Raahelaiset muistavat Sirkka Mattilan opettajana ja laulajana. ”Laulaminen on antanut minulle paljon, se on luonut rikkaan elämän. Se on henkisen minän tyydyttämistä, en voisi ajatellakaan
Maili Mandi Autio syntyi vuonna 1877 Saarijärvellä maanviljelijä Knut Aution ja emäntä Vilhelmiina Ahvenaisen perheen nuorimpana lapsena. Mailin viisi sisarusta kuoli jo lapsina, ja niin
Ester Kähönen oli karismaattinen persoona, joka kannusti tyttöjä omalle uralle. Kähöstä on kuvailtu ylvääksi, ryhdikkääksi ja huolitelluksi rehtoriksi, joka arvosti perinteitä ja kulttuuria. Hän piti
Hilja Pärssinen (o.s. Lindgren) syntyi 13.07.1876 Halsualla pappisperheeseen. Hänen isänsä oli kappalainen Karl Henrik Lindgren ja äitinsä Anna Elisabeth o.s. Dahlund. Äiti oli ruotsinkielinen, mutta
Saarijärven salomailla Lanneveden kylässä Anttilan talossa elelivät maatilallansa Johannes ja Kustaava Anttila perheensä kanssa. Perheessä oli äidin ja isän lisäksi poika Juho ja tyttäret Johanna
Kansakoulunopettaja Sointu Honkalampi (s. 1931 Kuopio) mietti kesällä 1956, minne lähtisi, etelään vai pohjoiseen. Hän oli 25-vuotias, valmistunut opettajaksi 1952 Heinolan seminaarista ja ollut neljä
Tuulikki Koivunen Bylund on tehnyt merkittävän uran Ruotsin evankelisluterilaisessa kirkossa. Härnösandin piispan virkaan marraskuussa 2009 vihitty Bylund Koivunen on Ruotsin ensimmäinen suomalainen naispiispa. Lue koko
Hilja Grönfors on suomalaisen romanikäsityö- ja lauluperinteen taitaja ja tallentaja. Julkisen uransa alkutaipaleella olevan laulajan töitä on ehditty palkita jo useilla merkittävillä palkinnoilla. Lue koko
”Feminismini on tasa-arvoa: sama palkka, sama asema kulttuurissa, sama näkyvyys”, vastaa videotaiteilija Eija-Liisa Ahtila kysymykseen, millainen feministi hän on. Seisomme Hämeenlinnan Taidemuseossa Koirat purivat -nimisen
”…Kiitos hälle, joka sääsi Naisellekin oikeuden: Kalliin isänmaansa eestä Elää, kuolla myöskin hän! Miks’ei hän sais yhtä hyvin Isänmaata hyödyttää?…” Näin nuori Isa Asp (1853–
Helena Schjerfbäck on rikkaiden, mutta Martta Wendelin köyhien Schjerfbäck. Näin Kari Suomalainen totesi pilapiirroksessaan vuonna 1990, jolloin Ateneumissa oli suuri Schjerfbäck-näyttely. Nyt, 25 vuotta myöhemmin,
”Heräsin naisasiaan varsin myöhään”, säveltäjä Kaija Saariaho totesi joulukuussa Naisliitossa, jonne Vantaan liike- ja virkanaiset olivat järjestäneet juhlan Vuoden 2013 naiselle. Herätyksen Kaija Saariaho sai
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen luonnehtii olevansa samaan aikaan pohjalaisen äidin ja karjalaisen isän kulttuurien tuloksena syntynyt iloinen häjy, jota on siunattu hämäläisellä lehmähermoisuudella eli maltilla. ”Kulttuuri
Eeva Holma on mystinen meren ja tunturituulien hioma lumoojatar. Työuransa hän teki Ylikiimingin yläkoulun lehtorina opettaen kieliä ja uskontoa. Eläkevuosinaan Eeva Holma on kirjoittanut runoja
Venny Soldan-Brofeldt (1863–1945) tunnettiin vuosikymmenet vain kirjailija Juhani Ahon puolisona ja Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 pronssia voittaneen Heränneitä-teoksen maalaajana. Taidehistorioitsija Riitta Konttinen, joka on tutkinut Vennyn
Tuula Lehtinen tunnetaan taidemaailman tuhmana tyttönä, joka uskaltaa maalata vaaleanpunaisia ruusuja, kehystää ne kukkatyynyillä ja antaa näyttelylleen epäilyttävän nimen: Kauneudesta. ”Tosikkokin täällä herkistyy ja ajatus
Irja Askola valittiin 2010 Helsingin hiippakunnan piispaksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Hän toimi aluksi akateemisena tutkijana, Seurakuntaopiston konferenssikeskuksessa ja avoimessa akatemiassa Järvenpäässä sekä Euroopan kirkkojen konferenssin
Hanna Rönnberg (1860-1946) oli kuvataiteilija, kirjailija, toimittaja ja rohkea oman tiensä kulkija. Hän oli varsin näkyvä taiteilija runsas vuosisata sitten, mutta unohdettiin monen naistaiteilijan tavoin.
