Anna Mustonen tykkäsi lapsista ja hänen mielestään kirjastossa oli hauskaa. ”Minusta on aina ollut mukavaa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Sen vuoksi pidin kirjastonhoitajan ammatista”, lausui Anna Mustonen Raahen Seudun haastattelussa vuonna 1986 Fiian-hatun saatuaan.
Limingasta Raaheen
Anna syntyi Limingassa vuonna 1902. Hänestä tuli raahelainen pikku tyttönä, kun hänen isänsä Jaakko Mustonen osti 4.5.1908 Johan Gustaf Reiniltä Pekkatorin kulmalla sijaitsevan kauppaliikkeen. Kauppa siirtyi Mustoselta Osuusliike Raahenseudulle vuonna 1917.
Anna kertoi kaupunkilehti Raahelaisen haastattelussa, että Mustosen perheessä oli seitsemän lasta ja kaikki olivat kovia lukemaan. Varsinkin vanhin veli oli varsinainen lukutoukka ja hänen kanssaan Anna luki paljon.
Silloinen kirjastonhoitaja olikin sanonut Annalle, että Annaa oli ilo nähdä. Hän nimittäin lainasi kirjoja kaikkien perheenjäsenten korteilla. Kirjastossa oli noina aikoina niin vähän kirjoja, että lainaamista piti säännöstellä. Asiakas sai lainata yhden kaunokirjallisen teoksen ja yhden tietokirjan kerrallaan.
Kirjekurssin kautta ammattiin
Anna kävi Seminaarin harjoituskoulua vuosina 1910–1913. Sitten hän kävi keskikoulua, josta erosi viidenneltä luokalta vuonna 1919. Sen jälkeen hän opiskeli Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa saaden merkonomin paperit 3-vuotiselta kurssilta vuonna 1922.
Kauppaopistossa hän sai kipinän kirjastonhoitajan työhön. Maisteri Lokka kannusti ahkeraa lukijaa alalle. Hän ryhtyi kouluttautumaan kirjastonhoitajaksi suorittamalla vuonna 1928 Kansanvalistusseuran kirjastonhoitajan kurssin kirjekurssina. Vuonna 1930 hän pääsi valtion kirjastotoimikunnan järjestämille ammatillisille kirjastonhoitajien valmistuskursseille Helsinkiin. Vielä saman vuoden lokakuussa Anna sai aloittaa työt kirjastonhoitajan apulaisena Raahen kirjastossa.
Anna valittiin Raahen kirjastoon vakituiseksi kirjastonhoitajaksi opettajatar Gerda Holmströmin jälkeen 15.5.1940. Hän oli Raahessa ensimmäinen henkilö, jolle kirjastonhoito oli ammatti. Hän työskenteli omien sanojensa mukaan maailman parhaassa työssä 31.12.1967 saakka, jonka jälkeen aloitti virkeät eläkepäivät.
Gerda Holmström Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/gerda-holmstrom-raahen-kaupunginkirjaston-pitkaaikainen-kirjastonhoitaja/
Paula ja Pirkko jatkoivat Annan työtä
Paula Pirinen aloitti kirjastonhoitajana Annan jälkeen vuoden 1968 alussa. Vuonna 1969 Pirkko Kangas valittiin Paulalle työkaveriksi ja apulaiseksi.
Paula Pirinen Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/paula-pirinen-raaheen-tykastynyt/
Pirkko Kangas Naisten Äänessä: https://www.naistenaani.fi/pirkko-kangas-antiikkia-ammankadulla/
Kirjasto pääsi museon vintiltä Pekkatorille
Anna kertoo Raahen Seudun haastattelussa, että kirjasto sijaitsi aluksi nykyisen Pakkahuoneen museon yläkerrassa ahtaissa tiloissa. Kirjat oli ahdettu yhteen huoneeseen ja toisessa oli lukusali. Kirjasto sai hulppeat tilat vuonna 1959, kun kansakoulu muutti Keskuskouluun ja Friemanin talo Pekkatorilla jäi kirjaston käyttöön.
Seminaarilaisten kanssa Anna järjesti lapsille satutunteja, joita hän muisteli lämmöllä. Lapset tekivät itse näytelmiä, joista kukaan ei ymmärtänyt mitään. Pääasia oli, että lapset saivat esiintyä. Seminaarilaisista Annalle jäi hyvät muistot, esimerkiksi heidän järjestämänsä joulun satutunnit olivat suosittuja.
Anna muisteli haastattelussa, että hänen aikanaan kirjastossa oli tarkka sensuuri. Mustilla listoilla olivat kirjat, joita kirjastoon ei saanut hankkia. Kielletyt kirjat oli katsottu moraaliltaan sopimattomiksi. Liian kevyttä lukemista ei kirjastossa saanut olla tarjolla.
Annan koti sijaitsi Yritysperällä, jonne hän oli muuttanut vuonna 1940 yhdessä sisarensa kanssa. Vuonna 1986 perheeseen kuuluivat ainoastaan Anna ja koira, jonka nimi oli Kapteeni Nemo.
Raahe-seura valitsi Anna Mustosen Raahen Fiiaksi vuonna 1986. Anna Mustonen kuoli vuonna 2000.
Anna Alina Mustonen – faktaa
Syntyi 17.5.1902 Limingassa.
Kuoli 26.1.2000 Raahessa.
Koti sijaitsi Yritysperällä.
Vuonna 1930 hän valmistui kirjastonhoitajaksi valmistuskursseilla Helsingissä.
Vuosina 1940–1967 hän oli Raahessa ensimmäinen henkilö, jolle kirjastonhoito oli ammatti.
Kesämökki sijaitsi Iiläisissä.
Vuonna 1986 valittiin Raahen Fiiaksi, kunniaraahelaiseksi.
Annan rakkaus kirjoihin ei sammunut iän myötä, vielä yli 90-vuotiaana hän luki romaaneja ilman silmälaseja, eikä uni tullut silmään ennen kuin oli lukenut pätkän hyvää kirjaa.
