”Mutta tämänlaatuisen oppilaitoksen syntyminen Pohjan perille on ymmärrettävästi samalla ollut tapaus, jolla on oleva merkitystä ja vaikutusta kulttuuririentoihin yleensä puheenalaisessa osassa maata. Senpä vuoksi kuulemmekin
Nivalassa syntynyt ja Kalajoella varttunut tuleva kansainvälinen oopperalaulajatar, koloratuurisopraano Ida Basilier-Magelssen (1846-1928) oli ensimmäisiä suomalaisia oopperatähtiä, joka teki näyttävän uran Euroopan konsertti- ja oopperalavoilla. Hän
Lea Ahon elämän täyttivät koti ja perhe monien vuosien ajan. Kun lapset kasvoivat, Lealla oli mahdollisuus antaa aikaansa taiteelliseen työhön. Hän suunnitteli ja kutoi raanuja,
Agatha Niskanen syntyi Pohjois-Savossa Maaningalla Pöljän kylässä vuonna 1883. Hänen isänsä oli talollinen ja maanviljelijä Paavo Niskanen ja äiti Heta o.s. Rönkä. Heillä oli kymmenen
’’Muusikko on parhaimmillaan silloin, kun uskaltaa heittäytyä musiikkiinsa täysillä.’’ Muusikoksi syntynyt Minna Tuhkala syntyi Raahessa vuonna 1968. Kun isä, Matti Tuhkala, näki hänet ensimmäisen kerran,
Ellen Wåhlberg piti työssään Raahen seminaarissa tärkeänä kehittää voimistelua kansakouluissa. Hän pyrki innostamaan myös jo työelämässä toimivia opettajia järjestämällä heille kesäkursseja. Hän oli sitä mieltä,
Reetta Ronn on raahelainen esikoiskirjailija, joka pyörittää päivätyönään kirjakauppaa nimeltä Karhun kirja & paperi. ”Meillä oli kotona paljon kirjoja. Sain vapaasti valita luettavaksi mitä halusin.”
Sirkka Kankaalalle Raahen Velkaperä on ollut virikkeellinen kotipaikka. Sieltä elämä kuljetti hänet kouluun ja työhön. Moniin luottamustoimiin hänet vei vanhempien esimerkki. Haikein mielin hän muutti
Ingeborg Malmström o.s. Wallenius (1832-1919) oli Oulussa syntynyt Walleniuksen kulttuurikodin esikoinen. Monilahjakas Ingeborg sävelsi, toimi muusikkona, maalasi ja kirjoitti runoja, näytelmiä ja proosaa. Turun piirustuskoulussa
”Raahelaisen Suvi Mattilan romaani Suden polulla on tositapahtumiin löyhästi pohjautuva selviytymistarina naisesta, joka lähtee matkalle keräämään voimia ja pohtimaan elämäänsä. Kohtaamaan omat sutensa.”(Kirjasampo). Vuonna 2013
Kolarikorjaamoyrittäjät Satu Iivonen ja Sirpa Korpela saavat usein vastata kysymyksiin: ”Onko täällä ketään aikuista miestä?” ”Onko täällä VAIN naisia töissä?” ”Miten liuottimet vaikuttavat naisiin?” Viimeiseen
Leena Mikkola-Riekkinen tiesi jo pikku tyttönä, että hän haluaa opiskella oikeustieteitä. Hän oli jo opiskeluaikana toiminut monissa alan työpaikoissa. Hänet valittiin ensimmäisenä naisena Vihannin kunnanjohtajaksi.
Itseoppinut perinteenkerääjä sittemmin professorin arvonimellä palkittu Samuli Paulaharju (1875-1944) tapasi Maria Haapasen, Haapas-Marin, tultuaan Jyväskylän seminaarista vastavalmistuneena opettajana perheineen Uudellekirkolle Kirstinärän koululle opettajaksi syksyllä 1901.
JOHDANTO Onko 92-vuotias ihminen vanhus? Äkkipikaa tuohon kysymykseen voisi vasta ”kyllä on”. Tarkemmin ajateltuna vanhukseksi ei kuitenkaan voitane nimittää jokaista 90 vuotta täyttänyttä henkilöä.
Modistikuningatar Selinin liikkeeseen Helsingissä tuotiin hattu, joka oli noin 15 vuotta aikaisemmin ikuistettu Edelfeltin maalaukseen. Silti se kaipasi muutostöitä, kohennusta ajan muotiin. Suuren diivan suuri
Anna Catharina Blomqvist (1840-1925) oli laulunopettaja, laulupedagogiikan tutkija ja kehittäjä. Ammatiltaan hän oli saksan kielen ja kirjallisuuden opettaja ja kääntäjä. Hän opiskeli myös sävellystä, mutta
Anna-Liisa Turpeinen on Niittykosken musikaalista sukua Kaustiselta. Hän kulkeutui Raaheen miehen työn mukana. Liityttyään vuonna 1978 Raahen Laulutovereihin, joka on perustettu vuonna 1975, hän on
Matti ja Kerttu Liisa (o.s. Pääkkönen) Nikola muuttivat Amerikasta Siikajoelle, joka oli erotettu vuonna 1868 omaksi pitäjäksi. Siikajoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa. Nikolat asuivat Suomeen
Eija Sorjamaa on tehnyt pitkän uran rakennusalalla monissa eri tehtävissä sekä työntekijänä että rakennusliikkeen omistajana. Luottamustehtävistä mittavin on toiminta Osuuspankin hallituksessa ja sen ensimmäisenä naispuheenjohtajana.
Iida Eriika (Ida) Niva (Juntti) syntyi Karungissa vuonna 1885. Hänen äitinsä oli Hilda Abramintytär o.s. Rautio Karungin Rautionpäästä (1862-?) ja isä, seppä Juho Juhonpoika Juntti
Elämä Kultalanperän (ent. Saloinen, vuodesta 1973 Raahe) pienillä maatiloilla oli niukkaa ja omavaraista. Työt tehtiin itse ja ilman koneiden apua aina 1950-luvulle saakka, jolloin ensimmäiset
Siikajoki-seura valitsee vuosittain kunniakansalaisen. Joka toinen vuosi valitaan Lippo-Liisa ja joka toinen vuosi Lippo-Mies. Siikajoki on noin 5.000 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Kesällä 2024 kunniakansalaiseksi kukitettiin
Kukapa ei muistaisi Kallion kioskia, joka palveli pieniä ja isoja asiakkaita vuosikymmenien ajan Raahessa Palokunnankadun ja Ouluntien kulmassa. ”Sain äidiltä pennin ja menin heti ostamaan
Maija-Leena Hirvoselle perustyö neuvola- ja kouluterveydenhuollossa on ollut oikea kutsumusammatti. Työuran ohessa hän on hoitanut useita luottamustoimia vuosikymmenien ajan. Lapsuus Veneheiton kylässä Maija-Leena Hirvonen (o.s.
Marjatta Tuure – martoista ystäviä kaikkialta Toiminta martoissa on ollut Marjatta Tuurelle keino tutustua paikkakuntalaisiin, minne päin Suomea tie on vienytkään. Mukana on kulkenut Martta-nukke
Säveltäjä, runoilija ja taidemaalari Thora Vallenius o.s. Wahlström (1848-1915) syntyi Ruotsissa. Hän oli 1800-luvun lopulla Vaasan Soitannollisen Seuran kantavia voimia ja perustajajäsen. Avioiduttuaan baritoni ja
”Helmi Lehtonen oli kansakoulun- ja musiikinopettaja. Musiikki oli hänen kiinnostuksenkohteensa jo Raahen opettajaseminaarissa, jossa hän johti seminaariopiskelijoiden kuoroa.” (Välimäki) Siikajoelta kotoisin Helmi Martta Helena Lehtonen
”Kesäkuussa määrättiin seminaarin johtajatar, neiti Hilda Nordlund sekä ensimäiset opettajattaret Ellen Wåhlberg, Vendla Forsström ja Adéle Festén toimiinsa, aluksi virkaa tekevinä.” Raahen seminaari aloitti toimintansa
Ida Wallenius Rancken (1846-1924) kuuluu suomalaisiin romantiikan laulusäveltäjiin. Hän sävelsi yksinlauluja ja hengellisiä lauluja sekä ainakin yhden kuoroteoksen sekä muuta laulumusiikkia. Pohjanmaalla syntynyt sopraano Ida
”Martha Dahl-Salonen oli yksi tasa-arvon edelläkävijöistä Suomen kirkkomusiikin kentällä. Vaikka kanttorin ja kanttori-urkurin vakituiset tehtävät avattiin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa naisille virallisesti vasta vuonna 1963, Dahl-Salonen
”Kaikki ihmiset puhuvat sodasta…” kirjoitti viisitoistavuotias keskikoululainen Hilkka Hallanoro (myöh. Ruokolainen) päiväkirjaansa sunnuntaina 3. päivänä joulukuuta 1939. Koti Raahen Velkaperällä Matti Leander Hallanoro työskenteli ratamestarina
Greta Dahlström o.s. Stenbäck (1887-1978) oli säveltäjä, musiikinopettaja, kuoronjohtaja ja yksi tärkeimmistä suomenruotsalaisen kansanmusiikkiperinteen tallentajista. Hän keräsi yli 3 000 suomenruotsalaista kansansävelmää 40 vuoden aikana.
Kun katselen vanhaa ja uutta laakeriseppelettä kirjahyllyssäni tunnen tyytyväisyyttä, että syksyllä 1964 aloitin geologian opinnot. Valintani johti akateemiseen uraan, jossa sain myös käytännön ammatin. Geologiaahan
Arja Virolainen muistetaan Raahessa menestyneenä keihäänheittäjänä ja monipuolisena urheilijana. Hän työskenteli 35 vuotta liikunnanopettajana. Eläkepäivinään hän golfaa, kävelee, pyöräilee, liikkuu aktiivisesti ja monipuolisesti. Liikunnallinen lapsuus
”Olen työnarkomaani”, Päivi Ali-Lekkala kuvaa itseään. Hänen pitkä ja monipolvinen työuransa koostuu toimistotöistä, autokoulunopettajan ja markkinointisihteerin tehtävistä. Hän jatkaa edelleenkin (2025) työuraansa pätkittäin ajokorttikokeiden vastaanottajana.
Säveltäjä Ida Moberg on ensimmäisiä suomalaisia naissinfonikkoja. Häntä on myös kutsuttu Suomen ensimmäiseksi naissäveltäjäksi. Säveltäjä Ida Moberg oli tuottoisa, hän sävelsi lähes 100 teosta. Mutta
Nuoripari Marja-Terttu ja Martti Maliniemi asui Yritysperällä vuokra-asunnossa. Kiinnostus omaan tupaan ja perunamaahan heräsi, kun Saloisten kunta tarjosi kohtuuhintaisia tontteja Tarpion alueelta. Kaupungista maalle Marja-Terttu
”Kirjailijan ammatti merkitsee minulle, että tutkin, luen, ajattelen, kuvittelen ja kirjoitan työkseni.” Lapsuus Keminmaassa Pauliina Vanhatalo syntyi Oulussa 18.4.1979. Perhe muutti Kemiin vuonna 1980 ja
Helvi Leiviskä oli suomalaisten naissäveltäjien uranuurtaja ja ensimmäinen merkittävä naispuolinen säveltäjä ja naissinfonikko Suomessa. Hän loi monipuolisen orkesteri-, laulu- ja kamarimusiikkituotannon. Säveltäjä Helvi Leiviskä ei
Varakkaiden serkusten, Catharina Freitagin (1769-1840) ja Johan Mattsson Soveliuksen (1770-1852), toteutumatta jäänyt avioliitto oli omana aikanaan merkittävä asia, koska se mainitaan useissa historian kirjoissa. Toimeliaat
Raahen kompiaiset tunnettiin melkein koko maassa 1800-luvun jälkipuoliskolta 1960-luvulle asti. Kompiaisresähtejä on varjeltu suurena salaisuutena. Tietotaito on siirtynyt vain hantvärkkäriltä toiselle. Taikinoita on aina keitetty
Raahessa Rantakatu, Pitkänkarinkatu, Kauppakatu ja Saaristokatu muodostavat korttelin, jossa Kalle (Kaarlo) ja Mandi Meskus asuivat neljässä eri talossa 1950- ja 1960-luvulla. Kalle työskenteli Raahe Oy:ssä.
Leila Annika Kronqvist syntyi Ylitorniolla 3.7.1955 ja kuoli kotonaan Haaparannalla syyskuun 15. päivänä 2024. Hänen vanhempansa olivat Veikko Antero Kronqvist (1930–2020) ja puolisonsa Outi Sinikka
Maria Castrén oli ensimmäinen nainen Suomessa urkurina ja päätoimisena musiikin lehtorina sekä ensimmäinen nainen Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuustossa. Urkurin virka avautui naisille jo vuonna 1898. Tehtävään ei
Niemelänkatua reunustivat jo 1960-luvulla siperianherne- tai orapihlaja-aitapensaat. Pihoille istutetut koivut ja sireenit olivat tuuheutuneet. Rintamamiestalon piirustuksilla rakennetut talot olivat toistensa näköisiä. Verannoissa ja ulkorakennuksissa oli
”Me olemme niin pahoja nauramaan”, Miina (Johanna) Häkkinen sanoi lehtihaastattelussa keväällä 1941 ja jatkoi: ”Suru on jossain syvemmällä, sillä kaksi poikaa kaatui talvisodassa.” Häkkiset rantautuivat
Tamperelainen Laina Westerlund (1878-1949) oli yhdessä aviomiehensä Viktor Westerlundin kanssa perustamassa Tampereen Työväen Osuuskauppaa. Laina halusi enemmän naistoimintaa Suomen Työväenosuuskauppaliikkeeseen. Hän oli perustamassa Naiset Mukaan
”Raahen museon alakerran kolmannessa huoneessa on kulta- ja hopeaseppä Gustav Heinosen täydellinen verstas. Myös Heinosen vaimolla, Marialla, oli lupa harjoittaa kultasepän ammattia. Hän on ilmeisesti
Raahessa Westmanin nimestä tulee ensimmäiseksi mieleen taidetakoja Adolf Fredrik Westman (1853-1942), jonka takomat kruunut ja lampetit koristavat vuonna 1912 valmistunutta Raahen kirkkoa. Westman takoi pajassaan
Elsa Turpeinen (o.s. Turpeenoja) oli avojalakanen raahelainen. Hän oli syntynyt Gellmanin sairaalassa 24.11.1928 ja asunut melkein koko ikänsä Katinhännässä. Hänen kotitalonsa Saaristokadun ja Kirkkokadun kulmassa
Kerron äitini kokemuksista sodan aikana. Olen kuullut tarinat äidiltä ja siskolta. Ei ole omaa kokemusta, koska olen syntynyt sodan jälkeen. Äitini Martta Röppänen o.s. Koivula
”Meillä on nykyisin neljä lypsylehmää. Maito kirnutaan voiksi kaksi kertaa viikossa ja viedään Raaheen, jossa meillä on pysyvä ’tinki’ voita varten.” (Bertta Pehkonen kesäkuussa 1973)
”Katsokaa, nuori nainen tuli.”
Kansakoulunopettaja Iida Frin (myöh. Artimo) nimi mainitaan monen kunnan historiassa. Opettajan toimen ohella hän oli näkyvä henkilö kulloisessa asuinkunnassaan. Pattijoen-vuosinaan hän toimi useissa yhdistyksissä ja
Aino Suits oli opiskellut Helsingin yliopistossa suomen kieltä ja kirjallisuutta, kansatiedettä, taidehistoriaa ja kansanrunoutta vuosina 1903-1912. Hänestä tuli suomalais-virolaisen kulttuurin moniottelija. Aino Emilia Thauvón
Lasimaalaus ”Antakaa lasten tulla minun työni” Diakonissalaitoksen kirkossa Helsingin Kalliossa muistuttaa vuonna 1923 kuolleesta hyväntekijästä, rouva Constance Montgomerystä. Varat lasimaalauksen hankintaan Diakonissalaitos sai tämän pitkäaikaisen
Kun Tuula Koukku syntyi, äiti Tellervo oli 22- ja isä Leo 26-vuotias. Odotettu ja toivottu lapsi jäi ainokaiseksi. Äiti oli kotona, isä tehtaassa töissä ensin
Nuoruus Luokanvalvojani Hanna Huotari, Oriveden Yhteiskoulun luonnonhistorian lehtori, oli sisukas ihminen. Hanna Emilia syntyi 30.10.1900 Sotkamossa pienviljelijän perheeseen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1920 Kajaanin yhteislyseosta. Hanna
Tänä päivänä Raahen poliisilaitos on tasa-arvoinen työpaikka eikä naispoliisi ole enää erikoisuus. Kun Marja-Leena Huhtala valittiin virkaansa, elettiin vuotta 1992 ja hän oli miesvaltaisen laitoksen
Walter Runebergin veistämä Pehr Brahen patsas seisoo Raahessa keskellä Pekkatoria (ent. Isotori). Kuvanveistäjällä on äitinsä puolelta sukujuuria Raaheen. Hänen isänsä oli kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg.
Maisteri Ida Sarkanen oli sisäistänyt naisasian ja toimi sen mukaisesti olemalla kansanedustajaehdokas useampaan kertaan ja oli arvostettu luennoitsija, joka lukuisissa tilaisuuksissa kertoi naisasiasta ja avioliittolain
Wanhan Herran aika Muutimme mieheni Karin kanssa keväällä 2020 yhteen Lahden vanhusten asuntosäätiön vuokrataloon, ns. Wanhaan Herraan Lahdessa. Säätiöllä on Laaksokadulla viisi tällaista kerrostaloa vierekkäin.
Langin, Franzénin ja Soveliuksen suvun toimijat olivat Raahen merkittävimpiä kauppiaita ja laivanvarustajia 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Nanny Cedercreutzin (o.s. Lagerborg) sukujuuret ulottuvat purjelaivakauden Raaheen Franzénin
Anna Charlotta Elisabeth Blomqvist syntyi Helsingissä vuonna 1827. Hän oli Suomen naiskasvatuksen tiennäyttäjä, tyttökoulun johtajatar, tyttöjen opetuksen uudistaja ja naisopettajien koulutuksen pioneeri. Elisabeth Blomqvist on
Alli Varpula toimi Palonkoulussa (Raahessa) opettajana 37 vuotta. Hän ohjasi Palonkylän lapsikuoroa yli kaksi vuosikymmentä. Hän osallistui jatkosodassa ilmavalvontaan. Tuli Oulusta Raaheen ja jäi Alli
Runoilija ja kääntäjä Irene Mendelin (1864-1944) oli ensimmäinen suomeksi runokokoelmia julkaissut nainen ja oman aikansa naisasianainen. ”Hiljaa juuri kuin lammen laine” on Irene Mendelinin sanoittama
Regina ”Ina” Maria Willgren, (myöhemmin Liljeqvist) syntyi 7.9.1849 Oulussa, ja kuoli lähes 101 vuoden iässä 6.2.1950 samassa kaupungissa. Ina toimi vuoden 1900 molemmin puolin ammattimaisena
Hämeen linnassa vietettiin vuosina 1504 – 1507 loistokasta hovielämää. Linnaa ja laajoja alueita sen ympärillä hallitsi silloin tanskalaissyntyinen ylhäisönainen Ingeborg Tott, Ruotsin valtionhoitajana toimineen Sten
Saara Mikkola 17.5.1927 Kaustinen – 15.12.2012 Hämeenlinna Äidiltäni Saara Mikkolalta jäi muistelmien kirjoitus kesken. Paljon hänellä oli kuitenkin muistelmiensa kirjoituskonetekstiä ja otsikoksi luonnoksia, joista valitsin
Ilomantsissa, Ryökkylän kylällä, Korvunniemellä oli talo, jossa asui Anna ja Jyrki Volotinen perheineen, johon kuului vaari, mummo, setiä, ynnä muita sukulaisia ja vuokralainen, Tsihka-Aleksi, mukava
Perniöläinen Eeva Koskinen menehtyi 74-vuotiaana 30.8.2024. Hän jätti jälkeensä selkeän viestin: ”Tärkeää työtä maailman naisten ja tyttöjen hyväksi on jatkettava. Kohti tasa-arvoa on kuljettava.” Toimittaja
Tuleva suomalaisen tyttökoulun johtajatar ja Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Ottilia Stenbäck (Tiila) syntyi 31.12.1848 Alavudella. Hänen vanhempansa olivat rovasti ja valtiopäiväedustaja Alahärmässä syntynyt
Isäni Antti Valdemar Yliraasakka s. 1912 oli Raahen seminaarille perustetun armeijan koulutuskeskuksen kouluttajana ja äitini Lempi Anna Yliraasakka (o.s. Haikara s. 1917) Raahen lotissa
Perkisen veljekset tunnetaan ja muistetaan Raahessa. Onni Norio kirjoitti heistä kirjan vuonna 1986. Mutta olihan heillä toki äitikin. Hänetkin poikien yhteydessä mainitaan. Perkisen poikien äidin
Purjelaivakausi on Raahen historiassa kaupungin kukoistusaikaa. Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki 1860–1870-luvuilla. Yksi kaupungin laivanvarustajasuvuista oli Soveliuksen suku, joka harjoitti merenkulkua ja kauppaa monen sukupolven
Brahenkadulla sijaitsi Raahen Talouskauppa, jonka Mäkelän tytöt perustivat vuonna 1914. Neitien myymälässä oli tarjolla tuoretta, ensiluokkaista alaan kuuluvaa tavaraa mahdollisimman huokeilla hinnoilla. Kaupassa pistäytyi myös
Pyhäjoella sijaitsevaa Annalaa on isännöinyt muiden muassa lukkari Thomas Cannelin, Maijun isä. Se toimi kestikievarina 1850-luvun alusta, kun Maiju (myöh. Översti) miehensä Matti Suomelan kanssa
Maiju Helle oli taitava kodin taloustoimissa. Hänelle oli tärkeää myös lapsuudenkodin henkinen ja hengellinen perintö. Lapsuus ja työn syrjään Raahessa Maiju (Maria Vilhelmina) Helle (o.s.
Asuin lapsena Pateniemessä, jossa oli iso saha ja puutavaravientiin keskittynyt vilkas satama. Oulu Osakeyhtiö omisti nämä, ja siellä oli enimmillään työntekijöitä n. 1300. Yhtiön nimi
Syntymän hetkestä rikkaaseen ja pitkään elämään Nuori äiti oli 5. elokuuta 1924 synnyttämässä toista lastaan Oulussa Uudenkadun ja Asemakadun kulmassa Vanhalan talossa. Lapsi syntyi, mutta
Aino Reinilä teki elämäntyönsä kansakoulun opettajana. Hän sai koulutuksensa Raahen seminaarissa hospitanttina. Hän toimi opettajana Raahen seudulla ja Helsingissä. Onnellinen lapsuus Raahessa Aino Maria Reinilä
Ida Godenhjelm perusti miehensä Bernhard Godenhjelmin kanssa Helsingin suomalaisen tyttökoulun ja Helsingin suomalaisen jatko-opiston. Godenhjelmit työskentelivät yhdessä suomalaisen naiskasvatuksen ja suomenkielisen väestönosan ja erityisesti nuorten
Wilhelm Rehnbäck (1851–1928) muutti perheineen Raaheen vuonna 1892, kun hänet oli nimitetty Saloisten kihlakunnan kruununvoudiksi. Raahessa toimi tuolloin Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, josta ensimmäiset oppilaat
Torpparin tytär Maria Korppila muistetaan Pattijoella viimeisenä kiertokoulun opettajana. Hän oli innokkaasti mukana muun muassa Lotta Svärd -järjestön toiminnassa. Korppilan tila Pattijoen Jokelankylässä Korppilan tilan
Lapsuuden koulutieltä ammattiin Saimi syntyi Hämeessä Hollolan Herralan kylässä yhdeksänlapsisen maanviljelijäperheen kahdeksantena lapsena vuonna 1891. Hän jäi 16-vuotiaana täysorvoksi. Veljistä kahdesta tuli kauppiaita. Yksi jäi
Helmi Maria Heikinheimo (vuoteen 1906 Heikel) toimi vuosina 1911–1916 Suomen Lähetysseuran lääkärilähettinä suomalaisten ja kiinalaisten lääkärinä Pohjois-Hunanissa Kiinassa. Hän sai hermo- ja mielitautien erikoislääkärin oikeuden
Eeva Vilkki työskenteli yli neljä vuosikymmentä Oulun kuuromykkäinkoulussa toimien johtajattarena ja opettajattarena. Oppilaat saivat vierailla hänen kotonaan ja työskennellä puutarhassa. Oulusta Raaheen ja takaisin Ouluun
Tukholmassa syntynyt Hedvig Bensow (1858-1894) oli ensimmäinen nainen, joka oli koulutettu hammaslääkäri ja joka sai harjoittaa koulutustaan vastaavaa ammattiaan Suomessa. Isä ansioitunut hammaslääkäri Hedvig Eleonora
Tyttökoulun johtajatar Anna Salmberg o.s. Brinck tunnetaan kuuluisamman oppilaansa Fredrika Runebergin (1807-1879, o.s. Tengström) ansiosta. Kielten opetus oli niin tehokasta Salmbergin mamsellikoulussa, että Fredrika osasi
Anna Heikinheimo (o. s. Reinilä, vuoteen 1906 Rehnbäck) asui Raahessa vuodesta 1892 vuoteen 1908. Hän suoritti ammattitutkinnon Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa ja Raahen seminaarissa. Hän
Perusstadilainen tyttö Marjukka, Marja-Leenaksi ristitty, syntyi Helsingin kalliolaiseen työläisperheeseen 1943. Sotaa hän ei tietenkään muista, mutta ei hän muista myöskään, että hänen lapsuutensa oli ollut
Alli Margit Reinilä (o.s. Hassi 1916-1988), Maria Hassin kuopus, eli suurimman osan elämästään Raahessa. Pienenä orvoksi Alli oli vähän yli puolitoistavuotias äidin menehtyessä keuhkotautiin. Äidistään
Valtioneuvoksetar Emma Saltzman (1853-1934) aloitti muistelmiensa ”Minnen och anteckningar” kirjoittamisen 40-vuotiaana luultavasta kotonaan Pohjoisranta 14:ssä Helsingissä vuonna 1894. Hänen aviomiehensä, Fredrik Saltzman, oli lääkintöhallituksen pääjohtajana
Hinni Ylitalo hoiti pienkarjaa kotinavetassaan Pattijoen Jokelankylässä. Hän toimi pyhäkoulunopettajana. Hän oli aktiivinen Lotta Swärd -toimija. Ylitalon tila Jokelankylässä Karl (Kalle) Ylitalo (ent. Asukas) syntyi
Helena Rantala (o.s. Kultala) pyöräili Raahessa lumituiskussa ja auringonpaisteessa jakaen aamulehtiä kolmen vuosikymmenen ajan. Hän oli pientilan tyttö Kultalanperältä, joka on vain reilun kymmenen kilometrin
Me, jotka olemme kasvaneet Raahen Seudun lukijoina, jäimme kaipaamaan Selan seurassa -pakinoita. Se palsta oli luettava aina ensin, sitten vasta uutiset. Toimittaja Senja Anttila kirjoitti
Helsingin yliopiston kirjastossa säilytetään yksityisen raahelaisen lainakirjaston luetteloa, joka on vuodelta 1818. Kyseinen kirjasto oli Johan Christian Wichmannin omistama. Vuonna 1821 Johan Christian Wichmann muutti
”Seminaarin perustaminen Raaheen vuonna 1896 herätti kaupunkilaisissa monenlaisia tuntemuksia. Suomenkielinen naisopettajaseminaari oli aluksi väheksytty yhdistelmä. Raahe oli elänyt maineikkaan menneisyytensä merenkulusta ja laivanvarustuksesta, eikä seminaaria
Rita Elisabeth Gripenberg (1880-1965) oli Muurolan parantolan ensimmäinen ylilääkäri ja samalla Suomen ensimmäinen parantoloiden naisylilääkäri. Opinnot Rita Elisabethin isä oli Johannes Gripenberg (1842-1893), joka toimi
Maria (Mascha) von Pfaler (o.s. Mitrofanoff) syntyi Laihialla 28.9.1877. Marian isä oli Vienan Karjalassa Uhtuan pitäjän Enonsuussa syntynyt kauppias Ivan Ivaninpoika Mitrofanoff (1837-1896) ja äiti
”Jokaisesta ihmisestä saa hyvän valokuvan”, sanoo valokuvaaja Lenita Reivonen. Huonosta valokuvasta voi osoittaa sormella ihmistä kameran takana. Valokuvaajalta vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja, psykologista silmää ja huumorintajua.