”Feminismi on Suomessa kirosana. Feministit ovat hirveitä naisia, samassa sarjassa kuin kirkonpolttajat ja pedofiilit”, aloittaa Päivi Istala. Ja jatkaa tykitystään: ”Feminismissä tiivistyy ikiaikaista naisvihaa. Jo
“Eniten minua ilahduttavat ne yli 400 000 naista jäsenjärjestöissämme. He tekevät upeaa talkootyötä paremman huomisen puolesta. Suomi ei pärjäisi päivääkään ilman naisten työpanosta.” Näin vastaa
L. Onerva oli monella tapaa kiinnostava henkilö. Hän eli nuoren aikuisiän Venäjän vallan aikaisessa Helsingissä, aikana jolloin kansallisuusaate ja suomalaisen kulttuurin kansainväliset kontaktit olivat ajankohtaisia.
Eija Pessinen tietää mistä puhuu kertoessaan kätilön ammatin rasittavuudesta. Työssään hän alkoi kummastella, miksi äitien piti synnyttää ”ylämäkeen”. Ja sitähän se meillä perinteisesti on ollut.
Ihmisen sanotaan elävän neljä elämänvaihetta. Oili Kinnunen, naisliittolainen, elää nyt vahvasti niistä kolmatta. Kun työ englannin kielen lehtorina päättyi 1996, hän muutti Helsinkiin, alkoi pelata
Kirjailija-toimittaja-elokuvaohjaaja Imbi Pajun rajat ylittävästä yhteistyöstä kertova lottadokumenttinsa Suomenlahden sisaret on nähty Suomessa, Virossa ja Brysselissä ja herättänyt paitsi kiinnostusta myös kysymyksen, eikö lotista ja sodasta ole
Suomalaisen Naisliiton huhtikuisessa Minna Canth -seminaarissa Helsingissä rovasti-kirkolliskokousedustaja-toimittaja-äitipuoliso-uusperheen jäsen Hilkka Olkinuora puhui aiheesta ”Perhe ja totuudet”. Esimerkkiperheeksi Hilkka Olkinuora oli valinnut perinteisen viisihenkisen perheen, joka
Oikeusministeri Tuija Brax tunnetaan työnsä hallitsevana ja aikaansaavana ministerinä, jonka tekemisiä ohjaa tasa-arvon palo. Maanpinnalla hänet pitää perhe ja naispiirit. Oikeusministeri Tuija Brax tulee tapansa
Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistyksen marraskuun kirjalauantain aiheena oli Kaarina Lampeniuksen – kirjailija- ja tyttönimeltään Salan – toimittama Isän huone, jonka hän itse esitteli. Se on omassa
Aira Heinänen, o.s. Huhtala, syntyi vuonna 1932 työläisperheeseen Helsingissä. Isä oli kotoisin Porista ja ammatiltaan makkaramaakari eli Elannossa työskentelevä lihanleikkaaja. Äiti oli kotoisin Porvoon tienoilta,
Pirkko Anneli Lahti on psykologi, psykoterapeutti, filosofian lisensiaatti ja Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja. Hän toimi tehtävässä vuosina 1983–2006. Pirkko Lahti on kotoisin Kiskosta, pienestä maalaispitäjästä
Turun yliopiston yleislääketieteen professori Sirkka-Liisa Kivelän mukaan Suomessa hoidetaan vanhuksia paikoin huonommin kuin kotieläimiä. Väitteensä tueksi vanhusten hoitoon perehtynyt professori kertoo, että EU-direktiivin mukaan esimerkiksi
Kun Dora Wahlroos maalasi vuonna 1895 Innoituksen, hän teki samalla rohkean kuvan. Teos, joka esittää inspiraation vallassa olevaa naistaiteilijaa ja on Doran omakuva, on harvinaisen
Professori, oikeushammaslääkäri Helena Ranta tunnetaan kansainvälisten katastrofien jälkiselvittelijänä. Tuntemattomampaa, mutta yhtä tärkeää on hänen työnsä naisten aseman ja ihmisoikeuksien palavasieluisena puolustajana. ”Vaikka en ole koskaan
Ritva Santavuori julkaisi vuoden 2005 lokakuussa kolmannen kirjansa Rouva Syyttäjän paluu, joka pääosin koostui hänen kolumneistaan Iltalehdessä 1998–2005. Hän kokosi kirjaansa viime vuosien parhaat ja eniten
Kirsi Öster on lahtelainen järjestöaktiivi, joka uskoo vankasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Häntä on aikanaan pyydetty monelta taholta mukaan luottamustehtäviin ja siksi niitä onkin hänelle kertynyt runsaasti.
