarin satujen ja tarinoiden kertojana. Olipa hän mukana muutamassa kotimaisessa
Ensimmäinen nainen tiejohtajana on Lahdesta maailmalle lähtenyt Rita Piirainen, joka on käynyt koulunsa Helsingissä. Hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä rakennusinsinööriosastolla pääaineenaan tienrakennustekniikka ja valmistui diplomi-insinööriksi
Helsingissä syntynyt Helena Westermarck oli Naisasialiitto Union ensimmäinen sihteeri, Nutid-lehden toimittaja, naisten äänioikeuden puolestapuhuja, kirjailija ja taidemaalari sekä naisasianainen. Hän oli ehdolla ensimmäisissä eduskuntavaaleissa, mutta
Hilda Hongell syntyi Maarianhaminassa ja hän oli Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen rakennusmestari. Hongell suunnitteli noin sata sveitsiläistyylistä rakennusta lähinnä Maarianhaminaan. Teollisuuskoulun oppilas Hilda Elisabeth Hongell o.s.
Lääketieteen lisensiaatti ja Suomen ensimmäinen naislääkintöneuvos Helena (Leena) Sibelius (o.s. Fabritius) syntyi Helsingissä vuonna 1905. Hänen isänsä oli nimeltään Harald August Fabritius (1877-1948), joka toimi
Nordea-pankin varatoimitusjohtaja Eira Palin-Lehtinen (s. 1950) syntyi insinööriperheeseen silloisessa Helsingin maalaiskunnassa. Vuonna 1975 hän suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Työskenneltyään vajaat kymmenen vuotta asianajotoimistossa
Ensimmäinen nainen Yleisradion ulkomaankirjeenvaihtajana oli Sinikka Siekkinen (s. 1943), joka valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1969 ja pääsi kohta toimittajaksi televisiouutisiin. Hän oli aluksi kotimaan
Bertha Enwald (1871-1957) on neljäs arkkitehdiksi valmistunut suomalainen nainen. Suurimman osan työelämästään hän toimi piirustuksen opettajana, koska naisarkkitehtien oli vaikeaa saada työtä alalta, johon oli
Suomalaisen ratsastuksen uranuurtaja Hertta Upari kuoli 84-vuotiaana vuonna 2005 Helsingissä. Upari teki elämäntyönsä hevosten parissa kilpailijana ja hevosten koulutustyössä. Vuonna 1946 Hertta Upari aloitti työuransa
Joensuun postikonttoriin pestattiin vuonna 1858 apulaiseksi 15-vuotias Rosa Forstén. Lähes 70 vuotta myöhemmin, vuonna 1925, Forstén jäi eläkkeelle Salon kauppalan postinhoitajan virasta. Rosa Forsténin elämänkaari
”Olen periaatteessa syntynyt tynnyriin”, sanoo viidennen polven olvilainen Pia Hortling (1976). Hänen sukunsa on ollut Olvilla sen perustamisesta lähtien, 126 vuotta [vuonna 2004]. Pia Hortlingin
Ison perheen elättäjä Lucina Hagman (1853–1946) oli nimismies Nils Johan Erik Hagmanin (1811–1868) ja Sofia Margareta Hagmanin (s. Nordman, 1813–1895) viidestä lapsesta nuorin. Lucinan syntyessä
Rikosylikonstaapeli Marja Vuento (s. 1950) oli ensimmäiseltä poliisikokelaskurssilta valmistunut naispoliisi. Hänet valittiin vuoden poliisiksi vuonna 2003. Jo ennen kuin naisten poliisikoulutus oli edes mahdollista, Marja
Sairaalapappi, lehtori ja ensimmäinen naistyöhön asetettu naisteologi Toini Värri (1911-2003) syntyi Virolahdella. Hän valmistui sacri ministerii kandidaatiksi (nykyään teologian kandidaatti) 1936 ja sai lehtorin oikeudet
Lempääläinen Pirkko Oksa (s. 1939) valittiin Tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton puheenjohtajaksi 1991. Hän ehti olla liiton jäsen 45 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään 1999. Tevaa hän