Vuoden Lotta 2023 Alli Korvan vierailu Raahessa 13.8.2024 Raahen rotaryklubien vierailulla elokuussa Alli muisteli pitkän elämänsä vaiheita ja kertoi lottavuosistaan. Täysi lotta Allista tuli hänen
Elämä kuljetti Liisa Saarelan Roppolanperältä Kemijärven ja Rovaniemen kautta Raaheen, jossa hän nyt (v. 2024) viettää lokoisia eläkeläisen päiviä. Kaikkeen työhön oli tartuttava Liisa Saarela
”1896 huhtikuun 29. päivänä K.M. Armollinen Julistus siitä, että kaksi uutta yksinkertaista seminaaria – kummassakin suomi opetuskielenä, on perustettava kansakoulunopettajain ja opettajatarten valmistamiseksi, – sekä
Ajatus kirjastoalasta ammattina tuli mieleen lukioaikana, kun piti päättää jatko-opinnoista. Olin viihtynyt koulukaupunkini Hämeenlinnan tunnelmallisessa kirjastossa, joka oli perustettu entiseen venäläiseen sotilaskirkkoon. Sinne askeleeni usein
Jyväskylään perustettiin ensimmäinen seminaari vuonna 1863. Raahessa seminaari aloitti toimintansa 22.8.1896. Toiminta alkoi neliluokkaisena kansakoulupohjaisena naisseminaarina. Ensimmäiset kansakoulunopettajat saivat päättötodistuksen vuonna 1900. Valmistuneiden joukossa oli
Taina Manninen lähti vuonna 1981 Kuusamosta Helsinkiin opiskelemaan teologiaa tietämättä, mihin tehtävään aikanaan valmistuisi. Nyt vahvasti vanhoillislestadiolaisella alueella, naispappeuden pitkään torjuneessa Oulun hiippakunnassa syntynyt ja
Räätäli Vilho Henrik Marjomaa ja Kaisa-vaimonsa asuivat perheineen Saloisissa keltaisessa Otsola-nimisessä talossa, joka sijaitsi Raahesta pohjoiseen menevän tien varrella. Marjomaan neljästä lapsesta löytyy tietoja Raahen
Kansakoulunopettaja Sofia Elisabet Hagman (17.10.1842-25.2.1900) oli Suomen ensimmäisen suomenkielisen kansanopiston perustaja ja johtaja vuosina 1889-1900. Vuonna 1889 perustettu Kangasalan kansanopisto oli nuorille tytöille tarkoitettu sisäoppilaitos,
Kuka oli Torniossa syntynyt Sofia Hagman o.s. Nordman, jonka lapsista tuli suomalaiseen kulttuurielämään ja naisasialiikkeeseen vaikuttaneita henkilöitä? Lucina Hagmanista tuli naisasialiikkeen kantavia voimia ja ensimmäisiä
Legendaarinen amerikansuomalainen toimittaja Ulpukka ”Lily” Leino syntyi Omajassa Kuubassa suomalaisessa utopiasiirtokunta Ponnistuksessa 1911. Hänen vanhempansa olivat salolainen Aina Maria Leino (Hammar) ja Juho Kustaa Leino
Kaunosielu. Esteetikko. Katsottava, puettava, luettava, kaikki äitiini liittyvä on kaunista. Kun vanhempien vanhetessa on ollut tarve muuttaa pienempään ja pienempään asumismuotoon, on tullut todella voimakkaasti
Lucina Hagman (5. kesäkuuta 1853 Kälviä – 6. syyskuuta 1946 Helsinki) oli marttajärjestön perustajajäsen ja tarmokas naisasianainen. Hagmanin 93 vuotta kestänyt elämä kattoi ajanjakson, johon
– En ole sen arvoinen, enkä pituinen, mutta otan nöyryydellä vastaan sen, mitä minulle annetaan, sanoi Alma Moisala Pyhäjoen Kuulumiset -lehden haastattelussa saatuaan Pauha-Maija-tittelin vuonna
Sepän tytär Olga Sarkkila eteni työurallaan Lybeckerin käsityökoulun johtajattareksi. Hän oli saanut taidon käsitöihin verenperintönä. Taitava kaikissa käsitöissä Raahelaisella seppämestari Johan Sarkkilalla ja vaimollaan Kristiinalla
Lehtori Anja Iiris Aalto syntyi Viipurissa 22.12.1924 ja kuoli Tampereella 24.5.2021. Anjan lapsuuden ja nuoruuden koti oli historiallisessa Viipurin linnassa, sillä perheen isä oli armeijan
Augusta Krook oli yksi niistä 1900-luvun alun naisista, jotka halusivat käyttää elämänsä Suomen itsenäisen aseman rakentamiseen ja turvaamiseen. Hän kasvatti koulussaan isänmaallisten tyttöjen sukupolven ja
Margareta Eriksdotter Florinan kymmenvuotinen ura postin palveluksessa heijastelee vielä 1600-luvun maailmaa. Hän oli viimeisiä naisia, joille konservoitiin miehen virka. Näin pitkää valtakirjaa virkaan naiset eivät
Catharina Bengtsdotter oli yksi lukuisista 1600-luvun naisista, jotka jatkoivat miehensä viranhoitoa ylläpitäen talonsa asemaa ja varallisuutta, kunnes virallisen päämiehen aseman otti jälleen joku mies. Bengtsdotterin
Brita Clemensdotterin postimestarin ura sijoittui vanhan talokeskeisen ja uuden virkamieskeskeisen järjestelmän taitekohtaan. Clemensdotter valittiin Tornion postimestariksi kaupungin johtavan porvariston edustajana, mutta hänen jälkeensä Tukholman hallinto
Anna Danielsdotter oli tyypillinen 1600-luvun kauppiaanemäntä, jolle miehensä kuoleman jälkeen konservoitiin postimestarin virka. Leskeysaikanaan hän onnistui ansiokkaasti viemään sekä talonsa varallisuuden seuraavalle sukupolvelle että hoitamaan
FM Eeva Niinivaara o.s. Pedriks (1901-2000) toimi viron kielen ja kirjallisuuden lehtorina Helsingin yliopistossa vuodesta 1945 vuoteen 1969. Hänen aikanaan Helsingin yliopiston virolaisesta laitoksesta kehittyi
Jossakin kimaltaa lapsuuteni virta, omenankukat varisevat nuoruutesi vuorilla ja sinä lepäät, virran tytär, omenankukkien sisar, maan nainen, äiti, ystävä, nyt niin hiljainen. Miksi en
Lehtori, talousopettaja Ulla Kaisa Salunen syntyi Ylöjärvellä 8.9.1929 ja menehtyi 6.4.2022 monia koskettaneen elämäntyön tehneenä. Ulla syntyi Taimo ja Saimi Salusen henkisesti virikkeisen kaksilapsisen
Naëmi Ingman toimi kolmekymmentäkuusi vuotta Vaasan suomalaisen tyttökoulun rehtorina. Hän oli aktiivinen jäsen naisjärjestöissä toimien mm. Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtajana ja Kansainvälisen Naisten Rauhan ja Vapauden
Riitta Paavontytär Ollikainen syntyi 7.1.1779 talollisen tyttäreksi Koskenniemellä Varpaisjärvellä, joka kuului tuolloin Iisalmen maaseurakuntaan. Perhe oli muuttanut Koskenniemeen Iisalmen Ollikkalasta. Riitan vanhemmat olivat Paavo Ollikainen
Kauppatieteiden kandidaatti Greta Toivonen o.s. Hahl (1898-1982) valittiin Rovaniemen vastaperustetun kauppakoulun ensimmäiseksi rehtoriksi vuonna 1943. Hän valmistui ensimmäisenä naisena kauppatieteiden kandidaatiksi vuonna 1931 Kauppakorkeakoulusta ja
Syksyllä 2015 menin tapaamaan tuttavaani helsinkiläiseen ikäihmisten palvelutaloon. Avarassa ala-aulassa oli koolla iloisesti jutteleva iso ryhmä. Siinä joukossa tuttavakin oli. ”Tervetuloa tänne nuorison opintopiiriin!” ryhmän
Kansakoulunopettaja Alli Trygg-Helenius oli poikkeuksellisen hyväsydäminen ja tarmokas ihminen, joka halusi auttaa jokaista avuntarvitsijaa. Hänen ansiostaan perustettiin Sörnäisiin Kansankoti sosiaalisen elämän keskukseksi. Hän oli puolisonsa
Kirjailija Annikki Brander-Pitkänen asui kehitysvuotensa Raahessa. Hän sijoitti historiallisten romaaniensa tapahtumat Raaheen. Historia herää eloon kirjojen kautta Me raahelaiset olemme omineet Annikki Brander-Pitkäsen raahelaiseksi hänen
Martta Rautio oli yhteiskunnallisesti aktiivinen ja monien toimien nainen. Hänen kirjoituksensa ilahduttavat jälkipolvia. Kauppakoulun kautta ammattiin Martta Sofia Rautio (o.s. Skinnari) syntyi 29.7.1896. Hänen äitinsä
Martta Honka syntyi 24.2.1923 Saloisissa. Kotipaikka oli Saloisten Kertunkankaalla, jonne Johan Honka (1886-1955) oli rakentanut talon vuonna 1923. Martta nimitti paikkaa Kurjen mökiksi. Maata oli
Siina Urpilainen (o.s. Ihalainen) oli vakaumuksellinen kommunisti. Hänet valittiin vuonna 1927 SKP:n peitejärjestön sosialistisen työväen ja pienviljelijäin vaalijärjestön listoilta eduskuntaan. Kansanedustajana hän toimi vuoteen 1930
Linda Tanner o.s. Anttila tunnetaan lähinnä poliitikko ja Elannon toimitusjohtajan Väinö Tannerin puolisona. Linda Anttila oli ensimmäisiä naisylioppilaita Hämeenlinnassa. Nuoruudessaan hän oli naisasianainen ja opiskeli
”Parhaimmillani olen toimittajana ollut, kun on pitänyt juosta pää kolmantena jalkana.” Näin toteaa vuosikymmeniä päätoimenaan kahta maakuntalehteä – Hämeen Sanomia ja Kainuun Sanomia – palvellut
Runoilija Isa Aspin sukujuuret ovat purjelaivakauden Raahessa. Laivapatruunille rengiksi Keski-Suomessa, Kivijärvellä, mietti nuori talonpoika Henrik Kinnunen tulevaisuuttaan. Paikkakunnalla oli vähän vaihtoehtoja. Raaheen oli muuttanut joitakin
Kajaanilaisen Pekka Heikkisen leipomon kahvilassa piipahteli vielä 2000-luvun alussa vanha rouva, joka seurusteli tuttujen asiakkaiden kanssa ja varmisti, että vitriinit olivat kauniisti laitetut ja palvelu
Jenny Paulaharju, o.s. Simelius (1878-1964), oli Suomen ensimmäisiä suullisen ja aineellisen perinnetiedon ja tapakulttuurin naispuolisia kerääjiä. Hän oli naimisissa kirjailija, valokuvaaja, professori, Suomen kaikkien aikojen
Ida Sofia Aalle-Teljo (alk. Ahlstedt , vuosina 1906-1912 Aalle) syntyi 6.5.1875 Kaitarannassa Nurmijärvellä ja kuoli Helsingissä 17.6.1955. Hän oli yksi Suomen ensimmäisistä naiskansanedustajista, Työläisnaisten Liiton
Äitini Mirja Korhosen (1922–2011) kirjoitusten mukaan kerrottuna: Synnyin toisena kaksosista rajantakaisen Muolaan, joka pitäjä muutama vuosi myöhemmin liitettiin Äyräpäähän, Kaukilan kylässä keskellä tammikuun pakkasia vuonna
Suomalaisen naisliiton Oulun osasto syntyi kahden naisen orkestroimana 1907. Heistä nuorempi oli tuleva lottajohtaja Fanni Luukkonen. Yhtä lailla paikallisosaston syntymisestä kertovissa lehtiuutisissa on opettaja Mimmi
Torstaina, elokuun 6. päivän aamuna 1942 iso kuorma-auto ajoi kätilö Elisa Jalkasen kotipihaan Ähtärin Myllymäentien varrella. Jalkanen oli ihmeissään. Häntä oli haettu synnytykseen hevosreellä ja
Hanne Aho toimii Suomen Journalistiliiton puheenjohtajana aikana, jolloin alalla käydään vuodesta toiseen jatkuvia yt-neuvotteluja, ja tuhannet entiset journalistikollegat ovat menettäneet työnsä. Lapsena Hanne vastaili toimittajaäitinsä
Yksilöön kohdistuva terveydenhuoltotyön kehittäminen alkoi Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Uranuurtaja Tyyne Luoma oli avainasemassa, kun Suomeen suunniteltiin terveyssisarten koulutusta, terveyssisar- ja neuvolalain aikaansaamista ja terveyssisartyön jatkuvaa
ALUKSI Äitini Laila Pietilä, o.s. Tyvelä on elänyt pitkän ja vaiherikkaan elämän. Hän syntyi Haukiputaalla 1928, kasvoi sotavuosina pikkutytöstä nuoreksi ja avioitui sodan jälkeen sotaveteraani-isäni
Sofie Charlotte Backman (1835-1927) oli ensimmäinen valtion viran saanut nainen Suomessa. Hänet nimitettiin Kajaanin postimestariksi vuonna 1878. Samanlaisen postimestarin viran sai vielä kaksi naista, Florentine
Eeva-Helena Jokitaipale aloitti toimittajauransa kesätoimittajana paikallislehti Itä-Hämeessä. Tosin vähän nuorempana kuin yleensä eli jo lukiolaisena. ”Olin lukiossa ajatellut rikosasianajajan tai toimittajan uraa, Seiskassahan nämä molemmat
Tulin Yleisradioon lehdistöstä 1965 Hella Wuolijoen perustaman ”Kotien ohjelmat” -nimisen toimituksen toimituspäälliköksi. Muutin omana päällikkökautenani nimen ”Perheradioksi”. Se sopi hyvin yhteen ”Kouluradion” ja ”Lasten radion”
Leila Kastelli syntyi muusikko Matti Tuhkalan perheeseen Raahessa vuonna 1948. Lapsuudenkoti sijaitsi Palonkylässä muutaman kilometrin päässä Raahen keskustasta. Metsät ja luonto olivat lähellä ja koko
Syytettynä sodan vastustamisesta Edesmennyt äitini palasi viimeisinä vuosinaan useasti kertomukseen eräästä oikeudenkäynnistä. Äiti joutui todistajaksi oikeudenkäyntiin Koivun koulun opettajaa Helmi Pallaria vastaan. Opettajaa syytettiin armeijan
Akselin ja Lainan ”häämarssi” Keväällä 1923 valittiin uusi opettajatar Kuhmoniemen kirkonkylän 2-opettajaiseen kansakouluun. Hän oli Laina Lyydia Korpela, joka pian kesän koittaessa muutti uuteen kotipitäjäänsä.
Kirsti Ojala. o.s. Hiltunen s.1947 Hailuodossa. Olen elänyt etuoikeutettujen joukossa, koska minulla on ollut aina työtä. Uskon, että työttömyys olisi ollut minulle pahin itsetunnon tuhoaja.
Hämeenlinnalaisella Heli Eskolinilla on ollut onni tehdä elämänkaariura: aloittaa lapsista ja nuorista ja päättää yli 40 vuotta kestänyt työura vanhus- ja vammaispalveluihin. Senkin jälkeen vuodet
Esteri Maria Heikinheimo syntyi Hailuodossa 8.2.1874 Heikelin perheen kahdeksanneksi lapseksi ja hän kuoli 13.12.1957 Kemijärvellä. Muutti sukunimensä Heikel vuonna 1908 nimeksi Heikinheimo. Hänet valittiin Suomen
Matematiikan vihaajasta tuli atk-toimittaja – Oili Tolvanen Oili Tolvanen ei pienenä haaveillut toimittajan töistä, vaan isosiskosta piti tulla perheen journalisti. Toisin kuitenkin kävi. Helsingin yliopistossa
Margareta Keskitalo (o.s. Martinmäki) syntyi Pyhäjoella 30.4.1921. Hän menetti äitinsä 4-vuotiaana ja sen jälkeen hänet sijoitettiin sukulaisten luo. Hän palasi kotiin 9-vuotiaana. Hän elätti itsensä
Elsa Maria Korhonen syntyi 2.7. 1903 Rautalammin Saikarilla Jussi (Johannes) Korhosen ja Lyyti (Anna Lydia) Björnin toisena lapsena. Jussi oli tuolloin Kymin lauttausyhtiön laivassa kipparina.
“Haaveilin nuorena, että minusta tulisi politiikan toimittaja. Sellainen ‘tähtitoimittaja’, joka tekee poliittisia reportaaseja ja syvähaastatteluja. Mutta ei se mennyt lähellekään niin. Vähän harmi, etten tällaista
Työtä kuudella vuosikymmenellä 1963 – 2012 Eläkeläisenä 2012 alkaen Anneli Halme: Ympäristö, perimä ja läheiset ihmiset vaikuttavat siihen, millaisia meistä tulee. Mitä valintoja teemme.
Ritva Karhula aloitti uransa lehdessä ja työskenteli sitten radiossa noin 40 vuotta. Sinä aikana tapahtui paljon. ”Opin lukemaan viisivuotiaana ja olen aina kirjoittanut, jo pikkulikkana
Sigrid Sofia Axelson syntyi Joensuussa 15.3.1871 upseerin perheeseen. Lapsuudenkoti oli komea Linnunniemen huvila. Taloustyöt jäivät tytölle vieraaksi, mutta muuten hän oli käsistään taitava. Hän aloitti
Soisalon Seudun päätoimittajana elämäntyönsä tehnyt Eeva-Liisa Pennanen uskoo yhä paikallisjournalismin voimaan. Uransa varrella hän on halunnut nostaa esille erityisesti tavallisten ihmisten tarinoita ja kokemuksia. Eeva-Liisa
Satu Lipponen kuunteli nuorena radiosta Maailman politiikan arkipäivää -ohjelmaa ja teki muistiinpanoja kiehtovista tapahtumista. Vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa 1971 – 1972 ennen lukioon menoa oli kasvattanut mielenkiintoa
Valokuvaaja Rosemarie Särkkä aloitti uransa 2000-luvun alussa. Uutiskuva oli tuolloin vielä voimissaan, mutta naista syrjittiin kenttätyössä ihan kirjaimellisesti. Oli tammikuu 2009. Sauli Niinistö ja Jenni
Tamperelainen ME-juoksija Olga Virtanen voitti sadalla metrillä Suomen mestaruuden seitsemän kertaa vuosina 1916-1923. Syksyllä 1918 sadan metrin Suomen mestaruudesta kisasivat vain neljäntoista sekunnin turkulaiset. Eläintarhan
Toimittajan töitä neljällä vuosikymmenellä tehnyt Katja Hedberg on haastatellut asunnottomia, huippu-urheilijoita ja Nobel-voittajaa. Viisikymppisenä hän siirtyi järjestöviestinnän maailmaan. Setlementti Puijolan viestintäpäällikkönä hän kokee olevansa yhä
”Mitä katoavan elinkeinon edustaja”, tapasi tunnettu nivalalainen vaikuttaja Jaakko Vuolteenaho avata keskustelun aina, kun hän soitti minulle. Vuosikymmenien ajan. Katoavuus ei viitannut lehtityöhön vaan maatalouteen,
Vaskiseppä Johan Viktor Löfgrenin ja vaimonsa Matildan tytär Lahja Lempi syntyi 1896 Helsingin Kalliossa. Osa perheenjäsenistä suomalaisti sittemmin nimensä Venojaksi, niin Lempikin. Lapsuus ja nuoruus
Sosiaalialalta mediamaailmaan siirtynyt Tiia Rantanen luotsaa kollegansa Anna Karhusen kanssa yhtä Suomen kuunnelluimmista podcasteista. Kaverin puolesta kyselen -podcastin ohella Rantanen tekee töitä media-alan yrittäjänä ja
Toimittaja Anna-Stina Nykänen on ihastuttanut ja vihastuttanut jutuillaan Helsingin Sanomien lukijoita jo viidellä vuosikymmenellä. Nykänen on tullut tunnetuksi kolumneistaan, pitkistä artikkeleistaan ja siitä, ettei hän
Sukuni vahvat äidit ja naiset Mummoni Walpuri Ylä-Outinen syntyi Säkkijärvellä noin v. 1842 ison talon tyttärenä. Äitinsä kuoltua hän lähti etsimään työtä ja omaa elämää
Terttu Häkkinen oli ensimmäinen nainen seitsenpäiväisen lehden vastaavana päätoimittajana. Työuransa parhaina hän kuitenkin muistelee vuosia Hämeen Sanomien uutispäällikkönä. Hämeen Sanomien päätoimittajana kymmenvuotiskauden 1992-2002 toiminut Terttu
Kiinnostus kirjoittamiseen ja äidinkieleen sekä intohimo kirjoihin ja lukemiseen sai minut jo varhain haaveilemaan toimittajan työstä. Jo ollessani kansakoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla 1960-luvulla opettajamme
Helsingin Sanomien ulkomaankirjeenvaihtajista Maija-Liisa Heini ja Kaija Virta olivat tienraivaajia naisille. Mutta yli satavuotisen lehden historiassa Sole Lahtinen-Manninen oli tehtävässä ensimmäinen äiti ja vaimo. Alku
Impi Wiljander syntyi Helsingissä 30.9.1884. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1904, opiskeli yliopistossa historiaa, äidinkieltä ja kansanrunoutta ja muutti sukunimensä sinä aikana Viljatieksi muun
ANNIKKI WIIRILINNA o.s. Tilvis, syntynyt vuonna 1921 maanviljelijäkodissa Kalajoella, oli toimittaja jos kukaan. Hän halusi niin kiihkeästi toimittajaksi, että saapuessaan opiskelijana kesälomalle Helsingistä, asteli asemalta
Tamperelainen Kirsti Pohjonen on tehnyt yli 40 vuotta kestäneen toimittajan uran. Valtaosan siitä – 37 vuotta – hän on ollut Aamulehdessä uutistyössä, vuoropäällikkönä, politiikan toimittajana
Tulevan työurani suunta määräytyi abikeväänä 1969. Koulussa vahvin aineeni oli äidinkieli, jossa kielioppia ja kirjallisuutta ei opetettu erikseen. Molemmat olivat mieliaineitani. Lukiossa erityisesti kirjallisuus ja
Naisihmisen tie itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ei ollut 1800-luvun lopulla mikään itsestäänselvyys. Hilda Korhosen monipolviset elämänvaiheet Rautalammin Saikarilta kunnankätilöksi Lappeen pitäjään ovat kuvaava esimerkki. Rippikirjasta saa sellaisen
Kansakoulunopettaja Hilma Pilvikki Kilkkinen syntyi Taipalsaarella 23.12.1897. Äiti Regina o.s. Hietamies ja isä Adam Kilkkinen muuttivat Taipalsaarelta vuonna 1911 Lappeenrantaan. Perheessä oli yhdeksän lasta, joista
Maarit Tyrkkö muistetaan läheisestä yhteistyöstään ja ystävyydestään presidentti Urho Kekkosen kanssa. Pääosan yli 50 vuotta kestäneestä työurastaan hän on kuitenkin tehnyt monipuolisena toimittajana ja tietokirjailijana.
Tässä oma tekemäni juttu kulttuuritoimittajan vuosistani Keskipohjanmaassa. Viivyin ja viihdyin Keskipohjanmaassa lähes 40 vuotta eli täsmällisesti ilmaistuna 37, 5 vuotta vuodesta 1968 vuoteen 2005 saakka.
Maijan elämä poikkesi muiden sukumme voimanaisten elämästä. Hänestä ei tullut talon emäntää eikä hän jäänyt kotitilalleen niin kuin naimattomien naisten ennen oli tapana. Maija oli
Anna-Liisa Lilius aloitti tiedottajana ja päätyi taloustoimittajaksi. Yhteinen nimittäjä uran aikana on ollut yritysten toiminnan ja toimintaympäristön avaaminen yleisölle. ”Jos haluan jotakin selvittää, niin kyllä
Pieni tyttö, joka keinotteli itsensä uhkarohkeasti yläkerran huoneestaan kuistin katolle ja huuteli sieltä ohikulkeville ihmisille. Koulutyttö, joka vaikutti suuna päänä oppilasneuvostossa, ja myöhemmin monissa muissa
Riitta Vihavainen aloitti Uuden Suomen urheilutoimittajana vuonna 1980, yhtenä ensimmäisistä naisista alalla. Kotoaan urheilukipinän saanut Riitta Vihavainen oli tottunut seuraamaan urheilua tarkasti, mutta urheilutoimittajan ammatissa
Toimittaja Päivi Alasuutari on toiminut toistakymmentä vuotta Kalevassa työsuojeluvaltuutettuna ja kymmenisen vuotta luottamustehtävissä Journalistiliitossa. ”Jos työpaikoilta ei löydy niitä, jotka neuvottelevat, ollaan pian saneluyhteiskunnassa”, hän
Laulavainen lapsi, kuorolainen, musiikin- ja musiikkileikkikoulunopettaja, soitinvalmennuksen kehittäjä, valtakunnallinen musiikkialan vaikuttaja, omien lasten ja lastenlasten kannustaja musiikin maailmaan.Hämeenlinnalaisen Lotta Jaanun musiikillinen tie on ollut monivaiheinen
Aina rohkeasti uusiin tehtäviin hypännyt toimittaja Raija Lahtinen on kokeillut muitakin kuin median työpaikkoja ja havainnut, että toimittajista on mihin vain. Mutta journalistin identiteettiä ei
Käsitöistä ja ompelemisesta kiinnostunut Marjut Lindberg vietti osan kesästä 1969 Hollolan naisteollisuuskoulun käsityöopistossa. Tähtäimenä oli valmistua käsityönopettajaksi. Se oli hänen ainoa tulevaisuuden suunnitelmansa. – Olen
Yhdysvaltalaiskirjailija Louisa May Alcotin klassikkoteos, Pikkunaisia (1868, 1869) ja kanadalaiskirjailija Lucy Maud Montgomeryn Pieni Runotyttö (1923) ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen moniin tyttöihin ja naisiin ympäri
Sydän-lehteä sydämellä, siihen voi tiivistää keväällä 2020 eläkkeelle jääneen päätoimittaja Marja Kytömäen uran kaksi viimeistä vuosikymmentä. Hänen matkansa kohti toimittajan ammattia alkoi Laajasalon opiston lehdistö-
Merja Karjalainen on uuden edessä. Pitkä ja monipuolinen toimittajan ura tuli käännekohtaan kevättalvella 2018, kun työhön ei enää löytynyt paloa. Tähän hetkeen jokainen aikaisempi työ
”Antell antaa pullan ja kahvin. Siinä on meillä voima vahvin.” Tämä oli yksi Antellin leipomon mainoslauseista. Paljon oli tapahtunut ennen kuin Katri Antell oli saanut
Opetusneuvos Raili Malmberg (omaa sukua Vasara) on monista yhteyksistä tunnettu vaikuttaja, joka on elämänsä aikana työskennellyt opettajana monilla kouluasteilla ja toimittajana sekä osallistunut työnsä ohella
Liisa Vasaman elämän ja poliittisen toiminnan johtotähtenä olivat lapset – lapsen asema ja heidän parhaansa. Liisa oli hyvin aktiivisesti mukana, kun Helsingissä kehitettiin edelläkävijänä Suomessa
Euroopan suurimman terästehtaan Torniossa sijaitsevan Outokummun työntekijöiden pääluottamusmies oli Tytti Pernu vuosina 2019-2020. Hän oli Tornion tehtaiden 51-vuotisen historian ensimmäinen terästehtaan työntekijöiden pääluottamusmieheksi valittu nainen.
Lukijan palvelemiseksi on käännettävä kaikki kivet, ja hyvä taloudellinen tulos kertoo, että lehti on siinä onnistunut. Monen aikakauslehden päätoimittaja ja erikoislehden tekijä Maija Toppila kertoo oppineensa nämä
Helena Tahvanainen työskenteli kymmenen vuotta Karjalaisen maa- ja metsätaloustoimittajana. EU oli työn suola ja sokeri, sillä Suomen liittyminen Euroopan unioniin sattui tuohon ajanjaksoon. Nykyisin hän
Tuula Heinäselle tärkeää oli avata lukijoiden – ja päättäjien – silmiä asioille, jotka muutoin eivät saaneet huomiota. Eläkepäiviensä aikana hän on kirjoittanut 11 kirjaa. Tuula
Aatos Erkko patisti Helsingin Sanomia lähettämään naisia ulkomaankirjeenvaihtajiksi Uutisreportterina palaneen parlamenttitalon edessä Moskovassa, lakkolaisten piirittämänä Gdanskin laivatelakalla, jakkupukunaisten ja kravattimiesten seurassa EU:n ja Naton huippukokouksissa
Anita Salmi työskenteli aluetoimittajana maakuntalehdessä 30 vuotta. Pärjätäkseen uutiskilpailussa piti osata pitää puolensa. Työelämässä matkan varrelle osui myös kuumia aiheita. Työn ohessa Salmi opiskeli ensin
Tornion seurakunnan nykyinen kirkkoherra Mirja-Liisa Lindström on pariinkin otteeseen rikkonut ns. lasikattoja. Mirja-Liisa Lindström asetettiin kirkkoherran virkaan Torniossa Alatornion kirkossa vuonna 2020. Hän on täten
Elettiin 1950-lukua, kun ystävykset Maija, Kaarina ja Ritva tekivät Iisalmen tyttölyseossa lehtiä. Käsin kirjoitettuja tietenkin. Yhdelle heistä innostus ja tekemisen ilo jäi alitajuntaan niin, että
Kirjailija ja entinen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, lehtori Hilja Karoliina Mörsäri (24.8.1932-13.6.2016) kuoli vaikeaan sairauteen Hämeenlinnassa. Hän oli kuollessaan 83-vuotias. Hilja Mörsäri syntyi Karungissa Aapajoen
Vapautta arvostavalle toimittaja Jenna Parmalalle freelancerin työ on ollut hauskaa mutta median murroksessa myös väistämätöntä. Kun Jenna Parmala (s. 1987) oli lukiolainen, hän uneksi monen
Motto: ”Do any of your relatives suffer from mental illness? (kysyy psykiatri) Potilas vastaa: ”No, they all seem to enjoy it.” Olen syntynyt Oulussa toukokuussa
Liina Putkonen, s. 1973, tietää mitä tarkoittaa median murros. Hän on kokenut viidet yyteet kahdeksassa vuodessa. Tuossa myrskyssä Putkonen on hankkinut itselleen monipuoliset digitaidot, kirjoittanut
Kun Liisa Kuittinen muutti Helsingistä Lappiin ja lähti palkkatyöstä freelanceriksi, hän arveli, että sopeutuminen kestää muutaman kuukauden. Nyt hän ymmärtää, että muutoksen sisäistäminen kestää vuosia.
Vapaus jatkaa on parasta, mitä Anna-Liisa Hämäläinen haluaa työelämältä, vaikka jäikin eläkkeelle. Nykyinen yrittäjä ja entinen päällikkö palvelee lukijoita koko vapaan journalistin sydämellään. Koronakevät 2020
Tiina Komi ajautui freetoimittajaksi asuessaan lyhyen aikaa kahdessa maassa. Hän kiittää ammattia, joka toimii eri elämäntilanteissa iästä riippumatta ja jossa tärkeintä ovat kysymykset. Tiina Komi
Synnyin toivottuna, suunniteltuna lapsena pula-aikojen lopussa. Isä oli meijeriauton apumies ja äiti tehdastyöläinen. Sain kummivanhemmikseni vanhempieni parhaat ystävät, kummitäti oli kotiäiti ja kummisetä linja-auton kuljettaja. Elinikäinen vanhempieni ja kummivanhempien
Jennin omin sanoin: Olen aina asunut Pohjois-Suomessa lukuunottamatta lyhyitä retkiä Helsingissä. Ouluun muutin opiskelemaan syksyllä 2005. Arkeni Oulussa kuluu politiikan, ystävien ja ulkoilun parissa.
Leena Piikivi, lääketieteen- ja kirurgian tohtori, Oulun kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja, kuoli Oulussa 9.4.2020 nopeasti edenneeseen syöpään. Piikivi oli syntynyt Oulussa 1.9.1945. Leenan lapsuuden maisemat olivat
Nuorena Rita Dahlin unelma-ammatteja olivat oopperalaulaja, kirjailija ja professori. Hän päätyi toteuttamaan suuren osan haaveistaan. Nykyään Rita on laaja-alaisesti työskennellyt vapaa toimittaja, kirjailija, kääntäjä, runoilija,
Minun äitini, Meeri Helena Tolkki o.s. Konttinen, syntyi Jaakkimassa Kukkalammin kylässä juuri itsenäistyneeseen Suomeen 17.12.1917 nelilapsiseen pienviljelijäperheeseen. Hänen Maria-äitinsä kuoli hänen synnyttämisensä jälkeisiin komplikaatioihin, joten
Saloisten vanhainkoti (Saloinen liitettiin vuonna 1973 Raahen kaupunkiin) oli entisinä aikoina vanhusten oikea koti. Joku asui vanhainkodissa kymmeniä vuosia. Saloisten vanhainkodissa asusteltiin kodinomaisesti vielä 1970-luvulla.
”En koskaan mene naimisiin! Elän yksin ja elätän itseni leipomalla ihmisille, sen osaan”, totesi nuori ja hehkeä mummoni Ida Maria. Samalla hän laski päivänkakkarakimpun sulhasensa
Äidin lapsuus Äitini Aili Irene Lahti syntyi Luopioisissa 5.4.1924. Perheen esikoinen, enoni Viljo Iivari, oli 6-vuotias saadessaan pikkusiskon. Tyttöä perheeseen oli odotettu vuosikausia, minkä vuoksi
Työnnän kädet syvälle taikinaan. Vaikka tiedän, etten oikein osaa tätä. En osaa vaivata taikinaa tarpeeksi riuskasti ja samalla sulavasti. Kuten kätesi. Vahvat käsivarret, jotka väsymättä
Lämmin kiitos Leenalle keskusteluista ja mielenkiintoisista muisteluista, jotka liittyivät sosiaalitoimen eri aikoihin Helsingissä. Olemme tehneet työmme muutosten ja kehityksen aikakaudella. Emme vieläkään ehtineet laskea kuinka
Perhe Aila Marjatta Kervinen syntyi Sonkajärvellä 14.4.1954. Syntymäpaikka oli hieman erikoinen, jos ottaa huomioon vuosiluvun 1954. Aila Kervinen syntyi nimittäin vanhempiensa omakotitalon isoimmassa kamarissa, kaikessa
Äitini Elsa Maria syntyi Kurkijoella Laatokan rannalla sijainneessa kodissaan maaliskuun alkupäivinä 1917. Samoihin aikoihin alkoivat Pietarissa vallankumouksen melskeet, mutta elämä Kurkijoen Riekkalassa jatkui vielä entisessä
Lapsuus Mummini syntyi 22.9.1912. Mummin syntymävuonna Kiinassa tapahtui vallankumous eli keisari syrjäytettiin vallasta ja tilalle tuli tasavalta ja tuolloin Suomi kuului Venäjän alaisuuteen. Mummini oli
Aarniniemi Aarniniemi kylpi valossa. Kevät oli ollut kylmä mutta vihdoin pilvet olivat sulaneet auringon tieltä ja tunturit hengittivät lämpöä, huokailivat häikäistyneinä aamun kirkkaudessa. Anna seisoi
Äitini Saara Maria Katainen kuoli aurinkoisena syysaamuna v. 2016. Päivä 10.10. eli Aleksis Kiven päivä sopi hänen lähtöönsä hyvin, sillä Saara oli sydämestään kirjaihminen ja
Lapsuudenperheen aineellisesti vaatimattomat olot, rakkaus kulttuuriin ja palo ihmisten auttamiseen Edla Maria Kojonen, o.s. Tiitinen, syntyi 23.6.1879 Rautalammilla vanhimmaksi tyttäreksi perheeseen, jonka vanhemmat Otto ja
Syntyi suurruhtinaskunnassa Isoäitini Amanda ja tyttärensä Edit elivät tavallisen, sitkeän naisen elämän pienellä paikkakunnalla, mutta suurien mullistusten keskellä. Edit-täti syntyi Kotkassa vuoden 1912 kesäkuussa. Vanhemmat
Tunnettu klassikkokirjailija Anni Swan (1875-1958) on merkittävä suomenkielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden luoja ja edistäjä. Hän aloitti satukirjailijana ja kääntäjänä kansallisen heräämisen aikana, jolloin jokainen suomenkielinen
Helvi Hara o.s. Myyry syntyi Kontiolahden Pusossa pientilallisten Hilja ja Antti Myyryn esikoiseksi huhtikuussa 1922. Helvi oli jo pienestä pitäen vahvarakenteinen ihminen. Luonteeltaan hän oli
Esipuhe Halusin tallentaa mummostani edes jotain tietoa jälkeenjääville, sillä nykyajan lapsilla ei ole käsitystä siitä, millaista ihmisten elämä on ennen ollut. Havahduin siihen, kun TV:stä
Maija Piitulainen (o.s. Kuusenmäki) syntyi sodan jälkeen isättömäksi lapseksi. Kohtalotovereita on paljon. – Minä en tiedä isästäni mitään. Äiti ei koskaan kertonut hänestä, eikä myöhemmin tehty
Isäni äidin, isoäitini Jeudokian ääni Karjalainen isoäitini Jeudokia katsoo hymysuin ja hyvin eloisana paperikopiokuvassa, joka on edessäni. Viisaus, lempeys, rakkaus, elämänvimma ovat todellisia, kun katson
Kirjoitin ensimmäisen kokopitkän näytelmäni Lontoossa vuonna 2005, jolloin olin 27-vuotias. Kirjoitus syntyi hyvin nopeasti ja uskomattoman paineen alaisuudessa. Työryhmästä oli jättäytynyt henkilöitä pois, joiden kanssa
Istumme Maj-Len Remahlin olohuoneen pöydän ääressä. Hän juo teetä, minä kahvia, lautasella omenapiirakkaa. Kello on kahden jälkeen tammikuun lopun torstai-iltapäivänä. Olen maanantaina kysynyt joogatunnilla häneltä
Toini oli yksi monista tytöistä ja naisista, jotka 1900-luvulla muuttivat maaseudulta Helsinkiin ja auttoivat omalla panoksellaan luomaan Suomen, jossa elämme nyt. Hän suhtautui arvostavasti tieteisiin
Äitini, taidemaalari Raija Heikkilä kuoli 24.7.2019 ja häntä jäivät kaipaamaan elämänkumppanin, lasten, äidin, sisarusten sekä muiden sukulaisten lisäksi suuri joukko ystäviä, tuttavia ja kollegoita. Kuka
Taina Kangas, tällä hetkellä suomenkielisen alueen ainoa kansallispukukonsultti, on työskennellyt kansallispukujen parissa monenlaisissa tehtävissä vuodesta 1983 lähtien eli yli 35 vuotta. Haasteellinen sekä vastuullinen työtehtävä
Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä naiset olivat, vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Laura Harmaja, Ella
Minä en voi sietää veteläksi keitettyä kananmunaa. Sitä tätini Esteri tarjosi minulle aamupalaksi asuessani hänen perheensä luona oppikouluaikana. Hän huolehti terveellisestä aamupalasta, mutta minua alkoi
”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie” Tyttäreni Lea toi minulle ”Naisten ääni” -kirjoituskilpailuesitteen ja kehotti minua kirjoittamaan. Sanoin heti, että se on sitten Äiti. Aloittelin
Rinnassa syttyi kipinä, niin voimakas, ettei siitä voinut erehtyä. Yksitoistavuotias Elli-Kaija tunsi sen. Hän piteli käsissään Kalevalaa, eeposta, jonka mukaan oli nimetty koti ja jonka
Lapsuus Karjalan kunnailla Äitini Tiina Helena Hautamäki o.s. Sutinen syntyi huhtikuussa vuonna 1964 perheensä esikoiseksi Juuan kuntaan Pohjois-Karjalaan. Perhe asui hänen isänsä kotitilalla, josta isä
Koulun juhlasalin täyttää heleä lapsen ääni: ”–Kärpäset surisee, /pom pom–poksahtaa/ruutuun ja kattoon/–/Mustipa murisee, /Leuat jo loksahtaa-/ onni on huono, / jälleenpä mattoon/painuvi kuono. / Pysy,
Olen taltioinut Äitini Eeva Sirkan (o.s. Sauru) haastattelun audionauhalle hänen kotonaan joulukuussa 1993. Hän oli silloin 75–vuotias. Minulla oli lupa käyttää haastattelua Turun yliopiston kulttuurihistorian
Tarinan henkilöitä: Tilan isäntä Jeremias Eliaksenpoika Mauno s. 1814, k. 1888 1. puoliso Maria Kola, s.1818, k. 1858. 2. puoliso Anna Sofia s. 1830, k.