Lekki Nutchanart alkaa avata suhdettaan Suomeen Teatteri Jurkan näyttämöllä ottamalla syliinsä kattilallisen perunoita. Ikänsä riisiä syöneellä naisella oli aikanaan opettelemista niihin – kuten jatkuvaan kahvin
Kasvoin perheessä, jossa ei puhuttu politiikasta. En edes tiennyt, mitä politiikka on. En ymmärtänyt koko sanaa. Pikkuhiljaa elämä ympärilläni alkoi ihmetyttää. Opettajaisäni toimi jatkosodan aikoihin Nastolan
Eeva syntyi Torniossa, Perämeren pohjukassa Mustansaaressa. Hän oli 11-lapsisen perheensä toiseksi nuorin lapsi. Sisarukset syntyivät vuosien 1899 ja 1927 välillä. Isä Jaakko oli ammattikalastaja ja
”En tiedä itkeäkö vai nauraa? Viikko päättyy siihen, että rakas lapseni jäi ensimmäisen kerran jälki-istuntoon”, huokaisi Leena Sulkakoski tavatessamme Laurellin kahvilassa. Poika oli kirjoittanut seinään
Kaarina Aho on syntynyt Alatorniolla 25.11.1945 maanviljelijäperheeseen. Hän kävi neljä vuotta Yliliakan kansakoulua ja pääsi neljännen luokan jälkeen pääsykokeiden kautta Tornionseudun keskikouluun, jota kävi viisi
”Miksiköhän meistä Matin kanssa puhutaan aina menneessä aikamuodossa? Fossiilihan sitä toki on jo yli neljänkymmenen vuoden orkesteriuran jälkeen, mutta hei, mä vielä soittelen, usein puuta
Torniolainen Elma Luokkala oli neitokaisiästä lähtien naisasia-aktivisti, tinkimättömästi kuolemaansa saakka. Toinen aktiiviharrastus oli kirkkokuoro. Eläkevuosina mukaan tulivat rintamamiesveteraanien naistoiminta ja vieläpä pitsinnypläys. Kaikista näistä hän
”Maailma on taas mallillaan: Mynttisen Helmi myy piirakoita Lahden torilla.” ”81-vuotias Helmi Mynttinen on toipunut lonkkaleikkauksesta, ja myi taas piirakoita Lahden markkinoilla. Aamuherätys oli kahdelta
Lastenlääkäri Leena Kaartinen palasi Afganistanista Suomeen vuonna 2006. Pitkät työtehtävät saivat jäädä, mutta Afganistan pitää edelleen otteensa. Kaartinen puursi kaikessa hiljaisuudessa sodan repimässä Afganistanissa 1970-luvulta lähtien.
