Alli Pirilä – Maatalon emäntä, naisasianainen ja verkostoituja

Siikajoki Pohjois-Pohjanmaalla olisi jäänyt paljosta paitsi, jos Jaakko Loppi ei olisi tullut sinne kansakoulunopettajaksi vuonna 1927. Loppi ei toki tuolloin tiennyt, miten paljon hänen Alli-tyttärensä (myöh. Pirilä) tulisi vaikuttamaan kotikuntansa asioihin politiikan saralla ja yhdistystoiminnassa.

”Niin kauan kuin jalat vie, niin kauan kulkee pää mukana”, lausui Alli Pirilä Raahen Seudun haastattelussa 17.11.1991. Hän täytti 80 vuotta ja oli vielä aktiivisesti mukana politiikassa ja yhdistystoiminnassa. ”Osallistuminen pitää elämässä kiinni ja se on hauskaa.”

Karjalasta Isonkyrön kautta Siikajoelle

Alli Pirilä (o.s. Loppi) syntyi 18.11.1911 Jaakkimassa, Laatokan Karjalassa. Hänen isänsä Juho Jaakko Loppi (1874–1946) oli kansakoulunopettaja ja maanviljelijä. Jaakko Loppi toimi kansanedustajana vuosina 1919–1922. Opettajaperhe muutti Karjalasta Isoonkyröön Allin ollessa 10-vuotias. Vuonna 1927 perhe muutti Siikajoelle, jossa Loppi toimi kansakoulunopettajana ja maanviljelijänä.

Allin isä oli Maalaisliiton kansanedustaja. Kun hän viikonlopuksi palasi kotiin, tuli tupa täyteen naapureiden miehiä kertomaan huoliaan. Alli istui isän polvella ja kuunteli keskusteluita. Hän on kertonut useissa lehtihaastatteluissa, että aatteelliset juuret ovat isän perua.

Kun Alli täytti 24 vuotta ja pääsi äänestämään valtiollisissa vaaleissa, hän kysyi isän neuvoa ehdokkaan valinnassa. ”Äänestä naista”, oli isän neuvo, jota Alli eräässä lehtihaastattelussa kertoi noudattaneensa lähes kaikissa vaaleissa.

Ahkera Lotta Svärd -toimija

Lotta Svärd -Siikajoen yhdistyksen perustava kokous pidettiin 3.3.1921. Alli liittyi Lotta Svärd -järjestöön vuonna 1927. Paikallisosaston tyttöosasto perustettiin vuonna 1935. Alli suoritti kansliakurssin ja tyttötyön johtajakurssin ja piti tyttöjen toimintaa näpeissään Keskikylällä.

Siikajoen yhdistyksen vuosikokouksessa vuonna 1936 Alli valittiin sihteeriksi. Hänet valittiin myös varusjaostoon. Vuonna 1939 hänet valittiin yhdistyksen johtokuntaan sekä keräys- ja kansliajaoston päälliköksi.

”Toiminta oli vapaaehtoista ja suosittua tyttöjen keskuudessa. Talvella hiihdeltiin ja kesällä retkeiltiin ja vietettiin lottien kesäpäiviä.” (Raahen Seutu 6.8.1998).

Sodan aikana Alli toimi kanslialottana, muonitustehtävissä sekä ohjasi tyttötyötä. Hän osallistui myös ilmavalvontaan. Lotat päivystivät kirkon kellotapulissa kaksi henkilöä ja kaksi tuntia kerrallaan. Kotiväki vei heille kahvia pullossa, joka oli villasukassa, että pysyy lämpimänä. Varusjaoston lotat korjasivat armeijan vaatteita sekä kutoivat sotilaille sukkia ja vanttuita.