Jokaisella ihmisellä tulisi olla paikka – turvasatama tai keidas – jonne voi palata aina elämän myrskyistä – edes unelmissaan. Minulle tuo paikka on kummitätini Tuulikin
Lapsuus ja nuoruus Äitini Jenni Marjatta syntyi 19.2.1923 Kustaa ja Elli (o.s. Kolehmainen) Koskelan kuudentena lapsena. Perheessä oli jo kolme tyttöä ja kaksi poikaa. Lapsia
Suomalaisen kansanperinteen ja mytologian tutkimuksen asiantuntijana Anna-Leena Siikalaa (1943-2016) muistetaan lämmöllä ja kiitollisina niin tutkijoiden, opiskelijoiden kuin lukijakansan keskuudessa. Hän oli professori, joka toi unohtumassa
Vanhempani leikkaavat hääkakkua, on vuosi 1957. Muistojeni mustavalkoisessa rosoreunaisessa valokuvassa seisoo pieni äitini valkeassa mekossaan. Mekko on pienennetty vanhemman siskon häämekosta. Pitkä ja suoranenäinen isäni
Kertomus äitini elämästä 1. Helmin maailma sodan jälkeen Höyryveturi puuskutti asemalaiturilla ja odotti kärsivällisesti junaan nousevia matkustajia. Elokuun aamu oli varhainen, aurinko oli juuri noussut
JOHDATE Kun ”Naisten ääni” -kirjoituskilpailun tiedote ilmestyi tietokoneeni ruudulle, se pysähdytti. Useimmiten puhutaan ja kirjoitetaan miesten toimista, sotimisista ja miesten yhteiskunnallisista riennoista naisten jäädessä varjoon,
Kenenkäs tyär sie olet? Kokkahreen Viljamin. Mikäs sinun nimi on? Mirja, Vappu Mirjami. Jaa, Viljami näköhjään usko minua, myhäili tyytyväisenä Mirjalle täysin outo naisihminen. Syntymäpäiväjuhlilla
Laura Harmaja avasi uusia ajattelun uria suomalaiseen taloustieteeseen Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä
Elinin ollessa teini-ikäinen perhe muutti Vaasasta Helsinkiin, koska isä Karl Ludwig sai paremman työpaikan asianajotoimistosta. Äiti Olga Sofia oli kotiäiti ja Elin oli ainoa lapsi.
Nuoruus Ida Savolainen oli viisilapsisen perheen nuorin. Hän suoritti ruotsinkielisen keskikoulun Hangossa, jossa hänen perheensä asui. Perheen isä kuoli ja äiti jäi yksin huoltamaan lapsiaan.
Lapsuuden Karjala – isän ja äidin tarina ”Sortavalassa isä sai paikan Supisen sahan seppänä ja me asuttiin Jänneksen kadulla, henkilökunnan asunnoissa. Oli helluntain aika ja
ÄITINI OLI KYLÄN KIRJASTOTÄTI Tii, tii tikanpoika. Äiti metsässä hiihtää. Sukat, kengät kainalossa. Äiti tanssii jäällä. Piruetin tekee. Pyörähtää. Pyörii kela, Singer takoo. Äiti taikoo
Aluksi Äidinäitini syntyi Venäjän vallan aikana Suomen Suuriruhtinaskunnassa, pienessä sisämaan pitäjässä, Karstulassa, 14. huhtikuuta vuonna 1882. Hän sai nimekseen Anna Pauliina Eliaksentytär Hokkanen. Tuon nimitiedon
Lapsuus Raumalla 1800-luvun lopussa Judith Valborg Ponkala (o.s.Nordling) syntyi Helsingissä 10.12.1885. Hänen isänsä oli piirilääkäri ja kirjailija Hjalmar Nordling, kirjailijanimeltään Hj Nortamo. Isä Nordling opiskeli
Kolme vahvaa naista johti 1900-luvun alkupuoliskolla sitä voimakasta kehitystä, mikä tapahtui naisten erityisen harrastuspiirin, kotitalousalan, opetuksessa. Nämä naiset olivat, vanhimmasta nuorimpaan lueteltuina Laura Harmaja, Ella
Vesitaso kaartaa ylängön yli, laskeutuu järvelle ja liukuu rantaan. Ovi avautuu ja hento, kauniisti harmaantunut saamelaisnainen näyttäytyy ovella nojaten saattajansa käsipuoleen. Hitaasti mutta varmasti hän
-”Jos tietääsi ettei siinä sen enemmän käysi niin lähtisi uurestaanki” sanoi äiti ja nuoruuden voima kuulsi äänestä. Pöydällä oli sodanaikaisia lottakuvia paperille kopioiminani. Papereilla oli
Parvekkeella istuu sirkeäsilmäinen nainen, äitini Hilkka Rantio. Hän nauttii maisemasta ja aistii heräävän luonnon edessään. Tunnen suurta kiitollisuutta kun hän yhä on täällä, maailmanmenoa seuraamassa.
Mie oon Iida. Mie oon syntynnä Ruskealassa heinäkuussa 1893. Miun lapsuuen koissa ol viis lasta ja myö olttii vähävarasii. Koului ei ollu sillon pakko käyä,
KRISTIINA ELISABET KUUSISTO eli Betty Ihmisestä jää usein jäljelle kovin vähän. Jokunen haalistunut valokuva, pari kirjettä ehkä, sekä muutama hapan, sukulaisten antama kommentti luonteesta. Vuonna
Fanni Sofia Ojamäki s. Isopahkala (1900 – 1973) Istut tuolilla ryhdikkäästi, niin kuin aina, kädet sylissäsi. Kuva on pikkuruinen enkä erota silmiäsi, saati katseesi suuntaa
Vanha kuva Katson vanhaa valokuvaa, makaat arkussa ja sukulaiset ympäröivät Sinua. Sinulla on musta huivi päässä, ihmiset mustissaan, mutta muuten kaikki on valkoista, arkku ja
MUMMU Alkuperäisessä valokuvassa harmaalla sohvalla Viialassa vaneritehtaalaisille 1940-luvun lopulla rakennetussa modernissa kerrostaloasunnossa istuvat isoäiti, ukki ja isomummu. Kuvan päällä on violetti leima ”näyte”. Kuvaa ei
Teinitytön päähänpisto Historioitsijoilla on tapana kuvata menneisyyden suuria käännekohtia rationaalisten päätösten ja loogisesti etenevien tapahtumien jatkumoina. Meeri Lindström (o.s. Rantala), Suomen sisällissodan punakaartilainen, ei yhtynyt
Sillanpään mammalla oli aina ikävä Kärjenkoskelle Vaikka punainen talo olikin aivan Paskakosken rannalla, ei vesi noussut koskaan edes kivijalkaan asti. Joki ei ollut mikään Niagara,
Seijan ensimmäinen muisto on selkeä ja lumenvalkea. Paikka on jämsäläisen maalaistalon piha, jota peittää hurjan korkea hanki. Hän on neljävuotias, ja kuulee koneiden äänen. Äänen
Aino (ent. Aina) syntyy Järnefeltien perheen seitsemäntenä lapsena 10. elokuuta 1871 Suomen kansallisen heräämisen aikaan. Hänellä on neljä vanhempaa veljeä: Kasper, Arvid, Erik ja Armas,
Kuusikymmentävuotiaana aloin kirjoittaa näitä muistelmiani. Siirryn kauas menneisyyteen. Lähden vaeltamaan pienen tytön kanssa kapinan jälkeisen ajan taivalta. Yritän kertoa sen mahdollisimman totuudenmukaisesti, vaikka silmät kostuvat
Edla Petäjä (o.s. Laurila) syntyi 13.11.1877 Lammilla, Kuurikan Laurilassa. Edlan vaari oli ostanut Laurilan tilan kruunulta itsenäiseksi vuonna 1742. Edlan isän oli Jonas Kustaanpoika Laurila
Maire Alitalo (myöhemmin Maire/äiti) syntyi vuonna 1908 Hausjärvellä. Isä Villehard, ”Vilhartti”Aalto oli maanviljelijä ja taitava käsistään monella tapaa. Äiti Hilma Aalto oli hämäläiseksi vilkas, sosiaalinen
Haapavedellä syntyi 1898 kolmas lapsi Iisakki Vahen torppareille Juho Aappo Kaisanpoika Erkkilälle ja Eeva Kaisa Aapelintytär Pekkalalle Kaapinkankaan torpassa Mustikkamäellä. Äitini Maria Niemistö Äitini Maria
Lapsuus Lapissa Kaikki alkoi varsinaisesti Naruskasta. Kylästä, joka sijaitsee tiettömän tien takan, noin 50 kilometrin matkan päässä Sallan keskustasta pohjoiseen, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Naruskan
Hanna syntyi armonvuonna 1901 Viitasaarelaisen tilallisen perheen toiseksi vanhimmaksi lapseksi. Hanna sai jo nuoren oppia tekemään raskasta työtä ja hänen piti katsoa nuorempien sisarusten perään,
Kävelen maantieltä pihaan, villiintyneessä ruohikossa on vielä muistuma pihatiestä. Vertaan rakennusta kädessäni olevaan vanhaan valokuvaan. Rakennus on ränsistynyt, maali hiutunut seinistä miltei olemattomiin, katto paikkailtu
PALASIA MIRELLE KALLIOISEN ELÄMÄSTÄ Seison korkealla kalliolla, katselen pitkien pilvien siltaa, kovaa kivien täyttämää rantaa, tuolla jossain kai piti olla satumaa…? Kun ihminen on nuori,
Tiia Veneranta on pienestä pitäen ollut kiinnostunut itsensä ilmaisemista liikkeen avulla. Hänen kantava ajatuksensa on ? Elämisen toiminto on jokaisen kehon oma koregrafia? Venerannan ?tanssipolku?
Sylvi Koponen, o.s. Virnes, (14.8.1921-13.8.2017) syntyi Kuittualla Kalle Albin ja Eeva Angelina Virneksen kymmenlapsisen perheen kuopuksena. Suru-uutinen saapui meille Atlantin takaa, sillä Sylvi Koponen
Olen nyt, kun aikaa on, muistellut paljon lapsuuttani ja elämääni. Muistan Joloksen kylällä Koivujärven rannan ison pirtin. Koristelimme talon lapsien kanssa joulukuusta jouluaattona. Äitini oli
Irma Marttila – monikulttuurisuutta ja yhteistyötä Irma Marttila on nykyään eläkkeellä monipuolisesta päivähoidon ammattilaisen toimesta, mutta toimii edelleen muun muassa Helsingin Sosiaalidemokraattisen Naisyhdistyksen puheenjohtajana ja
Minnesbilderna av Maria Sofia Pettersson En stor hägg som alltid blommade och doftade rikligt på försommaren, några pilträd, fanns där längs vägen. Närmare husgrunden stod
Tätä kirjoittaessani olen 77 vuoden ikäinen, pitkä ATK-urani alkoi kuitenkin jo 57 vuotta sitten ollessani 20 vuotias. Opin koodaamaan eli ohjelmoimaan v. 1963 Sveitsissä IBM:n
Kaksoset syntyvät Me synnyimme elokuun kahdeksantena päivänä, 1931. Sylvi syntyi ensimmäisenä, minä noin kaksi tuntia myöhemmin. Sisareni syntyi keskosena, hän ei aluksi osannut edes syödä
Varhaiskasvatukseen ja lapsipsykologiaan erikoistunut psykologisisareni Marja Anneli Huttunen o.s. Kumpulainen syntyi jatkosodan loppuvaiheessa marraskuun lopulla 1943. Sodan monella tavalla runtelema maa ja vanhemmat yrittivät pärjätä
Lapsuus ja nuoruus Pudasjärvellä, Oulussa ja Helsingissä Äitini Lahja Poropudas syntyi Pudasjärven Nyynäjässä 29.8.1913 Kalle ja Liisa Poroputaan toiseksi vanhimpana lapsena. Hänen vanhemmillaan oli iso
Äitini Vieno Maria (s. 1923) Laitinen o.s. Sonninen vietti lapsuuden ensimmäiset vuodet Iisalmen Ulmalan Niemisellä. Vanhemmat olivat Sonnilan talon poika Joonas Sonninen ja Maria (o.s.)
Tutustuin Tellervoon, jota aina kutsuttiin Telleksi, Suomalaisen Naisliiton Lahden osastossa. Hän oli joutunut jäämään varhaisessa vaiheessa ennenaikaiselle eläkkeelle lastentarhan johtajan tehtävästä, joten aikaa ja energiaakin
Heräsin tönäisyyn olkapäähäni ”Herää, herää nyt, ne ovat tuolla.” Nousin ylös ja menin äitini perässä olohuoneen ikkunan eteen. ”Etkö kuule, ne ovat ihan tuossa lähellä.”
Hilma, rakas mummuni, isäni äiti syntyi 1800-luvun lopulla maalaistaloon. Perhe hankki elantonsa pientilaltaan. Hilma avioitui miehensä Hugon kanssa 1900- luvun alkupuolella. He rakensivat talon Hugon
JUURET MARKKULASSA Äitini syntyi 4.2.1922 Nurmeksen Markkulaan pikkusiskoksi marraskuussa 1919 syntyneelle Martti Johannekselle. Kasteessa hän sai nimekseen Aila Helena. Hänen vanhempansa Aino Helena Nevalainen (o.s.
Ida Marjatta syntyi kesäkuussa 1944 sodan melskeeseen Keitele-järven Pängätsalon saaressa Hiekkakaarre-nimisen talon seitsemänneksi lapseksi. Kymmenen vuoden sisällä perheeseen syntyi kahdeksan lasta, joista vain yksi oli
Monia asioita on omasta äidistäni selvinnyt vasta sen jälkeen, kun hän on poistunut tästä ajasta. Tämä, selviytyjä nainen, on Martta Airaksinen, o.s. Vepsäläinen, s. 7.8.1907.
Viime vuosisadalla Suomea koetteli kolme sotaa. Monet ihmiset kokivat niihin liittyvät menetykset, huolet ja nälän henkilökohtaisesti. Erityisen rankkaa se aika oli naisille, jotka joutuivat vastaamaan
Marjatta Satokangas (o.s. Hummasti) on avojalakanen raahelainen. Hän syntyi vuonna 1932. Koulutaipaleensa hän aloitti Seminaarin harjoituskoulussa mutta sota sotki koululaisen elämän. Oppilaita siirreltiin paikasta toiseen
Lapsuus Taimi Gunilla Tuovinen syntyi Rautavaaran Pullikan kylään (nyk. Kellomäki) Pohjoismäkeen 15.11.1922. Tuovisen perheessä oli ennestään kolme tytärtä ja yksi poika. Poika kuoli jo alle
Ihminen on luotu maailmaan tekemään työtä ja ansaitsemaan sillä toimeentulonsa, sen vuoksi on jokaisella vähänkin ajattelevalla ihmisellä pyrkimys päästä jollakin tavalla eteenpäin. Toiset pyrkivät vaan
Anni-äitimme elämäkerta hänen itsensä vapaasti kertomana 21. päivä joulukuuta 2000. Äitimme Anni Varpu Nahkala o.s. Haikonen. Teksti on alkuperäinen kerronta ääninauhalta kaikkineen kirjoitettuna. Lapsuus ja
Eila Vainikainen (s. 1938 o.s. Karjaluoto) on Raahen tyttöjä. Hän asunut vuosikymmenet Vaasassa, mutta siteet Raaheen eivät ole katkenneet. Merimiehenkadulta Saloisiin Aili ja Aarne Karjaluoto
Kaikki ihmiset tekevät historiaa. Toisten historian ääni ei kuulu koskaan. Eikö ole tarinaa, jota kertoa? Eikö ole mitään mihin tarttua? ”Tavallinen elämä” oikkuineen ei
Tänä vuonna 19.9. tulee kuluneeksi 100 vuotta äitini syntymästä. Muutama sana ajasta ja ajankohdasta ennen äitini syntymää. Yläneelläkin tapahtui 1918 alkuvuodesta, mutta ilmeisen maltillisesti, sillä
Kerron äitini äidin elämästä. Me lastenlapset muistamme hänet Peltomaan mammana. Ensin muutama sana taustaa. Hänen isovanhempansa muuttivat 1878 Säkylästä Yläneelle Keihäskosken Kajalaan. Uuden maatilan myötä
”Äiti Hilma ja isä Jaakko yrittivät patistaa oppikouluun, mutta veljen peloteltua koulun vaikeudella en itsepäisenä mennyt pääsykokeisiin. Silloin Hilma-äiti antoi selvän komennon:” Sitten tyttö tiskin
Amanda Sofia oli suuren Patokosken talon tyttäriä Satakunnan Honkajoelta. Hän oli kaunis, tummatukkainen ja korkeapovinen nainen, jolla oli heleä iho ja suora ryhti. Kosijoita Amandalla
Silitin varovasti äidin silkinhienoa hopeanharmaata tukkaa. Kosketin hellästi hänen olkapäätään ja toivoin, että saisin hänet hereille. Äiti lepäsi rauhallisen näköisenä Kajaanin terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hän oli
Tarkasteltaessa ihmiskohtaloita, toisinaan voi joutua ajattelemaan, että elämä on kohdellut jotakuta kohtuuttoman rankasti. Ulkopuolisen on vaikea samaistua toisen ihmisen osaan, vaikka olisikin empatiakykyä. Yritän nyt
Aluksi Tuikkaan kuistilta kumisaappaat jalkaani ja saattelen poikani autolle kevätsohjoselle pihamaalle. Halaan vielä viimeksi pitkään ja katson Aria anovasti suoraan silmiin, jospa hän kuitenkin muuttaisi
Janiika syntyi Efraim ja Fredrika Maliniemen maanviljelijä perheeseen 12.9.1869. Nivalassa. Hän oli kuudesta sisaruksesta toiseksi vanhin. Viidentenä syntynyt sisar Maria kuoli vain vuoden ikäisenä ja
Joyce Swanljungin sukujuuret ovat Raahessa. Hän vietti usein kesänsä suvun keskuudessa. Swanljungin sukua Raahelaisella merikapteeni Carl August Swanljungilla (1837-1896) ja Sofia-vaimolla (o.s. Montin, 1847-1939) oli
Lapsuus ja nuoruus Jari syntyi v 1966 pieneen Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaan Tuomiojan kylään, jota kutsuttiin aiemmin Lappi kyläksi. Neljän poikalapsen katraasta hän on toiseksi nuorin kaksoisvelikuopuksen
Lempi Maria Viola Kuoksa (Kuoksa-Wave) syntyi 1.6.1904 Calumnetissa USA:ssa Michiganin osavaltiossa. Hän kuoli 31.10.1995 Rovaniemellä. Isä oli maanviljelijä Heikki Vilho Kuoksa ja äiti Briita Kustaava
Rovaniemen ja Kemijärven radan puolivälissä oli kylä, Misi ja on yhä. Kylään kuuluu monta järveä ja jokea ja asuinpaikkoja järvien rannoilla. Pirttijärven rannalla on tila
Isoäitini Aune Laitinen, omaa sukua Tatti, oli syntynyt Pohjois-Inkerissä Lempaalan seurakunnan Perämäen kylässä. Hänen syntymävuodekseen on virheellisesti merkitty vuosi 1874. Aunen ja hänen samannimisen serkkunsa
Kirjastoapulainen Oikopolun kautta juoksemalla olisin voinut ehtiä, mutta kiirehdin vanhasta tottumuksesta koulun taakse parkkipaikalle. Auto temppuilee taas niin kuin aina, kun on kosteaa. Kierrän kirkonkylän
Syntymä ja aika ennen Meerin grilliä Meeri Inkeri Ponkala o.s. Korpi syntyi 7.1.1934 Tornion Ylivojakkalassa seitsenlapsiseen perheeseen. Avioitui Risto Ponkalan kanssa ja sai kolme lasta:
Koreografi, pedagogi ja tanssija Mirja Tukiainen, syntyi v 1947 ja menehtyi kotonaan v 2019 Orivedellä. Hän tanssi mm. Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmässä 1967–1985 ja toimi koreografina
”Joka ei tunne historiaa, ei tiedä mitään. Hän on lehti, joka ei tajua kuuluvansa puuhun.”(Michael Crichton, Valitut Palat 2000. Sirkan lainaus.) Näin pohti myös Sirkka-Liisa
Helmi Annikki Mäkinen, o.s. Virtanen oli isäni äiti, mummoni, jota en koskaan tavannut. Hän ehti kuolla kaksi ja puoli vuotta aikaisemmin ennen syntymääni. Kaikki kertomani
On kaunis lokakuinen päivä (v. 2019), kun istumme Salli Ylitalon (s. 1941 o.s. Kari) tuvassa Siniluodossa. Ikkunasta avautuu upea maisema Siniluodonlahdelle. Joutsenet ovat laskeutuneet levähtämään
”Olemus on kapea, selkä iän kumaraan painama, mutta asettuessaan valokuvattavaksi hän ojentautuu ryhdikkääksi ja asettaa sirot säärensä tyttömäisesti viistoon. Hänen hopeanvalkoiset hiuksensa on kammattu pehmeälle
Virpi Honkala (o.s. Salminen) syntyi Nokialla vuonna 1951. Hänen isänsä työskenteli moottoriasentajana Nokian paperitehtaalla. Äidillä oli prokuristin paikka tamperelaisessa yrityksessä. Virpin vanhemmat olivat tavanneet sota-aikana
Naistoimittajat ry:n perustaja- ja kunniajäsen ja 1960-luvun lopun puheenjohtaja, ekonomi Tuulikki Antila (o.s. Väänänen) syntyi kolme viikkoa vanhaan itsenäiseen Suomeen Hämeenlinnassa 31.12.1917. Hän ehti elämänsä aikana kokea
Liikuntaneuvos ja vuonna 2009 Pro Urheilu -mitalilla palkittu liikuntavaikuttaja, Rovaniemellä asuva Leena Jääskeläinen, kutsuttiin Hiihtoliiton kunniajäseneksi vuonna 2019. Hän on Hiihtoliiton historiassa ensimmäinen kunniajäseneksi kutsuttu
Päätoimittaja Aino Pietarisen elämäntyönä on ollut suomalaisten työelämän seuraaminen ja työn muutoksesta kirjoittaminen. Kolmekymmentä vuotta Palkkatyöläinen-lehdessä kietoi oman toimittajauran ja lehden tavoitteet erottamattomasti yhteen. Molemmat
On kaunis lokakuinen iltapäivä, kun istumme Kaija ja Risto Tuomivaaran omistaman talon, Cortenkatu 3, keittiössä. Talo on Kaijan mummun talo, jonka Tuomivaarat saivat ostaa lokakuussa
Inkeri Kerola syntyi vuonna 1957 Saloisten kunnassa, joka vuonna 1973 liitettiin Raahen kaupunkiin. Hän on Siniluodossa asuneen Kerolan perheen viidestä lapsesta nuorimmainen. Vanhemmat viljelivät maata
Tapaan hiljattain sata vuotta täyttäneen Kaija Karikosken palvelutalo Hopeataurissa, jossa hänellä on viihtyisä huone ja talon puolesta kaikki tarvittavat palvelut. Hackmanin työyhteisö 1800-luvun alussa Hackman
Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Oulussa. Kansakoulua kävin sota-aikana. Oulua pommitettiin ja koulut suljettiin ajoittain. Kävinkin osan kansakoulusta Lumijoella. Neljännen luokan jälkeen aloitin opiskelun 9-vuotisessa tyttölyseossa
”… siis hyvästi soveltuu kuvaannon opettajaksi,” kirjoitti Jyväskylän seminaarin piirustuksen ja suomen kielen opettaja Edla Soldan oppilaansa Olga Nymanin ”päästökirjaan” keväällä 1873. Olga Fredrika Nyman
Saimi (1913-2000) ja Yrjö (1907-1999) Sippala viljelivät maata tilalla, joka on ollut Sippalan suvun omistuksessa vuodesta 1725. Sippalan tila sijaitsee Haapajoella entisen Saloisten kunnan alueella,
Vuonna 2008 Raahe-seura antoi Hilkka Aaltoselle Raahen Fiian arvonimen tunnustuksena hänen toiminnastaan kaupunginarkkitehtina ja hänen ansiokkaasta työstään Raahen kulttuurihistorian ja Vanhan Raahen säilyttämisen puolesta. Lapsuus
FT Pia Katerma vaikutti vahvasti 1930–70-luvuilla Suomen taide-elämään ja -kasvatukseen. Hän opetti kuvataiteita lyseolaisille, suunnitteli ryijyjä ja kirkkotekstiilejä Wetterhoffille ja oli Aalto-yliopiston edeltäjän, Taideteollisen oppilaitoksen
Soli 1950-lukua, ku puskeuvuin elon taipaleelle Pitkäkarin kuusikosa elikkä Gellmannin lasareetisa täälä Raahesa. Pienen piehinkiläisen maalaistalon esikoisena mun hääty pahasesta sikiästä asti reuhkasta häläppärinä maatöisä.
Hely Kokko (o.s. Salmela) on kotoisin Merijärveltä. Hän syntyi 8.4.1952 ja on perheen 9 lapsesta keskimmäinen. Hänen vanhemmillaan oli pieni maatila. Lehmiä oli 5 tai
Naima, Naimi, Sofia Jokela (o.s. Hihnala) oli syntynyt 1.2.1895 Haapajoella Saloisissa. Hän solmi avioliiton Heikki Jokelan (s. 18.1.1886 k. 30.5.1960) kanssa. Pariskunta asettui asumaan pieneen
Hildur (Hilkka) Maria Kianto (o.s. Molnberg) syntyi 7.3.1882 Torniossa. Hänen isänsä oli kultaseppä Johan Olof Molnberg ja äiti Brita Maria Majava. Hildurilla oli kymmenen sisarta:
Helli (s. 17.2.1923 Nurmes) ja Jalmari (Jali) Kuoppa (s. 28.5.1909 Rautu) muuttivat vuonna 1947 Hämeenlinnasta Raaheen kahden lapsen kanssa. Helli oli silloin 24-vuotias. Hän oli
Murtolan tilan omistajille Selim Rydmanille (1872-1945) ja Helmi Lindénille (1876-1906) syntyi kolme tytärtä, joista vanhin Gertrud (Kerttu) Elisabeth syntyi 2.4.1898 Kiikassa, keskimmäinen kuoli yksivuotiaana. Selim
Oululaisessa sanomalehti Kalevassa oli 7.10.1913 uutinen: ”Kurjia perheenisiä. Kolmatta viikkoa sitten lähtivät täältä karkumatkalle Ruotsiin ja sen kautta mahdollisesti Amerikaan suutarit Abram Piuva ja Karl
Ilona Soralahti (o.s. Kärki) perusti naisten alusasuja myyvän Raahen Siro-Asun vuonna 1961. Hänen uransa yrittäjänä oli poikkeuksellisen pitkä, yli 50 vuotta. Kauppiaan tytär Suojärveltä Ilona
Ehkä monetkin – varsinkin vanhemman polven suomalaiset – kuullessaan Helle Kannilan nimen osaavat yhdistää hänet suomalaiseen kirjastolaitokseen. Helle Cannelin (vuodesta 1938 Kannila) valittiin 1921 perustetun
Laura Karin, Kati, Mäkinen (o.s. Koskelainen) syntyi 18.1.1920 Tervajoella Viipurin maalaiskunnassa (Vahvialassa). Lapsuuden koti ja koulu olivat Tervajoella, jossa hänen isänsä Mikko Koskelainen toimi maanviljelijänä.
Hämeenlinnassa asuva Kirsti Ikonen tunnetaan aktiivisena vihreänä sisarena ja poliittisena vaikuttajana. Hänen päättäväisyytensä ansiosta Parolannummi sai uuden sotilaskodin, Sotilaskotijärjestö oman virren ja Hämeenlinnan kaupunki rantareitin,
Pirjo Laukka (o.s. Kinnunen) on syntyjään Karjalan tyttöjä. Hän syntyi vuonna 1933 Lauritsalassa, joka nykyään kuuluu Lappeenrannan kaupunkiin. Lauritsala oli ennen sotia työläiskylä, jossa asui
Auli Kananen (o.s. Niemi) teki mittavan työrupeaman Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston johtajana ja rehtorina. Hänen johdollaan koulu kehittyi valtakunnallisesti tunnustetuksi ja arvostetuksi opinahjoksi. Käsityöläisten sukua
Saamelaisasioiden edistäjä, inarilainen opettaja, poronhoitaja ja FM Outi Länsman valittiin kaikkien aikojen ensimmäiseksi vuoden saamelaiseksi vuonna 2015. Outi Länsman toimii Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, SOGSAKK, pohjoissaamen kielen
Raaheen juurtunut ja Raahessa hyvin viihtyvä Paula Pirinen syntyi Iisalmen järvimaisemissa vuonna 1940. Hän oppi lukemaan neljävuotiaana ja muistaa vielä aikuisenakin sen huikean hetken kun
Pirkko Utriainen (s. 1941) on Wanhan-Raahen tyttöjä. Hän asui 17 ensimmäistä ikävuottaan Härkätorin puiston liepeillä Kaivokatu 54:ssä (nyk. Reiponkatu). Ison pihapiirin ympärillä oli kahdeksan taloa.
Maria Sofia (Maija) Vuontisjärvi o.s. Stoor syntyi 6.2.1924 Enontekiöllä ja kuoli 19.3.2018 Rovaniemellä Taivaan isään turvaten. Maija Vuontisjärvi, Kallen Maija, oli enontekiöläinen Hetan Majatalon emäntä
Edith syntyi vuonna 1915 Oulun läänissä, Kiimingin kunnan Tirinkylässä talollinen Matti Lehtolan perheeseen. Matti ja Maria Liisa o.s. Laurilalle syntyi kuusi lasta, neljä tyttöä ja
Arja Helena Sipola o.s. Korkeamaa syntyi 1956 Torniossa Arpelan kylässä metsätyönjohtaja Paavo Korkeamaan ja Raili Korkeamaan kuusilapsiseen musikaaliseen perheeseen. Arja Sipola valittiin Suomen ensimmäiseksi tangokuningattareksi
Kirjailija Selma Anttila (1867-1942) oli kirjailija, naisasian ajaja, sosiaalipoliitikko, rauhanaktivisti ja aikanaan vahva, vaikutusvaltainen persoona. Koulutus Koulutus oli tuiki harvinainen etuoikeus 1880-luvulla rahvaanlapselle, vieläpä tytölle.
Anja Aira Auli Miilukangas (o.s. Aunola) syntyi Hilja ja Arvid Aunolan 12-lapsisen perheen kolmantena lapsena ja vanhimpana tyttärenä 28.9.1938. Perhe asui Mettalanmäellä, joka sijaitsi Saloisten
Ulla Kyllikki Kallankari (s. 18.7.1928) oli syntyjään Lapaluodon tyttäriä. Hän eli valoisan lapsuuden yhteisössä, jossa moni ansaitsi elantonsa satamassa. Lapaluotolaisten lisäksi ympäröivän maakunnan väki sai
Seija Sofia Niemi-Pynttäri syntyi maanviljelijäperheeseen Alajärvellä vuonna 1930. Lääkärin ammatti oli hänelle kutsumusammatti. – En ajatellut, että lääkäri tienaa hyvin. Jos niin olisin tehnyt, olisin
Raahelaisittain Aino Lassilaa puhuteltiin Lassilaiskaksi. Hän ei itse tykännyt nimestä, mutta kuittasi sen huumorintajuisesti sanomalla: Laiska en oo mutta muuten vähätöinen. Tämä ei Inga ja
Kerttu Husu (o.s. Vilamaa) syntyi 1.11.1914 Säkkijärvellä. Hänen äitinsä oli kansakoulunopettaja ja isänsä maanviljelijä. Kansakoulun jälkeen hän kävi keskikoulun ja kotiteollisuuskoulun Säkkijärvellä. Tämän jälkeen hän
Raahelaiset tunsivat Hanna (Alma Johanna) Widellin (s. 24.10.1907) tarmokkaana työmyyränä. Hän oli kotoisin Pyhäjoelta 11-lapsisesta perheestä. Maalaistalon suuren perheen tyttärenä hän joutui tarttumaan työhön hyvin
Kellotaulun keskellä istuu Lumikki. Ylös ojennetussa kädessä keikkuu pikkulintu sekuntien tahdissa. Kääpiöt ja muut Lumikki-sadun hahmot kuvittavat tunteja. Ulkona isä Veikko nostaa jyviä täynnä olevan
Tapaan perjantaina 4. tammikuuta 95 vuotta täyttävän Eeva Järvelän (s. 1924 o.s. Lukkaroinen) kotonaan Piehingissä, joka sijaitsee entisen Saloisten kunnan alueella. Saloinen liitettiin Raaheen vuonna
Suomi ei ollut vielä edes Suomi, kun Olga-mummoni syntyi. Alunperin Olga-mummo oli sukunimeltään Sukara ja sittemmin Manninen, ja hän eli ajat, jolloin Suomi muuttui itäisestä
Olen Tarja Vanhamaa. Olen äiti ja diplomi-insinööri, tuotannon kehittämisen päällikkö sekä vuoden 2019 eduskuntavaaliehdokas Lapista. Asun lastemme ja mieheni kanssa Keminmaassa. Varhaislapsuuteni Synnyin Lapissa eräänä
Att se och synas trots blindhet Maj Fröberg föddes 19 maj 1934 i Dalsbruk, som på den tiden var en livlig fabriksort. De flesta arbetade
Käsityönopettaja Sanna (Susanna) Palo (myöhemmin Alamäki) Alatornion Kukkolan kylästä, tunnettu myös Mylly-Sannuna tai Mäki-Sannuna, oli koulutettu käsityöihminen. Hän opetti vuosikymmenien ajan tekstiili-ilmausta, oli kansansivistyksen avarakatseinen
Kerttu Mirjami Kastelli (o. s. Urpela) syntyi 15. elokuuta 1923 Nivalan Karvoskylällä isovanhempiensa omistamassa Weelannin talossa. ”Kastellin tiedon mukaan hänen syntymävuotensa oli katovuosi. Kertun isä
Virkamiesperheen tytär Olga Hortling syntyi Oulussa 12.10.1868. Hänen isänsä oli lääninkamreeri Johan Gustaf Hortling ja äiti Olga Beata o.s. Ståhlberg. Hortlingin perheeseen syntyi kymmenen lasta,
”Minun tyttöni menee kouluun”, päätti raahelainen Maria Rajaniemi vuonna 1880. Naapurit sanoivat, kannattaako köyhän yksinhuoltajan kouluttaa Anna-tytärtään. Raahe oli tuohon aikaan jo sivuuttanut kukoistuskautensa puulaivojen
Lempi Maria syntyi 29.1.1896 Juoksengissa Ruotsissa. Käytti aluksi äitinsä omaa sukunimeä Kiviniemi, mutta muutti myöhemmin nimensä Juusoksi. Lempi tuli vuonna 1914 Ratasjärvelle piiaksi Maansaaren taloon,
Maire Halonen (o.s. Aaltonen) syntyi 26.10.1941 Askolassa, lähellä Porvoota. Hän oli muutaman kuukauden ikäinen, kun hän muutti perheensä mukana Hämeenlinnaan, jota hän pitää kotikaupunkinaan. Isä
Kristiina Hämäläinen o.s. Pekkala löysi ammatillisen tiensä jo varhain. Hän aloitti hoitoalan työt viiisitoistavuotiaana hoitoapulaisena Hauhon vanhainkodissa. Valmistuttuaan sairaanhoitajaksi Kristiina on työskennellyt lähihoitajana ja sairaanhoitajana Päijät-Hämeen
Saima Johanna Kallinen (17.2.1884-5.4.1947) oli ensimmäinen Tornion kaupunginvaltuustoon valittu nainen. Hän toimi konttoristina 1900-luvun alussa Röyttän satamassa ja perusti Tornioon vuonna 1918 kenkäkaupan. Saima Kallinen
Raija Lummi on vuonna 1961 syntynyt torniolainen 4. kauden kaupunginvaltuutettu, filosofian maisteri, lehtori, kielten opettaja Lapin ammattikorkeakoulussa. Lapsuus pikkukaupungin tyttönä Raija syntyi Torniossa viidentenä tyttönä
Torniolainen kansakoulun opettaja ja kirjakauppias Alma Westerlund (1863-1950) oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella Tornion huomattavimpia naisvaikuttajia. Hän toimi melkein neljä vuosikymmentä kansakoulun alaluokkien opettajana,
On vuosi 1939. Niemen pariskunta, Jaakko (1910-1984) ja Ellen (1907-1995, o.s. Majava), ostaa kiinteistön Raahesta, Reiponkadun ja Ämmänkadun kulmasta. Ämmänkatu on tuohon aikaan vain pahainen
Eläkkeellä oleva pankkivirkailija Anneli Keski-Korsu näki 32 vuotta kestäneen työuransa aikana miten monet työvaiheet siirtyivät käsityöstä tietokoneelle. Kauppaopiston jälkeen työelämään Annelin (o.s. Saarenpää s. 1931)
Ritva Heikkilä (o.s. Miilukangas) merkittiin kirkonkirjoihin Pyhäjoella vuonna 1949. Hän vietti lapsuutensa Saloisten Kertunkankaalla, joka vuoden 1973 kuntaliitoksen jälkeen on kuulunut Raahen kaupunkiin. Ritva kertoo,
Pekkateatterin (nyk. Raahen Teatteri) näyttämöltä yleisölle tutuksi tullut Anu Mattila (ent. Krekilä) sanoo tammikuussa 2010: ”Tunne on tärkeintä. Kyllä se tuntuu hyvältä, kun ihmiset taputtavat.