Monena nainen, nainenkin, eläessään: Alli Nissinen oli kansanedustaja ja opettaja, koulunomistaja ja -johtaja, toimittaja, päätoimittaja, kirjailija, kääntäjä, naisasianainen ja martta; hän edisti raittiutta, lasten-, eläinten-
Mathilda von Troil kuului sukunsa puolesta autonomisen Suomen yhteiskunnan ylimpiin: isä oli senaattori, vapaaherra Axel Gustaf Samuel (Gösta) von Troil, äidinisä senaattori, isänisä kuvernööri ja
Kohtasin Ritva Sorvalin ensimmäisen kerran Lahden kaupunginteatterin lämpiössä vuonna 1994. Kyseessä oli teatterin uuden ohjelmistokauden esittely. Siinä tilaisuudessa esiteltiin ja esittäytyi myös Ritva Sorvali, Oulun
Silloin en vielä tuntenut häntä. Keväällä 1959, lukiolaisena, hän päätti lähteä Saksaan piikomaan ja kieltä oppimaan. Palkka oli melkein olematon ja kielen oppiminen yksin hellan
Isojoelta yliopisto-opintoihin ja Helsinkiin Ritva Haapanen syntyi vuonna 1949 Isojoella Lempi (o.s. Uusitalo, s. 1907) ja Juho Pullolan (s. 1905) yli kymmenlapsiseen perheeseen, toiseksi viimeisenä
Päivi Grönqvistin mummo oli aktiivinen martta, jonka myötä hän tutustui jo lapsena marttailuun. Silloin hän ajatteli, että marttailu on mummoilua. Sittemmin hän muutti mielensä ja
Uuden naisliikkeen vakiintuminen Suomeen kesti monta vuotta. Ammattiliittojen naiset luottivat liittoihinsa, mutta niitä henkilökohtaisia ajatushetkiä, joita naisliike ehdotti, he vieroksuivat. Kesti myös aikansa, ennen kuin
Meidän perhe asui Tampereen keskustassa ahtaasti, niin kuin 40-luvulla pruukattiin asua. Muuten piti ottaa vuokralainen ylimääräiseen huoneeseen. Enson mummu asui Helsingissä Kuusitiellä ja kävi meitä
”Tästä minä olen onnellinen”, sanoi Mirjam Viippola liikuntakoulunsa kolmekymmenviisivuotisjuhlassa katsastaessaan tyttäreensä Tuula Luhtaseen ja tyttärentyttäreen Sari Ruposeen. Kolme polvea tarmokkaita naisia, jotka kukin ovat tehneet
Julia Kykkänen aloitti mäkihypyn jo kolmevuotiaana. Hänen isoveljensä harrasti mäkihyppyä, joten Julia halusi päästä mukaan. Koko hänen isänpuoleinen sukunsa on joko hypännyt tai jollain lailla
Kivikasvojen Maitonaama, Lepakkolinna ja Sininen enkeli olivat televisio-ohjelmia, jotka viihdyttivät katsojia 1970-luvulla. Käsikirjoitus ja ohjaus olivat Ismo Sajakorven ja esiintyjien asut Kaija Salaspuron käsialaa. Kaija
Keväällä 1972 se tapahtui! Aika oli enemmän kuin kypsä fysikaalisten hoitolaitosyrittäjien yhteen liittymiselle. Siitä todistuksena putosi naulakkokin seinältä takkien paljoudesta, kun omia hoitolaitoksiaan jo muutaman
”Olen aloittanut elämän Juliana. Päämääränäni on elää jonain päivänä tässä yhteiskunnassa juridisesti naisena. Heinäkuun alussa aloitettu hormonihoito, alkusyksyllä aloitettu laserepilointi sekä ääniterapia auttavat tuon tavoitteen
Olen onnellinen siitä, että olen saanut toimia juristina antoisissa ja monipuolisissa tehtävissä. Ne ovat tarjonneet sekä haasteita että työn iloa. Ylioppilaskeväänä 1962 en oikein tiennyt,
Marjatta oli kiltti ja kaunis. Hän oli kuin ilmetty Audrey Hepburn, yksi aikansa ehdottomista tyyli-ikoneista. Suuret ruskeat silmät ja korkeat poskipäät, joita ympäröi ruskea tukka.