Ensimmäinen naispanimomestari on Riitta Vepsäläinen (s. 1946), joka syntyi Jyväskylän maalaiskunnassa ja kasvoi nelilapsisen perheen esikoisena. Hän aloitti opinnot Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä kemian osastolla ja
Tiettävästi ensimmäinen naispuolinen vakuutusyhtiön toimitusjohtaja Saima-Ester Rydh-Pohjamo (1909-2003) syntyi Pyhännällä maatalon ainoana lapsena. Hän menetti isänsä kymmenvuotiaana. Äiti lähetti tytön keskikouluun Haapavedelle. Saima-Ester kävi vielä
Lempääläläinen ensimmäinen naishitsaajamestari Mia Ahlgren (s. 1973) syntyi Tampereen Ikurissa. Hän meni koneistajalinjalle Tampereen aikuiskoulutuskeskukseen 1994 ja suoritti seuraavana vuonna koneistajan perustutkinnon, johon kuului myös
Hilda Joutsijoki (o.s. Lehtinen, 1894-1979) oli ensimmäisiä naispuolisia muurareita. Aamulehti kertoi kevättalvella 1943, että Tampereella aloitettu naisten kouluttaminen muurareiksi oli tuottanut hyvän tuloksen. Nokialainen seitsemän
Euroopan ensimmäinen lääketehtaan naisjohtaja Harriet Eckstein (1962-2004) syntyi esikoislapsena suomenruotsalaiseen lääkäriperheeseen. Kouluaikana hän vietti vuoden vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Hän valmistui farmaseutiksi ja työskenteli muutaman vuoden apteekissa,
Kauppaneuvos Satu Tiivola (o.s. Haavisto, ent. Vuoristo, s. 1924), ensimmäinen naistenvaatteiden kauppaketjun perustaja, syntyi Sipoossa. Hän kävi keskikoulun Helsingissä ja sen jälkeen hänellä olikin jo
Eila Koivuniemi (s. 1951) on ensimmäinen poliisikoulutuksen kautta poliisipäällystöön kohonnut naispoliisi. Hän on kotoisin Petäjävedeltä Keski-Suomesta. Hän pääsi Petäjäveden yhteiskoulusta ylioppilaaksi 1970, valmistui ylioppilasmerkonomiksi Mäntän
Irja Ketonen (o.s. Blomqvist, 1921-1988) oli ensimmäinen naispuolinen vuorineuvos. Irja Blomqvist oli viilarin tytär Turun työläiskaupunginosasta Portsasta. Viisitoistavuotiaana hän tuli juoksutytöksi Turun Sanomiin ja viisi
Oikeustieteen tohtori Kaarina Buure-Hägglund (s.1942) oli puolustusvoimien asessori vuosina 1995-2002 ja ensimmäinen nainen Suomen kenraalikunnassa. Asessori Kaarina Buure-Hägglund valittiin 1995 Pääesikunnan oikeudellisen osaston johtajaksi. Asessori
Kauppatieteiden tohtori Tuire Santamäki-Vuori (s. 1952) valittiin KTV:n puheenjohtajaksi 2001 ja myös SAK:n valtuuston puheenjohtajaksi. Hän on sekä liittonsa että SAK:n valtuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja. Tuire
Naisista tuli Suomessa juridisia henkilöitä vuonna 1864, ja siitä alkoi naisten palkkatyö. Postilaitos oli yksi ensimmäisistä naisia palkanneista valtion laitoksista. Postin tehtäviin sai alkaa palkata
Ensimmäinen naiskelloseppä Saara Oksanen (1912-1994) sai kellosepän ammattiopin perusteet isältään kelloseppä Johan Arvid Oksaselta. Saara aloitti työskentelyn isänsä liikkeessä Sipoon Nikkilässä jo 16-vuotiaana 1928. Hän
Ensimmäinen nainen ”kruununluotsina”, merenkulun ylitarkastajana, merenkulkupiirin päällikkönä ja merenkulkulaitoksen johtoryhmässä on Sirkka-Heleena Nyman (s. 1952). Nyman valmistui joulukuussa 1974 Helsingin merimiesammattikoulusta kansimieheksi ja 1977 Kotkan
Eva Martatta Sairinen (o.s. Maijanen, s. 1923) sota-aikana koulutettu linja-auton- ja kuorma-autonkuljettaja on kotoisin Saimaan kanavan varrelta Lappeen Mustolasta. Hän syntyi 12-lapsiseen maanviljelijäperheeseen pahnan pohjimmaisena.