Ompelulinjalta ammattilaiseksi Aino Turpeinen (o.s. Nuutinen) hakeutui Kuopion Naiskotiteollisuuskoulun ompelulinjalle 1945. Se lienee ollut hänelle toiveammatti. Ainakin se antoi hänelle pientilan emäntänä lisäansioita lähes 20
Sanni tuli Tornion kirjastonhoitajaksi 1971. Kirjasto sijaitsi tuolloin Länsirannan Pienteollisuustalossa Karkiaisen leipomon yläpuolella. Pikkukaupungin kirjastossa oli lämmin tunnelma. Koska henkilökuntaa oli alkuun vain kaksi työntekijää,
Professori Maija Pekkarinen oli aikanaan Suomen johtava ravitsemusasiantuntija. Vaikuttaja, joka hoiti liki kolmekymmentä luottamustehtävää. Valistaja, joka puhui aina asiaa ja eteni kaikessa – puheessaan, työssään,
Ilmavalvontalottana Suoma Tausta, o.s. Sipola, syntyi 1920 Hailuodossa. Hän kasvoi 13-lapsisessa perheessä. Heti rippikoulusta päästyään Suoma liittyi lottajärjestöön. Hänen kotinsa lähellä sijaitsevassa Hailuodon Ojakylän Osuuskaupan
Hilja Alaviuhkolan lapsuus Hiljan isä oli Petteri (Pehr) Johaninpoika Pieti. Hän syntyi Ylitornion Martimon kylässä (3.3.1841). Varhaisimpana muistona isänsä lapsuudesta Hilja oli kertonut isänsä sanavalmiudesta.
”Kolokatan Manta, kookas kuin karhu ja juluma kuin ahama. Rikolliset pelkäsivät häntä enemmän kuin ruttoa.” Kolokatan Manta elää Oulun seudun muistiperinteessä myyttisenä hahmona. Kookas nainen
Torniolainen yrittäjä Riitta Sisko Huttunen o.s. Konttaniemi syntyi 31.5.1946 Ylitornion Raanujärvellä pienviljelijäperheeseen. Perheessä oli 11 lasta. Isä Heikki ja äiti Meimi o.s. Granat saivat tuntea
Suomalainen-lehti uutisoi 11. syyskuuta 1896 Olga Kauppilan valitun Jämsän Koskenpään Valkealuomen kansakoulun opettajaksi. Samana syksynä kansakoulun, jota tuolloin käytiin Luomin talossa, viimeisen lukuvuoden aloitti Aleksi
Johanna (Hanna) Helena Åström syntyi Oulussa 27.2.1879 kauppaneuvos ja tehtailija Hemming ja Maria Matilda (o.s. Snellman) Åströmin perheeseen. Hanna vietti lapsuutensa kesät Alatorniolla Fältförin tilalla
KT, FM, KM Marja Liisa Tuominen (o.s. Wiitamäki) syntyi 2. lokakuuta 1943 Laviassa pienviljelijäperheeseen. Kotoa saatiin hyvät lähtökohdat tulevaa elämää varten, sillä lapsuudenkodissa luettiin paljon,
Hilda Gustaava Herrala syntyi Kuivaniemellä Kemissä 8.4.1881 ja kuoli Kemissä 16.7.1956. Sosialidemokraatti Hilda Herrala oli kemiläinen kansakoulun käynyt ompelija, joka valittiin Lapin ensimmäiseksi naiskansanedustajaksi vuonna
Vilhelmina Fisk syntyi 10.6.1869 Hailuodossa. Hänen isänsä oli kunnan esimies Asarias Fisk. Vilhelmina sai tehdä ompelutöitä jo 11-vuotiaana kylän miesten vaatteiden räätälinä toimineen isänsä mukana.
Kuopion tärkeimpiin uranuurtajanaisiin kuuluva tohtori Eva Piispanen täytti 50 vuotta toukokuun 25. päivä 1927. Merkkipäivänään ja pitkään sen jälkeen hän oli Kuopion ensimmäinen naislääkäri. Hän
”…Laulunopettajakseen Nykarlepyyn poika sai Olga Slottsbergin, jonka lempinimi oli Sussu. Kun uusi oppilas oli yrittänyt antaa ääninäytteen, oli Sussu vaatinut välittömästi vaikenemaan. Tyst, tyst! Poika
Kun Suoma Loimaranta suostui vuonna 1922 Lotta Svärd -järjestön lääkintäjaoston päälliköksi, hän oli 41-vuotias lääketieteen lisensiaatti, joka oli erikoistunut keuhkosairauksien hoitoon. Tämä vastuullinen tehtävä jatkui
Vienan Karjalasta kotoisin oleva Marina Takalo tunnetaan runonlaulajana, vanhan kalevalamittaisen kansanrunouden taitajana, jolta on tallennettu sadan tunnin äänitekokoelma ja joka lienee suurin yhden ihmisen suullisesta
Jenny Matilda af Forselles (1869–1938) syntyi Elimäellä everstiluutnantti Fredrik af Forsellesin ja Adolfina Emelia Kellanderin tyttärenä. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1896, siis vasta 27-vuotiaana. Filosofian
Elsa Henrika Montell syntyi 28.12.1926 Rovaniemellä. Hänen vanhempansa olivat kapteeni Isak Gustaf Montell ja Else Helena Nyman. Äiti oli ruotsalaista sukua Kalixista. Suvun jäsenet ovat
Näin muistelivat ystävät kansanedustaja Hilda Seppälää hänen kuolemansa jälkeen: ”In memoriam kansanedustaja Hilda Seppälä Jälleen tuntuu kynä painavalta eikä ota juostakseen. Onhan kirjoitettava henkilöstä, joka
70-vuotissyntymäpäivänä katse taaksepäin Menneiden kymmenenvuosien sarja mahduttaa puitteisiinsa elämyksistä ja pyrkimyksistä harvinaisen rikkaan elämän, jolla leimaa-antavana on ollut polttava kaipuu yhä täydellisempään tietoon ja alati
Olihan niitä ennen apulaisia Meillä on tapana ihannoida menneisyyttä, moittia nykyisyyttä ja kohdistaa toiveemme tulevaisuuteen. Onhan siinä perää, että menneisyydessä on voinut olla paljonkin hyvää,
Maaliskuun 23. pnä 1921 kätkettiin Sortavalassa maan poveen Kurjan Karjalan ja kaikkien elämän varjopuolella elävien lämmin ystävä, Sortavalan Diakonissalaitoksen johtajatar Jenny Ivalo (Ingman). Hän on
Oulussa täytti rouva Elin Vuorivirta 50 vuotta huhtikuun 18. pnä 1934. ”Reipas retkeilijällämme, jonka matkoilla ja retkillä ympäri maan on aina hauskuuttamassa muita, on yltänyt
Keskiviikkona toukokuun. 4. pnä 1922 täytti rouva Elise Pakarinen (o.s. Hirvonen) Joensuussa 75 vuotta. Merkkipäivän vastaisena yönä kävivät useat paikkakunnan laulukuorot Elise Pakarista laululla tervehtimässä.
Teuvalla, Pekka Mattisen liikkeenhoitaja, rouva Maria Luoma täytti 50 vuotta kesäkuun 16. päivä 1928. Hän kohtasi elämän karuuden jo lapsena menettäessään kuolemalle molemmat vanhempansa. Härmässä,
Lahdessa vietti kauppias Anni Savola 50-päiviään marraskuun 16. päivä 1928. Anni Savola tunnetaan kotiseudullaan hyvien harrastusten, tarmon ja toiminnan naisena. Naisten asioita ja raittiusaatetta hän
Laatokan Karjalan Jaakkiman pitäjässä vietti ruustinna Hanna Salminen 60-vuotispäiviään toukokuun 26. päivä 1927. Hän on esimerkki isänmaallisesta ja lämminsydämellisestä vaikuttajanaisesta. Salminen on hoitanut mallikkaasti niin
Äyräpään Pölläkkälän sahan koulun opettaja Jenny Vaivio täytti 50 vuotta lokakuun 3. pnä 1925. Hän oli todellinen lasten hyväksi toimisen uranuurtaja. Kun Jenny Vaivio lopetti
Anni Lindeberg syntyi Nastolassa ”Kumian kukkana” helmikuun 6. pnä 1876. Hän oli 14-lukuisesta lapsikatraasta 11. Isä Karl Kustaa Lindeberg oli vanhaa hämäläistä rusthollarisukua ja äiti
Raahen huomattavimpiin liikenaisiin kuuluva prokuristi Sofia Madetoja vietti 50-vuotispäiviään toukokuun 19. päivä 1927. Hän aloitti jo nuorena liikealalla puurtamisen, kävi Oulun kauppakoulun sekä palveli sen
Teologian tohtori, teatteriohjaaja ja maailmankansalainen Lilja Kinnunen-Riipinen syntyi Muuramessa 16.12.1946 ja hän kuoli Salossa 14.5.2018 vaikeaan sairauteen 71-vuotiaana. Kinnunen-Riipinen oli karismaattinen nainen, kielitaitoinen ja poikkeuksellisen
Tyyne Martikainen (o.s. Kuosku) syntyi vuonna 1931 Savukosken Kuoskun kylässä Itä-Lapissa Anna-Liisa (o.s. Niemelä) ja Aale Kuoskun perheeseen. Tyyne Martikainen on terveydenhuoltoneuvos, valtiotieteen maisteri ja
– Hän oivalsi osaavansa piirtää piirrettyään onnistuneesti varsin vaikean aiheen: tytön pyörittämässä vannetta. Myös ensimmäinen käynti taidenäyttelyssä 14-vuotiaana oli taiteellisesti tärkeää: Rautiainen tutustui salaa Kemin
Hildur Augusta Larsson (vuodesta 1916 Sammallahti) syntyi Pohjois-Ruotsissa Nederkalixissa (Alakainuussa) vuonna 1882 herrasperheeseen. Hänen isänsä Nils Petter Larsson (1849 – 1918) oli ammatiltaan metsäntarkastaja ja
Suomen vanhin uusi ylioppilas Guinnessin ennätysten kirjaan – Koskaan en ole syntymäpäivistäni elämää pitänyt, mutta nyt aion oikein koketeerata iälläni, sanoo Martta Ritvanen Helsingin Sanomien
Aila Sylvia Tamminen, o.s. Malm syntyi Tampereella 8.6.1942. Hänen äitinsä oli työnjohtajana Lapinniemen Puuvillatehtaalla ja isä toimi metallimiehenä Ajokilla, jossa hän oli myös pääluottamusmiehenä. Pieni
Rauha Kourilehto (o.s. Karvonen) on syntyjään Piehingin tyttöjä. Piehinki sijaitsee entisen Saloisten kunnan alueella, joka liitettiin Raahen kaupunkiin vuonna 1973. Rauhan vanhemmilla, Aili Sofia (o.s.
Alma Hirvelä o.s. Ylitalo syntyi vuonna 1888 Alatemmeksellä, kävi Raahen seminaarin ja toimi ensin opettajana Luohualla ja Limingassa, sitten Oulussa, missä hän oli väliaikaisena ja sijaisopettajana
Hilkka Finne (1877 Kangasala–1964 Helsinki) kuuluu siihen 1900-luvun alkupuolen naistaiteilijoiden runsaaseen joukkoon, jotka ovat osin jääneet tutkimusten ja muistelmien ulkopuolelle. Näin ehkä siksi, ettei Finne
Synnyin loppiaisaamuna Kaavin Rasimäen kotikoululla isän toimiessa kätilönä, kirjoittaa Armi päiväkirjassaan. Kotiapulaisemme Elma oli ansaitulla joululomalla ja minä tupsahdin iäkkäille vanhemmilleni hieman etuajassa. Pestyään minut
ALLT BÖRJAR MIDSOMMAREN 1940 Festklädda människor rör sig i klungor över området, glatt pratande. Musiken spelar vid dansbanan och folk trängs vid den. Midsommarfirandet på
Släkten Rijf-Snåre-Remahls bakgrund Min mormor Hilda Maria Kull var född i Rimal by i Solf som andra barn till Anders Johan Johansson Remahl (f. 17.4.1841)
Ett kvinnoliv 1904-1982. Kvinnan jag vill berätta om är min mor Edit född Häggblom 1904-1982, gift första gången med Magnus Hägg 1903-1940. Han stupade 6.3
Barndomen i Ekenäs Alma föddes 12.02.1860 i Ekenäs[1] som fjärde barn till handlanden Ernst Wilhelm Stark och hans hustru Emma Constance Elodie f. Ljungberg.
Heli Meriläinen kertoo isotätinsä Hanna Pietilän (o.s. Meriläinen) tarinan Hanna syntyi 1907 Juho ja Emma Gustaava (o.s. Lopakka) Meriläisen perheeseen Haukiputaan Kellon kylässä. Sisarusparveen kuului
Tosissaan, muttei tosikkona. Alkulause Sota-aikana 1938 – 1944 Suomessa oli voimassa huvitilaisuudet kieltävä laki. Kielto oli niin ankara, että luvattoman tilaisuuden järjestäjä saattoi saada vankilatuomion.
Pienoiselämäkerta kertoo Leena Viitaniemen (s. 1944) tarinan. Kertomuksessa kuljetaan Leena Viitaniemen mukana lapsuudesta Tampereella aina vuoteen 2017 asti. Kertomuksessa kuvataan, millaista oli perheiden elämä sodan
Mummoni perhe muutti Kittilän Kaukosen kylästä aluksi Sodankylän Kierinkiin, sieltä Sodankylän Unarin Uimaniemeen. Unarissa syntyi perheeseen tyttölapsi, jolle annettiin nimeksi Helena Matilda. Isä Michael Ranta
Riitta Ahtiainen kertoo elämästään perheenäitinä, maatalousyrittäjänä, tilastohaastattelijana ja mummina. Riitta Ahtiainen, 64 v, on ollut naimisissa Ilkka Ahtiaisen kanssa 41 vuotta. Heidän perheessään on 5
1900-luvun alkupuolella naimisissa olevan naisen paikka oli koti, yhteiskunnalliset asiat kuuluivat miehille. Sylvi Wuolijoki ajatteli toisin; hänen mielestään naisilla oli velvollisuuksia paitsi perhettään myös yhteiskuntaa
Catharina Henrika Antell (o.s. Pyhtilä) syntyi Pattijoella 6.12.1850 torppari Johan Pyhtilän ja Maria Henriksdottin perheeseen. Piiasta liiketoiminnan pyörittäjäksi Katri Pyhtilä aloitti työuransa Anna Antellin piikana
Kallioisten sukujuuria Aarne (s. 1897 Viialassa) ja Elina Eufrosyne (1903-1932 o.s. Saine) Kallioinen asuivat 1920-luvun loppupuolella Oulussa, jossa Aarne työskenteli Viljo-veljensä kanssa yhteisessä leipomossa. Perheeseen
EvakkoPirkko on syntynyt Sortavalassa 16.2.1937 viisilapsisen perheen vanhimmaksi lapseksi. Veli syntyi myös Sortavalassa juuri ennen talvisodan alkua. Evakkotaival kulki Kuopiosta Joensuuhun ja jälleen Kuopioon, johon
Mitt intresse för lärarinnan Selma Fröberg väcktes när Lärar- och elevförbundet vid Åbolands folkhögskola år 2013 fyllde 120 år. Jubileumsåret till ära ordnade föreningen bland
Livet är förunderligt 25 maj 1995 Polikliniken har jag besökt varannan vecka under fem månaders tid. Idag säger man att nu finns det inga
On marraskuun 22. päivä 2017, kun puolenpäivän jälkeen soitan Jyväskylän Puikkarissa Pirkko Hietalan ovikelloa. Olemme lähteneet aamuvarhaisella Pirkon kuopuksen Heikki Hietalan kanssa Helsingistä kohti Jyväskylää.
Ovikello soi. Eteisestä kuului tuttu kysymys: ”Anybody home?”. Olohuoneeseen astui punatukkainen Liisa-mummo. Istuuduimme alas ja hän alkoi kertoa minulle lapsuudestaan. Muuttojen täyteinen lapsuus Isoäitini Liisa
Satu Järvenkallas on aloittanut 30-vuotisen työuransa päiväkodissa harjoittelijana ja lasten hoitajan sijaisuuksissa, edennyt jo nuorena Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen ylimpiin johtotehtäviin. Lisäksi hänet tunnetaan omalla alallaan
Lapsuus Oulunsalolaisen Hakon perheen Mikko-isän työ kiertokoulunopettajana oli päättynyt, ja hän oli juuri valmistunut poliisiksi Suomenlinnan poliisikoulusta, kun Mirja Annikki syntyi maaliskuussa 1921. Uudella tulokkaalla
Taidekäsityöläinen Helena Vaari on taidekäsityöläinen, sillä hän sekä suunnittelee että toteuttaa itse teoksensa. Hänen töittensä edessä syntyy kunnioitus ja ihailu, jota on vaikea sanoin kuvata.
”Sitä voi sanoa myötäsyntyiseksi tuomioksi – lahjaksi, kohtaloksi: kun on nähnyt kuvia puun sisässä, niin sieltä aina etsii.” Näin kuvasi Eeva Ryynänen suhdettaan materiaaliinsa ”ikuiseen
”Mitä sitä höpöä”, oli anopillani, Ainilla, tapana sanoa, kun jokin asia ei hänen mielestään ollut tärkeä. Niin hän olisi varmaan sanonut, jos hänelle olisi kerrottu,
”Jouruin vangiks leipäni erestä ja olin vuaroon molempien puolella. Kun en ikänä ole mistään politiikasta pitäny. En ymmärrä kui ihmine sekkoo ku kana rohtimiin.”[1] Isomummoni
Raahessa Rantakadun ja Pitkänkarinkadun kulmassa asui Samuli Pauhalarjun Wanha Raahe -kirjan mukaan merimiehiä: kulmatontin numero 149 omistajia olivat 1850-1860 -luvuilla merimies Niemelin, merimies Hoffren, perämies
Esteri Tokola (o.s. Raatikainen) päästi ensimmäiset parkaisunsa ilmoille vuonna 1931 Gellmanin sairaalassa Pitkänkarin kuusikossa. Hänen vanhemmillaan oli Kopsassa pieni kauppa. Se meni konkurssiin 1930-luvulla. Saloisiin
Sibeliukselle liputuspäivä, arvokas aapis- ja postikorttilahjoitus Hattulan kirjastolle, nimikkosäätiö, arvopokkari, neljä runoteosta, romaani kartanoelämästä. Jollekin jo yksi näistä on koko elämän saavutus. Kasvatustieteen tohtori, dosentti
Kun Pirjo Karhu 16-vuotiaana lähti maailmalle, hänellä oli vankka usko siihen, että kaikki ovet ovat auki ja hyviä asioita tulee tapahtumaan. Jo lapsena iskostui vahvasti
Kuusi tuokiokuvaa elämästä kiteyttävät kertomuksen päähenkilön, vuonna 1927 syntyneen äitini Irja Sillanpään (os. Alitalo) elämän, perheen ja ystävät, työn ja vapaan sekä suurimmat ilon ja
Jussi Lötjönen vietteli Helmin.Jussin isä maksoi lapsesta.Jussilla oli toinen nainen,Moilanen,jonka hän nai.Helmin isä vihastui,vei Helmin pois,eikä minun äitini nähnyt koskaan isäänsä,eivätkä Jussin pojat sisartaan. Parempaa
Min mormors föräldrar Anna-Lisa och Johan Emil är antecknade som husbönder på Kauppila hemman i Närpes år 1907. Hemmanet är fortfarande i släktens ägo och
Synnyit Savossa, Vänninmäellä, Anders Böökin ja Elsa Brita Revon kahdeksanlapsisen perheen kuudentena lapsena. Sisaruksistasi usea kuoli jo aivan pikkuisena. Aikuiseksi vartuttuasi avioiduit jo hyvin nuorena
ELVI LINNEA FREDMAN, föddes i en röd arbetarfamilj i Hangö 1918 och hamnade i en borgerlig familj 1919, fick namnet MARGARETA EVERITT , KAJANDER ,
Rohkea ja sanavalmis Suomalaisen Naisliiton nainen Opettaja Helmi Karjalainen oli nopeaälyinen, sukkelasanainen ja tinkimätön oikean asian puolustaja. Puolustaessaan kansamme oikeuksia hän tuli julkisessa puheessaan sanoneeksi
Karin von Wright kom under sin yrkeskarriär att göra flera osynliga, inte uppmärksammade insatser inom medicinsk forskning. Trots förutsägelser om att hon var praktisk och
Riitta Härönoja o.s. Alamikkelä on maatalon tyttö, kotipaikka sijaitsee Pattijoen Jokelassa noin 10 kilometrin päässä Raahen kaupungista. Riitta on omien sanojensa mukaan ollut menijä pienestä
Maire Irene Luusua syntyi Sallan Vuorikylässä 1936 esikoisena metsätyönjohtaja Uuno Luusuan ja talollisen tytär Helvi Hoikkalan perheeseen. Vuorikylä sijaitsi Vuorijärven ja Nannakkajärven välissä Neuvostoliiton rajan
Laihialainen torppari Jaakko Kauppi oli lapseton kahdesti leskeksi jäänyt mies, kun hän vuonna 1881 meni naimisiin kymmenisen vuotta nuoremman Maria Koskelan kanssa. Heille syntyi neljä
Luokanopettaja Leena Helander (s. 1949) valmistui ammattiinsa Raahen seminaarista vuonna 1971 viimeisten joukossa. Hän on viihtynyt työssään erittäin hyvin. Eläkeikä tuli ja meni, mutta hän
Kaarina Knaappila syntyi Mäntyharjulla vuonna 1940 kauppiasperheeseen. Knaappila pääsi ylioppilaaksi 1960, minkä jälkeen hän lähti opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon. Valmistuttuaan teologian kandidaatiksi ja toimittuaan lyhyen
Sinikka Kurkisen lapsuudessa Imatralla ei ollut kuvataidekouluja tai -kerhoja eikä ammattitaiteilijoita tai taiteilijan ammattia juurikaan tunnettu. Kurkisen kotikylässä Imatran Kannonkorvessa liikkui taivaanrannanmaalariksi kutsuttu mies ja
Maria Fredrika Rosenströmin äiti Anna Maria Candou avioitui leskeksi jäätyään uudelleen Lappeenrannan postimestarin Fredrik Jaenischin kanssa. Maria oli syntynyt vuonna 1824. Samana vuonna hänen isänsä
Jacobina Flintan elämä kertoo irtolaisnaisen vaiheista 1800-luvun Suomessa. Lappeenrannan kaupunginviskaali August Andersin laittoi Flintan yhdessä Gustaf Johansson Mattsonin kanssa kesällä 1839 Lappeenrannan kaupungin putkaan. Heitä
Alma Pettersson, f. Weber, var balttyska, född i Reval (Tallinn), Estland, gift med bokhandlaren och badhusdirektören John Pettersson i Lovisa. Hon var i egenskap av
Anna-Lisa Ringbom föddes i Åbo den 23 december 1899. Hon dog i Åbo 1975. Efter att hon gift sig 1923 med Jarl Stigell använde hon efternamnet
Olen ensimmäinen nainen uutistenlukijana Yleisradiossa. Se oli Ylen uutispäällikkö Ralf Fribergin rohkea veto 60-luvulla, ja palaute tuli välittömästi toimitussihteerin puhelimeen: Ampukaa se akka! Tämä uutistoiminnan
Oli jo sovittu, että haastattelen 98-vuotiasta ystävääni Martta Järveläistä Naisten ääni -juttua varten ”tuonnempana”, kesän mentyä, ”sitten syksyllä”. Sitä syksyä ei Martta Järveläinen enää nähnyt,
Lääketieteen tohtori Kyllikki Ohelan muistoista eivät haihdu onnelliset lapsuusvuodet Viipurissa seudulla. ”Vaijan” eli isoisä Juho Hallenbergin omistaman Saarelan kartanon mailta sodat, opinnot ja aikuiselämä veivät
”Haluan elää vain 40-vuotiaaksi, enkä mene koskaan naimisiin ja tee lapsia”. Valentina Modig kirjoittaa nuoruuden päiväkirjaansa. Toisin kuitenkin käy, hän elää 97-vuotiaaksi, menee naimisiin ja
Raahesta reilut 20 vuotta sitten Saksaan muuttanut Marika Koski sanoo, että Raahessa on ihana pyöräillä yöllä, koska on valoisaa. Lomamatkalla Suomessa Raahesta kotoisin oleva
Löysin sukututkimuksessani kymmenen esiäidin ketjun äitini kotipitäjästä Pieksämäeltä. Sitten äitien nimet loppuivat. Kirkonkirjoihin merkittiin vain syntyneen lapsen isän nimi. Naisella ei ollut merkitystä eikä juuri
Tapasimme Hanna Partasen kanssa puhelimitse heinäkuun 2017 alussa. Hän oli ulkoiluttamassa kahta koiraansa. Koirat tuovat hyvää rytmiä ja säännöllisyyttä kiireisen yrittäjän arkeen. Lisäksi Hanna on
Kuvassa, joka on otettu joskus 1930-luvun puolessavälissä, on kaksi naista ja tyttö. Vanhemmalla naisella on huivi päässään, nuorempi on paljain päin ja hänellä on hameensa suojana ruudullinen
Äitini Maria (Maija) Mertalahti, omaa sukua Niemistö, syntyi maalaistalon tyttärenä vuonna 1914. Koti oli uskonnollinen, vanhemmat Juho ja Liisa olivat herännäisiä eli körttejä. Lapsuuden huolettomuus
Filosofian tohtori Maritta Pohls on julkaissut useita tutkimuksia tieteenhistoriasta sekä nais- ja järjestöhistorian alalta. Hänen on monissa tutkimuksissaan painottanut naisten työnteon historiaa. Hän on ideoinut
Tämä on kertomus äidistäni, Kirsti Salosesta. Hän ei ansaitse tulla muistetuksi ainoastaan siksi, että oli hyvä ja rakastava äiti, mummo ja isomummo, jolla on ollut
Tyyne Kanervo (1926–2017) on kollektiivinen muisti ja autenttinen ääni kirjoituksissaan kotikylän tuoksuista ja perinteistä. ”Tuoksuja täynnä on maa…” -sarja on mahtava aistien takaisinpaluujuhla. Omaelämänkerran ja juttujen
Äitini syntyi vuonna 1934 Martinniemessä kotonaan perheen neljäntenä lapsena. Hänen perheeseensä kuuluivat äiti, isä ja viisi lasta. He asuivat Martinniemessä Rauma Repolan työntekijöiden asunnossa. Äidinisä työskenteli Rauma
Lea-ystävämme kuului niihin, joille keijuja oli olemassa samassa merkityksessä kuin Oiva Paloheimolle, joka kirjoitti sadun Pessi ja Illusia talvisodan aikana yöllä korsussa. Satu oli tarkoitettu
Kummitätini Marjatta Äijäselle ehdotettiin, että hänestä tehtäisiin elämänkertomus. Niinpä hän kertoi tarinaansa ja samalla kutoi sukkaa. Marjatta tunnetaan hyvästä muististaan ja monesta muustakin asiasta. Marjatan
Katselen täältä verhon takaa kappelin hiljaisuudessa saattajiani. Arkku on auki. Vanhat vaatteeni ovat säilyneet säällisesti. Vallankin, kun maallista elämää on soljunut yli kahdeksankymmentä vuotta. Enkä
”Rakkauden väri on punainen… ” väittävät laulun sanat. Anneli Kokkosen taiteessa maailma on voimakkaan puhuttelevasti sininen. Kokkonen kuljettaa katsojansa keskelle suomalaista maisemaa. On talvi, pakkanen
Hilja Visuri (s. 1923 o.s. Mämmelä) on kotoisin Raahen Palonkylästä. Leskeksi jäätyään hän asettui asumaan Laivurinkadulle Runolaan, ja mikäpä siinä on asuessa, kun kunto on
Hilja Alina Kilpiö, syntyi marraskuussa Jaakkiman pitäjän Kuhkaan kylässä Savisalon saaressa Laatokan rannalla Maria ja Matti Kilpiön neljäntenä lapsena. Perheeseen syntyi 14 lasta, joista kuusi
Tarja Tyybäkinojan (s. 1972) tapaa viikonloppuisin melkoisella varmuudella Raahen nuorisotoimen tapahtumissa järjestyksenvalvojana. Hän ei ole laistanut yhtään nuorten Sulatto-tapahtumaa. Kesän 2006 Pieni suuri seikkailu -leirillä hän toimi
Ritva Mirjami Jakku-Sihvonen syntyi Iissä 1949, mutta asui suurimman osan lapsuudestaan Kajaanissa. Ylioppilaaksi päästyään hän valmistui maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 1974, lisensiaatiksi Tampereen yliopistossa 1978 ja
Hillevi Lönn syntyi vuonna 1952 Helsingissä. Koulunsa hän kävi Helsingissä, yliopistotutkinnot hän suoritti Jyväskylän yliopistossa ja Humboldt-yliopistossa Berliinissä. Hänellä on kolme lasta ja kaksi lapsenlasta.
Kotikoulu syrjäytyneille nuorille on yhteiskunnallinen keksintö, yhteiskunnan varoja säästävä, inhimillinen vaihtoehto, tulevaisuuden visio. Näin esittelin innovaatiotani kotikoulusta osallistuessani Tuottava-idea kilpailuun vuonna 1995. Kilpailun järjestäjät, kovat
Vieno Gunnel Tuulikki Kalliola (os. Jääskeläinen) oli monipuolinen taiteilija, yhteiskuntavaikuttaja ja maatalonemäntä. Kalliola maalasi, kirjoitti, esiintyi, käsikirjoitti ja onpa hänen runoistaan tehty sävellyksiäkin. Maatalon toimien
Vanha sanonta “Kauas on pitkä matka” pitää kirjaimellisesti paikkansa Kainuun pikkukylässä Puolangan Puokiovaaralla kasvaneelle Seija Tyrninoksalle (os. Kyllönen). Maailman monet kriisipisteet, kylät ja kaupungit ovat
Tämän alkuosuuden on kirjoittanut Kerttu Ylä-Jääsken vanhin tytär, myös jo edesmennyt Pirjo Karinkanta (s. 1932) muistelupuheekseen heinäkuussa 2011 äitimme syntymän 100-vuotisjuhlaan, johon hänen jälkeläiset useammassa
Raahelaiset tuntevat Aura Sorosen parhaiten Örnin torpan suojelijana. Vanhan talon hoitaminen kävi kuitenkin Aura ja Veikko Soroselle ylivoimaiseksi ja niinpä talo sai vaihtaa omistajaa. Soroset
Isoäitini Ida, meille lapsenlapsille kotoisammin Vanna, asui lähes koko ikänsä Hailuodossa. Saaren laajat hiekkarannat vanhoine kalastajakylineen ja pellot sekä maalaistalot suurpihoineen muodostivat Vannan elämänympäristön ja
Äitimme Raudna syntyi 1913 Utsjoella. Hänen isänsä oli Johan Fr. Högman, jonka esivanhemmat olivat lähtöisin Länsi-Suomesta. Suvun jälkeläisistä osa jäi pohjoiseen ja saamelaistui. Raudnan äiti
Istun Anja Torkon keittiössä, hän minua vastapäätä rullatuolissa. ”Jalat eivät enää kanna”, hän sanoo. ”Mitään en enää kuule, mutta pää on kunnossa.” Silmät ovat eloisat
Pirteä eläkeläinen Meeri Larsson (s. 1930 o.s. Tuokko) asuu vuonna 2006 näköalapaikalla Raahessa Pekkatorin kulmalla rakennuksessa, jonka me raahelaiset tunnemme Kiesvaaran talona. Jotkut kutsuvat sitä
Synnyin vuonna 1951 Ilmajoen Palonkylässä Etelä-Pohjanmaalla. Kätilö oli auttamassa kotisynnytyksessä, joka sujui normaalisti. Sisareni Eeva kertoi, että oli heti juossut kamariin katsomaan, millaiselta pikkusisko näytti.
