Marja Kallio – Suomen ensimmäinen naispuolinen maanviljelysneuvos

Kun agronomi Marja Kalliolle myönnettiin vuonna 2008 maanviljelysneuvoksen arvo, tasa-arvo nytkähti hiukan eteenpäin niin maatalousseurajärjestössä kuin koko maassa. Marja Kallio, joka oli toiminut vuosina 1994–2002 Maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtajana, on nimittäin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa suomalainen nainen, jolle tämä arvonimi on myönnetty. Sen sijaan Maanviljelys- ja talousseurojen johtomiesten joukossa on vuodesta 1861 ollut jo lähes 300 maanviljelysneuvosta.

Kotitilalta lähtö ja paluu

Marja syntyi vuonna 1945 Pentti ja Sylvi Hännisen esikoiseksi. Agronomi Pentti Hänninen oli maataloustutkija ja hoiti myös kotitilaansa Laukaan Varjolaa. Väiteltyään tohtoriksi hän toimi Maatalouden tutkimuskeskuksen Keski-Suomen koeaseman johtajana. Marjakin aloitti maatalousopinnot Helsingin yliopistossa päästyään vuonna 1964 ylioppilaaksi Laukaan yhteiskoulusta.

Vuonna 1967 Marja Hänninen avioitui maanviljelysteknikko Kyösti Kallion kanssa ja palasi takaisin Keski-Suomeen. Opinnot jatkuivat perhe- ja työelämän ohessa. Agronomiksi Marja valmistui 1978. Kun aviomies työskenteli Pylkönmäen osuuskassassa ja siirtyi sieltä Toivakan osuuspankin johtajaksi, Marja toimi opettajana. Vuosina 1977–1979 hän oli Toivakan kunnanhallituksessa Keskustapuolueen edustajana ja jatkoi Laukaalla sekä valtuustossa että kunnanhallituksessa, jonka puheenjohtajana Marja Kallio toimi vuosina 1993–2000. Hänestä tulikin yksi Keski-Suomen arvostetuimpia kuntapoliitikkoja.

Varjolan tilalla toteutettiin sukupolvenvaihdos vuonna 1980 ja Kyösti Kallio ryhtyi päätoimiseksi isännäksi. Marjan äiti jäi kotitilalle ja oli suurena apuna emännän kiireisimpinä työvuosina. Marja Kallio toimi nimittäin tilanpidon ja perheenemännyyden ohella opettajana Jyväskylän ammatillisessa kurssikeskuksessa, josta tuli sittemmin Jyväskylän aikuiskoulutuskeskus. Lomittajakurssien lisäksi hän hoiti maaseutuyrittäjien koulutusta ja osallistui itsekin Kuopion yliopiston järjestämään maaseudun kehittäjien täydennyskoulutukseen.

Kuopion kurssin lopputyönä Marja Kallio ryhtyi hahmottelemaan oman kotitilansa kehittämistä matkailutilaksi. Luonnonkauniin Kuusaankosken vesi oli alkanut puhdistua ja houkutteli taimenia. Vuodesta 1993 kalastajia ja muitakin ryhmiä poikkesi yhä useammin Varjolaan syömään ja majoittumaan. Kyse oli kuitenkin vielä silloin karjatilan sivuelinkeinosta. Kun lihan hinta putosi rajusti EU:n myötä, tuntui turhalta panostaa karjatalouteen. Markus-poikaakin kiinnosti enemmän matkailuyritys. Varjolasta onkin parissa vuosikymmenessä kehittynyt monipuolisista elämyspalveluistaan tunnettu matkailutila. Vuonna 2012 se valittiin Maaseutumatkailun Kellokkaaksi. Yrityksen vetovastuu oli jo tuolloin siirtynyt seuraavalle sukupolvelle.

Luottamustoimia kaikilla tasoilla

Pylkönmäen maa- ja kotitalousnaisiin Marja Kallio oli liittynyt jo vuonna 1969. Kun asuinpaikka vaihtui, vaihtui paikallisosastokin. Laukaan maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtajana Marja on toiminut vuoteen 2016. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten johtoon hänet valittiin vuonna 1984 ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallitukseen vuonna 1992. Koko järjestön puheenjohtaja Marja Kalliosta tuli vuonna 1994 juuri kun Maa- ja kotitalousnaisten Keskus rekisteröityi itsenäiseksi järjestöksi ja Suomi oli EU-jäsenyyden kynnyksellä.

Paikallisia luottamustoimiaan Marja Kallio on pitänyt yhtä tärkeinä kuin valtakunnallisia näköalapaikkoja. ”Ei valtakunnan tasolla voi toimia uskottavasti, ellei tiedä, mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu.” ”Luottamustehtävät ovat olleet minulle työtä yhteisten arvojen ja päämäärien saavuttamiseksi”, Marja Kallio on sanonut. ”Jos haluaa vaikuttaa asioihin, mukaan on mentävä!”