Lue suomalaisten naisten elämäkertoja

Edith Rissanen – iisalmelainen kirjakauppias

Hilma Palmqvist – oululainen kansakoulunopettaja

Marja-Riitta Tervahauta – vahva nainen pohjoisesta

Ulla Salmi – äiti, mummukka ja runotyttö

Noomi Elfving – folkbildare, en sångens och musikens eldsjäl

Edit Sarlin – en häpnadsväckande historia

Karin Ingeborg Häggman – Evakuerad krigsänka i Sjundeå.

Eeva Kauppi – arvostettu oikeuspsykiatri ja vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja

Kari Mattila – uuden naisasian aika Suomessa

Hellin Silanto – isoäitini

Ulla Koskinen-Laine – aina kulttuurin ja koulutuksen puolesta

Onerva Siviä Bergh – Enson mummu

Ruut Korpi – sinnikkyyttä ja sopeutumista

Eveliina Ala-kulju – nälkävuosista pitkä matka eduskuntaan

Miia Oksman – Nainen naiskiekkoilun takana

Pirkko Rautio – Ommaa rahhaa tienaamasa

Kerttu Kultala – Kinkereillä ja väkivelekasilla

Maire Ylisirniö – Syrjäkylästä maalikylään

Elvi Paldanius – erään elämän siivuja

Sylvi Koivisto – monesti on saanu lähtiä

Kirjastonhoitaja Anna Mustosen sana oli laki

Riitta Oikawa – japanilaisten majatalojen emäntä Itä-Uudenmaan Pukkilassa

Mirja Siljamäki (o.s. Korvenheimo) – synnynnäinen biologi

Ritva Karinsalo – kasvatusneuvolasta ensi- ja turvakotiin

Salme Väkiparta – kaksoiskansalaisuus syntymälahjana

Kerttuli Kääriäinen – Rakas ystävämme

Mirjam Viippola – rytmisen liikunnan uranuurtaja

Kaarina Valkonen – opettaja ja valistaja

Ulla Papp – jääkenttien Marilyn

Maija Sinkkonen – äidin kädet

Laura Lehtola – Inarin erämaiden katekeetta

Marianne Sutinen ei opettanut pakkoruotsia

Alma Andersson opetti vain ruotsiksi

Riitta Mattila – Kaukomaiden kautta takaisin Katinhäntään

Eija Kassner – Suomalaisena Saksan maalla

Paula Ruutu – Makarin opettajasta kansanedustajaksi

Helena Ranta – ihmisarvon puolustaja

Iida Minkkinen – hyvä ihminen

Elsa Tikkanen – laulava seurakuntasisar

Kerttu Hemmi – naisten oikeuksien ajaja, tasa-arvon puolustaja

Ulla Puolanne – lahtelainen valtiovarainministeri

Aili Heikkinen – superlahjakkuus

Nanny Lilius – Oulun Yhteiskoulun määrätietoinen ranskatar

Ursula Vuorela – valkoiset kengät

Lyydia Pohjonen – kadonneen jäljillä

Julia Kykkänen – Suomen paras naismäkihyppääjä

Liisa Paajaste – Helsingin ensimmäinen naispelastaja

Kaija Räihä – televisiosta ja teatterista tilkkuihin

Annikki Kariniemi – väkevä peräpohjalainen kirjailija ja radikaali luonnonsuojelija