Lapsuudessani mummini Margit (1927 – 2016) kertoi tarinoita elämästään meille lapsenlapsille. Eräs mieleeni jäänyt tarina sijoittui Lapinlahden Pajujärvelle. Ajoimme toisinaan Kuopion ja Iisalmen välillä ja
Teksasissa on 1930-luvulla suuret maatalousmessut, väkeä on kertynyt paikalle satojen mailien päästä – sellaisiakin jotka ylipäätään matkustavat vain kerran vuodessa. Viljelijät, karjankasvattajat, maattomat ja kodittomat
Kanslisti Bärtta Rainio (1873-1940) ohjasi vuosikymmenet eduskunnan elämänmenoa. Hän kehitti nuoren tasavallan eduskunnan käyttäytymissäännöt ja päätti itsevaltiaasti kanslian toiminnasta. Häntä kunnioitettiin ja pelättiin ylintä johtoa
Teologian lisensiaatti, kirkkoherra, tuomiorovasti ja tuomiokapitulin varapuheenjohtaja Marjatta Laitinen (s. 1944) astui vuonna 2004 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovastin virkaan. Se on korkein kirkkojohtajan virka, johon Suomessa
Ensimmäinen naispuolinen sanomalehden toimittaja oli Fredrika Runeberg (o.s. Tengström, 1807-79). Helsingin Lauantaiseura perusti vuonna 1832 oman lehden, Helsingfors Morgonbladin, jonka toimittajaksi J. L. Runeberg lupautui,
Lyyli Ingrid Hagan, Suomenkielisen sairaanhoitajatarliiton ensimmäinen puheenjohtaja, syntyi Kokkolassa 14.2.1889. Hänen vanhempansa olivat konsuli John Wilhelm Hagan (1857-1921) ja Selma Sofia Jakobintytär Hagan (1866-1951). Perheessä
Toini Nousiainen (s. 1926) oli Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1982-85. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1945 ja valmistui sairaanhoitajaksi neljä vuotta myöhemmin. Nousiainen aloitti ammattijärjestötaipaleensa 1952, jolloin
Sairaanhoitajatar Anna Mathilda Falcken syntyi Turussa vuonna 1852. Hänen isänsä oli nimeltään Joel Falcken (1808-1862) ja äitinsä Christina Josefina Nummelin (1820-1890). Perheessä oli yhdeksän lasta.
Tämä on tarina naisesta, joka ei haluaisi suin surmin tulla esitellyksi: ”Enhän minä mitään ole tehnyt. Luulevat vielä, että haluan kehua itseäni.” Siis tässä on
Suomen toinen naismaanmittari, maanmittausinsinööri Berit Linnea Paatsi (1909-2000, ent. Björkell) pääsi ylioppilaaksi yksityisluokalta Helsingissä vuonna 1919. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta maanmittausosastolta maanmittariksi vuonna 1936,
Ensimmäinen naislentoperämies Kirsi Arve-Inkinen (s. 1958) on kotoisin entisestä Karkun kunnasta. Hän kasvoi maanviljelijä-toimihenkilöperheessä ja poikaenemmistöisessä toveripiirissä. Leikit olivat sen mukaiset. Kirsi innostui ilmailusta lukioaikana,
Viestintäviraston pääjohtaja Rauni Hagman (s. 1953) on kotoisin poliisiperheestä Helsingin keskustasta. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1975. Juristin ura vaikutti järkevältä ja turvalliselta vaihtoehdolta.
