Sirpakka sihteerimme, Maija Närhi, on tehnyt jo neljännesvuosisadan töitä Pälkjärven pitäjäseuran hyväksi. Paitsi sihteerinä, hän on ollut samalla joitakin toimikausia myös varapuheenjohtajana ja rahastonhoitajana. Mitä
Armi Ratia jos kuka, oli legenda jo eläessään. Hän oli ”vihassaan julma ja rakkaudessaan ylitsevuotava. Ei mitään siltä väliltä”, toteaa Ristomatti Ratia äidistään. Armi Ratia
Olemme saaneet lukea lähes jokaisesta Pälkjärveläisestä Riitta Pakarisen kirjoittamia hienoja tarinoita elossa olevista ja edesmenneistä pälkjärveläisistä. Ja lisää on luvassa. Riitta on kirjoittanut toimituksen pyynnöstä
”Lapsuus oli hyvä. Oli leipää ja lämmintä ja vaatteet päällä”, aloitti Aino Valonen menneitten muistelun kesäkuussa 2012 vieraillessani hänen luonaan Hollolassa. Aino oli Hilma (s.
Elisabet Jeskanen (o.s. Malinen) syntyi syyskuun viimeisenä päivänä 1888 Iljalassa. Elisabetin vanhemmat olivat Heikki ja Maria (o.s. Wuojolainen) Malinen. Elisabetin nimi on kirkonkirjoissa milloin Eliisa,
Soitin Pälkjärven viimeisen kirkkoherran Veikko Korvenheimon tyttärelle Mirja Siljamäelle keväällä 2013 ja lupasin käydä haastattelemassa häntä kesän aikana. Kun sovimme tarkemmin tapaamisesta heinäkuussa, Mirja lupasi
Makarin koulua käyneen Elsa-tätini päästötodistus toukokuussa 1925 on kirjoitettu kauniilla pyöreällä pystyllä käsialalla. Allekirjoittajana on koulun johtaja Hertta Gran. Udellessani Makarin asioita Aino Valoselta (o.s.
Elsa Maria Immonen syntyi Pälkjärven Iljalassa maaliskuussa 1911 Anna o.s. Kuosmanen (1881–1955) ja Mikko Immosen (1868–1940) perheen neljäntenä lapsena. Esteri (1906–1997) ja Selma (1908–1990) saivat
Hilkka oli 18 vuoden ikäinen, kun hän talvella 1942 lähti lottatyöhön Ruskealaan Matkaselän asemalle. Takana olivat talvisodan ja evakkomatkan koettelemukset ja paluu Pälkjärvelle. Ei siis
Anni Sofia Kilpiranta o.s. Lahtinen syntyi 1892 Emilia Karoliina ja Albert Lahtisen perheen neljäntenä lapsena Kalvolassa, joka nykyisin kuuluu Hämeenlinnaan. Annin äiti Emilia Karolina oli
Kummitätini syntyi 110 vuotta sitten Pälkjärven Iljalassa syyskuussa 1906 Anna o.s. Kuosmasen (1881–1955) ja Mikko Immosen (1868–1940) perheen esikoisena. Alahovin torppareina toimivat vanhemmat olivat avioituneet
Martta Immonen syntyi Unikeonpäivänä 1920 perheensä pahnanpohjimmaiseksi Pälkjärvellä Iljalan kylässä. Martta on ehtinyt olla monessa mukana pitkän elämänsä aikana. Haasteita on riittänyt enemmän kuin tarpeeksi,
Pälkjärveläisen Airaksisen kauppiasperheen hartaasti odotettu esikoinen, Armi Maria, syntyi aamupäivällä lauantaina 13. heinäkuuta 1912. Samana aamuna kauppaan oli haettu Sortavalasta puolen vuoden tavaralasti. Koko Pohjois-Karjalassa
Riikolan talossa Pälkjärven Kurikassa ei ollut emäntää. Taloa isännöi kaksi poikamiesveljestä Eerik ja Paavo Riikonen, molemmat jo yli 50-vuotiaita. Kun Pälkjärvelle perustettiin meijeri, sinne tuli
Tyyne syntyi Pälkjärven Naatselän kylässä Anna ja Matti Hiltusen esikoisena elokuussa 1923. Hän sai kolme sisarusta kahden vuoden välein; Veikko, Antti ja Aili. Perhe eli
Lempi Saimi Kääriäinen syntyi Pälkjärven asemalla rautatieläisten talossa 4.4.1904. Myöhemmin huomattiin, että papinkirjoihin oli merkitty syntymäpäiväksi kaksi eri merkintää 4. ja 14. Äiti muisti kuitenkin,
Juuret Helvin isä Evert Junnonen (1882─1974) oli kotoisin Lemiltä ja suuren kymmenlapsisen perheen poika. Äiti Emma Matikainen (1887─1950) oli pakkoluovutetusta Karjalasta, Pälkjärveltä. Emman lapsuuden perheessä