Alli toimi pikkulottien johtajana Lotta Svärd -järjestön neljänä viimeisenä vuotena. Hän oli Asevelinaisten sihteeri. Kunniamerkit: Js mm, LS 10 v.am. Allille on myönnetty rintamasotilastunnus. (Lottagalleria, Veteraanikirja)

Nuorisoseurassa vallan päällä

Alli oli 17-vuotias tyttönen, kun hän sai vastuulleen nuorisoseuran emännyyden. Myöhemmin toimeliaasta naisesta tuli sihteeri (v. 1931) ja puheenjohtaja. Hän oli vastuunkantaja jo nuorena. Siitä kertoo Kaiku-lehden uutinen vuodelta 1930: ”Siikajokisuun n.s:jen aluepiirin vuosikokous pidettiin Vihannin n.s. luona t.k. 12 p:nä. Johtokuntaan valittiin (…) Alli Loppi Siikajoen n.s:sta.”

”Parhaimmin ovat jääneet mieleen Hailuotoreissut. Luotoon matkattiin merenjäätä hevosilla. Näytelmäporukan lisäksi mukaan tuli aina muitakin lähtijöitä, ja hevosia saattoi olla kymmeniä”, Alli muisteli Raahen Seudun haastattelussa 18.11.1986.

”Iltamien pito oli hauskaa ja välttämätöntäkin talouden tasapainottamiseksi. Kun rahastonhoitaja sanoi syksyllä, että tietty summa pitäisi olla joulukuun loppuun mennessä kasassa, ei Alli Pirilän ja muun nuorisoseuraväen auttanut muu kuin ruveta etsimään näytelmää”, sanomalehti Kaleva kirjoitti 18.11.1996 haastateltuaan Alli Pirilää. Riento-lehden kronikka vuodelta 1933 kuvasi Allia näin: ”Toinen nainen on vallan päällä, pikkuinen kuin hiiri, pyörii kuin tuuliviiri.” Nuorisoseura järjesti myös urheilutoimintaa.

Nuoruusvuosien nuorisoseuratyö koulutti Allista organisaattorin, tilaisuuksien järjestäjän. Teatterissa käyminen oli Allille mieluista vielä ikäihmisenäkin. Kipinä teatteriin lienee jäänyt nuorisoseuran ajoilta.

Maatalon emännäksi Pirilän tilalle

Nuorena Allin tavoitteena oli talousopettajan ammatti. Hän pyrki ja pääsi vuonna 1930 Limingan emäntäkouluun. ”Limingan emäntäkouluun on hyväksytty 43 uutta oppilasta, niiden joukossa m.m. Tyyne Klaavu Raahesta, Saima Patokoski ja Alli Loppi Siikajoelta, (…).” (Raahen Seutu v. 1930)

Allista ei tullut opettajaa, vaan maatalon emäntä Pirilän sukutilalle. Raahen Seutu uutisoi lokakuussa 1933: ”Avioliittoon kuulutettu: Siikajoen säästöpankin johtaja V. Pirilä ja kansakoulunopettajan tytär, neiti Alli Loppi.” Hääkelloja soitettiin Allille ja Väinö Heikki Pirilälle (1897–1969) vuonna 1934. Kolme vuotta myöhemmin talo siirtyi Allin ja Väinön omistukseen. Väinö toimi Siikajoen säästöpankin johtajana maanviljelyn ohella. Pariskunta sai neljä lasta.

Pirilän talon päärakennus lienee rakennettu 1800-luvulla. Pirtinpöydän jalassa on vuosiluku 1822. Talon tarkka ikä ei ole tiedossa. Lypsäviä lehmiä oli toistakymmentä, lisäksi vasikat ja lampaat. Emännän työt navetassa alkoivat aamuisin viiden tienoilla. Koska perheen neljä lasta olivat pieniä, illat venyivät pitkiksi.

”Kun tuli lypsykone ja vesijohdot, panin kädet ristiin, oli se niin suuri helpotus”, Alli sanoi kaupunkilehti Raahelaisen 85-vuotishaastattelussa vuonna 1996. Pirilän tilalle hankittiin ensimmäinen traktori 1960-luvun alkupuolella. Tilan lehmät myytiin ja karjanhoito lopetettiin 1970-luvun puolivälin jälkeen.