Alli Salomaan tarina

Saara Lehtimäki – kirjastonhoitaja ja yhdistysaktiivi

Sofia Jussila – Laivavarvi työllisti sjömannin vaimon

Leena Koivu – Välitöinä käärittiin siderullia

Irmeli Suvelo – Tulin, näin, jäin

Helinä Kolari – Työura koulun kellarissa

Kummitätini Elsa Hirvonen (o.s. Immonen) – lapsirakas ja vieraanvarainen emäntä

Hilkka Heiskanen (os. Könönen) – Matkaselän nuorin lotta

Opettaja Anni Kilpiranta

Ester Immonen – kummitätini

Tove Jansson – muumit tärkeänä osana elämääni

Hilkka Hämäläinen – Villähteen leivän tarmokas yrittäjä

Anneli Koponen – Kalevalainen kouluttaja ja kirjailija

Kaisu Rauhamaa – kaikkien rakastama Kaisu-äiti

Kerttu Saalasti – ministeri ja emäntä

Meeri Irene Lindroos – osa omaa historiaani

Elsa Inkeri Lonkila – raskasta työtä ja lasten parasta

Marjaana Kojo-Eskola – käsityöläinen käsityökoulussa

Martta Immonen – muistoja pitkän elämän varrelta

Elsa Vuorjoki – Kalevalaisen kulttuurin monitaituri

Aino Wansén – balettiloikalla yli esteiden

Armi Ratia – Kauppiasperheen esikoinen

Tarja Niittykoski – Jämpti ku mummun ryijy

Kaisa Pudas – Kyläkaupassa vaihdettiin kuulumiset

Sirkka Haverinen – Katinhännän kukittaja

Vieno Ruotsalainen – kouluun kolmen järven läpi

Kyllikki Koho – liikkuja ja liikuttaja

Cecilia Blomqvist – kutsuttu palvelutyöhön

Marianne Heikkilä – moderni martta miesten maailmassa

Kaisu Heikkilä – Tampereen Diorit

Helmi Nikkilä – hääpuvussa heinätöihin

Adina Huhtamäki auttoi hädässä olevia

Rosa Sovelius – oman aikansa kulttuurivaikuttaja

Sofia Lybecker oli aikaansa edellä kouluasioissa

Ellen Sovio – Sovion konsulinna

Julia Ojapellon uusi elämä

Martta Erikkilä – oppikoululaisen tukihenkilö

Aliisa Päivinen – kiitoskirje opettajalleni

Mirjam Viippola – lahtelainen vaikuttajanainen

Katri Kaarlonen – presidentin tyttärestä järjestövaikuttajaksi

Pirkko Kallio – taitava maatilan emäntä ja aktiivinen järjestötoimija

Eila Joutsela – idearikas Pirkanmaan emäntien valistaja

Kaisu Merilä – uusien mahdollisuuksien näkijä

Eeva Nurmi – maakunnallinen vaikuttaja ja järjestötoiminnan kehittäjä

Tuuli Rouhunkoski – avarakatseinen kehittäjä

Hovioikeuden presidentti Ritva Hyöky – Vaasan Suomalaisen Naisklubin kantava voima

Saara Tyyni – Vaasan Suomalaisen Naisklubin puuhanainen

Hanna Kivinen – Vaasan Suomalaisen Naisklubin kunniajäsen

Hilja Vestberg – tarmokas Vaasan Suomalaisen Naisklubin perustajäsen

Satu Torstila – satumainen nainen

Leena Kapiainen – sisukas kyläkoulun puolustaja

Kirsti Rissanen – tilaisuuteen kannattaa tarttua

Reetta Ritvanen – tarmokas ja monitaitoinen talon emäntä

Sinikka Laisaari – Lääketieteen ja kirurgian tohtori, ministeri, toimitusjohtaja

Liisa Jaakonsaari – kansanedustaja, ministeri, europarlamentaarikko

Aira Kemiläinen – yleisen historian professori

Pirkko Kangas – Antiikkia Ämmänkadulla

Onnia Aho – Sääkeri yksineläjä

Vera Hjelt – ammattientarkastaja, kansanedustaja

Elli Hiidenheimo – köyhäinhoidon tarkastaja, kansaedustaja, kirjailija

Rosina Heikel – Suomen ensimmäinen naispuolinen lääkäri

Helvi Boothe – henkilökohtaisen sosiaalityön kehittäjä

Lottajohtaja Tellervo Hakkarainen

Agnes Sinervo-Mantere – Lastenlinnan johtajar, lastenhoitajakoulutuksen kehittäjä

Signe Löfgren – silmätautien erikoislääkäri, professori

Taiteilija Linda Vanhatalo – elämä ja lapsuuden päiväkirjat

Aune Saloheimo – Helsingin Kotitalousopettajaopiston rehtori, kotitalousneuvos

Leena Löyttyniemi – Kotitalous-lehden päätoimittaja, perhe- ja kuluttajakasvatuksen vaikuttaja

Helvi Hyrynkangas – pikkulotasta vaikuttajaksi

Helvi Niskanen – kansanedustajana hyvinvointivaltiota rakentamassa

Aila Hämäläisen opiskelijaelämää ja asumisen ahtautta 1950-luvun Helsingissä

Aune Määttä – narukengät

Ulla Mannonen – kansanperinteen suurkerääjä

Pirkko Raunemaa – Elintarvikeviraston johtaja, Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtaja

Maj Fekete – hattumaakareiden sukua

Hanna Manninen – hattumaakarin kotihengetär

Ruth Wegelius – Auroran sairaalan ylilääkäri, professori

Riitta Uosukainen – opetusministeri, valtioneuvos

Elisabeth Rehn – puolustusministeri, YK:n alipääsihteeri

Eeva Ahtisaari – Presidentin puoliso, kulttuurin harrastaja

Tellervo Koivisto – presidentin puoliso, kansanedustaja

Mirja Veitonmäki – Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja

Siiri Nieminen – opettaja, talonemäntä ja järjestövaikuttaja

Helvi Särkkä – Maatalousnainen-lehden kantava voima ja ensimmäinen toimittaja

Marja Kallio – Suomen ensimmäinen naispuolinen maanviljelysneuvos

Riitta-Leena Jantunen – järjestöihminen päästä varpaisiin

Tellervo Aaltonen – elämäntyö maa- ja kotitalousnaisten järjestössä

Sota-ajan lapsi – Terttu Räisäsen muistoja Kainuun korpimailta

Uskonnonlehtori Rauha Hannula – elämän moninaisuuden ymmärtäjä ja valottaja

Katri Laine – naisten historian tutkija

Toini Yrjänäinen – uuttera maatilan emäntä

Elsa Swanljung – raahelainen rautarouva

Martta Haatanen – torniolainen kirjailija ja Lapin evakkojen edustaja

Elli Tervo (s. Hakko) – huoleton lapsuus, sota-ajan nuoruus

Olga Sariola – neuvoja, papinemäntä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Helena Makkonen – sairaanhoitajakoulutus Kajaanissa ja työ Ristijärven terveyskeskuksessa

Aliina Lahdensuo – eteläpohjalainen vaikuttajanainen

Maria Sofia Mortti – ylijäämänainen

Ebba Pettersson – en torparhustru

Martta Kuusela – Maatalousnaisten järjestöorganisaation rakentaja

Kyllikki Holmén – min mor

Helmi Kääriäinen – tarmokas ja edistyksellinen äitini

Lyydia Kantala – Maatalousnaisten keskusjohtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja

Olga Oinola – kahden aatteen nainen

Edla Maria Ritvanen – organisoija ja pyyteetön hyväntekijä

Maiju Gebhard – astiankuivauskaapin kehittäjä

Bertta Leppälä – Karjalan siirtoväen edustaja ja järjestöaktiivi

Marjatta Meuronen – ikiystäväin

Nora Pöyhönen – puutarhaopetuksen uranuurtaja

Flora Paasonen – Suomen historian merkkihenkilön vaimon tarina

Mervi Arsiola – voimistelun ja liikkeen lähettiläs

Toini Kapiainen – sukumme kolmen mummon tarinat

Sinikka Murto – vesivärin herkkäotteinen taitaja

Hulda Hakala – kuurojen hyvä haltijatar

Edla Kojonen – ”opistomamma”