Äitini Martta. Katselen elämäsi sateenkaarta lähes sadan vuoden aikaperspektiivillä ja mieleni täyttää syvä kunnioitus elonpolkusi edessä. Kuljit uljaasti elämäsi vuosisataisen matkan. Sinusta kasvoi luja ja
Greta Roos var medlem i marthakretsen Kvasten ända från det kretsen grundades. Hon hann vara med i 59 år innan kretsen år 2016 upphörde. Under
Äitini eläessä minulta tiedusteltiin hänen vointiaan, ja nyt kun häntä ei enää ole, kysytään, mistä hänen voimansa riittivät kaikkeen. Hän toimi kunnanvaltuustossa, kirjastolautakunnassa, naisvoimistelijoissa, sotilaskodissa
Jag upplevde att min farmor Alma f 1904 var en mycket driftig kvinna. Hon var beslutsam och ganska envis. Hon var kreativ och omtänksam.
Hon föddes i Sund på Åland som fjärde barnet i en jordburkarfamilj som småningom utökades till elva barn. Hennes föräldrar ville ge barnen möjlighet att
Elämäsi perusrakenteet syntyessäsi olivat varsin turvalliset. Kansalaisodan mainingit olivat kaukana lapsuutesi pihapiiristä. Ympärilläsi oli sukutila, jonka isäsi oli perinyt vanhemmiltaan alle kolmikymmenvuotiaana, maalaistalon rytmikäs elämänmeno
Kaksivuotias Marjatta istui kotinsa portailla leikkimässä uudella nukellaan. Koti oli vähän keskeneräinen, kuistia ei vielä ollut, pelkät portaat ulko-ovelta pihalle. Neljä vuotta vanhempi veli oli
Elli Kallioranta syntyi vuonna 1903 jämsäläiseen torppaan, jossa ei ollut sähköä, radiota, puhelinta, vesijohtoa eikä sinne vienyt edes tietä. Torpassa elämä sujui silti leppoisasti, kunnes
Kirja, joka etsi kotiaan Keväällä 2016 kirjahyllyyni ilmestyi iso, hyvin vanha, surkeassa kunnossa oleva arvokkaan oloinen kirja. En oikein uskaltanut selailla sen hauraita lehtiä. Se
”Kyllä elämässä pärjää ilman ylioppilastutkintoakin”, tuumi tätini jättäessään koulunkäyntinsä jatko-opiston toiselta luokalta vuonna 1912, kun matematiikka tuotti vaikeuksia. Tätini Anna Katariina Yrjänäinen syntyi vuonna 1892
Neiti Taimi Josefina Tuominen syntyi vuonna 1922 Ilmajoella. Hänen lapsuutensa polut kulkivat Ilmajoen kodissa sisarusten kanssa leikkien. Taimi oli jo lapsena innokas laulaja ja hyvin
Kun kuuntelee Hanna Pirhosen (o.s. Verro s. 1932) kertomusta elämänsä vaiheista, ei ihmettele, että hän on tyytyväinen elämäänsä Raahessa. Pirhoset muuttivat Suomeen yli 30 vuotta
Elsa Tervo syntyi Nokialla vuonna 1892. Hän oli Kankaantaan koulun kuuluisan opettajan, J.P. Tervon tytär. Opettajaisä oli Suomessa ensimmäisten joukossa, joka alkoi jakamaan koulussa ruokaa
Kirkkoherra Eino Rauha puhui äitini Laura Karin siunaustilaisuudessa, elokuussa 2004. Hän vertasi elämää kankaaseen, joka otettiin kangaspuista pois, kun se oli valmis. Äitini elämän vahvuuksia
Lapsuuden asumisympäristö Seinäjoen Piirisairaalassa Äitini, Helmi Knuuttila ja isäni Tatu Pitkänen kouluttautuivat mielisairaanhoitajiksi 1930- luvun alussa, isä Niuvanniemessä ja äiti isän jälkeen Seinäjoen Piirisairaalassa sen
Muistelujen alkuvaiheet lähtivät tapahtumasta kesällä 2017. Kävimme poikani Pekka Juhani Rannan kanssa yhdessä oman nykyisen asuntoni Vaasan Kauppapuistikko 35:n vinttikomerossa. Sieltä löytyivät laatikolliset minulle osoitettuja
Kun Katri (Kaisa) Sofia Hällström (1877-1960 o.s. Junnila) lähti Amerikkaan, Alaskaan, kolmen piehinkiläisen tytön kanssa 1800-1900-lukujen vaihteessa, oli kiireinen sadonkorjuuaika Junnilan tilalla Junnilanmäellä Saloisissa. Nanni-sisko
Kouvolan kansalaisopiston tekstiiliopiskelijoilla oli lukuvuoden 2016-2017 teemoina Nainen ja Suomi 100 vuotta. Tämän aiheen pohjalta paneuduttiin syvällisesti suomalaisen naisen elämänkaareen. Opiskelijat ottivat aiheen omakseen todella
Terttu Timonen on lahjakas ja monipuolinen kädentaitaja, jonka työt ovat aina kauniisti toteutettuja ja loppuun saakka viimeisteltyjä. Terttu toteutti viime lukuvuonna Nainen – teemaan liittyvän
Aila Kaartinen on yksi Kouvolan kansalaisopiston 2016-2017 lukuvuoden Nainen -teemaan haastatelluista kädentaitajista. Tässä hän kertoo oman harrastuksensa kehityskaaresta. ”Jo lapsesta asti olen halunnut tehdä käsilläni
Hilkka Strandberg on harrastanut käsitöitä kansalaisopiston ryhmässä 10 vuotta. Hilkka kertoo koskettavasta elämänsä alkutaipaleesta ja harrastaa käsitöiden lisäksi aktiivisesti liikuntaa, joka varmasti osaltaan pitää hänet
Kansalaisopiston kausi käynnistyy ihan pian… Opiston tuntiopettaja Kati Vesala odottaa innokkaasti alkavaa lukuvuotta uusien kurssi-ideoidensa kanssa. Alla hän kertoo omasta tiestään opettajaksi. Kutsumuksena käsityöt ”Olen
Piia Jokisen käsityöharrastus alkoi jo lapsena. Hän tekee käsitöitä mieluiten vanhaa hyödyntäen. Viime lukuvuonna hän muun muassa uudisti ”Nainen” -teemaan liittyen vanhan ompelujakkaran modernilla otteella.
Vuonna 1938 syntyi tyttö, joka sai nimen Elvi Tellervo. Siitä alkoi elämän taivallus. Ei ollut kerhoja tai esikouluja. Elvillä oli seitsemän isoveikkaa, joten hänellä oli
Olen syntynyt 1951 Savitaipaleella ja tullut vuonna 1978 Lappeenrannan kautta tullut Kouvolaan, missä asun edelleen. Elämäntyöni olen tehnyt ensin kirjanpitäjänä ja viimeiset kaksikymmentä vuotta isännöitsijänä,
Monipuolinen kädentaitaja Mervi Tykkä kertoo elämästään ja käsityöharrastuksestaan sekä työstään ”Muistoja mummosta”, joka valmistui opiston Nainen – teemaan liittyen. ”Synnyin vuonna 1955 Kouvolan kauppalassa. Isäni
Kädentaidon ammattilainen Mervi Laito kertoo oman selviytymistarinansa. Hänen iloisella asenteellaan ja hurtilla huumorillaan mennään useammankin harmaan kiven läpi. Ammattina ompelija ”Kymmenvuotiaasta alkaen seurasin mummoni maton
Nainen ja Suomi 100 vuotta, siitä se lähti. Äitini, Laina Herttuaisen (1920–2016) poismeno muistutti minua elämän rajallisuudesta ja muistojen tärkeydestä. Tajusin silloin, että minä voisin
Käsityöharrastusta olen tehnyt ihan pienestä lähtien. Osasin neuloa lapaset ennen kuin menin kouluun. Siitä ei tullut ammattia kuitenkaan, mutta käsityö on seurannut harrastuksena. Kun aikaa
Maria Saarnio syntyi vuonna 1888 helsinkiläiseen taiteilijaperheeseen, jossa kaikki hänen neljä veljeään olivat taide- ja kulttuuripersoonia. Kaarlo Saarnio näytteli Kansallisteatterissa ja esiintyi eri elokuvarooleissa. Toinen
Sukuni juuret ovat Karjalassa, Koivistolla, Koivusaaren Eistilän kylässä. Venäjä valloitti talvisodassa kyseiset alueet, siis myös vanhempieni asuinalueet. Nuorena naimisiin Äitini Olga Annikki Suutari syntyi Eistilän kylässä
Katri Elina Ilkävalko oli älykkäin ihminen, jota olen koskaan tuntenut. Oli kysymys sitten Ranskan vallankumouksesta tai vuoden 1960 talviolympialaisten mitalisteista, Katrilta löytyi vastaus. Hän oli
Elise Angelika Keisaari, o.s. Viuhkola syntyi vuonna 1882 maanviljelijäperheeseen Alatorniolla. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarista. Hän palasi takaisin Alatorniolle ja toimi opettajana yli 38 vuotta
Pekkatorin kuppeelta maalimalle ponkassu Lotta Luostarinen (o.s. Salkosalo) palasi joku vuosi takaperin kotikonnuilleen Raaheen nautiskelleen eläkepäivistä. ”Aattelin aina, että tuun tänne takasi”, Luostarinen sanua pässäyttää
Saara Kanerva tuli Tornioon miehensä Teuvon kanssa syyskuun 1939 ensimmäisenä päivänä. Saara oli ollut opettajana Köyliössä, mutta oli nyt virkavapaalla. Kansakoulunopettajaksi Hämeen Kangasalan tyttö oli
Maire syntyi 11.9.1916 Naantalissa, sisarpuolen ja neljän pojan jälkeen perheen kuopukseksi. Suru oli vieraillut perheessä saman vuoden alussa, kun kolmantena poikana syntynyt Tuure oli kuollut
Saima Helle (o.s. Lehtovaara) syntyi Vammalassa 28.6.1886. Isä oli metsätyönjohtaja Antti Lundberg ja äiti Ida Henrika Svala. Saima oli itsenäinen nainen ja toimi 1900- luvun
Maalin Bergström (alun perin Amalia Maria Fredriikka Buchert) syntyi elokuussa 1870 Kirvun Sairalassa. Isä Theodor Buchertin suku oli urkujen rakentajia ja kotoisin Saksasta. Äiti oli
Yrittäjä, toimitusjohtaja Raija Tuominen on syntyperäisiä Oulun plikkoja. Vuonna 1960 syntynyt Tuominen perusti yrityksensä, Studio P.S.V:n yhdessä miehensä Reijo Koirikiven kanssa vuonna 1994. Tänä päivänä
Ritva Heikkonen (o.s. Suppanen) syntyi Ahokkalan kylässä, Taipalsaarella vuonna 1937 perheen kolmantena lapsena. Ritvan ollessa kaksivuotias alkoi sota Venäjää vastaan, ja isä haettiin mukaan joukkoihin.
Fanny Katariina Pirttiaho (o.s. Pyhtilä) syntyi Pattijoella Pyhtilänperällä, jossa hänen vanhemmillaan Maria Loviisa (o.s. Pahn) ja Matti August Pyhtilällä oli maatila. Fanny oli perheen seitsemästä
Vieno Pölläniemi (o.s. Joensuu) on syntyjään Piehingin tyttöjä. Hän teki pitkän työuran Keskuskoulun talonmies-vahtimestarina. Piehingin Ylipäästä kotoisin Vienon lapsuudenkoti sijaitsi Piehingissä Anttilanmäellä. Koulutaipaleensa hän aloitti
Maija Matilda Käiväräinen asuu tyttärensä Merjan kanssa Reiponkadun ja Saaristokadun kulmassa. Hän on kotoisin Maaningalta, josta perhe muutti Raaheen työn perässä vuonna 1955, kun Olavi
Hilja Serafia Rantanen (o.s. Uola) syntyi 31.8.1892 Huittisissa. Hänen isänsä Sakari Uola (1836–1908) ja äitinsä Kustaava Matilda Uola (1858–1898) olivat Uolan talon isäntä ja emäntä.
”Till barnens Lilla Jul, Ett paket med Englabild, Lik dig själv så ren och mild, En glad surpris till ringa pris, Tjugofem penni blått så
1917 Vad tänkte Wilhelmina 57 år gammal på Grönkulla i Smörvik änka efter snickaren Karl Gustav som dog år 1897, 45 år gammal efterlämnande hustru
On talvinen sunnuntai helmikuussa 2017 Joutsan Laitjärvellä. Olen tullut vierailulle Eila Mattilan kotiin. Minulle on tarjottu alkajaisiksi runsas monen ruokalajin maalaislounas. Eila-emäntä siirtelee ruokailuastioita koneeseen
Kerttu Haulos työskenteli postissa 45 vuotta. Hänen uransa aikana Raahen posti toimi Brahenkadulla, Laivurinkadulla ja Fellmanin puistokadulla. Paavolasta postilaiseksi Kerttu Haulos (o.s. Puska) on kotoisin
Seija Kuikka, o.s. Piirainen, syntyi Kirsti ja Oiva Piiraisen perheeseen neljänneksi vanhimpana lapsena Kuhmossa. Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluivat maatilan työt Kämärän kylällä. Arki oli raskasta.
Nuoren Elna Olivia Laineen suuri haave toteutui, kun hän pääsi 15-vuotiaana ”puotin pääl” eli på boden. Erik Nordlinin siirtomaatavaraliike toimi Salossa Turuntiellä ja se oli
Hilkka Kauppila on syntynyt Torniossa kotona Tornion kirkon lähellä vuonna 1930 illalla klo 22.00. Hän asuu tänäkin päivänä syntymäkodissaan. Hilkalla on yksi siskopuoli, joka oli
Helena Allahwerdin ja Pirkko Liikasen 80 elinvuoteen mahtuu vaikuttava ura kasvattajina ja niin paljon saavutuksia, että molemmista voisi kirjoittaa kirjan. Ehkä joku sen vielä tekee.
Lääkäri Heli Bathija lähti vain pari vuotta valmistumisen jälkeen rohkeasti Afrikkaan lähetystyöhön ja toteuttamaan unelmaansa lasten auttamisesta. Vuodet Senegalissa siivittivät Helin elämää, loivat pohjan kansainväliselle
Paula, kamerasi ovat raskaita naisen kantaa. Olet vielä nuori ja vartesi hoikka. Olet saanut kosiokirjeen. Asetutko kameran eteen vai sen taakse mustan vaatteen alle? Kun
Aili Mirjam Väänänen, o.s. Pussinen syntyi Neittävällä Juho ja Iida Pussisen kahdeksanneksi lapseksi. Kaikkiaan perheeseen siunautui 13 lasta. Aili Väänänen aloitti Neittävän kansakoulun 7 vuoden
Kirsti (o.s. Kastell) Routaniemi on avojalakanen raahelainen. ”Minnoon syntyny vuonna 1931 Gellmannin sairaalan puuarkun kannella”, pirtsakka eläkeläinen sanua passauttaa alakajaisiksi. Ku Kirstin äiti oli jalakasten
Pyytäessäni isoisoäitini Fannyn ainoaa elossa olevaa lasta, 97-vuotiasta Annikkia kertomaan äidistään hän sanoi: ”Voi, mammalla oli niin kurja elämä”. Vastasin, että hän oli kuitenkin aina
Kesä 1944 Oulu Rintamalta kuului pelottavia asioita. Olin kesäkuussa harjoittelemassa synnytysosastolla Tuirassa. Minut määrättiin komennukselle, johon pääsivät vain toisen ja kolmannen vuoden oppilaat. Tilanne oli
Äiti … Lahja Linko syntyi Elli Lahja Maria Heléninä vuonna 1890 Luumäellä Konstantin ja Elin Helénin perheeseen, joka muutti sittemmin Käkisalmeen. Konstantin Helén toimi siellä
Ain’Elisabet Pennanen syntyi Käkisalmessa 30.9.1881. Hänen vanhempansa olivat Heikki Pennanen ja Maria Sofia Sjödahl. Hänen veljensä Huugo, oli kirjailija Eila Pennasen isä. Pennanen sai käydä
Birgitta Majlis Ara syntyi vuonna 1934 Helsingissä. Hänen isänsä oli Käkisalmessa lapsuus- ja nuoruusvuodet kasvattiäidin kanssa viettänyt oopperalaulaja, baritoni Ture Ara ja äitinsä Elsie Juslin,
Aina uudelleen meidän on kysyttävä itseltämme: Kuka sinä olet tässä, tällä kalliolla. Muut kertovat meille, miltä näytämme. Keitä olemme, se meidän on tiedettävä itse. (Lassi Nummi) Lapsuus Olen
Irma Stormbom haaveili tulevansa kätilöksi, hänestä tuli oluttehtaan omistaja. Hänestä tuli Lapin ensimmäinen teollisuusneuvos, Lapin Kulta-brändin luoja, suvun panimoyrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja,
Eila Aine syntyi vuonna 1920 Helsingissä, jonne hänen vanhempansa olivat opiskelun takia muuttaneet Satakunnasta. Hänen isänsä, Vilho Robert Rantanen opiskeli Helsingin yliopistossa lääketiedettä ja valmistui
Runoilija Kirsti Mirjami Lähteenkorva syntyi kulttuuriperheeseen Heinolassa. Hänen vanhempansa olivat filosofian tohtori h.c., kansakouluntarkastaja ja kansanrunoudentutkija Axel Borenius-Lähteenkorva ja Ida o.s. Silvennoinen. ”Axel Lähteenkorva oli
Uusikaupunkilaisen Itämeren laivuri ja kauppaporvari Henrik Andersson Berglundin ja hänen vaimonsa Helena Juliana Efraimsdotterin perheeseen syntyi viisi lasta: Maria Catharina 2.9.1849 -21.1.1914 (puoliso Victor Wittfoth)
Leena Brax syntyi vuonna 1938. Syntymäpaikaksi on merkitty Oulu, mutta melko pian metsänhoitajaisän työ vei Jyväskylään, josta ajasta äiti ja lapset viettivät osan sotavuosista äidin
Laila Ponkala syntyi vuonna 1938 Mikkelissä Hjördis ja Sulo Ponkalan perheen viidestä lapsesta nuorimpana. Lailan rakkaus kieliin, erityisesti ruotsin kieleen ja kansainvälisyyteen oli suuressa määrin
Käsityötaitoa on aina arvostettu. Taito on periytynyt äidiltä tyttärelle ja sitä on tarvittu sukkien, lapasten esiliinojen, paitojen ja monenlaisten kodin tekstiilien ompeluun ja korjaukseen ja
Paula Kivinen (o.s. Mela) teki mittavan elämäntyön kuvaamataidonopettajana, mutta laajemmin tunnetuksi hän tuli Tampereen jugendin tutkijana ja tuntijana. Opettajana Paula Mela syntyi Kärkölässä, mutta hänen
”Päätin katsoa, voiko nainen tulla valituksi.” Näin hän kertoi muistellessaan Turun Mikaelinkirkon urkurin viran täyttöä vuonna 1952. Kaikki kilpakumppanit olivat miehiä ja Anna-Liisa Antila valittiin
Marja-Liisa (Maria) Kettula o.s. Riihelä syntyi 28. toukokuuta vuonna 1876 Jalasjärvellä, kun Suomessa oli toivuttu 1860-luvun suurista nälkävuosista. Marja-Liisa Kettula oli kotoisin Riihelän talosta; maatila
Tuulikki Juuselan elämässä punaisena lankana ovat kulkeneet yrittäjyys ja kansainvälisyys, tasa-arvon edistäminen ja nuorten naisten kannustaminen. Mentoroinnin asiantuntijana hänen tavoitteensa on, että kokeneemmat jakavat osaamistaan
Äitini Kaarina Saarinen o.s. Kemppainen syntyi Karstulassa sotavuonna 1941 metsäteknikko Kauko Kemppaisen ja kotiäiti Anja Kemppaisen perheeseen. Olot olivat niukat, sillä Kauko-isä oli rintamalla ja
Tuskin tiesi nuori merkonomi Maj-Lis Halonen Raatihuoneeseen ensi kertaa astuessaan, että talosta tulisi hänelle kuin toinen koti. Maj-Lis Halonen sai merkonomin paperit Raahen Porvari- ja
Vivi Lindelia Savander syntyi Sakkolassa vuoden 1877 alussa agronomi Ernst Johan Savanderin ja vaimonsa Fanny Amanda s. Odenwallin toiseksi vanhimpana tyttärenä. Perheeseen syntyi kaikkiaan 11
Eila Kivikk’aho on kaipauksen tuntojen aistikas runoilija, joka lukuisten valtionpalkintojen ja käännöspalkintojensa myötä on ollut nostamassa suomalaisen runouden profiilia sodanjälkeisessä Suomessa. Ensimmäinen runokokoelma Sinikallio ilmestyi
Wendla Ivaska, isotätini ja kummitätini, syntyi ja kasvoi Viipurissa Karl Johan ja Ida Maria (os. Jordan) Ivaskan perheen nuorimpana lapsena ja tyttärenä. Wendla kävi vuonna
Kuolemajärveläiset muistavat Hilda Evestin (Vihersaari, ent. Päretie) pirteänä taksina ja Kuolemajärven aseman majatalon neitinä. Liikemies ja poliisi Kristian Evestin ainoan lapsen elämästä ei vauhtia puuttunut.
Eveliina Pyykkö syntyi Kivennavalla Ylentelän kylässä. Kivennapa sijaitsi vain 60 kilometrin päässä Pietarista. Se oli suurin Kannaksen rajapitäjistä, sillä oli pisin yhtenäinen Venäjän vastainen raja,
Gretel Westerholm har i närmare 50 år varit marthakretsen Kvarnens ordförande, alltsedan år 1969 och är det alltjämt år 2017. Kretsen grundades av nyinflyttade kvinnor
Liisa Ake-Helariutta föddes i Eistilän kylä på Björkö ö på karelska näset. När hon var fem år bröt vinterkriget ut och alla Björköbor måste evakueras.
”Det är väl ingen kvinna i svenska Österbotten, som är mera känd än hovrättsrådinnan Alma Skog. Överallt, där det gällt arbetet för modersmål, hembygd och
Jenny Elfving oli suomalaisen puutarhaopetuksen, mutta myös naisten koulutuksen uranuurtajia. Hän perusti 1908 Antreaan Päähkjärven rannalle nimenomaan naisille tarkoitetun Järvenlinnan puutarhaopettajaopiston ja talouskoulun toimien sen
”En halua olla tekojeni, saavutusteni ja ansioideni summa. Ihmisellä on itseisarvo – en ole vain sitä mitä tuotan. Jos teot ja saavutukset otetaan pois, niin
”Minä tahdon tehdä vain sellaisia kuvia, joista itse jokaista kankaankulmaa myöten kovasti pidän”, sanoo Sirkka Muurela, tekstiilitaiteilija ja Räisälän kansanopiston pitkäaikainen (1963-1994) käsityönopettaja Kokemäellä. Yleisön
Ullan biologinen äiti oli päättänyt antaa tyttärensä adoptoitavaksi ja tuonut itse huonokuntoisen 1 ½-vuotiaan uuteen perheeseen korvaamaan menetettyä lasta. Isästä hän suostui paljastamaan: ”Korkea sotaherra,
”Olen lähtenyt monien tehtävien keskeltä ehtimättä usein ajatella aihetta, josta puhua, mutta aina olen saanut innostusta ja voimaa työhöni.” Näin kirjoittaa Aino Ohvo, maatalon emäntä
Maria Lallukka, omaa sukua Jääskeläinen, syntyi Räisälän Siirlahdessa vuonna 1858, missä hänen vanhempansa Matti ja Valpuri Jääskeläinen omistivat kestikievaritalon. Jääskeläisen kestikievarissa nuori Juho Lallukka tutustui
Varhaisin muistoni lapsuudesta on lentokoneen ääni. Se lähestyy ulvoen meitä lapsia, kun olemme leikkimässä kotimme pihassa Korpiselässä nykyisen rajan takana kesäkuun alkupuolella 1944. Juoksemme sisarteni
Tätini, kauppaneuvos Meri Elo syntyi 9-lapsiseen perheeseen. Perheen elanto tuli Jussi-isän puusepäntaidoista. Hän rakensi Helsingissä useita puutaloja Käpylään, Kumpulaan ja Toukolaan. Meri oppi pitämään puoliaan
Armi Ratia jos kuka, oli legenda jo eläessään. Hän oli ”vihassaan julma ja rakkaudessaan ylitsevuotava. Ei mitään siltä väliltä”, toteaa Ristomatti Ratia äidistään. Armi Ratia
”Kirjoittajalla on tuhansia maisemia, tuhansia näköaloja ihmisiin ja tapahtumiin, se maailma kukkii ja kuihtuu, siellä myrskyää ja tyyntyy, siellä taivallan suuressa yksinäisyydessä pienenä tulkitsijana, joskus
Sakkolassa vuonna 1907 syntynyt Tyyne-Kerttu Virkki eli lapsuutensa ja nuoruutensa Karjalan kannaksella 1907–1929. Vanhemmat, Viktor ja Maria Virkki o.s. Laamanen, ostivat Sakkolan kirkonkylän tuntumassa sijainneen
Maria Liisa Eerikkilä oli syntynyt Vihannissa. Hänen äitinsä oli Stina Maria Palokangas (s. 1852 Vihannissa). Isä oli Antti Aittola (s. 1854 Oulaisissa). Stina Maria ja
Hänen oikea nimensä oli Sigrid Maria. Ei työläisperhe osannut niin hienoa nimeä keksiä. Merkinnät kirkonkirjoihin teki pappi, hyvää tarkoittaen ja makunsa mukaan. Elämä saneli toisin.
Marttaliiton hallituksen puheenjohtajan Lea Sairasen oma marttaura lähti pitopalvelutoiminnasta. Hän kyseli, miten päästä mukaan pitopalvelutoimintaan, ja kuuli, että martoilla on ainakin jossain pitopalveluja. Hän kyseli
”Sieltähän se mummun kultavieras tulloo. Voe, voe kun mummun kaala on niin kippee. Annapas teposet niin siitä se paranoo.” Minä tietysti otin heti mummua kaulasta
Kemiläinen Elsa Dagmar Karppinen o.s. Korhonen oli ensimmäinen Lapin läänin alueelta valittu naiskansanedustaja. Hän toimi Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) kansanedustajana Lapin läänin ja Lapin
Seija Valtosen vaiherikkaaseen elämään on mahtunut hengästyttävän paljon, eikä kaikki aina ole ollut pelkkää päivänpaistetta. Synkkiä aikoja ja surua on ollut hänelläkin. Mutta vanhoja ei
Poliisi ja maanviljelijä Juho Tervonen, vaimo Beata ja 4 lasta muuttivat 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Suomussalmelta Pattijoelle. Muuttoajoneuvona toimi heinähäkki. Pattijoella Juho Tervonen harjoitti poliisin
Merikapteeni Carl August Swanljungilla (1837-1896) ja Sofia Katariinalla (1847-1939 o.s. Montin) oli yhdeksän poikaa: Ossian, John, Walter, Paul, Werner, Einar, Stanley, Gordon ja Sidney. Toiseksi
Sirpakka sihteerimme, Maija Närhi, on tehnyt jo neljännesvuosisadan töitä Pälkjärven pitäjäseuran hyväksi. Paitsi sihteerinä, hän on ollut samalla joitakin toimikausia myös varapuheenjohtajana ja rahastonhoitajana. Mitä
Olemme saaneet lukea lähes jokaisesta Pälkjärveläisestä Riitta Pakarisen kirjoittamia hienoja tarinoita elossa olevista ja edesmenneistä pälkjärveläisistä. Ja lisää on luvassa. Riitta on kirjoittanut toimituksen pyynnöstä
Olen Salla Saukkoriipi ja asun tällä hetkellä Oulussa. Ikää minulle on kertynyt 26-vuotta. Kotoisin olen Keski-Suomesta, mutta sukujuureni ovat Pohjois-Savossa ja Torniojokilaaksossa. Olen mielestäni tavallinen
Aulikki Kananoja on Suomen ensimmäinen ylisosiaalineuvos – sosiaalialan korkein eettinen auktoriteetti. Uusi arvonimi otettiin käyttöön korkeimman lääkärille annettavan arvonimen, arkkiatrin rinnalle 2012. Koko uransa ajan
”Lapsuus oli hyvä. Oli leipää ja lämmintä ja vaatteet päällä”, aloitti Aino Valonen menneitten muistelun kesäkuussa 2012 vieraillessani hänen luonaan Hollolassa. Aino oli Hilma (s.
Olen tiennyt aina haluavani kirjailijaksi, eli niin kauan kuin olen osannut ajatella ja muistan. Lapsuuteni perhe ruokki tuota haavetta paljon, koska olimme lukeva perhe. Molemmat
Elisabet Jeskanen (o.s. Malinen) syntyi syyskuun viimeisenä päivänä 1888 Iljalassa. Elisabetin vanhemmat olivat Heikki ja Maria (o.s. Wuojolainen) Malinen. Elisabetin nimi on kirkonkirjoissa milloin Eliisa,
Vaatii paljon rohkeutta lähteä itselle uuteen kulttuuriympäristöön ja asuinseudulle. Vastuullinen sairaanhoitajan työ tuo oman lisähaasteensa työhön. Jos uudella asuinpaikalla ei ole lainkaan tuttuja, täytyy sosiaalinen
Äitini Iida Heinonen syntyi vuonna 1925 Hilja Maria (o.s. Soikkeli) ja Simo Ijäksen perheeseen Laatokan Karjalassa Kurkijoen Lapinlahdella. Hänen isänsä oli pikkutilallinen-kalastaja, joka toimi myös
Osuusliike Raahenseudun Piehingin myymälä pääsi parhaina aikoinaan tämän alueen Seutun kaupoista suurimpiin myyntilukuihin. Tiskin takana hääräsivät Eeva ja Pauli Kippola. Pyhäjoelta Raaheen Eeva Kippola (o.s.
Vanhat Raahelaiset muistavat Lauri Turpeenojan, joka ajoi hevosella vettä Jaakopin lähteestä. Kaarina on Laurin kuusilapsisen perheen keskimmäinen. Hän asui yli 20 vuotta Amerikassa. Kaarina Turpeenojan
Kesäkuun 16 päivänä 1714 Raahen raatihuoneessa oli raastuvanoikeuden tai maistraatin istunto. Venäläisten vankina Pöydän takana istui kenraalimajuri Armfelt, joka oli Suomen armeijan jäännösten kanssa majaillut
On kesä 2012 ja Raahen lukion emäntä Toini Tuulia Perkiömäki on koulunsa käynyt ja kouluruokansa kokkaillut. Nyt on aika huilata. Työtä sitkuilematta Toini Perkiömäki sanoo,
Petäjäveden vanhan kirkon vieressä on Karikon sukuhauta, jonka kivessä lukee Karikon nimen lisäksi ”Lapset”. Mutta keitä olivat nuo lapset? He olivat petäjävetisen omana aikanaan huomattavan
Toini Jaatinen syntyi Harlun pitäjässä, Paussun kylässä maalaistalon tyttäreksi joulun alla vuonna 1919. Kotitalo sijaitsi pienen mäen päällä, mäenrinteestä alaspäin viettivät pellot, edempänä metsät. Tila
Helvi Jukarainen o.s. Haikkala oli 17-vuotias, kun hänet valittiin ensimmäisen kerran johtamaan naisvoimisteluosastoa Okeroisten nuorisoseurassa Hollolassa. Helvi johti heitä seitsemän vuotta ja jo tänä aikana
Äitini Aili syntyi maanviljelijäperheeseen Pyhännän Tavastkengällä v. 1926. Perheessä oli yhdeksän lasta, joista aikuiseksi asti selvisi seitsemän, yksi poika ja kuusi tyttöä. Siihen aikaan lapset
Vedessä yhdeksän kuuta asuin siellä täytin äitini masun huusin heti kun maailmaan pääsin siitä lähtien äitini elämän sääsin kasvoin kapalossa monta aikaa kauan vuosia pesi
Naisten Ääni-lehti kirjoitti syksyllä 1916 Katri Tuorista. ”Kun oppilaat tänä syksynä kerääntyvät Limingan kirkonkylän kansakouluun, ei heidän entinen, rakas opettajansa, Katri Tuori, olekaan enää heitä
Emäntä Maikki Kaitera Limingassa täytti 50 vuotta 19.1.1923, jolloin ystävät monilukuisina olivat saapuneet hänen kotiinsa juhlimaan viisikymmenvuotiasta. Hänen toimintansa ja merkityksensä ilmeni varsinkin selvästi niissä
Anna Elisabeth Madetoja syntyi Tyrnävällä Pietari Hyttisen ja Greta Liisa Planmanin perheeseen. Naisten Ääni-lehti kirjoitti v. 1918: Kuusikymmentä vuotta täyttää elokuun 3. p:nä leskirouva Anna
Viivi Waldine Pakka omaa sukua Liikala entinen Rantala entinen Vainionpää ja lopulta Pakka syntyi Palosaarella vuonna 1916 Hilma ja Juho Liikalan tyttärenä. Viivi asui lapsuudessa
Taiteilija Ester Helenius tunnetaan hehkuvista kukistaan. Mutta hän oli myös interiööri-, esine- ja muotokuvamaalari, jolla oli sujuva sivellin ja syvät värit. Ester Helenius on naistaiteilijoittemme
Martta Rusila (o.s. Kantola) eli koko ikänsä Honganmäelle; Saloisissa, joka liitettiin Raahen kaupunkiin vuonna 1973. Maatalon tyttären elämä on ollut raskasta mutta antoisaa. Vielä lähes
”Oletko saanut syntyessäsi sen aikaisen muotinimen vai onko nimi sukusi kautta tullut”, kysyy Marja. ”Nimeni Kirsti on nimenomaan sukuni kautta saatu. Nimi tuli minulle 1700-luvulla
Hilda Siniluoto on asunut koko ikänsä Raahen Palonkylässä. Hän on nähnyt kylän kehityksen ja palveluiden kuihtumisen. Mökki Palonkylässä Hilda Siniluodon (o.s. Mämmelä, s. 1916) isä
Tuolla Pohjois-Karjalassa, majaisessa matalassa näin mä päivän valon, suojas Suomen salon. Sisko mulla, veli myös, isä lihakauppatyös. Äidin pitää sain vain hetken, alkoi tiensä ikiretken
Norsunluurannikolla, Länsi-Afrikassa olevan rauhanturvaoperaation YK:n pääsihteerin erityisedustajan erityisavustaja Sari Nurro (s. 1971) viettää lomaa kesällä 2006 lapsuutensa maisemissa Katinhännässä, jota hän on maailman suurkaupungeissa asuessaan
”Suomen pelasti rukouksen voima. Ilman harrasta rukousta emme olisi kestäneet. Jumala on palkinnut meidät, kun olemme olleet hänelle uskollisia.” Tätä mieltä ovat sisarukset Elisabet Haapamäki
Viipurissa vuonna 1908 syntynyt Rakel Levin (o.s. Steinbock) opiskeli pianonsoittoa ensin kotikaupungissaan Viipurissa, sitten 1920-luvun lopulla Leipzigissä ja Berliinissä: kautta ammattilaisuransa niin kotimaisten kuin ulkomaisten
Kyllikki Antilan (o.s. Vesala) syntyessä vuonna 1920 oli hänelle jo nimi valmiina. Kyllikin äidin isä oli nähnyt unen, että hänellä oli sylissään pieni tyttö, jonka
Rengin ja piian tytär Äitini äiti Hilja Maria Ijäs syntyi Kiihtelysvaarassa 1895 renki, työmies Juho Soikkelin ja piika Iida Soikkelin, o.s. Venäläinen, perheen viidentenä lapsena.