Jenny Maria Gustava Markelin syntyi vuonna 1882 Helsingin pitäjässä Tikkurilassa. Hänen isänsä oli maanviljelijä Johan Fredrik Albert Markelin (1840-1882) ja äiti Amanda Fredrika Nummelin (1843-1910).
Ilma-akrobaattien ensimmäinen nainen oli Anneli Linna-Penttilä (1932-94). Tämä pilvien huimapää syntyi Vimpelissä. Isä kaatui jatkosodassa. Lentämisen kipinä tarttui Vaasan Lentokerhosta, jossa Anneli sai purjelentäjäkoulutuksen. Koneet
Sirkka Liakka (1908-1999) oli ensimmäinen Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta valmistunut nainen ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen kenttätöissä toiminut naismaanmittari. Juuret Alatorniolla Aulis Ilta Sirkka Liakka syntyi sivistyneeseen
Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja Sirpa Hannele Rautio syntyi Laihialla maanviljelijäperheeseen. Hän suoritti kunnallistutkinnon Tampereen yliopistossa 1970 ja aloitti uransa kunnallishallinnossa toimimalla kuusi vuotta kunnansihteerinä. Hän oli
Tarja Halonen (s. 1943) on Suomen ensimmäinen naispuolinen ulkoministeri ja presidentti vuodesta 2000 [2000-2012]. Toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen syntyi naisten sukupolvi, joka
Helmi Arneberg-Pentti (1889-1981) oli Lotta Svärd -järjestön organisaattori. Helmin vanhemmat erosivat, kun hän oli 4-vuotias. Lydia-äiti vei lapsensa Vaasaan, josta oli saanut kansakoulunopettajan paikan. Niukoista
Katri Bergholm (1878-1949) oli Suomen Sotilaskotiliiton perustaja ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustajajäsen. Senaattori ja tilastollisen toimiston johtaja Karl Ferdinand Ignatius ja Lapväärtin rovastin tytär Amanda Bergman
Tyyne Leivo-Larsson (1902-77) oli ensimmäinen naispääministeri 1958 Reino Kuuskosken ollessa estyneenä sekä Suomen ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs 1958-65. ”Jostain merkillisestä kohtalon oikusta olen joutunut olemaan eräänlainen
Ulkoministeriön poliittisen osaston ensimmäinen naisjohtaja, ulkoasiainneuvos Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve (s. 1957) syntyi Porissa kirjailijan, historian lehtorin Tuure Vierroksen perheen neljän pojan katraaseen. Koti tarjosi runsain määrin
Meeri Saarsalmi syntyi Tampereella 18.6.1923 lämpöteknikko Kustaa Saarsalmen ja Amanda Maria Krusellin perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1943 ja valmistui pikavauhtia ekonomiksi jo vuonna 1945 ja
Talousneuvos Hulda Soini (1899-1971) toimi Someron Säästöpankin johtajana 1944-60. Hän oli kotoisin Haapasaaresta. Kotkan kauppakoulun käytyään hän muutti Somerolla 1920 kirjanpitäjäksi Maanviljelijäin Kauppaan ja avioitui
Hilda Malm (o.s. Brunberg, 1852-1952) oli Suomen ensimmäinen naisfarmaseutti. Hildan isä oli Pietarsaaren raatimies ja kaupunginnotaari. Hildan veli Karl Albert Brunberg sai vuonna 1867 Lapuan
Helvi Sipilä (o.s. Maukola, 1915-2009 ) oli ensimmäinen suomalainen nainen Yhdistyneiden Kansakuntien apulaispääsihteerinä ja ensimmäinen nainen ehdolla Suomen presidentiksi 1982. Helvi Maukola syntyi Helsingissä tilanomistajan,