Sinikka Murto on rutinoitunut akvarellisti. Lähes jokaisessa työssään hän onnistuu säilyttämään tuoreuden, vaivattomuuden ja sellaisen kosteuden ja kiinteyden tunteen, joka on valmiilla akvarellimaalauksella ominaista, sillä
Edla Kojosen nimi oli jäänyt mieleeni jo lapsuudesta. Äitini opiskeli nuoruusvuosinaan Lahden kansanopistossa. Kertoessaan niistä ajoista hän mainitsi usein Edla Kojosen, arvostamansa opettajan, ”opistomamman”. Lahden
Sirkka Lankisen tahdonvoimaa kuvaa hyvin seuraava episodi. Keski-Lahden evankelisluterilainen seurakunta alkoi 1970-luvun alkutaitteessa suunnitella vuonna 1890 valmistuneen hirsirakenteisen kirkon purkamista ja Alvar Aallon suunnitteleman modernin
Annie Furuhjelm oli niin suomalaisen kuin kansainvälisen naisasialiikkeen edistäjä, sekä Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja myöhemmin itsenäisen tasavallan lehtimaailman ja valtakunnanpolitiikan aktiivinen toimija. Hän oli naisten
Eila syntyi 1929 vauraan talon tyttäreksi neljästä sisaruksesta toiseksi vanhimpana. Hän ei saanut nauttia perhe-elämästä kovin pitkään. Molemmat vanhemmat kuolivat tuberkuloosiin 1940-luvun vaihteessa, ja Eila sisaruksineen
Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus nimesi Vuoden Kanttoriksi 2012 Lahden Salpausselän seurakunnan kanttorin, musiikin maisteri, director cantus Marjaana Turusen. Palkintoperusteissa mainitaan, että Marjaana Turunen on innostava kuoronjohtaja,
Maalisvaaleissa 1907 Tekla Hultinia ei valittu eduskuntaan. Kaiken kaikkiaan nuorsuomalainen puolue kärsi musertavan tappion. Sen naisehdokkaista valittiin vain Martta-järjestön aktiivit, opettajat Lucina Hagman ja Alli Nissinen. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä valittiin ainoana naisedustajana maalaisliiton ehdokas, opettaja Hilma Räsänen, josta, niin kuin Tekla Hultin päiväkirjassaan toteaa, kukaan ei ollut kuullut yhtään mitään ennen vaaleja.
Puolueista riippumatta naiset katsoivat tuloksen tappioksi ja syyksi siihen naisten poliittisen kehittymättömyyden.
Heti kesäkuussa perustettiin Suomalainen Naisliitto. Opetusneuvos Hilja Vilkemaan mukaan huomattava syy liiton perustamiseen oli nuorsuomalaisen puolueen kahden eturivin naisen, Tekla Hultinin ja Maikki Fribergin, jääminen eduskunnan ulkopuolelle. Seuraavia vaaleja ajatellen haluttiin hyvissä ajoin ryhtyä lisäämään naisten kansalaissivistystä ja poliittista aktiivisuutta. Lue lisää Tekla Hultinista ja Suomalaisesta Naisliitosta!
Miten minusta tuli feministi Vuosi oli 1978, opiskelin kolmatta vuotta valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä pääaineenani kansantalous. Minulla oli silloin jo kolme lasta ja olin 31-vuotias. Sain
Isoäitini oli meille kaikille sukulaisille Mamma, muille Kronqvistin Mamma. Mammasta tuli mamma, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi: hän ei halunnut itseään kutsuttavan mummuksi, sillä hänen kuopuksensa
Hilja Aaltonen teki 60 vuotta kestävän uran evankelistana. Hän oli myös suuri julistaja, Jumalan pappi, kirjailija ja avarasydäminen sielunhoitaja sekä yli 20 teosta kirjoittanut runoilija
Vuosi 1952 oli monella tapaa merkittävä meille suomalaisille. Myös minulle. Olin silloin kymmenvuotias ja aloittanut juuri opintieni Lappeenrannan tyttölyseossa. Elettiin vielä elintarvikesäännöstelyn aikaa. Kahvikulta ja
Kirjailija Frans Emil Sillanpää sanoo: ”Kun ihminen ei ole enää eikä ole vielä”. Sanoisin, kun ihminen ei ole enää, mutta on jo. Kahdeksankymmentä täytettyäni voin
”Veistonopettajan paikkaa hakiessani syrjäytin 9 mieshakijaa, koskapa aikaisemmat ansioni ja ulkomaanmatkoilla hankkimani lisäoppi veivät minut ehdottomasti toisten hakijoitten edelle. Kun menin nostamaan ensimmäistä palkkaani, hämmästyin suuresti, kun se oli huomattavasti pienempi, kuin se palkka, joka oli hakemusilmoituksessa mainittu. Tarkastaja v. Bonsdorff sanoi syyksi sen, että olen nainen. En voinut ymmärtää, mitä tekemistä sukupuolellani oli tämän asian kanssa. Lopulta sain tarkastajankin uskomaan, että jos kerran hoidan poikia ja opetan heidät yhtä hyvin veistämään kuin mieskolleegani, minulle on maksettava ilmoituksessa luvattu palkka ja suotava muut virkaan kuuluvat edut. Niinpä sitten olenkin koko opettajanaoloaikani nauttinut miesopettajien kanssa samaa palkkaa.”