Alli asui kotitalossa elämänsä loppuun asti. ”Kaiken muun teen itse, mutta pullaa en leivo kun en sitä syö! Mutta piirakka täytyy pyöräyttää joka viikko”, Alli lausui Raahen Seudun 90-vuotishaastattelussa. Syntymäpäiväsankarin pöydällä oli keskeisellä paikalla kalenteri. Merkintöjä riitti lähes jokaiselle päivälle: Eläkeliiton kokous, Keskustan piirikokous, maatalousnaiset, kotiseutuyhdistys ja omat menot päälle. ”Homehtuisinhan minä jos paikalleni jäisin”, Alli huomautti toimittaja Tuulikki Nousiaiselle.

Maatalousnaisten johdossa 50 vuotta

Alli oli mukana Siikajoen maa- ja kotitalousnaisten toiminnassa sen perustamisesta vuodesta 1933 alkaen. Hänet valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi vuonna 1937. Hän piti puheenjohtajan nuijaa käsissään viisi vuosikymmentä, ”kun ei itse älynnyt jäädä pois, eivätkä kehdanneet poiskaan heittää”. Tämän jälkeen puheenjohtajuus siirtyi Allia nuorempiin käsiin, ja hänet valittiin osaston kunniajäseneksi.

Maatalousnaiset järjestönä neuvoo ja ohjaa emäntiä heidän ammatissaan. Järjestö pyrkii saamaan erityisesti nuoret emännät toimintaan mukaan, jotta heidän päivänsä eivät kuluisi ainoastaan keittiön ja navetan välillä kulkemiseen ja lastenhoitoon. Alli halusi kaikissa toimissaan nostaa naisten asemaa yhteiskunnassa.

Toiminta on muuttunut vuosikymmenien saatossa. Ennen kun taloissa oli paljon lampaita ja villat kehrättiin kotona, osastolla oli oma siitospässi. Yhdistyksellä oli myös pellavanviljelyssä tarvittavat työvälineet ja pellavanviljelystä järjestettiin kursseja. Ruokatalouskurssit ovat muodostuneet päätoiminnaksi vuosikymmenten saatossa. Karjanhoitoon ovat lypsykoneet tuoneet suuren helpotuksen. Neuvontajärjestönä maatalousnaisten toiminnalla on tärkeä rooli emäntien ammattitaidon ylläpitäjänä.

”Tykkään politiikasta”

Alli Pirilä sai kotoa verenperintönä kiinnostuksen politiikkaan. Hänen puolueensa oli Maalaisliitto/Keskusta. Maatalon emäntänä puoluevalinta oli luonnollinen. Hän toimi Maalaisliiton naisten järjestössä melkein sen alkuajoista lähtien. Hän oli Siikajoen keskustanaisten voimahahmo ja toimi sen puheenjohtajana kuolemaansa saakka.

Alli sai vastaanottaa Keskustapuolueen hopeisen ansiomerkin vuonna 1981 ja kultaisen ansiomerkin vuonna 1986. Myöntämisperusteluissa luetellaan puolueen luottamustoimet: Siikajoen keskustanaisten puheenjohtajuus, sosiaalivakuutustoimikunnan jäsenyys ja kunnallisjärjestön johtokunnan jäsenyys. Hän kuului piirin johtokuntaan vuosina 1955–1960. Myös kunnalliset luottamustoimet on otettu huomioon. Hänet kutsuttiin Keskustan kunniajäseneksi Kouvolan puoluekokouksessa kesällä 1996.