Saimi Westerlund (1919-99) oli ensimmäinen kuljetusalan naispuolinen ammattijohtaja 1960. Padasjoella kasvanut Saimi Westerlund tuli 1953 Helsinkiin ja Kaukokiitoon kirjanpitotehtäviin. 1960 yhtiöön etsittiin toimitusjohtajaa. Jahkailun jälkeen
Ensimmäinen nainen agronomina oli 1906 valmistunut, 1938 talousneuvoksen arvon saanut Suoma Kyykoski (1882-1963). Hänet oli luvialaisen kruununvoudin tytär ja pienestä pitäen kiinnostunut kotitilan töistä. Kun
Lempi Karjalainen (1912-95) oli ensimmäinen nainen valtion budjettivastaavana, ja hänelle annettiin ensimmäinen naiselle myönnetty virkaan liittyvä hallitusneuvoksen arvonimi 1971. Lempi Karjalainen aloitti opintiensä Viitasaaren yhteiskoulussa
Varatuomari Paula Kokkonen (s. 1946) oli perustuslakivaliokunnan ensimmäinen naispuheenjohtaja ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen TEO:n ensimmäinen ylijohtaja. Turkulainen Kokkonen pääsi ylioppilaaksi 1966 Turun tyttölyseosta ja valmistui Turun
Raili Nuortila (s. 1929) on kotoisin asikkalalaisesta maanviljelijäperheestä. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun kemian osastolta 1953 ja aloitti varsinaisen työuransa saman vuoden syyskuussa vasta
Hanna Parviainen (1874-1938) oli ensimmäinen nainen kauppaneuvoksena. Vuonna 1926 myönnettiin Suomessa ensi kerran naiselle kauppaneuvoksen arvonimi. Tapahtuman kunniaksi neljä jyväskyläläistä naista ojensi kauppiaalle kahdensadan allekirjoittajan
Kauppaneuvokseksi 1963 nimitetty Rakel Wihuri (o.s. Hellberg, entinen Aarnio, 1905-87) oli Wihuri-yhtymän johtokunnan puheenjohtaja. Rakel Justiina Hellberg syntyi Porvoossa mekaanikon tyttärenä. Ylioppilaaksi hän kirjoitti 1926.
Elisabeth Blomqvist (1827-1901) oli naisopettajakoulutuksen uranuurtaja. Elisabeth Blomqvist syntyi oppihistorian professorin vanhimpana tyttärenä. Perheen tyttäret saivat huolellisen kasvatuksen. Aluksi Elisabeth ajatteli antautua taidemaalariksi, mihin hänellä
Tiettävästi ensimmäinen naispuolinen linja-autonkuljettaja ja linja-autoliikennöitsijä on Ellen (Elli) Saarikko (ent. Korhonen, 1898-1994). Hän syntyi Suodenniemen Saarikossa 1898 maalaistalon tyttärenä. Elli ajoi pienestä pitäen hevosella
Kirkkoneuvoksen viran sai ensimmäisenä naisena Leena Rantanen, s. 1956 Suolahdessa. Kirkon yhteisen talouden ohjaksiin astui nainen, kun helsinkiläisestä Leena Rantasesta tuli vuonna 2001 kirkon keskusrahaston
Suomen ensimmäinen lentolupakirjan ja purjelentolupakirjan lentänyt nainen oli Vuokko Knuutila-Arni (1906-72). Suojeluskuntain esikunnan 25-vuotias konekirjoittaja Helsingistä sai lentokoulutuksensa Sääski Oy:n siviililentokoulussa lentomestari Georg Jäderholmin oppilaana.
Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri Alma Josefina (Ina) Rosqvist (1865-1942) syntyi Loviisassa merikapteenin perheeseen. Loviisassa alkanut koulunkäynti jatkui Helsingissä tyttökoulun jatkoluokilla. Siellä Ina ystävystyi Karolina Eskelinin kanssa.