Helmi Tengén oli Naisasialiitto Unionin aktiivisimpia ja värikkäimpiä jäseniä, mutta vaikutti lisäksi mm. Helsingin Naisopettajain Yhdistyksessä, Suomen Naisopettajain Liitossa, Helsingin voimistelijain liitossa ja Autoklubissa. Itseään hän piti juoksupoikana, joka oli aina valmis tekemään, mitä oli tarvis tehdä.Lue lisää Helmi Tengénin elämästä.
Suomen ensimmäinen naispiispa Irja Askola vihittiin virkaansa syyskuun kahdentenatoista päivänä 2010 Helsingin tuomiokirkossa. Askola arvelee, että hänestä on tullut ihmiskasvoisen kirkon symboli. Irja Askola ottaa
Isoäiti Maria Wetterstrand emigranttina ja evakkona Sukupolvien ketjussa puhutaan yleensä miehistä. Miehen nimi on periytynyt pojalle, samoin ennen tilat ja maat. Isyydestä ei kuitenkaan aina
Seuraavassa esityksessäni tarkastelen Berliiniä kahden opiskelijan, myöhemmin tohtorien Maikki Fribergin ja Agnes Sjöbergin kokemusten välityksellä. Pääasiallisena lähdeaineistona ovat heidän muistelmansa. Molemmat olivat pioneereja. Maikki Friberg
Suurta maailmankartastoa selaamassa Suuren maailmankartaston sivut kääntyvät isossa olohuoneessa Jyväskylän Voionmaankadulla K-Market Ruokavinkkiä vastapäätä sijaitsevassa kuudennen kerroksen kerrostaloasunnossa. Pieni kiharahiuksinen poika kysyy uteliaana kysymyksiä eri
”Minusta tuntuu siltä, että naisteologius vapautuu lapsenkengistään silloin, kun joku meistä painaa tohtorinhatun päähänsä. Mutta myös työmme kannalta on tärkeää, että mekin saamme sellaisia näköaloja ja sitä arvostelukykyä, mitä jatkuva perusteellinen syventyminen tieteeseen antaa. Maailmassa näyttää myös olevan niin, että suoritettu oppiarvo antaa ihmisen sanoille ja teoille suuremman kantavuuden kuin niillä muuten olisi.”
Eira Paunusta tuli ensimmäinen tohtorisnainen teologisessa tiedekunnassa vuonna 1952, mutta helpolla hän ei tutkintoaan saanut. Paunu osallistui myös aktiivisesti keskusteluun naisena olosta ja naisen tehtävistä kirkossa ja yhteiskunnassa. Lue lisää teologian professori Eira Paunusta.
”Olen keskustalaisen kodin kasvatti ja isällä oli luottamustehtäviä kunnan tasolla. Opiskeluaikana aktivoiduin yhteiskunnallisesti ja kokeilin vähän aikaa myös kokoomusta, koska silloinen poikaystäväni oli kokoomuslainen. Harjoittelin
”Olen maahanmuuttajaäidin tytär ja useamman kuin kerran elämäni aikana tuntenut itseni kuin uitetuksi koiraksi. Toisaalta erilaisuuden ja ulkopuolisuuden tunne on pannut myös yrittämään. Poliitikkona olen
Annikki Suviranta oli ensimmäinen nainen, joka nimitettiin osastopäällikkötasoiseen virkaan ministeriössä. Johtaessaan sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosastoa hän oli ideoimassa sosiaalipolitiikan keskeisiä kysymyksiä käsitteleviä tutkimushankkeita. Hän kehitti
”Olen syntynyt vuonna 1963 eli olen yhtä vanha kuin samapalkkaisuuslaki. Minusta naisten työssäkäynnin puolustaminen on tasa-arvon kannalta hyvin tärkeää. Päivähoito ja ilmainen kouluruoka taas ovat
Suomen YK-liiton pitkäaikainen pääsihteeri Hilkka Pietilä on vuosikymmenten ajan välittänyt tietoa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) toiminnasta luennoiden ja kirjoittaen erityisesti YK:n roolista kehityskysymyksissä ja naisten aseman
Olen tavannut Sallia säännöllisesti ja ihana tuttavuus on tämä matalaääninen, tomera nainen, josta sain heti vaikutelman, että siinä oli nainen, joka osasi tarvittaessa näyttää kaapin
Kirjailija Anna-Maija Ylimaula on sanonut pistämättömästi, että kaikki naiset ovat feministejä – muussa tapauksessa he eivät tiedä, mitä feminismi on. Itse olen kysyttäessä aina vastannut: Kyllä, minä olen feministi.