Iisalmen kirjakauppias, Edith Rissanen täyttää v.1922 marraskuun 6 p:na 50 vuotta. Puoli vuosisataa elettyyn ikään sisältyy jo suuri elämäntyö. Edith Rissasen isä oli nimismiehenä Iisalmella,
Tammikuussa 1922 täytti kansakoulunopettaja Hilma Palmqvist Oulussa 70 vuotta. Syntyneenä, kasvaneena ja elämäntyönsä suorittaneena Oulussa, tuntee hän Oulun ja Oulu hänet. Hänen syntymäkotinsa on tuo
Suomalaisen Naisliiton Tornion (ent. Alatornio) yhdistyksen puheenjohtaja, vuonna 1947 syntynyt Marja-Riitta Anneli Tervahauta, tuttavien kesken Markareetta, on ollut ja on edelleen aktiivinen toimija, kannustaja ja
Äiti on hersyvä ja herkkä! Innostuva ja innostava sekä toisaalta vaativa ja tarkka! Hattu pois päästä ja käsipäivää, katso silmiin – yhäkin toivoo – että
Folkbildare under fem decennier Under hälften av Finlands hundra år av självständighet har musiklärare Noomi Elfving varit en hängiven folkbildare inom sången och musiken. Elfving
Från armod till grace Edit Sarlin föddes år 1888 i Villmanstrand. Hennes mor var Anna Karolina Tikkinen som hade bott som inhysingshjon i Libelitzalo i
Hos mommo på sextiotalet Vårt sommarställe låg bara en kilometer från min mormors gård, Sigfrids. Mormor kallade vi alltid mommo. När jag lärt mig cykla
Eeva Kaupin kuuden sanan hoito-ohje: ”rajaava rakkaus, valvottu vapaus, lempeä väkivalta” Lapsuus Eeva Ottila Kauppi syntyi vuonna 1921 Mäntylän suurperheen kuudentena lapsena. Perheeseen syntyi yhdeksän
Kun lukee tai kuulee suomalaisten naisten elämänvaiheista, voi vain ihmetellä, miten sitkeästi naiset ovat elämässä sinnitelleet ja usein vielä kannatelleet itsensä lisäksi lapsikatrasta. Jotkut näistä
Ulla Koskinen-Laine on paljasjalkainen lahtelainen kuvaamataidon opettaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja, äiti ja isoäiti. Keskusteluissa Ulla Koskinen-Laineesta piirtyy kuva päättäväisestä naisesta, poliitikosta ja yhdistysaktiivista, jonka yhteiskunnallisen toiminnan
Ruut Korven (s. Knuuttila) elämä lapsuudessa ja nuoruudessa oli jatkuvaa muuttamista. Muut Knuuttilan perheen lapset olivat Linda (s. 1902), Toivo (s. 1908) , Helmi (s.
Eveliina Ala-Kulju oli yksi niistä 19 uraauurtavasta naisesta, jotka valittiin vuonna 1907 ensimmäiseen eduskuntaan. Hän oli syntynyt syksyllä 1867 köyhän lehtimäkeläisen kiertokoulunopettajan Isak Ojalan perheeseen, jossa jouduttiin nälkätalvena
Poikien ja miesten Leijonien jääkiekon menestystarinan tuntee jokainen suomalainen, ja olemme siitä kaikki ylpeitä. Myös tyttöjen ja naisten jääkiekon historia on kansainvälisessäkin mielessä mitalinhohtoinen, mutta
Pirkko Rautio (s. Ukura) on avojalakanen raahelainen. Lapsuudenkoti oli Härkätorin reunalla. Hänen lapsuudessaan 1940- ja 1950-luvulla lasten taskuraha oli tuntematon käsite. Omaa rahaa oli vasta,
Kultalanperän vanahin asukas Kerttu Kultala (o.s. Honka) oli topakka tokaluokkalainen, ku se muutti Salosista Kultalanperälle. Sittepä sitä ei oo tarvinnu mihinkään muuttaakaan. – Salosiin voisin
Maire Ylisirniön (s. 1956) syntymäkoti on Posion Sirniössä, Koivulahden kylässä. Sieltä Taimi ja Reino Ylisirniö muuttivat perheineen Mairen äidin kotitaloon Kuusamon Jokilammille, Maire oli tuolloin
Motto: Herrasmies ei hukkaa tyyliään tungoksessakaan! Äitini, Elvi Granlund syntyi vuonna 1920 Pudasjärvellä Sakarin ja Katrin (o.s. Leinonen) kolmantena lapsena. Sisaruksia oli lopulta viisi, kolme
Piehinkiläinen Sylvi Koivisto (o.s. Tähjänjoki) muistetaan vuosikymmenien mittaisesta työstä kunnallispolitiikassa. Hänen miehensä Väinö oli pienviljelijä ja moniosaaja. Mökin tyttö kasvoi työväenaatteeseen Sylvi syntyi vuonna 1921
Kirjastonhoitaja Anna Mustonen oli legenda jo eläessään. Hänet muistetaan tiukkana kirjastontätinä, joka ei suvainnut minkäänlaista meteliä tai kurittomuutta kirjastossa. On myös sanottu, että hän kasvatti
Riitta Oikawa on omistanut lähes koko elämänsä japanilaisen kulttuurin edistämiseen Suomessa ja myös suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemiseen Japanissa. Riitan kohdalla se on merkinnyt konkreettista tapaa:
Soitin Pälkjärven viimeisen kirkkoherran Veikko Korvenheimon tyttärelle Mirja Siljamäelle keväällä 2013 ja lupasin käydä haastattelemassa häntä kesän aikana. Kun sovimme tarkemmin tapaamisesta heinäkuussa, Mirja lupasi
Sosiaalineuvos Ritva Karinsalo on sosiaalitoimen käytäntöjen kehittäjä ja uudistaja. Perhetyön näkökulma ja ratkaisukeskeisyys korostuvat kaikissa työtehtävissä. Ritva Karinsalon laaja-alainen toiminta ulottuu lasten ja nuorten ongelmista
Heinäkuussa 1931 syntyi Prince Rupertin pikkukaupungissa Brittiläisessä Kolumbiassa lähellä Alaskan rajaa Anna ja Erkki Havelan esikoistytär, joka sai nimen Salme Viola. Suurliikemies Charles Hays oli
Airi Kerttuli syntyi vuonna 1936 Helsingissä agronomi, maanviljelysneuvos Onni Aslak Rauhamaan (1901–1984) ja hänen vaimonsa, agronomi, MMK Kaisu Inkerin s. Hirvensalo (1902–1985) perheen kolmantena tyttärenä.
Katsoessani menneisiin vuosiin pääsen siihen tulokseen, että äitini Kaarina Valkosen elämässä oli kaksi johtolankaa: Hän halusi olla valoisa ihminen ja tueksi kanssaihmisilleen niin työsarallaan kuin
”Kuka tuo Marilyn tuolla jäällä on?” kysyi jääkiekkoilijanuorukainen Kuopion Lippumäen jäähallin kahviossa, josta oli suora näköyhteys jääkiekkokaukaloon. Kysyjän äänensävyssä oli ihastusta. Vilkaisin jäälle. Valmentaja ja
Ensimmäiset muistot äidin käsistä ovat hyvin arkisia. Meillä tytöillä oli takkuinen, luonnonkihara tukka jo pienenä. Tukkaa piti kammata varovasti, ettei sattunut. Muistan, että äiti kampasi
Laura Lehtola oli vain 19-vuotias aloittaessaan työnsä katekeettana Inarin erämaissa. Katekeetat kiersivät opettamassa syrjäseuduilla asuvia lapsia. Kiertäville opettajille tulivat tutuksi myös monenlaiset kodinaskareet ruoanlaitosta aina
Meillä ei ollut pakkoruotsia Suonenjoen yhteiskoulun lukiossa, sillä meillä oli Suti-täti! Millä ihmeellä sait meidät pitämään kielestä, josta ei yleensä pidetty? Kun astelit luokkaan reippaana
Johtajatar Alma Andersson vaati koulunsa, Svenska Småbarnsskolan i Brahestadin, oppilaita puhumaan ruotsia myös välitunneilla. Pikkulasten valmistava koulu Raahessa oli kansakoululaitos päässyt alkuun vuonna 1872. Se
Saloisissa vuonna 1955 syntynyt Riitta Mattila on melkein avojalkainen raahelainen. Hän oli alle 2-vuotias, kun perhe muutti Saloisista Langin pihapiirin pieneen mökkiin, josta perheen muuttomatka
Eija Kassner (o.s. Nummela) on asunut Saksassa 24 vuotta pitäen yhteyttä Raaheen säännöllisesti. Lapsuudenkoti Velkaperän laitamilla Eija Kassnerin lapsuudenkoti sijaitsee Velkaperän laitamilla Merikadulla. Vuonna 1941
Makarin koulua käyneen Elsa-tätini päästötodistus toukokuussa 1925 on kirjoitettu kauniilla pyöreällä pystyllä käsialalla. Allekirjoittajana on koulun johtaja Hertta Gran. Udellessani Makarin asioita Aino Valoselta (o.s.
Kun sovimme kirjoittamisesta Naisen ääneen, tehtävänjako oli selvä. Helena Rannan kollegana professori emeritus Erkki Vuori kirjoittaa laajemman osion, jota voi sanoa pienoiselämänkerraksi. Siinä korostuvat ne
Muistan hämärästi Harjun harmaan hirsitalon valtavan tuvan, 9 x 9 metriä. Nurkassa oli iso uuni ja hella, seinänvieriä kiersivät penkit ja tuvassa oli tietysti pitkä
Korpi, lääkelaukku ja virsikirja – nämä kolme asiaa tiivistävät Elsa Tikkasen vuosikymmeniä kestäneen työuran Kuhmon seurakuntasisarena. Lapsuus maalla Elsa Tikkanen ei alun perin ollut Kuhmosta
Sota-ajan suomalaisten naisten tarinaa tuodaan tällä hetkellä eri muodoin esille voimalla: muistelmina, kirjekokoelmina, dokumentteina, historiantutkimuksena, tv-sarjoina, elokuvina ja nyt myös sähköisesti Naisten Äänen kautta. Tiedonhaluiselle
Lahdessa elämänsä elänyt Ulla Puolanne (o.s. Raivo) muistelee Lahden kartanon ystävien toimittamassa ja julkaisemassa Kartanon kertomaa -kirjassa kouluaikojaan. Nykyistä Lahden historiallista museota kutsutaan Kartanoksi, sillä
Opetuksen ja suomalaisen kulttuurin monipuolinen asiantuntija ja kehittäjä Aili Heikkinen Heikkisen kymmenlapsisessa perheessä saattoi olla niukkaa, mutta omavaraistaloudessa pärjättiin. Lapset tekivät maatalon töitä ja oppivat
C’est ça!” saattoi kuulla neiti Nanny Liliuksen huudahtavan hänen pitäessään ranskankielen oppituntia Oulun Suomalaisessa Yhteiskoulussa, jonka yksi perustajista sekä myös legendaarisimmista opettajista hän oli. Lausahduksensa
”Olin 6-vuotias, kun perheeni vuonna 1946 palasi takaisin kotiin Nürnbergiin. Olimme olleet kaksi vuotta pommituksia paossa etelä Saksassa sukulaisten luona. Isäni oli mennyt sotaan Itä-Preussiin.
Meidän perheen lapsilla oli kaksi tätiä. Äidin sisaret Enni ja Siiri asuivat lähellä ja heitä nähtiin päivittäin. Mutta sitten vilahti aikuisten puheissa Lyydia-täti, jota Lyytiksi
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensimmäinen naispuolinen pelastaja valmistui Helsingin pelastuskoulusta joulukuussa 2004. Liisa Paajaste on siis toiminut jo toistakymmentä vuotta helsinkiläisten turvaksi sekä ensihoito- että pelastustehtävissä.
Annikki Kariniemi kuuluu eittämättä pohjoissuomalaiseen kirjailijakaartiin, jonka tuotanto on laaja ja monipuolinen. Hän kirjoitti uransa aikana 32 teosta, joiden genret liikkuvat runoista ja romaaneista aina
Suomi oli kolme vuotta sitten saanut itsenäisyyden. Oli eletty kova sisällissota-aika, pula-aikoineen. Monilapsisessa torppariperheessä äiti ja sairas isä kokivat vielä perheenäkin kovia. Isä oli saanut
Saara Mirjami Lehtimäki on perheensä yhdeksästä lapsesta toiseksi nuorin. Porissa äidillä oli leipomo ja isä teki metodistikirkon saarnaajan työn lisäksi palkkatöitä muualla. Porissa perhe asui
Ilman naisten työtä eivät purjelaivat satamasta liikahtaneet. Sata laivaa ja purtilot päälle Purjelaivakauden kukoistavina vuosina 1800-luvulla Raahessa lyötiin noin sata komeaa purjelaivaa ja pikku purtilot
Leena Koivu (o.s. Salkosalo) meni apuhoitajakouluun vanhempien vastustuksesta huolimatta eikä ole katunut päätöstään. Hän sai työskennellä mieluisessa työssä Raahen sairaalassa 30 vuotta. Ei tullut opettajaa,
Rantsilan tyttö Irmeli Suvelo (s. 1945 o.s. Koukkari) rantautui Raaheen saatuaan työpaikan Härkätorin apteekista. Raahe otti hänet lämpimästi ja avosylin vastaan. Pitkän työuran jälkeen hän
Helinä Kolari (s. 1945) työskenteli lähes 40 vuotta Keskuskoulun keittiössä. Nykyisin hänen keitoksensa mahtuvat litran kattilaan. Ammattiin uudessa koulussa Ammattikoulu aloitti Raahessa toimintansa entisessä sotilaspiirin talossa
Elsa Maria Immonen syntyi Pälkjärven Iljalassa maaliskuussa 1911 Anna o.s. Kuosmanen (1881–1955) ja Mikko Immosen (1868–1940) perheen neljäntenä lapsena. Esteri (1906–1997) ja Selma (1908–1990) saivat
Hilkka oli 18 vuoden ikäinen, kun hän talvella 1942 lähti lottatyöhön Ruskealaan Matkaselän asemalle. Takana olivat talvisodan ja evakkomatkan koettelemukset ja paluu Pälkjärvelle. Ei siis
Anni Sofia Kilpiranta o.s. Lahtinen syntyi 1892 Emilia Karoliina ja Albert Lahtisen perheen neljäntenä lapsena Kalvolassa, joka nykyisin kuuluu Hämeenlinnaan. Annin äiti Emilia Karolina oli
Kummitätini syntyi 110 vuotta sitten Pälkjärven Iljalassa syyskuussa 1906 Anna o.s. Kuosmasen (1881–1955) ja Mikko Immosen (1868–1940) perheen esikoisena. Alahovin torppareina toimivat vanhemmat olivat avioituneet
Tove Jansson ihanien Muumihahmojen äiti, lasten satuelämän rikastuttaja, kuvataiteilija, kirjailija ja laulujen sanoittaja ja paljon muuta. Sanotaan että Tove Jansson löysi piilopaikkansa Muumilaaksosta ja niin
”Kun täytän vuosia, niin ajattelen, että olen päässyt mäen päälle, josta näkyy toinen mäki. Toivon teidän kaikkien ajattelevan näin ja rynnistävän innolla kohti seuraavaa mäkeä!”
Anneli Koponen oli todella monipuolinen yhdistys- ja järjestöaktiivi, opettaja, rehtori sekä myös kirjailija. Me Kalevalaisten Naisten Liitossa muistamme hänet erityisesti Liiton puheenjohtajuudesta vuosilta 1997–2003, mutta
Kerron äidistäni, vauhdikkaasta, monessa mukana olleesta martasta. Hän syntyi vuonna 1902 Iisalmen maalaiskunnassa, Runnilla. Kasteessa hän sai nimekseen Kaisu Inkeri. Sukunimien suomentamisen yhteydessä vuonna 1906
”Ajatuksen, toiminnan ja yhteistyön vapaus sisältää suuren vastuun. Sen vastuun tulee ulottua laajemmalle kuin vain omaan elämään ja omiin asioihin. On etsittävä, mikä yhdistää. Vastuun
Millaista elämä oli sodanaikaa? Kysyin isoäidiltäni asiasta. Hän vastasi, että itse ei oikein tiedä, koska oli silloin niin pieni. Isoäitini kertoi, että hänen äitinsä eli
Äitini, Elsa Inkeri Lonkila, omaa sukua Juntunen, syntyi 1925 Vieremällä, kuoli 2012 Kiuruvedellä. Hän muutti muutaman vuoden ikäisenä perheensä kanssa Kiuruvedelle. Perhe oli maanviljelijäperhe, ja äiti oli perheen
Tekstiilisuunnittelija Marjaana Kojo-Eskolan työtila sijaitsee Raahessa Reiponkadulla Sofian Talossa. Rakennus on alkujaan ollut köydenpunojan talo. Sofia Lybeckerin perustama tyttökoulu toimi rakennuksessa 125 vuotta (1859-1984). Sofiaa
Martta Immonen syntyi Unikeonpäivänä 1920 perheensä pahnanpohjimmaiseksi Pälkjärvellä Iljalan kylässä. Martta on ehtinyt olla monessa mukana pitkän elämänsä aikana. Haasteita on riittänyt enemmän kuin tarpeeksi,
Elsa Emilia Vuorjoki (omaa sukuaan Huttunen) oli Kalevalaisten Naisten Liiton yksi kantava voima ja perustajaäiti yhdessä Elsa Heporaudan kanssa. Vuorjoki oli yhdistyksessä mukana sen perustamisesta
Helmikuu 2009. Istun isoäitini Aino Wansénin muistotilaisuudessa Tampereella. Katson itkuisin silmin Ainon muistoksi tehtyä kuvaesitystä, jossa kuva mummista toisensa perään heijastetaan valkokankaalle. Kuva atleettisesta tytöstä
Pälkjärveläisen Airaksisen kauppiasperheen hartaasti odotettu esikoinen, Armi Maria, syntyi aamupäivällä lauantaina 13. heinäkuuta 1912. Samana aamuna kauppaan oli haettu Sortavalasta puolen vuoden tavaralasti. Koko Pohjois-Karjalassa
– Mitä saisi olla? kysyy pirteä nainen Torigrillin avoimesta ikkunaluukusta. Suit sait nälkäinen asiakas on saanut maistuvan annoksen nautittavakseen ja pieni rahasumma vaihtaa omistajaa. –
Kaisa Pudas (s. 1939) piti kyläkauppaa Tarpiossa kaksi vuosikymmentä. Sinä aikana kylä ja sen asukkaat tulivat tutuiksi. Rautaruukin terästehtaan käynnistymisen jälkeen Raaheen muutti nuorta väkeä.
Manne (1923-1995) ja Sirkka-Liisa (s. 1919) Haverinen ostivat 1950-luvun alussa Lehtosilta kiinteistön Saaristokatu 16. Talossa oli keittiö, keskikamari ja peräkamari. Tontilla oli valmiina pieni kasvihuone,
Vieno Ruotsalainen on lähes yhtä iäkäs kuin Suomi. Rinta rinnan molemmat neidot ovat kulkeneet läpi korkeat veisut riemuineen ja murheiden alhaiset laaksot. Jaettu ilo on
Naisia kutsutaan kristilliseen auttamistyöhön kaupungistuvassa Suomessa Köyhäinhoito ja monet muut sosiaalisen työn muodot siirtyivät Suomessa vuonna 1865 kunnallisasetuksella kirkolta kuntien velvollisuudeksi. Kunnissa ei kuitenkaan ollut
Marianne Heikkilä on Marttaliiton pääsihteeri. Heikkilä liikkui nuorena kristillisissä porukoissa, haki lukion jälkeen teologiseen tiedekuntaan ja valmistui papiksi. Hän kokee itsensä matalan tien kulkijaksi, körtiksi.
Kaisu Marjatta Lehti syntyi Tampereella vuonna 1918. Olen kartoittanut äitini elämänvaiheita, persoonallisuutta ja elämäntyötä väitöstutkimuksessani ”Muodin vai muodon vuoksi?” (2003) ja hän on ollut tutkimukseni
Vain pari kuukautta nuoripari ehti aloitella yhteistä tulevaisuutta, kun mies lähti sotaan. Kihlajaisistakaan ei ollut ehtinyt kulua kuin puolisen vuotta. Sauna ja navetta olivat valmiina mutta
Diakonissa Adina Huhtamäki-Verronen auttoi hädässä olevia sekä työssään että vapaa-aikanaan. Ruotsinkielinen koti Adinan isä oli syntynyt Lapualla. Hän oli metsätöissä uittaen propsia Lapuanjokea myöten Uuteenkaarlepyyhyn
Rosa Sovelius osallistui aktiivisesti Raahen kulttuurielämään. Samuli ja Jenny Paulaharju viettivät kesät 1923 ja 1924 hänen luonaan Wanha Raahe -teoksen aineistoa kerätessään. Papin tytär Rosa
Kauppaneuvos Zachris Franzénin tytär Sofia perusti äidiltään perimillä rahoilla koulun Raahen köyhille tytöille. Oulusta Raaheen Oululaisen Zachris Franzénin poika Zachris (1787–1852) sai kasvaa tasapainoisessa kodissa.
Magda Ellen Sovion (o.s. Brattström) sukuhistoria on mielenkiintoinen. Hänen isovanhempansa, laivanvarustaja Johan Gustaf ja Helene Rein asuivat Raahessa. Ellenin äiti, Reinien Adele-tytär, avioitui lyypekkiläisen Paul
Aikana ennen peruskoulua oli tapana, että opettaja suositteli kansakoulun neljännellä tai viidennellä luokalla oppikouluun pyrkimistä niille oppilaille, joiden uskoi siellä pärjäävän. Oppikouluun pyrkiminen oli suuri
Kirje ihmiselle, jota ihailen Rakas Aliisa-opettajani, Olen ”Naisen ääni”-kirjoituskurssilla. Täällä kehotettiin kirjoittamaan kirje naiselle, jota ihailee. Sinä tulit ensimmäisenä mieleeni. Sinun jälkeesi olen toki tavannut
Uusi-Lahti lehden päätoimittaja Kari Naskinen on tehnyt listan ”Sata merkittävintä lahtelaista kautta aikojen ”. Hän esittelee Mirjam Viippolan naisten ja tyttöjen liikuntakasvatuksen äidiksi Lahdessa. Arjen
Kun Maatalousnaisten Keskuksen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin suuren järjestöuudistuksen kynnyksellä kansanedustaja, puutarhaopettaja ja kartanonemäntä Katri Kaarlonen Perniöstä, oli tavoitteena saada uudelle Maa- ja kotitalousnaisten organisaatiolle mahdollisimman
Emäntä ja kotitalousopettaja Pirkko Kallio oli ehtinyt toimia parikymmentä vuotta emäntänä Nivalan Heikkilässä, kun hänet vuonna 1987 valittiin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen puheenjohtajaksi. Vuonna 1941
”Herranjestas, mikä likkalätkä me saatiin!” huudahti muuan emäntä saliinsa kokoontuneille Oriveden maatalousnaisille, kun Hämeen-Satakunnan maanviljelysseuran konsulentti, 23-vuotias Eila Joutsela oli vielä eteisessä itseään kohentamassa ja
Kaisu Merilän taival Oulujoen törmältä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallituksen puheenjohtajaksi alkoi vuonna 1962. Hänen lapsuudenkotinsa oli Utajärven kirkonkylässä jokivarren vanhimpiin kuuluva maalaistalo. Tilaa hoiti
”Kun ajat ovat kovia, naiset pannaan etulinjaan”, on Eeva Nurmi todennut naisten yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja tasa-arvosta puhuttaessa. Omalla järjestöurallaan Eeva onkin usein ollut edelläkävijänä etulinjassa.
Vuonna 1980 Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtajaksi valittiin MMK Tuuli Rouhunkoski. Hän oli valmistunut vuonna 1962 Helsingin yliopistosta pääaineenaan kodin taloustiede ja kuului siis myös
Hovioikeuden presidentti Hanni Ritva Hyöky oli Suomessa ensimmäinen nainen hovioikeuden presidenttinä, jota virkaa hän hoiti vuodesta 1975 aina vuoteen 1989 asti. Virkansa ohella Ritva Hyöky
Hovioikeudenneuvos Saara Tyyni kertoo vihkosessa ”Pala mennyttä” seuraavaa: -Asetuttuani Vaasaan liityin vuonna 1949 Vaasan Suomalaisen Naisklubin kuoroon, jota johti laulunopettaja Tyyne Hase. Kuorossa oli silloin
Hanna Kivinen syntyi Oulussa. Vaasaan hän muutti miehensä Matti Kivisen kanssa vuonna 1903. Kivinen oli Vaasan Suomalaisen Naisklubin perustajajäseniä ja ensimmäisen johtokunnan jäsen. Hän kuului
Hilja Vestberg oli syntynyt Savossa Rautavaaralla 1878. Käytyään kansakoulun Iisalmessa hän suoritti Kuopiossa tyttökoulun kurssin. Hän tunsi kutsumusta opettajauralle ja tyttökoulusta päästyään hän toimi kolme
Lapsuus ja nuoruus Munkkiniemessä Kauan sitten 1950-luvun alussa Satu oli äärettömän iloinen, kun me kolme tyttöä saimme kesäpaikkaamme Veikkolaan ihanan uuden leikkimökin. Siitä tuli vuosiksi
Mummini Leena Kapiainen on kotoisin Hartolan Yölinnusta. Kesiään hän vietti oman mumminsa luona Urrion saaressa, jossa hän opetteli uimaan pitämällä lehmän hännästä kiinni. Hänen oma
Lapsi tuo leivän tullessaan – isästä orvoksi 4-vuotiaana Äitini syntyi Vesannon Närhilässä perheen toiseksi tyttäreksi. Mummoni Iida oli nainut järven vastarannalta maanviljelijä Paavon ja muuttanut
Kaksivuotiaana orvoksi jääneen Sinikka Mönkäreen (vuodesta 2012 Laisaari) elämäntarinaa Vuoksenniskan sahatyöläisyhteisön kasvatista erikoislääkäriksi, kansanedustajaksi, ministeriksi ja pääjohtajaksi voi tarkastella yleisemminkin esimerkkinä siitä, miten Suomessa hyödynnettiin
Oululaissyntyinen Liisa Jaakonsaari on yli kolme vuosikymmentä kestäneen parlamentaarikon uransa aikana paneutunut erityisesti kansainvälisiin kysymyksiin. Hän on toiminut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja kahdeksan vuotta (1999–2007), eli
Aira Kemiläisen tutkimukset nationalismista ovat kansainvälisesti arvostettuja. Suomessa hänet tunnettiin paremmin suomalaisia koskevien rotuteorioiden selvittäjänä. Jyväskylän yliopiston yleisen historian professoriksi 1971 nimitetty Kemiläinen oli yksi
Ämmänkadun ja Reiponkadun kulmassa nököttää pieni viehättävä puutalovanhus. Se on rakennettu joskus 1800-luvulla. Kukapa sitä niin tarkasti muistaa. Ja onko niitä papereitakaan tallessa. Talossa asui
Jaakko Orkamaa (s. 1930), pappilan Jaska, muistelee, että Raahen pappilan aitanaapurina Reiponkatu 42:ssa asui hänen lapsuudessaan tuon ajan tyypillinen naissinkku Onnia Elisabeth Aho (1884-1959). Hän
Vera Hjelt teki merkittävän elämäntyön sekä veistonopetuksen uranuurtajana että ammattientarkastajana. Myös hänen toimintansa kansanedustajana 1908–1917 sekä Sosiaalimuseon perustajana ja johtajana tähtäsi työväestön ja erityisesti naisten
Köyhäinhoidon tarkastaja Elli Hiidenheimo oli ensimmäisiä valtion keskushallinnon virkanaisia ja joutui hankkimaan uskottavuutta tiukan asiallisella ja pidättyväisellä käyttäytymisellä. Samanlainen rooli hänellä oli myös Suomalaisen Puolueen
Rosina Heikel oli Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri, uranuurtaja, joka raivasi esimerkillään tietä naisten koulutukselliselle tasa-arvolle. Pääasiallisen elämäntyönsä hän teki Helsingin piirilääkärinä, mutta hän työskenteli
Helvi Boothe oli suomalainen sosiaalityön uranuurtaja, joka teki mittavan elämäntyön psyko-sosiaalisessa työssä Yhdysvalloissa. Hän toi Suomeen henkilökohtaisen sosiaalityön, niin sanotun case workin, ensin lastensuojeluun 1920-luvulla
Kotitalousopettaja Tellervo Hakkarainen aloitti uransa lottatyössä lottakanttiinien päällikkönä. Sotien jälkeen hän oli mukana luomassa Lotta Svärd -järjestön työn jatkajaa, Työmaahuoltoa, jonka toimitusjohtaja hän oli 1946–1973
Agnes Sinervo-Mantereen panos lasten hoitotyön kehittämisessä oli merkittävä. Hän edisti lastenhoitajien koulutusta ja keskoshuoltoa sekä suunnitteli Helsingin Lastenlinnan rakennusta ja organisoi johtajattarena sen toimintaa. Hän
Signe Löfgren oli silmätautien erikoislääkäri, joka sai ensimmäisenä naisena Pohjoismaissa nimityksen silmäosaston johtajaksi. Hän työskenteli Viipurin, sittemmin Lahden Diakonissalaitoksen sairaalassa lähes neljäkymmentä vuotta, suurimman osan
Linda syntyi 1896 Valkealan Parolassa. Perhe muutti Mäntyharjun Uutelaan vuonna 1905, missä Linda aloitti koulunkäynnin Mäntyharjun kirkonkylän kansakoulussa ja pääsi aikanaan Mikkelin Yhteiskouluun. Keskikoulun päästötodistuksen
Aune Saloheimon elämäntyö oli kotitalousopetuksen kehittäminen ja saattaminen yliopistolliseksi oppiaineeksi. Hänen työuransa osui aikaan, jolloin kotitalousopetus uudistui ja laajeni voimakkaasti. Vuoden 1958 kansalaiskoulu-uudistus johti kotitalousopetuksen
Kotitalous-lehden päätoimittaja Leena Löyttyniemi kiinnostui jo opiskeluvuosinaan perheestä taloudellisena, sosiaalisena ja kulttuurisena yksikkönä. Perhepolitiikan ja kuluttajakasvatuksen vaikuttaja Löyttyniemi on ollut 1970-luvulta lähtien. Lisäksi hän on
Helvi Pääkkönen, myöhemmin Hyrynkangas, syntyi Oulun synnytyslaitoksella kiiminkiläisen opettajaperheen tyttäreksi vuonna 1928. Hänen isänsä on Erkki Pääkkönen ja äitinsä Anni Pääkkönen s. Markkanen. Pariskunta sai
Toimitsija, SKDL:n kansanedustaja Helvi Niskanen s. Mansikka syntyi 1938 Karjalassa Suojärven Naistenjärvellä lähellä Suomen ja Neuvostoliiton rajaa. Äiti Iia Kärki oli nuorena orpona mennyt töihin
Sinä kesänä soi kaikkialla Brita Koivusen ”Suklaasydän”. Kun astuin pikajunasta Helsingin asemalaiturille, niin jopa tavarakärryn kuljettaja hyräili sitä. Laiturin päässä odotti sulhasmies Atte. Elettiin kesää
Äitini Aune syntyi Pohjois-Pohjanmaalla lähellä Raahen kaupunkia Saloisten kirkonkylässä. Hän syntyi perheen kuudentena lapsena köyhään torppaan tammipakkasella vuonna 1932. Lapsuudestaan äiti muisti vain tykkien kaukaisen
Ulla Mannonen (1895−1958) on ollut eräs Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanperinnearkiston uutterimmista perinteenkerääjistä. Hänen keräämänsä valtavat aineistot kuuluvat suurimpiin yksittäisen henkilön keräämiin. Mutta mikä sai tavallisen
Pirkko Raunemaa on toiminut kuluttajien edunvalvojana ja kuluttaja-asiantuntijana sekä kotimaassa että kansainvälisissä tehtävissä. Hänen toimintansa päämäärä, heikoimpien auttaminen, on ollut sama sekä virkauralla, joka päättyi
Tämän tarinan naiset ovat modisteja, hattumaakareita, monessa polvessa: Anni – Maj – Anne-Maj. Käsityötaito on kulkenut suvussa sukupolvelta toiselle. Taidetakojat, Adolf Fredrik ja Viljo Westman
Hanna Manninen (1918–1991) oli piehinkiläisen pienviljelijän tytär. Hän vietti lapsuutensa kotitilalla. Oppi maatalouden työt. Kun vanhemmat kuolivat, tila jäi ainoalle pojalla ja tytöt saivat perintöosuutensa
Lastenlääkäri ja Helsingin yliopiston lastentautiopin dosentti Ruth Wegelius oli veritautien eli hematologian asiantuntija. Hän toi Yhdysvalloista 1940-luvulla uusia välineitä ja lääkettä leukemian hoitoon. Varsinaisen elämäntyönsä
Imatralainen äidinkielenopettaja Riitta Uosukainen nousi äänestäjäkunnan suosioon Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 1983. Hän toimi opetusministerinä 1991–1994 ja siirtyi sitten ministerinpaikalta ensimmäisenä naisena eduskunnan puhemieheksi. Vuoden
Elisabeth Rehn on tehnyt merkittävän uran sekä kotimaisessa politiikassa että kansainvälisissä järjestöissä. Hän on ollut pitkäaikainen kansanedustaja ja ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri, joka kieli- ja puoluerajat
Eeva Ahtisaari pyrki maan ensimmäisenä naisena toteuttamaan presidentistä riippumatonta itsenäistä ohjelmaa erityisesti itselleen läheisillä sosiaali- ja kulttuurielämän aloilla. Opinnoilla museoalalle Eeva Hyvärinen kasvoi savolaisen maanviljelijä-rakennusmestarin
Tellervo Koivisto kaihtoi Suomen tasavallan presidentin puolisona turhaa julkisuutta. Hän osallistui sosiaalialan järjestötoimintaan ja puolusti muutaman kerran voimakassanaisesti naisten etuja. Tellervo Koivisto uudisti presidentin puolison
Toiminnanjohtajan vaihdos tapahtui Maatalousnaisten Keskuksessa keväällä 1957, jolloin Martta Kuusela siirtyi eläkkeelle. Hänen seuraajakseen oli valittu 40-vuotias agronomi Mirja Veitonmäki, joka oli puheenjohtaja Siiri Niemisen
Maatalousnaisten Keskuksen johtokunnassa tapahtui vuonna 1953 sukupolvenvaihdos, kun parikymmentä vuotta järjestöä johtanut Lyydia Kantala siirtyi kunniapuheenjohtajaksi. Hänen tilalleen astui 53-vuotias agronomi Siiri Nieminen, Ison-Hiiden kartanon emäntä,
Helvi Särkkää voi syystä kutsua Maatalousnainen-lehden kantavaksi voimaksi. Hän oli jo syksyllä 1939 tekemässä uuden lehden näytenumeroa. Vähän yli vuotta myöhemmin hänet valittiin Maatalousnaisen ensimmäiseksi
Kun agronomi Marja Kalliolle myönnettiin vuonna 2008 maanviljelysneuvoksen arvo, tasa-arvo nytkähti hiukan eteenpäin niin maatalousseurajärjestössä kuin koko maassa. Marja Kallio, joka oli toiminut vuosina 1994–2002
Riitta-Leena syntyi keväällä 1946 Huttusten perheeseen neljästä lapsesta toiseksi nuorimpana ja kasvoi jo kotonaan Säämingin Kallislahdessa vilkkaaseen järjestötyöhön. Hänen isänsä oli Kallislahden maamiesseuran puheenjohtaja ja
Maatalousnaisten pitkäaikaisimpia konsulentteja on ollut MMM Tellervo Aaltonen o.s. Vierimaa, joka aloitti Maatalousnaisten Keskuksen kotitalouskonsulenttina tammikuussa 1953 ja jäi eläkkeelle vuonna 1988. Työvuosia kertyi siis
Elettiin aikoja, jolloin koko maailma oli sekaisin. Oli siis menossa toinen maailmansota, jota käytiin vuosina 1939–1945. Tämä vaikutti myös Kainuun korpimaiden ihmisten elämään. Vanhempani syntyivät,
Vieno Rauha, kuinka sympaattiselta tuo nimi kuulostaakaan. Mikähän sai vanhemmat aikoinaan valitsemaan nuorimmalle tyttärelleen juuri tuon nimen? Aavistivatko he, että tästä pikkutytöstä tulisi merkityksellinen ja
Kun Maatalousseurojen Keskusliitto juhli vuonna 1947 sitä, että Suomen Talousseuran perustamisesta oli kulunut 150 vuotta, Maatalousnaiset valmistelivat yli 400-sivuisen historiateoksensa Maatalousnaiset 1797–1947 julkaisemista. Sen oli
Ku meijän ikäluokkamme parkasi ensi huutosa tähän kylymään maalimaan, se ei suinkaa tapahtunu superhienossa sairaalassa lääkärin avustamana eikä meijän pesijä ja paketoija ollu steriili eikä valakopukunen.