Naisasianainen omalla esimerkillään

”Aina olen koettanut lykätä naisia mukaan hallinnollisiin tehtäviin”, Alli painotti 70-vuotishaastattelussa. Hän ei ollut varsinaisesti feministi, mutta hän oli sisäistänyt tasa-arvon merkityksen ja korosti naisten oikeutta ja velvollisuutta osallistua politiikan tekoon kaikilla tasoilla. Alli rikkoi lasikattoja omalla toiminnallaan, sillä hänet valittiin kulttuurilautakunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tammikuussa 1981. Hän hoiti tehtävää 8 vuotta.

Kunnanhallituksessa Alli oli edellisellä kaudella vuodesta 1973 ensimmäisenä naisena Siikajoella. ”Kepun naiset vaan päättivät, että nyt sinne pitää saada nainen mukaan.” Hän kuului kunnanhallituksen kokouspiiriin vuoteen 1982 asti.

Kulttuurilautakuntaan päästyään Alli oli alulle panijana Tuulijuhulat-kulttuuriviikoille. Ensimmäisen Tuulijuhulat-viikon tapahtumissa juhlasali oli aina täynnä. Tilaisuudet, joita järjestettiin myös vanhan Pirilän pihapiirissä, tyydyttivät siikajokisten kulttuurinälkää. Allin haave nuorille pidettävistä kulttuurikilpailuista toteutui.

Luettelo Allin luottamustoimista on pitkä, tässä joitakin: kirjaston johtokunnan jäsen (1957–1959), kirjastolautakunnan jäsen (1975), raittiuslautakunnan jäsen (1977–1980) ja kotiseutulautakunnan varapuheenjohtaja (1977–1980).

Vahvasti kotiseuturakas

Alli Pirilä ei ollut syntynyt Siikajoella, mutta hän oli siikajokisempi kuin moni Siikajoella syntynyt siikajokinen. Hän oli kotiseutuihminen ja mukana Siikajoki-seuran toiminnassa. Hän toimi kotiseutuyhdistyksen johtokunnassa vielä yli 85-vuotiaana.

Vuosittain Siikajoki-Seuran johtokunta valitsee kotiseutuhenkisen keulakuvan, Lippo-Liisan tai Lippomiehen. Vuonna 1990 tämän kunnian sai Alli Pirilä. Hän keksi aikoinaan nimen Lippo-Liisalle, mutta ei osannut silloin ennustaa saavansa itse jonakin vuonna arvonimen.

Allilla riitti aikaa ja tarmoa osallistua myös Pelastakaa Lapset ry:n toimintaan. Sen toiminnassa hän oli mukana paikallisosaston lisäksi piiritasolla piirihallituksen jäsenenä. Hän oli yhdistyksen kunniajäsen. Hän antoi aikaansa myös Siikajoen Punaisen Ristin toimintaan.

Monien luottamustoimien ja yhdistystoiminnan lisäksi Alli oli ahkera käsityöihminen ja luki paljon.

Alli Pirilä nukkui rauhallisesti pois kotonaan 19.4.2006. Hän ehti nähdä neljä sukupolvea elämänsä aikana.

In memoriam

”Alli Pirilä oli niin suuri osa Siikajoen kulttuurielämää, että on vaikea muistaa Siikajoella tapahtumaa, jossa hän ei olisi ollut paikalla.” Vappu Kallio, In Memoriam.

”Muistan sirkeäsilmäisen Pirilän Allin ensin Keskustan poliittisista tilaisuuksista, ja sittemmin seutukuntamme yhteisistä tapahtumista, mihin Alli osallistui kaikella tarmokkuudellaan: kantaa ottaen ja ennen muuta verkostoituen.

Muistan hyvin, miten Alli selvitti jokaisen tapaamansa vieraan henkilön sukujuuret kysäisemällä ’Kukas se sinä sitten olet?’ Tähän lopputoteamus: ’Jaha’, ja niin Alli jatkoi sukkulointiaan väkijoukossa.” Inkeri Kerola. Inkeri oli Keskustan kansanedustaja vuosina 1999–2015.