Aleksandra Gripenberg (1857-1913) oli ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, ensimmäinen päätoimittaja ja kirjailija. Isä, senaattori ja vapaaherra, oli kahdesti aviossa, ja hänellä oli 17 lasta. Aleksandra oli
Ensimmäinen naispuolinen nimismies ja Turunmaan kihlakunnan vouti Tuula Huisma (s. 1954) syntyi Oulussa, josta hän muutti vanhempiensa mukana Turkuun. Isä oli rikosylikonstaapeli, millä oli osuutensa
Ensimmäinen naispuolinen oikeustieteen tohtori, rikosoikeuden professori ja ensimmäinen nainen oikeusministerinä oli Inkeri Anttila (o.s. Metsämies, 1916-2013). Tuleva tuomari pääsi ylioppilaaksi Oulunkylän yhteiskoulusta 1933 ja ilmoittautui
Ensimmäinen naispuolinen eduskunnan valiokuntasihteeri Hilma Jahnsson (o.s. Hägg, 1882-1975) oli lähtöisin äärimmäisen niukoista oloista, mutta onnistui äidin ponnistusten ja vapaaoppilaspaikan avulla suorittamaan ylioppilastutkinnon Turun suomalaisessa
Ensimmäiseksi raastuvanoikeuden naistuomariksi nimitettiin 1946 Olga Bremer (1909-2001), tuomarin tytär, joka valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1937 ja pääsi auskultantiksi Viipurin hovioikeuden alaiseen Rannan tuomiokuntaan. Työ alkoi
Ensimmäinen tuomarin virassa toiminut nainen ja hovioikeudenneuvos oli Inkeri Harmaja (o.s. Vaarila, 1898-1978). Agnes Lundellin esimerkillisen toiminnan innostamana oikeustieteen tutkintoon pääsivät käsiksi muutkin naiset, mutta
Ensimmäinen nainen hallitussihteerinä oli Lyyli Jyrhämä (1886-1971), joka sai valmiiksi oikeustutkintonsa neljä vuotta Agnes Lundellin jälkeen, vuonna 1910. Hänen isänsä oli rovaniemeläinen kansakoulunopettaja, ja perheen
Ensimmäinen naisjuristi Agnes Amanda Lundell (1878 – 1936) suoritti erivapaudella 1899 ylioppilastutkinnon 21-vuotiaana ja jatkoi samana vuonna Helsingin yliopistossa. Opinnot keskeytyivät välillä varojen loppuessa, mutta
Ensimmäisenä naispuolisena lähetyslääkärinä Ambomaalla toiminut Selma Rainio (ent. Lilius, 1873-1939) syntyi Saarijärvellä Tarvaalan pappilassa Liliuksen pappisperheeseen. Suuresta lapsikatraasta varttui aikuiseksi kymmenen, kaikki tarmokkaita ja lukuhaluisia
Ensimmäinen naisdosentti ja ensimmäinen historian naisprofessori Alma Söderhjelm (1870-1949) syntyi Viipurissa hovioikeuden sihteerin seitsemäntenä tyttärenä. Perheeseen syntyi kaikkiaan 11 lasta. Alman muistelmien mukaan kodin elämää
Tuuli Reijonen kirjoitti tosipohjaisessa romaanissaan Vedessä ja tulessa tarinan, jonka päähenkilö on Maria Elisabeth Cajanus (1804-1861). Elisabeth kuului pohjalaiseen virkamies- ja pappissukuun. Reijosen äidin suvusta
Gynekologi ja Pohjoismaiden ensimmäinen lääketieteen naisprofessori Laimi Leidenius (1877-1938) oli 18-lapsisen kappalaisperheen esikoinen. Hän syntyi Kurikassa 1877 ja kävi koulua ensin Vaasassa, sitten Jyväskylässä ja
Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri ja eläinlääketieteen naistohtori Agnes Sjöberg (1888-1964) syntyi tilanomistajaperheeseen Kauhajoella viidentenä lapsena. Hän oli jo lapsena erityisen kiinnostunut eläimistä ja kertoi kaikille, että