Elsa Swanljung näkyi Raahen katukuvassa. Hän oli niitä naisia, joista kerrotaan tarinoita. Hänen uimatapojaan ja paastojaan ihailtiin ja niistä kirjoitettiin lukuisia lehtijuttuja. Helsingin tyttö Tuomiojan
Kun Martta Haatanen kutsuttiin vuonna 1945 Maatalousnaisten Keskusjohtokuntaan Lapin sodan evakkojen edustajaksi, hän oli jo tunnettu peräpohjalainen kirjailija, jonka menestysteoksesta Kirkastettu sydän (1943) oli tehty myös kotimainen
Oulunsalolainen Elli Hakko eli huolettoman, joskin ajalle tyypillisen työteliään lapsuuden. Talvisodan syttyminen muutti kaiken, sillä vain 13-vuotias tyttö joutui sotavuosina raskaisiin ja vastuullisiin tehtäviin. Kaksiosaisen
Maatalousnaisten johtohahmoihin liittyi jo 1930-luvulla Haapaveden ruustinna Olga Sariola, joka oli nimitetty Maatalousseurojen kotitalousvaliokuntaan vuonna 1932 ja Maatalousnaisten Keskusjohtokuntaan 1933 Pohjois-Pohjanmaan edustajana. Oulun läänin talousseuran
Pääsin ylioppilaaksi Kajaanin Yhteiskoulusta vuonna 1972. Syksyllä aloitin lastentarhanopettajaharjoittelun Mäntylän päiväkodissa Kajaanissa. Mietin tulevia opiskelupaikkojani. Tarkoitus oli päästä Kajaaniin, missä oli kauppaopisto, opettajaseminaari ja sairaanhoito-oppilaitos.
Etelä-Pohjanmaalla maatalousnaisten järjestäytymistä johti 1920-luvun puolivälissä Lapuan maamiesseuran naisosaston ensimmäinen puheenjohtaja Aliina Lahdensuo, joka oli tunnetun suurviljelijän, kansanedustajan ja ministerin Jalo Lahdensuon vaimo ja Honkimäen
Kerron erään tavallisen ikäneidon elämän tarinan. Hän, Maria Sofia, syntyi vuonna 1906, kun Suomi vielä oli osa Venäjää. Perhepiiriin tullessani olin seitsenvuotias ja hän vähän
Ebba Pettersson – en torpargumma i Tenala Under 1900-talets andra hälft arbetade Ebba Pettersson som bondhustru på en liten lägenhet i Västra Nyland. I dag
Maatalousnaisten järjestöorganisaation rakentaminen olisi tuskin onnistunut yhtä tehokkaasti, ellei työhön olisi pestattu jo 1920-luvun alussa tuolloin kolmikymmenvuotiasta Martta Kuuselaa. Hän oli syntynyt Helsingissä 1894. Ylioppilastutkintonsa
ALLT BÖRJAR MIDSOMMAREN 1940 Festklädda människor rör sig i klungor över området, glatt pratande. Musiken spelar vid dansbanan och folk trängs vid den. Midsommarfirandet på
Riikolan talossa Pälkjärven Kurikassa ei ollut emäntää. Taloa isännöi kaksi poikamiesveljestä Eerik ja Paavo Riikonen, molemmat jo yli 50-vuotiaita. Kun Pälkjärvelle perustettiin meijeri, sinne tuli
Kun maatalousnaiset saivat vuonna 1933 oman keskusjohtokuntansa, sen puheenjohtajaksi valittiin sääksmäkeläinen mahtiemäntä Lyydia Kantala. Vain vähän aikaisemmin hänet oli valittu Maatalousseurojen Keskusliiton valtuuskuntaan sen ensimmäisen naisena. Kesti
Vaikka Olga Oinolalla oli pitkä pedagogin ura, jälkimaailma muistaa hänet naisasianaisena ja raittiusvalistajana. Aktiivinen harrastustoiminta niissä vei hänet järjestöjen johtopaikoille ja kunnalliselämän vaikuttajaksi, Oinottareksi, jonka
Helsingin Maijaksi häntä kutsuttiin. Oikean nimen näin vasta hautajaisohjelmassa. Hän oli isäni naimaton täti, kymmenlapsisen perheen keskimmäinen, ison maalaistalon komea tytär, raamikas, reipas ja rohkea.
Maiju Gebhard tunnetaan astiankuivauskaapin kehittäjänä. Tämän keksinnön hän teki tultuaan valituksi vuonna 1943 Työtehoseuran kotitalousosaston päälliköksi. Sitä ennen hän oli kuitenkin jo parinkymmenen vuoden ajan
Maatalousnaisten Keskusjohtokuntaan karjalaisen siirtoväen edustajaksi valittu emäntä Bertta Leppälä oli syntynyt 18.12.1891 Helsingissä, jossa hänen isänsä Kalle Kustaa Pykälä toimi rakennuspuuseppänä. Kolme vuotta myöhemmin perhe
Heinäkuussa 1849 syntyi Liperin pappilaan kirkkoherra Anders Josef Europaeukselle ja hänen vaimolleen Selma Augusta Lampalle tytär, joka sai kasteessa nimen Alexandra Elonora. Kutsumanimeksi vakiintui pian
Paistettu kyyhkynen lensi hänen suuhunsa, ja minä olin se kyyhkynen. Tällä unkarilaisella sananlaskulla Flora kuvaa rakastumistaan mieheensä, Aladar Paasoseen. Unkarilaisen Flora Barthan ja suomalaisen, presidentti Kyösti
Äitini Mervi Arsiola tunnetaan parhaiten urastaan voimistelun parissa. Kahdenkymmenen vuoden työkokemus Suomen Voimisteluliitossa on mahdollistanut upeita työtehtäviä, lukuisia uusia tuttavuuksia sekä ikimuistoisia kokemuksia. Mutta millainen
Katkera naimakauppa Isoäitini, jolta perin yhden etunimen, oli koko elämänsä katkera siitä, että hänen saaressa isolla maatilalla asuneet vanhempansa sopivat tyttärensä avioliitosta suoraan tulevaa vaimoaan
Hulda Hakala syntyi vuonna 1875 Orimattilan Niinikosken kylän Hakalassa nuorimmaisena Juho Kallenpojan ja Maria Jaakontyttären neljästä lapsesta. Hän sai viettää lapsuutensa ensimmäiset vuodet muiden terveiden
Perinteisten sukkapuikkojen ja kinnasneulojen rinnalle tuli 1800-luvun lopulla suomalaiseen käsityöhön uusi työväline, kutomakone. Neuleiden valmistaminen nopeutui. Samalla syntyi uusi ammattiryhmä, kodeissa työskentelevät konekutojat. Neovius innosti
Tyyne syntyi Pälkjärven Naatselän kylässä Anna ja Matti Hiltusen esikoisena elokuussa 1923. Hän sai kolme sisarusta kahden vuoden välein; Veikko, Antti ja Aili. Perhe eli
Irja Liuksiala (os. Tammilehto) syntyi Helsingissä 1909. Hän aloitti koulutiensä Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa ja siirtyi myöhemmin Porvoon Naisopistoon. Uransa hän loi perheyritys M. Waltosessa, ensin
Pirkko Ihari syntyi 1923 Vihdissä, mistä isän työ osuuskauppaliikkeen hoitajana kuljetti perhettä useille paikkakunnille. Nuoruusvuodet kuluivat keskellä sotaa ja Pirkkokin lähti sotilaskotisisareksi Kivennavalle Karjalan Kannaksen
Lempi Saimi Kääriäinen syntyi Pälkjärven asemalla rautatieläisten talossa 4.4.1904. Myöhemmin huomattiin, että papinkirjoihin oli merkitty syntymäpäiväksi kaksi eri merkintää 4. ja 14. Äiti muisti kuitenkin,
Anna-Maija Raittila oli kirjailija ja suomentaja, jonka hengellinen matka kulki vanhoillislestadiolaisuudesta ekumeenisen kristillisyyteen. Raittilan elämässä ja ajattelussa yhteisöllisyydellä oli keskeinen rooli ja hänet on tunnettu
Pietarissa syntynyt Ada Äijälä oli harvinaisuus 1900-luvun alun naisasialiikkeessä: vapaamielinen, ennakkoluuloton ja valppaasti aikaansa seuraava. Uudistaja, joka jätti jälkensä niin Suomalaiseen Naisliittoon kuin koulumaailmaan. Ada
Kun opettaja Maija Vuollo-Oilinki valittiin Utajärven kunnanvaltuustoon, hän päätti, ettei tyydy kahvinkantajan rooliin. Päätös kantoi hänet sekä kunnan- että kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi. Vanhemmat Amerikan kävijöitä Maija
Wivi Lönn oli Suomen ensimmäinen oman arkkitehtitoimiston perustanut nainen. Hän oli tuottelias ja innovatiivinen arkkitehti, joka suunnitteli kymmeniä rakennuksia, merkittäviä julkisia kohteita, erityisesti kouluja. Lönn
Eeva Marjatta Mattila o.s. Niemi syntyi 1930 Nivalan Karvoskylässä. Kotitalo on Nivalan ensimmäisiä jo 1700-luvulla kirjoihin merkittyjä taloja. Talo sijaitsee Kalajokivarressa, ja siitä käytettiin myös
Savon sydänmailla, tiettömän taipaleen takana, Suomen suuriruhtinaskunnassa, elokuun neljäntenätoista päivänä vuonna 1915 heräsivät isä, äiti ja kuusi lasta lämpimään aamuun. Varhain noustiin, satoa korjattiin kiivaasti.
Sosiaalihoitaja, filosofian lisensiaatti Helinä Romppanen tunnetaan Suomussalmella ja muuallakin Kainuussa monien yhdistysten aktiivisena jäsenenä ja kotiseututyön itsenäisenä ideoijana ja toteuttajana. Hän on yksi Suomussalmen Kalevalaiset
Harva ihminen on syntynyt tähän maailmaan karkauspäivänä. Kerttu syntyi. Vuosi oli 1916, ensimmäinen maailmansota oli käynnissä. Synnyinpitäjä Räisälä Karjalankannaksella kuului Venäjän suuriruhtinaskuntaan. Kerttu Maria syntyi
Jo ensimmäisinä vuosinaan Heinolan seudun kauppaoppilaitoksen englannin lehtorina Outi huomasi, että ammatillinen opetusmateriaali oli todella vaatimatonta verrattuna oppikirjoihin, joita hän oli voinut käyttää lukiossa opettaessaan.
Elsa Heporaudan synnyinpaikka oli Miettulan saha (nykyinen Sahanlahti) Puumalassa. Saha oli pitäjän kuuluisin teollisuuslaitos, jonka kruununvouti Johan Vilhelm Meinander perusti vuonna 1765. Se oli maakunnan
Kuvassa on noin 40-vuotias nainen. Hän istuu 1950-luvun lopun modernilla vuodesohvalla, seinällä on saman aikakauden kudonnainen, täkänä. Naisella on tumma, kiiltävä ja luonnontaipuisa tukka, kauniit
Nuoruus ja opinnot Kastehelmi Karjalainen syntyi 1911 Helsingissä. Äitinsä puolelta hän oli suoraan alenevassa polvessa sukua Elias Lönnrotin Kesälahden Hummovaarassa laulattamalle Juhana Kainulaiselle. Lapsena Kastehelmi
Äiti! Kirjoitan Sinulle sinne yläkertaan. Nyt eläkkeellä ollessani olen miettinyt asioita, joita haluan tuoda esiin. Kuulun samaan kerhoon, jossa ihmetellään, mikäs`sen rouvan sukunimi olikaan, miksi vetoketjut eivät
Ystävät Ela Hyvärisen ja Liisa Leväsen lämmin ystävyys alkoi Hyytiälässä kesällä 1941. Ela oli saanut tietää, että Liisa oli niiden 60 joukossa, jotka oli hyväksytty
Valbor Piipponen Siinä hän on, tuvan seinällä raameissa, suvun voimanainen Vappu, isomummoni, joka syntyi tammikuun pakkasilla 1839. Syntyi ja eli hyvin vanhaksi. Suomi kuului silloin
Onerva Niilola o.s. Koivisto syntyi Elimäen Takamaan kylässä Roope ja Tilda Koiviston kolmanneksi tyttäreksi. Hänen jälkeensä perhe kasvoi vielä kahdella tyttärellä. Kun isää kiusoiteltiin, ettei
Hilja Vilkemaa oli Suomalaisen Naisliiton vaikuttaja ja tukipilari 66 vuoden ajan. Leimallista hänelle oli isänmaan palveleminen, naisasia ja raittius. Hän edusti sitä ikäpolvea, jonka johtoajatuksena
”Tapahtumat elämässäni ovat olleet ainutkertaisia. Elämäni on ollut todella suurta seikkailua ja tuntuu jatkuvasti sitä olevan” Olivia Gebhard Olivia Gebhard teki elämäntyönsä laulajana, näyttelijänä ja
Utajärveltä Pateniemen sahalle Liisa Heikkinen syntyi vuonna 1896 Utajärven kunnan Niskan kylässä Henrik Antinpoika Heikkisen ja Kaisa Heikintytär Puhakan maalaistalon tyttäreksi. Perheessä oli Hilda sisar
Barndomen i Hermanstad i Helsingfors En mörkhårig liten flicka med flätorna som en krans över
Avioliitto ja lasten syntymät Martta syntyi maanviljelijäperheeseen 1918. Nuoruudessaan hän hoiti kotonaan karjaa ja oli ajoittain isänsä mukana muurausmatkoilla hanslankarina. Vuonna 1938 Martta lähti tätinsä
Helmi Siviä Kummila syntyi Orimattilassa maalaistalon tyttärenä vuonna 1886. Hän sai kotoa mitä parhaimmat lähtökohdat elämälleen, sillä Karoliina-äiti oli tarmokas ja valveutunut nainen. Hän ilmoitti
Inkerinmaalta Suomeen evakkoon Äitimme, Tyyne Lehtonen, syntyi vuonna 1925 Lempaalassa, Pohjois-Inkerissä, Suomen rajan tuntumassa. Hän oli perheen nuorin lapsi. Isän suku oli savakkoja, jotka olivat
Martta Martta Valtonen syntyi vuonna 1901 Iisalmessa kauppias Antti Hyttinen ja Margareeta os. Tuovisen perheeseen. Perheessä oli kaikkiaan kuusi lasta. Kaksi muuta tytärtä valitsi itselleen
Mamma Signe-mamma oli mielenkiintoinen ihminen. Pieni, eläväsilmäinen nainen, jolla oli ohut tukka niskaan pyöräytetyllä pienellä nutturalla. Lukiessaan hänellä oli kullanväriset pyöreät silmälasit. Arkioloissa hänellä yleensä
Juuret Helvin isä Evert Junnonen (1882─1974) oli kotoisin Lemiltä ja suuren kymmenlapsisen perheen poika. Äiti Emma Matikainen (1887─1950) oli pakkoluovutetusta Karjalasta, Pälkjärveltä. Emman lapsuuden perheessä
Pohjanmaalta Lappiin ”Olen aina tykännyt hoitaa vauvoja, koska ne tuoksuukin niin hyvälle”. Äitimme muisti monenlaisia sanontoja. ”Siitä ne vaikeudet lasten kanssa vasta alkaa, kun korva
Perimätiedon mukaan Salmion kartano rakensi mökin Rautakoskelta Salon kartanoon vievän tien varteen lähelle nykyistä Torppalaa. Tammelalainen Juho Juhonpoika (s. 1846) saapui vaimonsa Ida Marian (o.s.
Lapsuus Äitini Elsi Annikki syntyi elokuun 30. päivänä vuonna 1933 nivalalaiseen viljelijä-työmiesperheeseen. Perheeseen kuului jo kolme isoa siskoa ja äitini jälkeen syntyi vielä poika. Perhe
Elina Elina Rutanen syntyi Saarijärvellä maanviljelijä Aatto Rutasen ja emäntä Linnea os. Lunttilan perheen ensimmäiseksi tyttäreksi. Linnea Lunttila oli koulutukseltaan merkonomi. Hän ehti olla vain
Lapsuus Vetelin Apteekissa Sylvia Bökmanin isä oli apteekkari Gustaf Adolf Bökman (1861-1921) ja äiti klaveerinsoittaja ja laulaja Märtha Aurora Mechelin (1872-1954). Lapsia syntyi yhdeksän, joista
Martta Leskelä (o.s. Simelius) syntyi Pulkkilassa vuonna 1922. Haastattelin Marttaa, anoppiani, useaan otteeseen vuosina 2010-2016. Tämä kirjoitus on tehty haastattelujen pohjalta ja rajautuu lähinnä sota-aikaan
Äidinkieltä, kirjallisuutta ja paljon muuta Olen syntynyt Helsingissä vuonna 1938 mutta asunut koko ikäni Keski-Suomessa. Ylioppilaaksi kirjoitin Saarijärven yhteiskoulusta 1958. Kävin aluksi Jyväskylän talouskoulun, koska
Säähavaintoasema Teirikon kotitalon tontille Jatkosodan syttyessä kesäkuussa 1941 Oulussa ei ollut lentoliikenteen tarpeisiin riittävän hyvää ja tarkoituksenmukaista säähavaintoasemaa. Koko Pohjois-Suomen säähavaintotoiminnan pääkeskus oli Rovaniemellä. Ilmatieteen
Yhteiskuntavastuunsa kantava opettaja Hilma Katariina Herajärvi syntyi 1895 lopulla Alatorniolla Hanna (o.s. Ponkala) ja Isak Herajärven eli Alakuijalan maanviljelijäperheeseen vanhimpana lapsena. Hilma valmistui 22-vuotiaana Raahen
Vivan Juthas banade sin egen väg; hon skaffade sig akademisk utbildning och gjorde yrkeskarriär i en tid då det ännu inte var så vanligt för
Auhonkylän Hietalan talossa kasvanut Jaana Leena Heikintytär Kähkönen oli erikoinen nainen. Hänestä kehittyi ihmisten auttaja ja parantaja. Mistä hän, luku- ja kirjoitustaidoton sai oppinsa, ei
Det är augusti 2012. Jag står böjd över ett skötbord och fascineras av vårt fjärde barnbarn. Hon kanske ler mot mig redan trots att hon
Pahnanpohjimmaisen esipuhe Näin jo tukevasti ikääntyneenä, 84-vuotiaana, osaan arvostaa sitä työtä ja niitä elämänarvoja, jotka olivat elämän kulmakiviä edellisillä sukupolvillamme. Äitini, Fanni Teirikko oli kympin
Pulkkisen perheen neljäs lapsi Oli maaliskuun kolmas päivä vuonna 1918. Aurinko killotti puhtaaseen hankeen. Lieveen tuvassa Määttälänvaaran huipulla oli kiireinen tunnelma. Perheen äidin, Hildan, synnyttämisen
Torniolaisella Helvi Savikujalla on takanaan rikas elämä. Se alkoi 93 vuotta sitten Ylivojakkalassa, jatkui Sukevalla, missä hän kävi kansakoulun. Helsingissä käydyn lukion jälkeen hän pääsi
Hilkka syntyi heinäkuussa 1922 Kujalan perheeseen esikoisena Lappeenrannan Pallon kaupunginosassa. Seuraavana vuonna perhe sai Jalo-pojan. Väinö-isä oli Lappeenrannan konepajalla valajana. Lyyli-äiti teki lastenhoidon ohella ompelutöitä.
Villi tyttönen Aino Aino Heikkilä syntyi Juho ja Fretriika (o.s. Kemppainen) Sirviön perheen esikoiseksi. Fretriika oli suurperheen lapsi Suomussalmen köyhästä pitäjästä. Hän oli joutunut huutolaislapseksi perheeseen,
Aaponmaija – nimi on enne meille, jotka tunsimme Maria Matleenan. Kuullessamme nimen Aaponmaija sydämen tienoilla viivähtää ilo siitä, että saimme tuntea hänet. Minulle hän oli
Elina Karjalainen oli kuopiolainen toimittaja ja kirjailija, joka tunnetaan erityisesti Uppo-Nallesta kertovista lastenkirjoistaan. Minulla oli ystävieni ja työyhteisöni Kuopion kaupungin vapaa-ajankeskuksen kautta ilo jakaa Elinan
Kuusilapsisen perheen toisiksi vanhin Äitini, Lyydia Katariina – lempinimeltään Lyyli – syntyi Revonlahdella Katri ja Albert Marjomaan maanviljelijäperheen toiseksi vanhimpana lapsena toukokuussa 1905. Tummatukkaisen pikkuneidin
Suomen toinen, menetetty käsivarsi tunnetaan Petsamona, mutta Petsamo on vasta sisämaata. Vielä sen takana jatkui Suomen alue Jäämeren rannikkona ja Kalastajasaarentona. Alueen suomalaiskylät jätettiin Neuvostoarmeijan
Under vinterkriget fyllde jag 12 år. Vid krigsutbrottet förvandlades skolorna till krigssjukhus och vi elever – de flesta av oss flickscouter – anmälde oss till
Syksyinen aurinko paistoi vielä niin lämpimästi, että reipas kävely sai hikihelmet otsalle. Hilda pysähtyi pyyhkimään kasvojaan. Taipaleenharjun talot olivat seuraavan mäen takana. Sieltä saisi kyydin
Nuorena maailmalle leivän perään Suomessa leviävä ”lentävä keuhkotauti” valtasi 1920-luvulla Revonlahden, oli riehunut Suomessa jo muissakin pitäjissä pidemmän aikaa. Tauti riisti Saimi Maria Martikkalalta isän,
Pienen tilan tytär Anna Kristiina syntyi Haukiputaan Ristikankaalla, tiettömän taipaleen takana 1899. Perheessä oli kaksi tytärtä, kolmas oli menehtynyt vuoden ikäisenä. Annan jälkeen äiti Heleena
Vapaaherratar Mathilda Wreden elämäntyön painopiste sijoittui 1800–1900-lukujen taitteen Suomeen, aikaan ennen Suomen itsenäistymistä. Hänen toimintansa kuitenkin tuki tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan syntyä. Wreden kansainväliset kytkökset ja hänen
Tapaaminen On jo syyskuun puoliväli, hyytävän kylmä tuuli suhisee korvissani, vaikka musta neulelippis suojaa päätäni. Tahtoisin huutaa, kuten nuo Kummatin koulun pihalla välituntiaan viettävät lapset.
Lailan iloisen nuoruuden varasti sota, ja vanhuuden mukavat päivät vei Alzheimerin tauti. Siinä välissä hän kasvatti kuusi lasta ja eli täyden elämän. Vähän menestystä ja
Pienenä tyttönä klassisen laulajan urasta haaveilleesta Hilja Grönforsista tuli heimonsa musiikin esittäjä ja tallentaja. Hänen sinnikkään keruutyönsä ansiosta myös tulevat sukupolvet saavat vielä laulaa ja kuulla romanilauluja.
Lydia: ”Kuinka monta kertaa ihmisen sydän voi särkyä yhden elämän aikana?” Lapsuus maalla Hulda Lydia Lyttinen, o.s. Kakko, syntyi Kuivaniemellä 24.12.1889. Hänen vanhempansa olivat talolliset
Aivan Jyväskylän kaupungin vierellä, Taurulan talossa syntyi heinäkuisena päivänä 1868 Tilda Taurunen. Hän kävi kaupungissa mallikoulun ja oli nuoruutensa talontyttärenä, Tildan halu alkoi palaa Helsinkiin
Olen syntynyt 24.10.1934 Nilsiässä Pienviljelijä perheen esikoisena. Kotini oli pienen Pieksänjärven rannalla, jossa Lokki-laiva kesäisin ajoi Kuopion ja Pieksänkosken väliä, kuljettaen asukkaiden ostokset, niin rakennustarpeet kuin myös maidot meijeriin Kuopioon. Talvella oli neljän kilometrin matka käveltävänä maatien varteen, jossa kulki postikas ja yksi linja-auto kerran päivässä. Nilsiän kirkolle oli matkaa 20 kilometriä, joko hevosella tai sitten jalkapatikalla.
Lue lisää Aune Kinnarisen elämästä, joka on kuljettanut Nilsiästä Helsinkiin ja Kuusankoskelle.
YTM Liisa Marketta Päätalo täytti 70 vuotta maaliskuussa 2010 Taivalkoskella. Liisa syntyi Posion Sirniössä vain pari viikkoa talvisodan päättymisen jälkeen. Alue oli sotatoimialuetta ja suurin
Rakas äitini, Hilma Maria Välikangas (s. Koponen), Maijaksi kutsuttu, palveli sotien ajan isänmaata työskentelemällä sotateollisuuden kipeästi tarvitsemassa Vihtavuoren ammustehtaassa ja toimimalla lottana. Ammuksia valmistettaessa pikkupaukkuja
”Olin sikäli erityisasemassa, että oli kulunut yli kymmenen vuotta edeltäjäni Martta Valtosen ajoista, ja miessukukunta oli tuudittautunut siihen uskoon, ettei naisista ole uhkaa tällä alalla. Tiesin Hyytiälään mennessäni, että kurssin pojille oli annettu tehtävä karkoittaa minut sieltä itkien tieheni. Vetojakin kestokyvystäni oli lyöty!” kertoo Ulla huvittuneena, eikä hänen äänestään nyt, niin kuin ei muulloinkaan, löydy hienoistakaan katkeruuden sävyä.
Ulla Laine opiskeli metsänhoitajaksi 1930-luvulla, jolloin naisia oli ollut metsänhoitajan opinnoissa vain muutama. Lue, kuinka Laine kertoo opinnoista ja urastaan positiivisen elämänmakuisesti.
Ypäjä ja Ilomatsi Olen tottunut lainkäyttöön jo pienestä pitäen. Isästänikin käytiin oikeutta. Vuonna 1922 tuli voimaan uusi lapsenruokkolaki ja minun tapaukseni on varmaan ensimmäinen
Äitini Lotta Sisko Sinikka on syntynyt vuoden 1932 jouluna maanviljelijä Heikki ja Tyyne Penttilän perheeseen Kokemäellä, josta perhe muutti myöhemmin Siikajoelle pitämään Tyyne-mummun kotitilaa Rytilää. Pikkuhiljaa
Sylvi syntyi Pyhäjokivarressa Alakosken taloon Oulaisten Hirsiperälle pari vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1919. Sylvin pitkään elämänkaareen mahtuivat kaikki Suomen 12 presidenttiä Ståhlbergistä Niinistöön. Vanhemmat
Äitini Vieno Kaarina syntyi Pyhäjokivarressa Oulaisten Irvanperällä Ketosen Helmin ja Kaunon perheeseen seitsenjäsenisen sisarussarjan toisena lapsena helmikuun pakkasilla vuonna 1935. Samana vuonna syntyivät myös Elvis Presley, Pavarotti
Sauli ja Mertta Kentalan seitsemästä lapsesta vanhin, Irma Lahja syntyi viattomien lasten päivänä 1929 Kaustisella. Hänet vihittiin 1954 Vaasassa Tauno Emil Oskar Rewellin kanssa. Tauno Rewell toimi
Onneksi maailmassa Kaarina Äijön kaltaisia tahtonaisia, joille mikään ei ole mahdotonta. Kaarinalle maailma on täynnä kiinnostavia haasteita, suurempia ja pienempiä urakoita, joilla asiat muuttuvat piirun
Puintipäivä isän kanssa Äitini, Martta Ilona Lehtonen, syntyi Isojoella vuonna 1924, ja siirtyi Taivaan kotiin elokuussa 2015. Hänen lapsuudenperheeseensä syntyi kahdeksan lasta, joista yksi kuoli
Istuin vuonna 1983 illallispöydässä Ruotsin Kommunförbundetin johtajan Sten Sture Landströmin vieressä ja keskustelimme suomalaisesta tutkimuksesta. Hän mainitsi, että hänellä on työpöydällään suomalaisen tutkijan Aura Korppi-Tommolan
Laulun lahja ”Runturi, ronturi, äidin unturi, kultainen lunturi, runturi, ronturi”, lauloi äitini minulle keksimäänsä ja säveltämäänsä lorua, kun vauvana katselin maailmaa hänen sylistään. Kahdelle pikkuveljelleni
”Työ ompelukoneen ääressä vie kaiken aikani – ja koko elämäni! Ja palkka on niin huono että tuskin saa kunnon vaatteita. Toisinaan ajattelen että tässä tulee ihan hulluksi kun ei saa monesti etes raitista ilmaa. Työtä teetettäisiin vaikka ympäri vuorokauden – hyi olkoon! Turhaa valittaa – eihän se siitä parane – mutta kun saisi vähänkään vapautta että saisi maalata. – –En tiedä toisinaan tekisi mieleni ottaa aamuruskon siivet ja lentää maailman ääriin kurjuudesta toiseen.”
Maija Kellokummun kohdalla tarvittiin naistutkimuksen syntyminen, taidehistorian tutkimuksen muuttuminen ja taloudellisen laman mukanaan tuoma pankkikriisi, jotta hänen taiteensa nousi esiin. Lue lisää Maija Kellokummun elämästä.
Marja Nuuttila-Helenius omin sanoin: Miten minusta tuli arkkitehti? Jälkikäteen ajateltuna tuntuu, että eräänlainen tilanteiden ja tapahtumien nauha johdatti minua kohti Teknilliseen korkeakoulua. Kaikki lähtee perheestäni.
Työläisperhe Hilma syntyi tamperelaiseen työläisperheeseen kuopuksena vuonna 1896. Perheen yhdeksästä lapsesta esikoinen Johannes kuoli kuusivuotiaana ja myöhemmin syntynyt Naima yhdentoista päivän ikäisenä. Vuosisadan vaihtuessa perhe
Valoisat lapsuusvuodet Helena Sainio syntyi 2.11.1925 suomenkielisten vanhempien lapsena Maalahdessa. Kun Helena oli kaksivuotias, perhe muutti Vaasaan isän valmistuessa poliisiksi. Helenalla muistaa lapsuuden valoisana, minkä
Eva Catharina Elisabet (Kata) Jouhki o.s. Brofeldt syntyi 13.4.1921 Helsingissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1939 Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kata valmistui metsänhoitajaksi 1943. Perheen neljä lasta syntyi
”Koen nykyään yhä enemmän onnea ja elämänriemua ja huomaan tammikuun pimeässä aamussakin naurunpaikkoja. Olen myös oppinut, että elämään kuuluu monenlaisia kivirekiä, joiden kiskominen loppuu äitini sanoin vasta sitten, kun on multaa suun päälle. Juuri tästä on elämän kakussa mielestäni kyse. Ja kun tuon on vihdoin tajunnut, niin jokainen päivä on voittajan päivä, kun saa kulkea kulkijana kulkijain joukossa. Ihan kaikkine karvoineen.”
Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander kertoo oman tarinansa rehellisen suorapuheisesti. Lue.