Kaisa Mäkelä – konekutoja ja kotirintaman lohduttaja

Äitini Tyyne Immonen – vieraanvarainen karjalaisemäntä

Sirkka Lankinen – lahtelainen tahtonainen

Irja Liuksiala – liikenainen ja lämminhenkinen yhdistysihminen

Pirkko Aro – eipäs vaieta seurakunnassa

Saimi Riikonen – rakas täti, kummi ja ystävä

Anna-Maija Raittila – yhteisöllisen uskon etsijä

Ada Äijälä – teräväkynäinen tähystäjä

Maija Vuollo-Oilinki – kunnallispolitiikko ja seurakuntaneuvos

Wivi Lönn – Suomen ensimmäinen omaa toimistoa johtanut naisarkkitehti

Annie Furuhjelm ja siunattu naisasia

Eeva Mattila – herännäisäiti

Eila Ahonen – Kokkolan tuntija

Edla Teivo – ennen Suomea syntynyt

Helinä Romppanen – ”huolenkantaja” ja kotiseutuaktiivi

Kerttu Kankkunen – suruhunnulle riitti käyttöä

Outi Meriläinen – edelläkävijä kaupallisen englannin oppikirjojen tekijänä

Elsa Heporauta – kalevalaisen kulttuurin renessanssi

Kerttu Kotanen – lannistumaton

Kastehelmi Karjalainen – lausuntataiteilija ja karjalainen

Kirje Äidille, Helvi Lustigille

Marjaana Turunen – Vuoden Kanttori 2012

Liisa Pertamo ja Ela Blomgren – metsänhoitajaystävykset

Elma Koivunen – Kuhmon mummot ja minä

Onerva Niilola – maalaistalon emännästä elimäkeläiseksi vaikuttajanaiseksi

Hilja Vilkemaa – ihanteellinen tukipilari

Olivia Gebhard – todellinen Elämän taiteilija

Liisa Heikkinen – mummoni tarina

Svea Törnroos – min mamma

Maatalon emäntä Martta Oikarisen työurakka ja ponnistelu lasten kouluttamiseksi

Helmi Vuorelma – suomalaisen kotiteollisuuden uranuurtaja

Tyyne Lehtonen – sisukas äitimme

Metsänhoitaja Martta Valtonen – vanhojen emäntien sorttia

Signe Maria Lantto – Lanton Mamma

Tekla Hultin – naisten oikeuksien tienraivaaja

Helvi Brander – evakko, isänmaan ystävä, perheenäiti

Eeva Säynäjäkangas – elämänviisautta ja kiitollisuutta

Lea Rantanen – feminismiä ja rauhaa

Kansakoulunopettaja Alma Sofia Örn – määrätietoinen ja vahva naisasianainen

Elsi Pikka – sinnikäs, monitaitoinen äitini

Elina Rutanen – Juoksutytöstä näköalapaikalle MTK:oon

Sylvia Linnansaari – kansakoulunopettajan ja isänmaan kutsumus

Martta Leskelä – eräs kotirintaman sankari

Seija Tuohesmaa – Kalevalamitan taitaja

Pirkko Teirikko lukiolaisena ja lottana säähavaintoasemalla Oulussa

Hilma Herajärvi isänmaan asialla

Vivan Juthas – eldsjälen för Svenskhusen i Helsingfors

Leena Junkkari – kairoja kulkeva parantaja

Marika Slotte – en småbarnsmamma i arbetslivet

Kympin tyttö Fanni Teirikko johtamassa Oulun lottien varusjaostoa

Elli Tahkola – äiti, sankarittareni

Helvi Savikuja ja hänen sukutarinansa

Vieno Kronqvist – Matriarkka, Markiisitar, Mamma

Hilkka Kujala – hyvinvoinnin rakentaja

Aino Heikkilä – ahkera kyläkauppias

Maria Magdaleena Niskasaari – Aaponmaija

Muistojen elämäkerta Elina Karjalaisesta

Lyydia Hartikainen – kyläompelija

Toini Väänänen ja Irma Innanen – Jäämeren rannan lasten sotavankeus ja Petsamoon jäänyt nuoruus

Arla Klockars – Flicklotta på krigssjukhus

Hilja Aaltonen – evankelista ja runoilija

Hilda Karppinen – perheenäiti ja kotirintamanainen

Muistoni Armi Kuuselasta elää

Saimi Paavola – sitkeä vaikeuksista selviäjä

Anja Moilanen – isän tyttö – aatteen vanki

Anna Mattila – sitkeä oululainen kalakauppias

Mathilda Wrede – suomalaisnainen kansainvälisenä legendana ja ihanteena

Elli Karsikko – selviytyjä

Helmi Tengén – Unionin tukipylväs

Helsingin piispa Irja Askola – kannustus on ollut käsinkosketeltavaa

Laila Heiskanen – isänsä viimeinen lahja

Mestarikansanlaulaja Hilja Grönfors – valtaväestölläkin olisi opittavaa romaneilta

Kauppias Lydia Lyttinen – veitsiluotolaisten hovihankkija

Jyväskylän lapsenpäästölaitoksen johtajatar Tilda Jaatinen

Irmeli Kaario sukupolvien ketjussa

Aune Kinnarinen – minun elämäni tarina

Liisa Päätalon tie kulki talvisodasta toteuttamaan tekniikan suurta murrosta

Suomalaisten naisopiskelijoiden, Maikki Fribergin ja Agnes Sjöbergin kokemuksia opiskeluajalta Berliinissä