Tasa-arvo ei ole mikään valmistalo, vaan tie. Tiessä saattaa olla vaarallisia kuoppia ja mutkia, mutta eteenpäin päästään, jos päämäärä on selkeä. Vauhtikaan ei ole itseisarvo. Tärkeintä on oikea tie. Jatka lukemista!
Työ mainostoimistoissa 40 vuotta sitten oli viime hetken päätöksien aiheuttaman sekasortoisen kiireen täyttämää selviytymistä päivästä toiseen. Päätin irrottaa itseni tuosta oravanpyörästä ja ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi
Kerron tässä tarinan äidistäni, arjen sankarista, selviytyjästä. Äiti sitoi heinäharavat isävainajan polkupyörän runkoa vasten. Asetti veljen istumaan rungolle ja meidät pikkutytöt tarakalle. Mentiin ahoniitylle heinäntekoon.
Sotaorvosta tuli rauhanaktivisti Isäni kaatui talvisodassa jo ennen syntymääni enkä koskaan ehtinyt nähnyt häntä. Ei ihme, että rauhanliike on nuoresta saakka ollut minulle tärkeä. Äiti
Ursula ja Tuuni Länsman muodostavat Angelit-yhtyeen, joka on 1990- ja 2000-luvun tunnetuin saamelaismusiikkikoonpano Suomessa. Angeleiden ansiosta saamelaiskulttuuri ja saamelaiset populaarikulttuurin tekijöinä nousivat kansalliseen tietoisuuteen nykyaikaisena
Rosa Emilia Clay oli ensimmäinen Suomen kansalaisuuden saanut afrikkalainen. Hän muutti kuitenkin jo nuorena edelleen Yhdysvaltoihin, missä hän loi Lemberg-nimisenä uran amerikansuomalaisen työväenliikkeen harrastustoiminnoissa. Lue
Kirjoitus Zaida Eriksson-Lihristä oli ollut mielessäni jo pitkään. Asia sai uutta virikettä, kun serkkuni Jyrki Ritvala lähetti minulle toukokuun 2010 alussa Pikku Matti -nimisen lastenlehden
Fanni (Fanny) Luukkonen oli kotoisin Oulusta, jossa hän kävi viisi luokkaa Oulun Suomalaista Tyttökoulua. Luukkonen jatkoi 16-vuotiaana opintojaan Helsingin suomalaisesssa jatko-opistossa. Hän halusi jo nuorena
Benedicta Idefelt tutustui katolisuuteen Viipurissa ja kääntyi siihen käydessään katolista sisäoppilaitosta Helsingissä. Hän opiskeli Königsbergissä ja liittyi katariinasisarten sääntökuntaan. Sodan jälkeen sisar Benedicta lähetettiin opettajaksi
Elli Palm on Viipurista evakkona Helsinkiin asettunut romanimatriarkka. Kahdeksan oman lapsensa, puolen kymmenen kasvattilapsensa, 24 lastenlapsensa sekä 22 lastenlastenlapsensa suursuvun keskushahmona ”Ompelija-Elli” Palm edustaa perinteistä
Maja (Flora Maria) Genetz (1901–1970) oli kotoisin Viipurista. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1920 ja teki useita opintomatkoja ulkomaille. Genetz oli vuodesta 1929 lähtien autoliike Oy
Ravitsemustieteen professori emerita, riemutohtori Maija Pekkarinen aloitti marttauransa Karjalan Marttapiiriliitossa, missä hän toimi kotitalouskonsulenttina vuosina 1942 -1950. Akateemisen uran sekä lukuisien kotimaisten ja ulkomaisten kotitalousalan
Kirste Paltto on ensimmäinen teoksensa saameksi julkaissut naiskirjailija. Hän on kirjailijana tarttunut rohkeasti moniin haasteisiin, joita saameksi kirjoittaminen ja saamen kirjallisuuden nuoruus ovat tuoneet mukanaan.