Hämeenlinnalaisella Ilmi Marttisella on monta roolia. Hänet tunnetaan taitavana balettipedagogina ja tanssikasvatuksen kehittäjänä, mutta hän oli myös omintakeisen lastentanssin opetussuunnitelman luoja ja koreografi, järjestönainen, säveltäjämiehensä
Meillä ei ole rajoja, ellemme itse niitä laadi. Filosofian maisteri Inkeri Kinnunen oli Porin soroptimistiklubin ensimmäinen presidentti. Hän syntyi 20.9.1906 Loimaalla ja kuoli 92-vuotiaana vuonna
Gerda Ryti oli tasavallan presidentin puolisona sotien vaikeina vuosina. Hänen aikansa presidentinlinnan emäntänä 1940–1944 ei ollut edustamista vaan vaikeiden aikojen kestämistä ja itsekuria vaativaa esikuvana
Helsinkiläinen Toini Suoma Eklund aloitti vuonna 1918 ensimmäisenä naisena Suomessa metsäopinnot. Hän oli kirjoittanut ylioppilaaksi edellisenä vuonna Helsingin Suomalaisen Tyttökoulun jatkoluokilta. Metsänhoitajaksi Toini valmistui vuonna
Lapsuuden onnellinen aika Isäni Kalle Keränen syntyi vuonna 1909 Suomussalmella. Hän oli muuttanut Kuhmoon työn vuoksi 1930-luvun alkupuolella. Äitini Lilli Oikarinen syntyi myös vuonna 1909
Kartanonemäntä Pirkko Arola perusti vuonna 1948 kutomon, jotta juurikaspelloilla työskennelleille naisille saatiin sadepäiviksi ja talveksi tekemistä. Arolan kutomosta tuli suomalainen menestystarina, ja sen värikästä johtajaa
Puolustusministeri, jalkaväenkenraali Rudolf Waldenin puoliso Anni Walden toimi vuosina 1940 – 1945 Mannerheimin Lastensuojeluliiton sotakummivaliokunnan puheenjohtajana. Sotakummitoiminta laajeni hänen johdollaan nopeasti paitsi kotimaassa myös ulkomailla,
Karkeassa rohdinpuvussaan, piikkomekossa, seitsemäntoistavuotias Alma Mäkelä lähti vuoden 1916 syksyllä kävelemään seitsemän kilometrin taivalta Rotmosta ison tien varteen. Ilmajoelle Perhosta poikkimain tuohon aikaan taisi kulkeminen
Salme Vannas oli monipuolinen silmäsairauksien tutkija ja leikkausmenetelmien kehittäjä, joka toi jo varhain mikroskoopin käytön silmäleikkauksiin. Hän oli myös silmäsairauksien tutkimusta tukevan Silmäsäätiön perustajia ja
Kielitaitoisena ja tyylikkäänä Signe Relander oli edustava puoliso ulkomaanmatkoja harrastavan presidentin rinnalla. Maan ensimmäisen naisen tehtävän hän käsitti enemmän näkyväksi kuin kuuluvaksi rooliksi eikä hän
Vaalea Armi Kuusela valittiin Yhdysvalloissa Miss Universumiksi Suomen olympiavuonna 1952. Kauneuskuningattaren rakkaustarinaa filippiiniläisen liikemiehen kanssa ja hänen kasvavan perheensä elämää seurattiin herpautumattoman kiinnostuneesti aikakauslehdistön välityksellä.
Jenny af Forselles kuului niihin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun naisiin, jotka hyvän koulutuksen saaneina halusivat parantaa maailmaa ja astuivat julkiseen elämään, mutta jotka saamansa
Filosofian tohtori Seija Sihvola on edistänyt lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia monella tavalla toimittajana, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmapäällikkönä, tutkijana sekä kirjoittamalla yleistajuisia teoksia ja oppikirjoja.
Sirkka Hämäläinen on pitkän linjan kansantalouden asiantuntija ja päätöksentekijä. Hän työskenteli valtaosan urastaan Suomen Pankissa, jonka johtokuntaan hän nousi vuonna 1991. Pankin pääjohtajaksi hänet nimitettiin
Helka Lumijärvi on vanhoillislestadiolainen kymmenen lapsen äiti ja kirkkoherran puoliso Sahalahdelta. Teologiksi kouluttautumisensa jälkeen hän teki suurimman osan elämäntyöstään kotiäitinä osallistuen samalla pappilan emännän roolissa
Alli Paasikivi oli edustava ja julkisuudesta nauttiva tasavallan presidentin puoliso, joka osasi toimia myös välittäjänä valtakunnan johtopoliitikkojen ja äkkipikaisen presidentin välillä. Alli Paasikiven, koko kansan
Pirjo Mäkelä saavutti 1960-luvulla kansainvälisesti arvostetun aseman molekyylibiolääketieteen tutkijana ja lasten aivokalvontulehdusta ehkäisevän rokotteen kehittäjänä. Hän toimi vuodesta 1965 kolme vuosikymmentä Kansanterveyslaitoksen bakteriologian osaston johtajana
Varpu Sintonen on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja paikallisvaikuttaja, joka on tehnyt elämäntyönsä Kymin seurakunnassa Karhulassa. Kirkon piirissä tehdyn pitkän uran ohella hän on myös
Raks, raks, raks. Laskukone raksuttaa talvisena lauantai-iltana vuonna 1962 Munkkiniemen kodissamme. Äitini istuu ruokapöydän äärellä mappeja selaten ja mustakantisiin tilikirjoihin tapahtumia kirjaten. Debet ja kredit.
Opettaja ja kirjailija Hilda Käkikoski oli Suomalaisen Puolueen tärkeimpiä puhujia valmistauduttaessa ensimmäisiin eduskuntavaaleihin 1906 – 1907. Hän esiintyi yhdessä J. R. Danielson-Kalmarin ja J. K.
– Omassa elämässäni olen tehnyt kaikki valintani ja ratkaisuni kotitilani hyväksi. Elämä on ollut täyteläistä, paljon työtä, mutta paljon myös juhlan ja hauskuuden hetkiä. Hienoa
1800-luvun loppupuolella syntynyt Fanny Kaarne ehti elämänsä aikana nähdä ja kokea kaikki Suomea koskettaneet sodat itsenäistymisen kynnykseltä jatkosotaan saakka. Hän toimi yhteiskunnallisena vaikuttajana, toimittajana ja
Sisko Ruokola (o.s. Pulkkinen) syntyi Sodankylässä 7.4.1931. Isä oli räätäli, äidin vastuulla oli OP:n kassa paikkakunnalla. Myöhemmin äiti toimi OP:n johtajana Sodankylässä. Äiti oli myös
Helena Virkki (1884–1968) tunnetaan ennen kaikkea työstään Marttaliiton valtuuskunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana ja ensimmäisenä kirkolliskokouksen naisedustajana. Näiden tehtävien lisäksi hän oli aktiivinen toimija myös monissa muissa
Aune Ylpöstä tuli Suomen toinen naispuolinen hammaslääketieteen tohtori vuonna 1934. Hän aloitti röntgenkuvausten käytön sairaalloisen purennan tutkimuksessa ja kiinnitti ensimmäisenä Suomessa huomiota proteesin aiheuttamiin puheongelmiin.
”Tuntuu ettei minulla ole ollut vaikeuksia ensinkään”, summaa erityisesti maamme sotilaskotitoiminnan uranuurtajana tunnettu Katri Bergholm elämänsä vaiheita radiohaastattelussa vuosi ennen kuolemaansa. Jos ei omaan elämään
Marjatta Hietala kertoo karjalaisesta evakkotaustastaan Molempien vanhempieni ja isovanhempieni sukujuuret ulottuvat Johannekseen, Kaijalan kylään ja Johanneksen edustalla oleviin saariin. Johannes (nykyään Sovietsk) on rannikkopitäjä, 25
Eeva Alha työskenteli yli 30 vuotta Suomen Nuorten Kristillisen Liiton, nykyisen Nuorten Keskuksen, tyttö- ja naistyön eri tehtävissä. Hän toimi myös Kenttäviesti- ja Nainen ja
Lastenneurologian erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti Märta Donner (1922-2013) tuli tunnetuksi merkittävänä kehitysvammaisten lasten hoidon ja diagnostiikan kehittäjänä. Hän toimi Helsingissä Lastenklinikan lastenneurologian ja EEG:n
Hollolan pitäjän Lahden kylässä ei ollut kovin montaa yleistä kokoontumispaikkaa 1800-luvulla. Vuonna 1872 sai heinolalainen ravintoloitsija Carolina Moesböll, lahtelaisille Karoliina Moesbell (1814–1883) luvan harjoittaa leipurinliikettä
Sylvi Kekkosen hauraalta näyttävä olemus kätki sisälleen voimakastahtoisen naisen. Maan ensimmäisenä naisena Sylvi Kekkonen piti velvollisuutenaan puolisonsa tukemista tämän vaativassa tehtävässä. Hänen oma yhteiskunnallinen osallistumisensa
Esivanhempani Olga, meijerska ja tyttöjen käsityönopettaja, ja Nikolai, kansakoulunopettaja, aloittavat työnsä Multian Sahrajärvellä haaveineen ja toiveineen hyvin erilaisessa Suomessa kuin nyt. Maailman muuttuminen ja sodat
Fredrika Wetterhoff aloitti naisten käsityön ja taidekäsityön koulutuksen Hämeenlinnassa 1880-luvulla, ja hänen perustamansa käsityö- ja kotiteollisuuskoulu saavutti pian tiennäyttäjän aseman. Hänen toimintansa auttoi ratkaisemaan erästä
Torpan tyttö Elma Inkeri Rautio syntyi 21.3.1932 Ala-Temmeksellä. Elma-nimen hän sai Amerikassa syntyneen äitinsä serkun Elma Kukkosen mukaan, joka toimi opettajana Finlandia Yliopistossa Houstonissa. Äitini
Eloon jääneet kaksoset olivat aika harvinaisia sata vuotta sitten ja kun kyläläisiä kävi Sofia ja Matti Peltomaan perheessä Ilmajoen Harjunmäessä katsomassa syyskuussa 1916 syntyneitä nuorimpia
Margit Borg-Sundman (1902-1992) oli ammatillisen sosiaalityön ja teollisuuden sosiaalihuollon uranuurtaja. Kokoomuksen kansanedustajana hän ajoi perhe- ja tasa-arvolainsäädäntöä ajoittain ristiriidassa oman eduskuntaryhmänsä kanssa. 1960-luvulla hän sai
Tuovi Heleena Monola syntyi Viipurissa 11.5.1934 ja kuoli 28.11.2010 Oulussa pitkällisen sairauden murtamana. Hän koki evakon kohtalon eikä unohtanut koskaan rakasta Karjalaa. Monolan perhe asettui
Terttu Arajärvi työskenteli lastensairaaloissa sekä neuvola- ja koululääkärinä ennen nimitystään lastenpsykiatrian ensimmäiseksi professoriksi. Lääkintäviranomaisten paljon asiantuntijana käyttämä Arajärvi kirjoitti ja puhui lasten ja nuorten mielenterveyteen
Koulussa saamaansa käytöksenalennusta harva, varsinkaan nainen, haluaa aikuisena ääneen muistella. Hämeenlinnassa asuva Helvi Frick (o.s. Heino), 98, kertoo kuitenkin omastaan ilman katumuksen tai häpeän häivää.
Ester Ståhlberg loi ensimmäisenä presidentin puolisona toimintatavat presidentinlinnan seuraelämälle. Impulsiivisena taiteilijapersoonana hän pehmensi jäykän ja sulkeutuneen miehensä sosiaalisia ja poliittisia suhteita. Hän oli omana aikanaan
Syyskuun 24. päivänä vuonna 1902 syntyi Isak Isakinpoika Kiikan (1852-1934) ja hänen ensimmäisen vaimonsa Emma Maria Juhontytär o.s. Aunelan (1861-1918) perheeseen neljästoista lapsi. Hänet kastettiin
Hanna Rothman toi Saksasta Suomeen fröbeliläisen lastentarha-aatteen ja aloitti lastentarhatoiminnan ja lastentarhanopettajankoulutuksen. Hänen perustamansa Ebeneser-säätiö toimii täydennyskoulutuslaitoksena ja lapsitutkimuksen keskuksena. Kansanlastentarha Isän varhaisen kuoleman takia
Pohjalaisen maatalon tytär Kaisa Kallio piti presidentin puolison tehtävässäkin kiinni talonpoikaisesta arvokkuudestaan, tavoistaan ja periaatteistaan. Kaisa Kallio vältti politiikkaa, mutta toimi erityisesti maaseudun naisten hyväksi
Maija-Liisa Lavanko s. Roininen syntyi 8.5.1926 Savossa Siilinjärvellä Eeti Roinisen ja Tyyne Roininen s. Pulkkisen perheeseen ensimmäiseksi ja ainoaksi lapseksi. Taivaan Isä otti 29-vuotiaan Tyyne-äidin
Espoolainen Kerttu Kujala tunnetaan rohkeana ja aikaansaavana moneen toimeen tarttujana. Työura alkoi kansakoulunopettajana ja jatkui sittemmin perheyrityksissä. Ennen muuta hän on kuitenkin ollut aktiivinen monenlaisessa
Taidetta läpi elämän ”Jo alaluokilla koulussa minulla oli ajatus, että minusta tulee taiteilija”, kertoi Eila Saarinen. ”Osasin piirtää hyvin, osallistuin kilpailuihin ja maalasin vesiväreillä kauniita
Tuomi Elmgren-Heinonen oli laulaja, menestyvä nuorisokirjailija ja Uuden Suomen toimittaja. Tutkijankykynsä hän osoitti vuonna 1938 ilmestyneessä Toivo Kuulan elämäkerrassa. Toisen maailmansodan jälkeen hänestä tuli maan
Koulunkehittämisajatuksia jo nuorena ”Puhuimme oppikoulukysymyksestä, joka on tämän hetken polttavimpia, onhan oppikoulukomitea jo saanut ehdotuksensa valmiiksi. Linjajako, läksytön maanantai, oppikurssien osittainen supistaminen kangastavat onnellisen kouluajan
Sinnikäs. Periksi antamaton. Selviytyjä. Ennakkoluuloton. Utelias. Ahkera. Kunnianhimoinen. Motivoitunut. Pätevä. Palkittu… Kainuussa syntynyttä, kansainvälisen tutkijauran Suomessa tehnyttä Sirkka Kerästä luonnehtimaan ei yksi adjektiivi riitä. Eikä edes kymmenen, sillä niin tiivis ja mielenkiintoinen on ollut hänen työuransa laborantista virusten molekyylibiologian kautta hiiva- ja solubiologian tutkijaksi. Lue lisää Sirkka Keräsen elämästä!
1950-luvulla Kainuun terveystilanne, samoin koko Pohjois-Suomen, oli muuta maata heikompi johtuen elinolojen niukkuudesta, hygienian heikosta tasosta, epäterveellisista ruokailutottumuksista, erityisesti eläinrasvojen ja suolan runsaasta käytöstä sekä
Aili Tuuri, o.s. Rahkola, syntyi vuonna 1910 Kauhajoen Päntäneellä perheen kuudentena lapsena. Maalaistalossa oli totuttu kovaan työhön ja vanhemmat olivat vielä erikoisen riuskoja ja nopeita
Saara Heikkinen syntyi 1947 Koillismaalla isoon maataloon. Heikkinen oli perheen esikoinen ja kaikki seuraavat lapset (kuusi kappaletta) olivat poikia. Maatalossa vanhemmilla riitti töitä, kiireisinä aikoina
Äiti syntyi Hollolan Lahdessa vuonna 1900. Monien vaiheiden jälkeen hän siirtyi Ylitornion Pessalompolon opettajaksi vuonna 1926. Hän halusi etäisyyttä hirveisiin sisällissodan tapahtumiin ja muutosta sinänsä.
Nora Pöyhönen syntyi 16.7.1849 Liperin kirkkoherra A.J. Europaeuksen kymmenlapsiseen perheeseen. Europaeuksen toinen puoliso, Noran äiti, Selma Augusta Lampa kuoli vain kuukauden kuluttua nuorimman lapsen syntymästä.
Sirkka Mäki syntyi syksyllä 1913 Väisäsen perheeseen, jossa äiti oli ompelija ja työllisti jo muitakin naisia. Tuolloin osa naisista tuli ompelemaan perheen yhden huoneen ja
Lempi Johanna Seppänen os. Seppänen syntyi 14.12.1909 Kovavaarassa Suomussalmella, aivan itärajan tuntumassa, Johanna ja Olli Seppäsen perheeseen. Sisaruksia oli neljä, joista yksi hukkui pienenä. 18-vuotiaana
Kansakoulunopettaja Irma Arminen, o.s. Puonti oli 156-senttinen. Hänellä oli ruskea, kihara tukka ja toisessa silmässään aavistus ruskeaa väriä. Hän jäi täysorvoksi 15-vuotiaana ja samalla nuorempien
Miina Sillanpää muistetaan ensisijaisesti siitä, että hänestä tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri. Hän oli apulaissosiaaliministerinä Väinö Tannerin hallituksessa vuosina 1926–1927. Mutta Miina Sillanpää oli myös
Äitini Kaisu Savolainen o.s Sihvonen syntyi luovutetun, kauniin Karjalan Jaakkiman pitäjän Reuskulan kylässä 3.12.1887. Maanviljelystila oli pieni, mutta lapsia paljon. Reuskulan kylässä oli kiertokoulu, mutta
Leila Mikkola kertoo: Olen viettänyt lapsuuteni sahaympäristössä. Koti oli yhteinen sahan naistyöväen kanssa. Oli suuri pirtti naisten ruokailla omia eväitään. Äitini piti kahvilaa. Ruoan päätteeksi
1867 Edith Bergholmin isä oli Borgå Lyceumin rehtori, professori Karl Axel Bergholm ja äiti Ida Augusta os. Roschier. Edith Bergholm innostui nuoruudessaan naisasialiikkeestä ja oli
Miellyttävä, tyylikäs, hillitty, iätön. Luonnehdinta kertoo 85-vuotiaasta zonta-sisarestamme Sirkka Littowista. Hän osallistuu Oulun Zonta-kerho I:n kokouksiin aina kun mahdollista. Kun useimmat meistä tulevat autolla, hän
Eeva-Liisa Siltala kuuluu niihin – toivottavasti ei harvinaisiin – ihmisiin, joilla on halu ja kyky nähdä kaikissa asioissa hyvät puolet tai ainakin jotakin myönteistä. Tuo elämänasenne
Uranuurtava, jämäkkä, avoin, yhteistyökykyinen ja maanläheinen. Nämä ovat muutamia niistä adjektiiveista, jotka ovat hyviä kuvaamaan Piia Vähäsaloa, joka valittiin pelastusjohtajaksi ensimmäisenä naisena Suomesta. Vähäsalo on myös vaimo
Orvokki Hiltunen kertoo: ”Raskaiden pommikoneiden kumea ääni jäi pelottavana mieleen jatkosodasta. Koneita riitti Kuusamon taivaalla, kun Oulua kuumimmillaan pommitettiin. Pusikkoon juostiin ilmahälytysten aikana. Erään kerran
Wilma Ehon juuret olivat tukevasti uusmaalaisessa maaperässä. Isä Väinö Rikhard Tikkala, ent. Silfvast oli talonpoikaissukua, jonka esipolvet tunnetaan vuosisatoja taaksepäin Artjärven Männistön kylästä ja Lapinjärven
Helluntainalusviikolla alkoi Karjalankannaksella rytistä. Pian kantautui tykkien jyske Laatokan koillispuoleltakin. Siitä huolimatta pyrimme jatkamaan normaalia maalaistalon elämää. Heinäntekoaikaan kylläkin jo pohdimme: ”Kenenkähän lehmät näitäkin heiniä syövät?”
Syyskuun neljäntenä tehtiin aselepo. Vaikkeivät rauhan ehdot olleet vielä tiedossa, isän mielestä oli varmuuden vuoksi lähdettävä ajamaan lehmiä länttä kohti. Lue Nuoren Vieno Jaatisen muistelmat siirtolaisuudesta ja siitä, kuinka elämä jatkui sodasta huolimatta eteenpäin.
Eila Rummukainen teki pitkän uran sosiaalityössä, missä hän on paneutui vaikeuksissa olevien perheiden ja aivan erikoisesti apua tarvitsevien lasten asioihin. Rummukaisen oma tie sosionomiksi ei suinkaan ollut helppo,
Hiilimiilulla – Kun tunteja pussitti hiiliä, olisi käynyt tummaihoisesta, kertoi Olga Jokiniemi sota-ajan vakiotyöstään. Oulun läänin Pyhäjärvellä Olga Lehtomäen, myöhemmin Jokiniemen, kotikunnassa oli eri kylillä
Margareta Paschinsky, o.s. Renlund, syntyi Luodossa, lähellä Pietarsaarta. Nuorena tyttönä hän muutti Vaasaan ja kävi ammattikoulun keittäjälinjan. Paschinsky kouluttautui lisää alalla ja pääsi Helsinkiin töihin
Kaksi tyttöä kohtasi toisensa Muhoksella 1940-luvulla. Toinen reilut kymmenen vuotta vanhempana hoiti aika ajoin nuorempaansa. Aika vieri ja tiet erkanivat yhtyäkseen uudelleen 2000-luvulla. Vieraillessaan Suomessa
Sotalapsena Ruotsissa Ester Vaara s. Saromaa lauloi ja lausui runoja naapurivierailuilla. Kylään mentiin pyhämekossa, rusettipäisenä ja ”lokatuin”, kiharretuin, hiuksin. Esiliinaa ei pantu visiitille. Pitsein koristettuja,
Kartanpiirtäjinä Kun teimme oppikoulun 5. luokan piirustustunneilla koristetekstejä tasaterillä, miellytti tulos piirustuksenopettajaamme ja niinpä hän neuvoi isää panemaan kaksoset kartanpiirtäjäkouluun isämme kysyessä hyvää ammattia lyhyellä koulutuksella. Ainut
Mirjami-äitini (1915–1922) olisi täyttänyt vuonna 2015 sata vuotta. Omistan tämän kirjoituksen hänelle. Äiti oli orpo, hylätty huutolaistyttö. Hänen vanhempansa kuolivat nuorina, äidin ollessa alle kouluikäinen. Hänen ensi muistonsa
Äiti kirjoittaa isälle rintamalle 19.8.1941:”Tyyniä on kohdannut ikävä tapaus, Aarohan on kaatunut viime perjantaina. Kirkkoherra Koivisto kävi pyhänä sanaa tuomassa, siellä on ollut kovat taistelut. Satoja Pudasjärveläisiä on siellä kaatunut, mm Naamagan Reino.”
Ja 2.9.1941 äiti jatkaa: ”Tyynille syntyi tyttö 29 elokuuta ja sitte viime pyhänä oli sankarivainajien hautajaiset Taivalkoskella jolloin Aarokin haudattiin, me oltiin Isän ja Eskon (Tyynin ja Aaron 8- vuotias poika) kans siellä käymässä kun Tyyni ei voinut lähteä, kun oli 2 päivän vanha tyttö. Meillä oli valtion puolesta matkakyyti ja kahvitarjoilu Suojeluskunnan talolla, olihan se surullinen päivä meille kaikille. Toivottomuushan tuo pakkaa tulemaan mieleen, ettette tekään palaa muuten kun valkeassa arkussa.” Lue lisää Aili Alasirniön sotavuosien kokemuksista.
Siiri ”Äitee” Rantanen (o.s. Lintunen) syntyi vuonna 1924 Tohmajärvellä kuusilapsiseen maanviljelijäperheeseen. Äiti kuoli nuorena, joten Siirille jäi suuri vastuu perheestä, leipomisesta, siivouksesta ja pienemmistä sisaruksista.
Lehtori Terttu von Weissenberg oivalsi jo nuorena yhdistystoiminnan merkityksen. Pian Hämeenlinnaan tultuaan hän hakeutui yhdistyksiin, joissa tutustui paikallisiin. Samoin hän toimi Vaasassa, jossa ykkösyhdistykseksi nousi
Opettaja Maikki Vuoti täyttää (v. 1927) toukok. 15 p. puolivuosisatansa. Nuoruudessaan hän joutui aluksi liikealalle, mutta se ei häntä tyydyttänyt, vaan ihanteellinen mieli paloi opettaja-alalle.
Maria Heiko Limingassa täytti (v. 1927) viime kuun 26 p:nä 50 vuotta. Käytyään omavaraisen kodin tyttärenä kansakoulua ja Oulun kauppakoulua osoitti hän sittemmin lämmintä edistysintoa
Alva Forsius syntyi vuonna 1866 Porvoon maalaiskunnassa, toiseksi vanhimpana perheen kaikkiaan 12 lapsesta. Hänen vanhempansa olivat Johan Wilhelm Forsius ja Hulda Aurora Hollmérus, jotka omistivat
The period between 1905 and the first World War was a time of turmoil also in Ruokolahti, where August Hartikainen lived with his family and
Edla Weijola o. s. Wirkkula lissä täytti 50 v. huhtik. 2 p. 1927. Koska hän on Naisten Äänen monivuotinen, uskollinen asiamies sellaisella paikkakunnalla, jossa naisasiaa
Anni Pirilä o. s. Blomberg Kauhajoella täytti v. 1924 heinäk. 27 p. 50 vuotta. Rva P. on yksi niitä tarmokkaita Pohjanmaan naisia, joka miehensä rinnalla
Kreeta Jyrkäs Pudasjärvellä täytti 75 vuotta v. 1924 heinäk. 16 p. Hän on paikkakuntansa huomatuimpia käsiteollisuuden harrastajia. Itsekseen on hän opetellut kutomaan mitä erilaatuisimpia pukukankaita,
Joulukuun 13 p. v 1924 täytti talonemäntä Margareta Pietarila o.s. Karvonen Pudasjärvellä 70 vuotta. Hän on syntynyt Pudasjärven Jongun kylässä Karvosen talon ainoana tyttärenä ja
Herätyskello soi yleensä aamuisin kuudelta. Unelias nainen nousee sängystä ja suuntaa heti ensimmäisenä keittiöön, laskee montako lusikallista laittaa kahvipurua keittimeen sekä pistää kahvin tippumaan ja
”Äitini, Chen Teresa, on erittäin tärkeä minulle. Hän on tukeni ja turvani. Hän on ensimmäinen henkilö, jonka luokse menen, kun minulla on huolia ja murheita. Hänelle myös jaan ensimmäisenä riemuni ja iloni. Hän on vaikuttanut suuresti elämääni, jonka vuoksi olen halunnut kertoa hänestä.”
Mei Hua Chen kertoo Intiassa syntyneen, kiinalaiseen kulttuuriin kasvatetun äitinsä tarinaa, joka Pohjois-Suomeen miehensä työn peressä muutettuaan halusi koulutuksen ja työn taatakseen tyttäriensä tulevaisuuden. Lue koko kirjoitus tästä.
Kolme työväen perinnelaitosta saa kiittää tarmokasta Anna Wiikiä kokoelmiensa hoitamisesta ja kartuttamisesta. Anna Wiik toimi Työväen Arkistossa kymmeniä vuosia ja kehitti samalla perustan Työväenliikkeen kirjastolle.
Maj-Len Remahl (s. 1942) nousi 1986 piiritoimitsijan tehtävästä Liiketyöntekijäin Liiton puheenjohtajaksi ja sittemmin Liikealan ammattiliiton ja Palvelualojen ammattiliiton johtoon. Hän on ollut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön
Tammikuun 19.p 1922 täytti ystävämme Mimmi Manninen 50 vuotta. Hän on syntynyt Suomussalmella, missä isä oli kauppiaana. Suuren sisarusparven vanhimpana tyttärenä oli hänen jäätävä kotiin
Turun Yliopiston kansleri nimitti 6.4.1945 dosentti, lääk. ja kir. tri Hilja Helena Teräskelin Turun Yliopiston silmätautiopin professoriksi. Professori Teräskeli on syntynyt Oulussa v. 1893. Lääk.
Oulun tyttölyseon saksan – ja englanninkielen opettaja Helena Fellman täytti 60 vuotta helmikuun 9. päivänä v.1936. ”Helena Fellman on vanhaa oululaista liike- ja virkamiessukua, niin
Eva Anttila toimi 1900-luvun alussa yhtenä modernin suomalaisen tekstiilitaiteen tienraivaajista. Hän kuului ikäpolveen, joka aloitti elämänuransa Suomen itsenäisyyden alkuvuosina. Aluksi Anttila toimi taidemaalarina, mikä näkyy
Lydia Sofia Hägg täytti 50 vuotta jouluaattona 1921. Nimimerkki – s – kirjoitti Naisten Ääni -lehteen hänestä näin: ”Pietarsaaren postikonttorin expeditööri Lydia Sofia Hägg, joka
Paavolan kylässä vuonna 1878 syntynyt Jenny Simelius kävi viisivuotisen Oulun suomalaisen tyttökoulun ja sen lisäksi yksivuotisen Mimmi Berghin johtaman jatkoluokan. Oulun suomalaisen lyseon rehtori Mauno
Lahtelaisen Marja Pakarisen jo 70 vuotta kestänyt elämäntyö diakonian parissa on poikkeuksellisen pitkä ja rikas. Ensin diakonissana ja sairaanhoitajana, alueensa ensimmäisenä hiippakuntasisarena, sairaanhoidon opettajana. Sitten
On talvinen iltapäivä Pitkässärannassa. Olen seitsemänvuotias. Me Uiton koulun ekaluokkalaiset harjoittelemme urheilutunnilla mäenlaskua suksilla. Huomaan osaavani. Tunti loppuu, ja muut lähtevät kotiin. Minä en malta
Anna Mäkelä, o.s. Lehtonen, syntyi Hollolan Lahdessa vuonna 1891. Hän pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1911. Anna jatkoi opiskelujaan Helsingin kauppakorkeakoulussa ja valmistui pankkilinjalta ekonomiksi
Eine Elisabeth Salonen s. Lahtonen syntyi 1872 Loimaalla, jossa hänen isänsä J. F. Lahtonen toimi pappina. Hänen äitinsä oli Hilda Ingborg s. Lagström. Loimaalta perhe
Tilda Lauha, s. Lakka, syntyi Luumäellä 1877. Tildan isä toimi kauppiaana Kaipiaisissa. Tilda kävi tyttökoulun Viipurissa. Saatuaan päästötodistuksen 1894 hän suoritti puutarha- ja talouskurssin Haapavedellä.
Suomen Valkonauhaliiton kunniajäsen, lääninlääkäri Lauha Airas (1914–2014) ehti viettää 100-vuotisjuhlansa haluamallaan tavalla. Juhlapäivänä järjestettiin kirkkokonsertti Oulun tuomiokirkossa ja sen kolehtituotto ohjattiin Lauhan toiveen mukaisesti lähetystyön
Haminalaisen merikapteenin Henrik Sjöblomin ja hänen toisen puolisonsa Anna Sofia Gestrinin viides lapsi, 1853 syntynyt Frida Karolina aikuistui varhain, niin kuin tuon ajan suurten perheitten
Karin von Willebrand (syntyään Colliander) syntyi 1872 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli kenraalimajuri Carl Viktor Olivier Colliander ja äitinsä vapaaherratar Johanna Charlotta Adelaide Gripenberg. Karin avioitui
Fanny von Hertzen syntyi 1873. Fannyn isä, Karl, syntyi 1844 Savitaipaleella ja äiti Alexandra Salonius 1849 Luumäellä. Karl von Hertzen vihittiin papiksi 1870 ja hän
Hanna Henrika Juliana Loimaranta, (o.s. Reinilä, ent. Rehnbäck), syntyi Oulussa 1889 Suomen Pankin Oulun konttorinjohtajan Johan Rehnbäckin ja puolisonsa Elisabethin, syntyään Hellman, yhdeksäntenä lapsena. Perheeseen
Alli Emilia Palmroth syntyi 1894. Allin äiti oli 1868 syntynyt Ruoveden Pekkalan kartanon tytär Eva Aminoff ja isä 1861 Kangasalla syntynyt Vetterkullan kartanon omistaja, kapteeni
Opettaja Anna Hellin Mustala (o.s. Louhivuori, vuoteen 1905 Lohtander) syntyi 1889 Varkaudessa sahanhoitaja Mikael Louhivuoren ja Anna Karolinan (o.s. Savolainen) perheeseen. Hellin Mustala pääsi ylioppilaaksi
Hanna Lönnrot syntyi Maaningalla 1904. Hänen isänsä oli insinööri Oscar Lönnrot ja äitinsä Hilda Julkunen. Hanna Lönnrot pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta tyttökoulusta 1922. Vuonna 1929
”Paras tapa edistää suomalaista kulttuuria on hankkia paljon tietoja ja itse tulla kauttaaltaan sivistyneeksi ihmiseksi.” Maikki Friberg valitsi lauseen jo nuorena elämänsä motoksi. Ja eli
Tyyne Maria Paasivuori, o.s Kallio, syntyi 1907 Kokemäellä ja kuoli 1974 Turussa. Hän oli sosialidemokraattinen kansanedustaja vuosina 1954–1957 ja uudelleen 1962–1974. Hänen aviopuolisonsa oli vuodesta
Marttaliiton ensimmäinen päätoiminen kotitalouskonsulentti oli Greta Kivilahti (1887-1957). Alkujaan marttatoiminnan lähtökohta oli sivistyneistön pyrkimys kohottaa Suomen kansan elin- ja sivistystasoa koulutuksen, ahkeruuden, yritteliäisyyden ja terveiden
Vilhelmiina Juhontytär Tuuri, o.s. Ojala, syntyi Kauhajoella 1875 tilallinen Juho Jaakko Iisakinpoika Ojalan ja vaimonsa Heta Sofia Hermannintyttären (o.s. Krusberg) kolmantena lapsena. Suureen maailmaan onnea
Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa. Sananlasku pätee Raija Virtaseen, Suomalaisessa Naisliitossa yli 40 vuotta vaikuttaneeseen naiseen. Ensimmäiset vuodet hän istui rivijäsenenä Helsingin Osaston tilaisuuksissa vaiti,
Helsingin Sanomat tuntee jokainen suomalainen, Eero, Eljas ja Aatos Erkonkin tietää moni. Sen sijaan toinen Erkkojen dynastian perustajista, Maissi Erkko, on jäänyt miesten varjoon. Ja
Katri Tervonen syntyi Sotkamossa vuonna 1890. Hän opiskeli käsityökoulussa ja Oulun kauppakoulussa. Hänen lapsuudenkotinsa Sotkamossa oli valistunut nuorsuomalainen maatila, jääkäriliikkeen etappitalo. Talon nuoriso oli 1900-luvun
Naima Kurvinen syntyi 1876 Helsingissä. Perhe oli palannut vuotta ennen Naiman syntymää Ambomaalta, missä Pietari Kurvinen oli ollut seitsemän vuotta lähetyssaarnaajana. Isä oli runolaulaja Mateli
Anna Reding syntyi vuonna 1876 kauppiasperheeseen Puolangan Särkijärvellä. Anna, kuten muutkin Redingin tyttäret, opiskelivat Oulun Suomalaisessa tyttökoulussa. Tyttökoulun jälkeen Anna kävi Oulun kauppakoulun. Mainion koulumenestyksensä