Hilma Maria Välikangas kotirintamanaisena ja kodin valona sodan jälkeen

Ulla Laine – uraa uurtava metsänhoitajanainen

Hillevi Ranta – Isoäitini, ihailemani ihminen

Lyyli Aalto – Janakkalan Rautarouva

Sinikka Meriläinen – sata mustikkapiirakkaa syksyllä

Sylvi Kotka – suvun turva ja suvun turvassa

Vieno Parhaniemi – perhe on aina ykkönen

Irma Rewell – Vaasan oopperan sielu

Kaarina Äijö, kotitalousopettaja ja tienraivaaja

Eira Paunu – ensimmäinen teologian tohtoriksi väitellyt nainen

Martta Lehtonen tahtoo tyttärille parempaa

Aura Korppi-Tommola – Historiantutkija, tiedon levittäjä ja organisaattori

Arjen sankari – äitini Maria Olli

Neiti Kellokummulla on ilmeisiä lahjoja. Lappilaisen naistaiteilijan elämää 1920- ja 1930-luvulla

Marja Nuuttila-Helenius – arkkitehti, arkkitehtitoimiston osakas ja alan uranuurtaja

Hilma Lehtiö – Kirjekuoritehtaan työntekijästä Kansanhuollon johtajaksi

Helena Sainio – ”turha murehtiminen pois!”

Metsäneuvos Kata Jouhki

Seija Estlander – Kohti tasa-arvon tantereita

Ilmi Marttinen – alansa voimanainen

Inkeri Kinnunen – Esimerkillinen soroptimisti

Gerda Ryti ja keskipäivän kirkonkellot

Toini Eklund, Suomen ensimmäinen naispuolinen metsänhoitaja

Irma Merentie – sotaorvon tarina.

Pirkko Arola – Akaalainen kauppaneuvos työllisti satoja naisia

Anni Walden – sotakummivaliokunnan puheenjohtaja, kenraalitar

Järjestösihteeri Alma Mäkelä – Piikkomekkotyttö

Salme Vannas – silmätautiopin professori

Signe Relander – presidentin puoliso

Tuula Peltonen – tiukkapipoisesti naisten, mutta ennen kaikkea tasa-arvon asialla

Armi Kuusela – kauneuskuningatar, Miss Universum

Jenny af Forselles – kansanedustaja, kouluneuvos

Seija Sihvola – lasten terveyden edistäjä, filosofian tohtori

Sirkka Hämäläinen – Euroopan keskuspankin jäsen, Suomen Pankin pääjohtaja

Helka Lumijärvi – Suurperheen äiti, papin puoliso ja muistisairaiden kohtaaja

Alli Paasikivi – tasavallan presidentin puoliso, vapaaehtoisen sosiaali- ja lastensuojelutyön tukija

Kansanterveyslaitoksen osastonjohtaja, akateemikko Pirjo Mäkelä

Naisena muuttuvassa kirkossa ja yhteiskunnassa – Varpu Sintonen

Maria Guzenina – hyvinvointivaltion päivittäminen on naisliikkeen tärkein tehtävä

Annikki Suviranta – sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosaston osastopäällikkö, kodin taloustieteen dosentti

Äitini Sirkka Pykäläinen

Hilda Käkikoski – kansanedustaja, opettaja, kirjailija

Sirkka Nukari – elämän kaikki valinnat kotitilan hyväksi

”Herra on heikoissa väkevä” – Kristillisen työväenliikkeen naisasiavaikuttaja Fanny Kaarne

Sisko Ruokolan tarina

Helena Virkki kansanedustajana

Aune Ylppö – hammaslääketieteen tutkija ja professori

Katri Bergholm – sotilaskotitoiminnan uranuurtaja, kirjailija ja järjestöihminen

Tarja Filatov – valta pakenee naisia, mutta myös naiset pakenevat nykyään valtaa

Marjatta Hietala – yleisen historian professori, kaupunki- ja innovaatiohistorian tutkija

Eeva Alha- tyttö- ja naistyön uranuurtaja ja naispappeuden kannattaja

Hilkka Pietilä – YK-liiton pääsihteeri, tietokirjailija, kansalaisaktivisti

Märta Donner – lastenneurologian kehittäjä, professori

Carolina Moesböll – ravintoloitsija, Lahden kirjaston perustamiseen vaikuttanut naisyrittäjä