Tiiu Holappa tutustui Monika-Naiset liiton toimintaan kun liiton silloinen työntekijä Nasima Razmyar talutti hänet kirjaimellisesti kädestä pitäen S-Marketin pihalta Monika-Naiset liiton työpajaan, jonne Holappa ei
Celestine Vita-Buba on syntynyt Kongon pääkaupungissa Kinshassa vuonna 1949. Perheessä oli kuusi poikaa ja kaksi tyttöä, joista Vita-Buba oli vanhin. Vita-Buba kuvaileekin olleensa kuin yksi
Kyllikki Pohjala (1894–1979) syntyi Nakkilassa ja kirjoitti Porissa ylioppilaaksi vuonna 1914. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli sanomalehti Satakunnan toimitus, mutta toimittajan ura vaihtui sairaanhoitajakouluun. Pohjala valmistui
Anna Pakalén työskenteli pitkään Nikkilän mielisairaalan (1919 – 1931) ja Kellokosken piirimielisairashoitolan (1931 – 1955) ylisairaanhoitajana päämääränään parantaa köyhien mielisairaiden potilaiden hoitoa ja elinoloja. Lue
Hilja Riipinen (1883-1966, o.s. Miklin, vuodesta 1906 Metsäpolku) syntyi Oulun maalaiskunnassa. Hän pääsi kansakoulun jälkeen vapaaoppilaspaikalle Oulun Suomalaiseen Tyttökouluun, jossa myös Fanni Luukkonen opiskeli. Riipinen
Elli Ivarintytär Saurio syntyi 31.12. marttajärjestön perustamisvuonna 1899 Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa. Molempien vanhempien kuoltua Elli muutti sisaruksineen setänsä perheeseen Kokemäelle. Parin vuoden kansantaloustieteen opintojen jälkeen Elli
Elsa Ryti oli maamme naislääkäreistä ensimmäinen, joka omistautui vakavasti lääketieteellisen perustutkimuksen harjoittamiseen. Siten hänellä on merkittävä sija Suomen naislääkärien ammatillisen tehtäväkuvan laajentamisessa. Elsa Maria Ryti
Marttaliiton kunniapuheenjohtaja haastoi martat jakamaan yhteisten asioiden hoidossa tarvittavia tietoja ja taitoja Kunnallisneuvos, filosofian maisteri, kansanedustaja Saara Mikkola toimi Marttaliiton valtuuskunnan varapuheenjohtajana vuosina 1963–1969 ja
Minna Craucherilla oli syntymäaikoja, isiä, nimiä ja titteleitä enemmän kuin on yhdelle ihmiselle kohtuullista, ja ovelasti hän kehitti pikkurikollisuudesta, prostituutiosta ja poliittisesta juonittelusta ammatin, joka
Työväen Urheiluliiton ensimmäinen naissihteeri Helmi Paasonen johti liittonsa naistoimintaa tärkeinä rakentamisen vuosina 1920- ja 1930-luvulla. Hän oli enemmänkin johtaja ja organisaattori kuin kasvattaja tai teoreetikko.
Rauha Siviä Elisabet Hammarin vanhemmat olivat maanviljelijä Vilhelm Richard Hammar (s. 30.03.1841 Lemu, k. 12.07.1900 Uudenkaupungin msrk) ja tämän toinen puoliso Anna Liisa Kustaantytär (s.
Viipurista kotoisin ollut filosofian tohtori, kemisti Lydia Sesemann oli ensimmäinen tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen ja samalla eräs ensimmäisistä koko Euroopassa. Tämä kirjoitus perustuu pääasiallisesti Marja
Elin Malin (1868–1959) omaa sukua Nikander oli tehtailijan tytär, joka kävi tyttökoulun ja suoritti suomenkielisen jatko-opiston. Opiskeluaikaan häntä kuvattiin kaunottaresi, joka osallistui aktiivisesti Suomalaisen Seuran toimintaan