Ensimmäinen lääketieteestä väitellyt naistohtori Karolina Eskelin (1867-1936) syntyi Helsingissä merikapteeni Nikolai Eskelinin ja Sidonia Antoinetta Bobergin perheeseen. Isän työn vuoksi perhe asui pitkään ulkomailla. Isän
Minna Canth (o.s. Johnson, 1844-97) oli naisasianainen, kirjailija, usean sanomalehden toimittaja ja avustaja sekä oman aikakauskirjan päätoimittaja. Samalla tavalla kuin Fredrika Runebergista myös Minna Canthista
Hedvig Gebhard (o.s. Silén, 1867-1961) oli ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen eduskunnan valiokunnan puheenjohtajana vuonna 1924. Hedvig syntyi Turussa ruotsinkielisen kauppiaan tyttäreksi. Hän oli
Ensimmäinen naistalousneuvos Ruusu Merikallio (o.s. Rantonen, 1880-1948) syntyi Haapavedellä maanviljelijäperheeseen. Hän kävi kansakoulun lisäksi Haapaveden kansanopiston, Oulun kauppakoulun sekä talouskoulun Tampereella ja opiskeli vielä Helsingin
” Eilen kuoli täällä rouva Ilmi Hallsten (Hallstén) o.s. Bergroth, vaikean sairauden jälkeen. Hänessä meni manan majoille yksi maamme merkkinaisia, joka kauniilla tavalla vaali naisliikkeemme
Kansakoulunopettaja Emma Mäkinen (o.s. Åhman) (1849-1915) oli yksi niistä suomalaisen yhteiskunnan uranuurtajanaisista, joka omisti elämänsä vaikeuksiin joutuneiden naisten ja turvattomien lasten hyväksi perustamalla heille Suomen
Vaikuttajanainen ja Suomen eläinsuojelun äiti Constance Maria Ullner ent. Gullberg (1856-1926) toimi postitoimiston hoitajana ja eläinsuojeluaatteen innokkaana herättäjänä ja valistajana. Hän perusti elämänsä aikana useita
Oulussa 1893 syntynyt Anni Harju aloitti näyttelijänuransa paikallisessa työväenteatterissa. Harjun sisko oli myös tunnettu näyttelijä – Limingassa talvella 1966 traagisesti tulipalossa menehtynyt Hilja Pisilä (ent.
LEILA Tuulikki AHTO 28.7.1937-14.11.2022 Sairaanhoitaja, valkonauhasisar Leila Ahto kuoli Helsingissä Suursuon sairaalassa 14.11.2022 iän tuomien sairauksien uuvuttamana. Hän syntyi 28.7.1937 Vesannolla Martta ja Uuno Huuskosen
Vuonna 2022 tuli kuluneeksi 160 vuotta ensimmäisen rautatielinjan avaamisesta Helsingistä Hämeenlinnaan ja 110 vuotta siitä, kun ensimmäinen naisasemapäällikkö, Milly Tojkander, sai pikkuruisella Muurolan asemalla oikeuden
Hengellinen julistaja Anna Mäntyniemi o.s. Lahtinen oli voimakas vaikuttaja ja esikuva ja hänen muistonsa elää suomalaisen romaniväestön parissa yhä edelleenkin. Yli 500 vuotta ovat romanit
Kemissä syntynyt ja nuoruutensa Rovaniemellä viettänyt arkkitehti Elissa Aalto (ent. Elsa Kaisa Mäkiniemi) oli naimisissa arkkitehti ja akateemikko Alvar Aallon kanssa vuosina 1952-1976. Elissa Aallolla
Beata Helena Carmitz syntyi 10.3.1762 Kuopion maaseurakuntaan kuuluvassa Savisaaressa. Hänen vanhempansa olivat torppari Hans Carmitz (s. 1729) ja hänen toinen aviopuolisonsa Brita Rockman (s. 1730).
EEVA RAEKALLIO (Eva Sarlin — Eva Hagelberg — Eeva Raekallio) 3.10.1876 — 9.11.1951 Elämänvaiheista ja elämäntyöstä Muistitiedon, kirjallisen aineiston ja painettujen lähteiden pohjalta koonnut Vuokko
Kun Hilkka Ritola-Sunnari aloitti toimittajan työt Ylen aluetoimituksessa 1970-luvun alussa, ohjelma-aikaa oli vähän, mutta into saada maakunnan ääni kuuluviin oli kova. Nuoren toimituksen tekemisiä valvoi