Sylvi Kekkonen – kirjailija

Olga Auer – kyläkoulun opettajan vaimo ja maatilan emäntä

Käsityön- ja taidekäsityönopetuksen uranuurtaja Fredrika Wetterhoff

Elma Kyllin tarina – Kiitos elämä

Emäntä Rauha Lähdeaho – sivistyksen parista syrjäkylään Ähtäriin

Margit Borg-Sundman – kansanedustaja ja naisasianainen

Lausuntataiteilija, dosentti Tuovi Monola

Terttu Arajärvi – lastenpsykiatrian professori

Salli Hantunen – 105 vuotta täynnä tarmoa

Helvi Frick – lotta joka solultaan

Kirjailija, lastensuojelun edistäjä Ester Ståhlberg

Kuvanveistäjä, keksijä ja kirjailija Siiri Kiikka

Hanna Rothman – lasten päivähoidon kehittäjä, Ebeneser-kodin perustaja

Presidentin puoliso, Kaisankodin perustaja Kaisa Kallio

Sodan ajan koululainen – ruustinna Maija-Liisa Lavanko

Kerttu Kujala – Martta-aktiivi ja monitoimija

Eila Saarinen – taidetta läpi elämän

Tuomi Elmgren-Heinonen – kirjailija, tapakulttuurin opettaja

Liisa Jaakonsaari – tasa-arvo ei ole mikään valmistalo, vaan tie

Pirkko Erkkilä – tieni messuyrittäjäksi

Marja Rysä – koulua ja koulunuudistusta koko elämä

Sirkka Keränen – intohimona tieteellinen tutkimus

Äitini Aino Pönni

Liisa Ahola – terveyssisarena Kainuussa 1950-luvulla

Äitini Aili Tuuri ja tätini Aune Rahkola

Vappu Taipale – tavoitteena maailmanrauha, hyvä vanhuus ja mielenterveys

Saara Heikkinen – se on selvittävä ja selvitään

Kansakoulun opettaja Eeva Hanna Rantala

Nora Pöyhönen – Haapaveden emäntäkoulun perustaja

Angelit-yhtye – Ursula ja Tuuni Länsman

Rosa Emilia Clay – opettaja, kuoron- ja näyttämönjohtaja

Sirkka Mäki – tekstiilitehtailijasta kirjanpitäjäksi

Zaida Eriksson-Lihr – Allergiasairaalan perustaja

Arolan Lempi ja evakkomatka

Kansakoulun opettaja Irma Arminen

Miina Sillanpää – vahva kansalaisvaikuttaja

Muistelmia äitini Kaisu Savolaisen elämästä

Leila Mikkolan muistoja sota-ajalta

Edith Bergholmin elämäntyönä Porvoon Naisopisto

Sirkka Littow – kulttuurin suurkuluttaja

Eeva-Liisa Siltala – monipuolinen toiminnan nainen

Piia Vähäsalo – pelastusalan First Lady

Orvokki Hiltusen elämää: Pommikoneet lapsuuden taivaalla Kuusamossa

Naisissa maaseudun voima-tunnus toteutui Wilma Ehon elämässä

Äidin ja tyttären tarina – Iida ja Vieno Jaatinen

Eila Rummukainen – vaikeuksien läpi sosionomiksi

Fanni Luukkonen -lottien keulakuva

Mustia tyttöjä hiilimiilulla – Olga Jokiniemen tarina

Benedicta Idefelt – luostarisisar, Vatikaanin radion toimittaja, kirjailija

Margareta Paschinsky – Vaasan Sotilaskotiyhdistyksen kantava voima

Terhi Nieminen-Mäkynen – vahva vaikuttaja kotimaassa ja kansainvälisesti

Elli Palm – ompelija, kotiäiti

Maja Genetz – lottien talousnero

Maija Pekkarinen – martta ja professori

Kirste Paltto – saamelaiskirjailija, opettaja

Tiiu Holappa – eksotiikkaa rakastava järjestöaktiivi

Celestine Vita-Buba – energinen tekijä ja palkittu isoäiti

Irja Askola – Helsingin piispa, Euroopan kirkkojen konferenssin toimialasihteeri, runoilija

Kyllikki Pohjala – kansanedustaja ja lotta

Anna Pakalén – Kellokosken sairaalan ylihoitaja

Hilja Grönfors – mestarikansanlaulaja, romaniperinteen taitaja

Hilma Maria Välikangas kotirintamanaisena ja kodin valona sodan jälkeen

Hilja Riipinen – lottien ideologi

Sotalapsena olosta Ruotsissa mukavat muistot, Ester Vaara kertoo

Elli Saurio – toiminnanjohtaja, joka yhtenäisti marttajärjestön

Helinä Niskala ja Terttu Välikangas – kaupunginsuunnittelijakaksoset ensimmäisinä naisina alallaan

Elsa Ryti – lääketieteen ja kirurgian tohtori, bakteriologian ja serologian dosentti

Saara Mikkola – kansanedustaja ja martta

Mirjami Stranius – äitini, huutolaistyttö

Minna Craucher – pikkurikollinen, poliittinen juonittelija

Helmi Paasonen – Työväen Urheiluliiton naistoiminnan uranuurtaja

Rauha Hammar – korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Lydia Maria Sesemann – ensimmäinen tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen

Elin Malin – Marttaliiton alkuvuosien keskushahmo

Aili Alasirniö – sotavuodet Posion Sirniön kylässä

Äitee – Suomen hiihtokuningatar Siiri Rantanen

Terttu von Weissenberg – verkostoitumisen mestari

Opettaja Maikki Vuoti Olhavasta

Emäntä ja naisasianainen Maria Heiko Limingassa

Alva Forsius – sosiaalinen auttaja, kätilö, naisasian edistäjä

Aino Hartikainen’s story

Edla Weijola – Naisten Äänen edistäjä Iissä

Anni Pirilä – Kauhajokilainen emäntä

Kreeta Jyrkäs – naisasian ystävä Pudasjärvellä

Margareta Pietarila – naisliittolainen Pudasjärveltä

Päivi Lalli – minun äitini

Chen Teresa – monikulttuurinen ja itsenäinen moderni nainen

Anna Wiik – työväen muistiorganisaatioiden äiti

Maj-Len Remahl – liikealan työntekijöiden edunvalvoja

Mimmi Manninen – Oulun kaupungin rokottaja, sairaanhoitaja, kätilö ja Naisten Äänen asiamies

Hilja Teräskeli – toinen suomalainen naisprofessori vuonna 1945

Helena Fellman – Oulun tyttölyseon saksan- ja englanninkielen opettaja

Eva Anttila – oman tiensä löytäjä ja kulkija

Lydia Sofia Hägg – Oulun postin expeditööri

Jenny Olivia Simelius – Oulun osastosta kansanperinteen keruuseen

Marja Pakarinen – rehtori voi lähteä eläkkeelle, diakonissa ei

Kyllikki Okkonen – Ouluun kotiutunut karjalaistyttö

Anna Mäkelä -Suomen Yrittäjänaisten ja Suomen Naiskuoroliiton voimahahmo

Eine Salonen – koulutuksen ja lastensuojelun asiantuntija

Tilda Lauha – monipuolinen kirkollinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Lauha Airas – ensimmäinen naispuolinen Suomen Leijonan komentajamerkin saaja

Frida Sjöblom – valkonauhatoiminnan vakiinnuttaja

Karin von Willebrand – lempeä valkonauhasisar

Fanny von Hertzen – vahvistaja ja kehittäjä

Hanna Loimaranta – unohdettu kirkkotekstiilitaiteilija

Alli Palmroth – hengellinen ohjaaja

Hellin Mustala – kirjoittava sosiaalialan tuntija

Hanna Lönnrot – ensimmäinen naispuolinen kanslianeuvoksen arvonimen saaja

Maikki Friberg – elämäntyönä Naisten Ääni

Tyyne Paasivuori – naisten ja kotien hyväksi

Greta Kivilahti – kotien valistaja Karjalassa

Vilhelmiina Tuuri – onnensa etsijästä tarmokkaaksi talolliseksi

Raija Virtanen – usko naisten huomispäivään

Maissi Erkko – hehkuva ja rohkea

Katri Heikkilä – puoli vuosisataa Naisliiton Oulun osaston puheenjohtajana

Naima Kurvinen – Suomalaisen Naisliiton Oulun osasto uuteen vauhtiin

Anna Reding – Suomalaisen Naisliiton Oulun osaston 1920-luvun puheenjohtaja